KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

Transkriptio

1 KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta ( , dnro 33/011/2001). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kone- ja metallialan yleisosaaminen, 30 ov 6 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 13 Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus, 20 ov Levy- ja hitsaustyöt, 20 ov Koneenasennus, 20 ov Työvälinetekniikka, 20 ov Hienomekaniikka, 20 ov Manuaalikoneistus, 10 ov NC-koneistus, 10 ov Joustavat valmistusjärjestelmät, 10 ov Levy- ja teräsrakennetyöt, 10 ov Ohutlevytyöt, 10 ov Hitsaus, 10 ov Levy- ja hitsausalan NC-tekniikka, 10 ov Rakennuspeltisepän työt, 10 ov Varusteluhitsaus, 10 ov Kunnossapito, 10 ov Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmät, 10 ov Pneumatiikka, 10 ov Hydrauliikka, 10 ov Ohjaustekniikka, 10 ov Työvälineiden valmistus, 10 ov Työvälineiden kokoonpano ja huolto, 10 ov NC-koneistus erikoistyöstökoneille, 10 ov CAD/CAM-työstöratojen valmistus, 10 ov Koneiden ja laitteiden korjaus, 10 ov Elektroniikkateollisuuden tuotantotekniikka, 10 ov 104 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Automaatiotekniikan ja kunnossapidon yleisosaaminen, 20 ov Mekatroniikka, 20 ov Kappaletavara-automaatio 20 ov Prosessiautomaatio, 20 ov Kunnossapitotekniikka, 20 ov Kappaletavara-automaatio, 10 ov Prosessiautomaatio, 10 ov Hydrauliikka ja pneumatiikka, 10 ov Kiinteistöautomaatio, 5 ov Kiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmät, 5 ov Tehoelektroniikka, 5 ov Tietokoneiden käyttöjärjestelmät, 5 ov Tietokoneiden tietoliikenne, 5 ov 144

3 Valimotekniikan koulutusohjelma Valimotekniikan yleisosaaminen, 30 ov Kertamuottitekniikka, 30 ov Kestomuottitekniikka, 30 ov Valumallitekniikka, 30 ov Kertamuottitekniikan perusteet, 10 ov Kestomuottitekniikan perusteet, 10 ov Valumallitekniikan perusteet, 10 ov Muovimallitekniikka, 10 ov CAD/CAM-tekniikka, 10 ov Valimoautomaatio, 10 ov Puualan perustaidot, 30 ov 194

4 1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö-kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

5 2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

6 3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun

7 4 arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

8 5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 30 ov 1. Kone- ja metallialan perusosaaminen, 30 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 60 ov Valmistustekniikan koulutusohjelmnossapidon koulutusohjelma Automaatiotekniikan ja kun- Koulutusohjelman yhteiset opinnot, 20 ov 27. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon yleisosaaminen 20 ov Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot, 20 ov vät opinnot, 20 ov Tutkintonimikkeittäin eriyty- Tutkintoon tulee sisällyttää jokin seuraavista osista vista osista tutkintonimikkeen Tutkintoon tulee sisällyttää jokin seuraa- mukaan. Koneistaja: 2. Koneistus, 20 ov Levyseppähitsaaja: 3. Levy- ja hitsaustyöt, 20 ov Koneenasentaja: 4. Koneenasennus, 20 ov Työvälinevalmistaja: 5. Työvälinetekniikka, 20 ov Hienomekaanikko: 6. Hienomekaniikka, 20 ov Valinnaiset opinnot 40 ov * Koneistaja: 7. Manuaalikoneistus, 10 ov 8. NC-koneistus, 10 ov 9. Joustavat valmistusjärjestelmät, 10 ov Levyseppähitsaaja: 10. Levy- ja teräsrakennetyöt, 10 ov 11. Ohutlevytyöt, 10 ov 12. Hitsaus, 10 ov Automaatioasentaja: 28. Mekatroniikka, 20 ov 29. Kappaletavara-automaatio, 20 ov 30. Prosessiautomaatio, 20 ov Kunnossapitoasentaja: 31. Kunnossapitotekniikka, 20 ov Valinnaiset opinnot 20 ov ** 32. Kappaletavara-automaation perusteet 10 ov (ei, jos kappaletavara-automaatio 20 ov) 33. Prosessiautomaation perusteet 10 ov (ei, jos prosessiautomaatio 20 ov) 34. Hydrauliikka ja pneumatiikka 10 ov 35. Kiinteistöautomaatio 5 ov 36. Kiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmät 5 ov Valumallinvalmistajan tutkintonimikkeen mukaiseen tutkintoon voidaan kone- ja metallialan yleisosaamisen tilalle ottaa vastaava osa puualan perustutkinnosta (Puualan perustaidot, 30 ov) Valimotekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman yhteiset opinnot, 10 ov 40. Valimotekniikan yleisosaaminen, 10 ov Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot, 30 ov Tutkintoon tulee sisällyttää jokin seuraavista osista tutkintonimikkeen mukaan. Valaja: 41. Kertamuottitekniikka, 30 ov 42. Kestomuottitekniikka, 30 ov Valumallinvalmistaja: 43. Valumallitekniikka, 30 ov Valinnaiset opinnot 20 ov *** 44. Kertamuottitekniikan perusteet, 10 ov (ei, jos kertamuottitekniikka 30 ov) 45. Kestomuottitekniikan perusteet, 10 ov (ei, jos kestomuottitekniikka 30 ov) 46. Valumallitekniikan perusteet, 10 ov (vain valajan tutkintonimikkeeseen) 47. Muovimallitekniikka, 10 ov 48. CAD/CAM -tekniikka, 10 ov

9 6 13. Levy- ja hitsausalan NCtekniikka, 10 ov 14. Rakennuspeltisepäntyöt, 10 ov Koneenasentaja: 15. Varusteluhitsaus, 10 ov 16. Kunnossapito, 10 ov 17. Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmät, 10 ov 18. Pneumatiikka, 10 ov 19. Hydrauliikka, 10 ov 20. Ohjaustekniikka, 10 ov Työvälinevalmistaja: 21. Työvälineiden valmistus, 10 ov 22. Työvälineiden kokoonpano ja huolto, 10 ov 23. NC-koneistus erikoistyöstökoneilla, 10 ov 24. CAD/CAM-työstöratojen valmistus, 10 ov Hienomekaanikko: 25. Koneiden ja laitteiden korjaus, 10 ov 26. Elektroniikkateollisuuden tuotantotekniikka, 10 ov Muut valinnaiset opinnot 20 ov * Tutkintoon tulee sisällyttää 40 opintoviikkoa valinnaisia opintoja. Seuraavista tutkintonimikekohtaisista ryhmistä on valittava yksi opintokokonaisuus tutkintonimikkeen mukaan. Muut voi valita koko valikosta ja edellisen kohdan II tutkintonimikkeittäin eriytyvistä opintokokonaisuuksista. 37. Tehoelektroniikka 5 ov 38. Tietokoneiden käyttöjärjestelmät 5 ov 39. Tietokoneiden tietoliikenne 5 ov Muut valinnaiset opinnot 20 ov vastaavat kahta muuta ** Tutkintoon tulee sisällyttää 20 opintoviikkoa valinnaisia opintoja seuraavista opintokokonaisuuksista tai edellisen kohdan III tutkintonimikkeittäin eriytyvistä opintokokonaisuuksista. 49. Valimoautomaatio, 10 ov Muut valinnaiset opinnot 20 ov *** Tutkintoon tulee sisällyttää 20 opintoviikkoa valinnaisia opintoja seuraavista opintokokonaisuuksista. 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kone- ja metallialan yleisosaaminen, 30 ov Näytön kuvaus Näyttö koostuu useasta eri osanäytöstä. Osa näytöistä voidaan antaa myös myöhemmin opiskeltavien opintokokonaisuuksien näyttöjen yhteydessä. Seuraavassa näyttö kuvataan osanäyttöinä, mutta näytön ei tarvitse jakaantua juuri tällaisiin osanäyttöihin. a) Kone- ja metallialan työstömenetelmien hallinta Opiskelija tekee työpiirustusten mukaan metallityökokonaisuuden ja/tai osavalmistusta, joka sisältää pinnoiltaan yksinkertaista koneistusta manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsin-

10 7 tää, porausta ja kierteitystä sekä terien (esimerkiksi poranterien) teroitusta hiomakoneella. Näyttöön kuuluu myös levytyötä (leikkaaminen, kulmaaminen ja pyöristäminen) ja yksinkertaista putkiin ja profiilitankoihin liittyvää teräsrakennetyötä (sahaaminen, leikkaaminen, kulmaaminen, pyöristäminen) sekä polttoleikkausta/kaasuhitsausta ja hitsausta (puikko- tai MAG-hitsaus). Kokonaisuuteen kuuluu piirrotusta ja mittaamista (eri mittalaitteiden käyttöä) sekä kappaleiden viimeistelytyöt. Edellä mainittuihin töihin liittyvien osien ja työvaiheiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäiset. Polttoleikkaus ja hitsaustyövaiheisiin sisältyy myös laitteistojen toimintakuntoon saattaminen sekä tarvittavien säätöjen tekeminen. Työhön kuuluu myös työsuunnitelman laadinta. Suunnitelma sisältää muun muassa työvaiheluettelon mahdolliset raaka-aineen mitoitukset työstöarvot, hitsausarvot ja lisäainevalinnat. b) Kone- ja laitetuntemus, huolto- ja kokoonpanotyöt ja sähkötekniikka Opiskelija osoittaa käsityökalujen käytön hallinnan ja kone- ja laitetuntemuksen tekemällä koneiden tai laitekokonaisuuksien huolto- ja korjaustöitä. Näyttöön kuuluu käyttöhuoltotehtäviä, kuten voiteluhuoltoa, ja koneenosien kokoonpanoa. Eräs kokoonpanotyön yksityiskohta on vaativa tiivistepintainen ruuviliitospinta. Kokoonpanotyöhön kuuluu kokoonpanopiirustusten luku. Opiskelija osoittaa koneita ja laitteita käsitellessään hallitsevansa sähkötekniikan perusteet. Näyttöön kuuluu kytkentäkaavioiden luku sekä tarkoituksenmukaisen suojamaadoituksen ja sähkölaitteen jännitteettömyyden varmistaminen. c) Ohutlevyrakenteen liitosmenetelmät Opiskelija tekee ohutlevykotelorakenteen tai -rakenteita, joissa käytetään levyosien erilaisia kiinnitystapoja, kuten ruuvi-, niitti- ja liimaliitoksia sekä juottamista. Työhön kuuluu eri materiaalien liittämistä yhteen, materiaalien tunnistamista ja materiaalivalintoja niin, että tulee ilmi niiden ominaisuuksia erilaisissa olosuhteissa ja niiden käyttäytyminen sähkökemiallisena korroosioparina. d) Automaatiotekniikka Opiskelija tekee kytkentäkaavion perusteella pneumaattisen logiikkapiirin, joka ohjaa jotain toimilaitetta. Lisäksi opiskelija selvittää jonkin muunlaisen toimilaitteen tai toimilaitteen toisenlaisen toiminnan edellyttämät kytkennät piirtämällä sekä tekee selvityksen siitä, miten vastaavanlaiset toiminnot toteutettaisiin hydraulisesti. e) Työskentely työryhmän jäsenenä, työelämän toimintatavoilla toimiminen, laatujärjestelmät ja laadunvarmennus sekä kustannustietoisuus Opiskelijat tekevät kohtien a ja b mukaista metallityökokonaisuutta ja/tai osavalmistusta tai huolto- ja kokoonpanotöitä tiimityönä työselitysten ja piirustusten mukaan. Näyttötyö sisältää tiedonhankintaa, teoreettisen tiedon soveltamista ja ongelmanratkaisutilanteita. Näytössä opiskelijat osoittavat, miten hyvin osaavat toimia työelämän toimintatavoilla tiimissä. Näyttöön kuuluvat laatujärjestelmät sekä laadunvalvonta ja siihen kuuluvat mittaukset sekä työaika-, materiaalimäärä- ja kustannuslaskennat. Lisäksi osoitetaan työsopimuskäytäntöjen, yritystoiminnan ja yritystalouden osaaminen.

11 8 Lopuksi opiskelija arvioi omaa työtään ja tiimin tekemää työtä ja sen onnistumista sekä pohtii, mitä olisi voitu tehdä toisin. f) Tietotekniikka ja koneenpiirustus Näytössä osoitetaan valmiudet itsenäiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn ja tiedon hankintaan. Näyttöön kuuluu piirustusten lukua ja yksinkertaisten koneenosien työpiirustusten laadintaa. Opiskelija laatii kirjallisen työsuunnitelman ja raportin työn kulusta sekä laatujärjestelmän mukaisen raportin ja itsearviointiraportin. Tieto- ja viestintätekniset taidot näytetään tiedonhankinnassa, dokumentoinnissa, CAD-piirtämisessä ja raportin laadinnassa. Opiskelija osoittaa taitonsa eri sovellusohjelmien käytössä ja eri ohjelmilla tehtyjen tiedostojen yhdistelyssä. g) Työsuojelu ja ensiaputaidot Opiskelija osoittaa osaavansa huolehtia työkyvystä ja terveydestä. Hän osoittaa tietonsa tärinän, melun ja hengitysilman epäpuhtauksien terveydellisistä vaikutuksista ja sallituista enimmäismääristä. Hän osoittaa osaavansa ergonomisesti oikeat työtavat ja raskaiden taakkojen käsittelyn. Opiskelija käyttää henkilökohtaisia suojaimia tarkoituksenmukaisesti ja hygieenisesti. Opiskelija osoittaa osaavansa työsuojelun perusteet ja kone- ja metallialan keskeiset työturvallisuusmääräykset sekä koneiden ja laitteiden turvallisen käytön. Opiskelija osoittaa valmiutensa tulityökortin suorittamiseen. Opiskelija osoittaa EA1:tä vastaavat ensiaputaidot. Näyttöympäristö Näytön tiimityö on luonteeltaan sellaista, että sen voi toteuttaa vain oppilaitoksen työsalissa. Tietotekniikan ja koneenpiirustuksen sekä automaatiotekniikan ja ohutlevyrakenteen liitosmenetelmien osanäytöt on helpoin järjestää oppilaitoksen työsalissa. Työyhteisöllisten valmiuksien joitakin osaamisalueita voidaan toteuttaa myös myöhemmin muiden näyttöjen yhteydessä. Jotkut osaamisalueet ovat sellaisia, että ne saattavat edellyttää erillistä näyttöä varsinaisesta työsuorituksesta. Työsuojelun perusteet ja työturvallisuusmääräysten hallinta sekä sähkölaitteiden ja työstökoneiden turvallinen käyttö ovat valmiuksia, jotka näytetään ennen ensimmäiselle työssäoppimisjaksolle menoa. Työssäoppimispaikkavalmiuksiin kuuluvat myös EA1:tä vastaavat ensiaputaidot ja valmiudet tulityökortin suorittamiseen. Näytön kuvauksen kohtiin a ja b liittyvää menetelmällistä hallintaa voidaan näyttää myös työpaikoilla, jos opiskelija työskentelee ammattihenkilön työparina. Ammattihenkilön tulee antaa opiskelijan itsenäisesti valita työvälineet, mittalaitteet ja menettelytavat sekä esimerkiksi työstöarvot, terät ja leikkuunesteet, jotta opiskelijan osaaminen voidaan arvioida. Materiaali- ja korroosionestotietouden osuutta voidaan täydentää myös erillisillä teoriakokeilla.

12 9 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä. pystyy toimimaan tiimin jäsenenä työelämän toimintatavoilla. pystyy työskentelemään tiimin jäsenenä työselitysten, työohjeiden ja piirustusten mukaan. tarvitsee ohjausta työsuunnitelman laadinnassa. osaa laatia tarkoituksenmukaisen työvaiheluettelon. laatii itsenäisesti työsuunnitelman, jota tarvitsee vain vähäisessä määrin korjata ja täydentää. tarvitsee omissa työsuorituksissaan ohjausta. laatii työsuunnitelman neuvoja kyselemällä. selviytyy omista työsuorituksistaan lähes itsenäisesti. selviytyy omista työsuorituksistaan, mutta tarvitsee joissakin tilanteissa apua. osaa analysoida työsuoritustaan ja päätellä, mitä olisi voinut tehdä toisin. Työtehtävän hallinta osaa käyttää käsityökaluja. osaa arvioida omaa työsuoritustaan ja osaamistaan. osaa voitelu- ja käyttöhuoltotoimenpiteet. osaa käyttää ja säilyttää käsityökaluja tarkoituksenmukaisesti. osaa koota ja purkaa yksinkertaisia koneita ja laitteita niin, että ei synny kolhiintumia tai muita vaurioita. osaa koneenosien kokoonpanon ja koneiden asennuksen. osaa tehdä vaativan, tiivisteisen ruuviliitospinnan kiristykset ja lukitukset oikein. osaa sorvata, porata ja kierteittää työpiirustusten mukaisesti. osaa CAD-piirtämisen perusteet. osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirustusten mukaan. osaa leikata levyjä suuntaisleikkurilla. osaa valita tarkoituksenmukaiset työvälineet. osaa hitsata kaasuhitsausprosessilla. osaa hitsata puikko- tai MAGhitsausprosessilla. osaa piirrottaa ja leikata levysaksilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti. osaa tehdä polttoleikkauslaitteen käyttöhuollon tehtävät. osaa katkaista sahaamalla ja polttoleikkaamalla. osaa laittaa polttoleikkaus- /kaasuhitsauslaitteen käyttökuntoon ja tehdä tarvittavat säädöt. osaa kulmata ja pyöristää levyaihioita. osaa taivuttaa profiilitankoja ja putkia piirustusten mukaisiin pyöristyssäteisiin. osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen käytön. osaa jyrsinnän työpiirustusten mukaisesti. osaa juottaa osia yhteen. osaa tehdä levyn asetuksen kiinnityksen mittojen mukaan suuntaisleikkurille. osaa terien teroituksen.

13 10 Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa tehdä levyosien ruuvi- ja niittiliitoksia. osaa liimaliitosten suoritustekniset perusteet. osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa kappaleiden suuruutta. osaa koneautomaation kokoonpanotöiden perusasiat. osaa käyttää jyrsinkonetta. osaa käyttää kulmahiomakonetta. osaa tehdä tuennat, käyttää kiinnittimiä ja hitsata siltahitsit. osaa käyttää mittalaitteita tarkoituksenmukaisesti. osaa mitata sähkövirran ja jännitteen yleismittarilla. osoittaa työssään tuntevansa tavanomaisten koneiden ja laitteiden toimintaa. osoittaa tuntevansa voiteluaineet. osaa lukea kokoonpano- ja osapiirustuksia niin, että ymmärtää ne ja hahmottaa kappaleet ja rakenteet. osaa lukea kytkentäkaavioita. osoittaa osaavansa ruuviliitosten oikean kiristysjärjestyksen. osaa laskea aihiomitat (mm. oikaistun pituuden). osaa valita työstöarvot. osaa kiinnittää kappaleen ja käyttää pehmeitä leukoja tarvittaessa. osaa valita työstökoneen terän ja kiinnittää sen oikein. osaa kappaleen viimeistelytyöt. osaa tehdä laatujärjestelmien mukaisia mittauksia ja dokumentointeja. osoittaa työssään tuntevansa ruuviliitostarvikkeet, niiden mitoitustavat ja lujuusluokat sekä osaa lukea ruuvien standardimerkintöjä ja tunnistaa kierteitä. osaa lukea koneenpiirustusten mitoituksia ja toleranssi-, muoto- ja pinnanlaatumerkintöjä. osaa koneenpiirustuksen osakuvantojen piirtämisen. osoittaa työssään riittävää automaatiotekniikan, pneumatiikan ja hydrauliikan tuntemusta. osaa esittää automaatiotoimintoja piirtämällä. osaa valita terät tehokkaan ja taloudellisen työstön kannalta tarkoituksenmukaisesti. osaa laskea ja määrittää työstöarvot tehokkaan ja taloudellisen työstön kannalta tarkoituksenmukaisiksi. osoittaa hallitsevansa poltto- leikkaus- /kaasuhitsauslaitteiden rakenteen ja toiminnan ja osaa valita työkohteen mukaan käytettävät suulakkeet ja muut osat. osaa tehdä suuntaisleikkurin säädöt.

14 11 osaa käyttää leikkuunesteitä tarkoituksenmukaisesti. osaa säätää hitsauslaitetta työn mukaan. osaa hitsauslaitteen säädön perusteet. osaa valita hitsausjärjestyksen oikein. osaa valita lisäainelangan/puikon ja osoittaa tuntevansa standardimerkinnät. tunnistaa hitsausvirheen ja osaa tehdä korjaustoimenpiteitä. tunnistaa metallit ja osoittaa tietävänsä niiden ominaisuuksia. osoittaa tuntevansa liimojen ominaisuuksia. osoittaa tietävänsä laatujärjestelmien ja niiden mukaisen toiminnan merkityksen yritystoiminnassa. osoittaa tuntevansa juotosmateriaaleja ja lisäaineita. tunnistaa kierteet. osaa välttää sähkökemiallisten korroosioparien syntymistä. Työturvallisuuden hallinta osaa yleisen työturvallisuuden perusteet. osaa varmistaa sähkö- ja paineilmalaitteiden käyttöturvallisuuden. osoittaa ymmärtävänsä laatujärjestelmien tarkoituksen ja tilastollisuuden. huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä. osaa käyttää henkilökohtaisia suojaimia. osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti. pitää koneet ja laitteet siisteinä. osaa hitsaus- ja polttoleikkauslaitteiden turvallisen käytön. osaa leikkurien, puristimien ja taivutuskoneiden turvallisen käytön. varmistaa työkohteen jännitteettömyyden. osaa käyttää käsi- ja penkkihiomakoneita turvallisesti. osaa toimia oikein mahdollisissa kaasujen käytön häiriötilanteissa. osaa käyttää sorvia, porakonetta ja sahaa sekä polttoleikkausja hitsauslaitteita turvallisesti. osaa tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat. käsittelee ja käyttää kaasupulloja huolellisesti. huolehtii kaasupullojen täyttöpaineista ja osoittaa tunnistavansa tunnusvärit ja muut pullomerkinnät. tietää perusteet tärinän, melun ja hengitysilman epäpuhtauksien terveydelle haitallisista määristä ja vaikutuksista sekä tietää, miten vältetään niille altistuminen.

15 12 osaa käyttää henkilökohtaisia suojaimia tarkoituksenmukaisesti ja hygieenisesti. huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta. omaa EA1:tä vastaavat ensiaputaidot. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen osaa toimia työyhteisön jäsenenä. osaa soveltaa tietoa ja osaamistaan eri tilanteissa. osaa toimia joustavasti ja ratkoa ongelmia. osaa lukea työselityksiä ja työpiirustuksia. osoittaa yritteliästä asennetta työntekoon ja itsensä kehittämiseen. toimii vastuuntuntoisesti. kysyy neuvoa tarvittaessa. osaa laatia työsuunnitelman ja tehdä dokumentoinnit ja raportit. laatii tekniset, kielellisesti hyvät ja esitykseltään selkeät dokumentoinnit, raportit ja työsuunnitelman. osaa hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa. Yhteiset painotukset huolehtii jätehuollon mukaisista toimenpiteistä. osaa ympäristönsuojelun perusteet ja toimintaperiaatteet. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, dokumentoinnissa ja raportoinnissa. hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti. osaa raskaiden taakkojen käsittelyn. toimii kustannustietoisesti. käsittelee työvälineitä huolellisesti. pitää materiaalit järjestyksessä ja huolehtii tarkoituksenmukaisesta varastoinnista. käyttää materiaaleja säästeliäästi. huolehtii jätehuollon ongelmajätteiden käsittelyn toimenpiteistä osoittaen tuntevansa materiaalien elinkaariajattelun ja kierrätyksen periaatteet. osoittaa työssään omaaloitteisuutta ja tunnollisuutta. toimii työssään ergonomisesti oikein.

16 13 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus, 20 ov Näytön kuvaus a) Koneistus manuaalisilla työstökoneilla Opiskelija valmistaa työpiirustuksen mukaisen kappaleen manuaalisilla työstökoneilla. Valmistettavassa työkappaleessa on tavanomaisilta koneistettavilta osilta vaadittavia muotoja, kuten lieriöitä, tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kartioita, pyöristyksiä, porauksia, kierteitä jne. Näyttöön kuuluu sorvausta, jyrsintää ja hiontaa mukaan lukien tarkkuusvaatimuksiltaan suuret reiät, jotka voidaan tehdä myös, ainakin osittain, porakoneella. Valmistuksen mittatarkkuus vastaa helppoja tai normaaleja konepajateollisuuden vaatimuksia mittatoleranssien sekä muoto- ja sijaintitoleranssien suhteen. Myös koneistettavien pintojen laatuvaatimukset vastaavat normaaleja koneenosille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija valitsee töihin soveltuvat terät ja tekee tarvittavat teräasetukset. Työkappaleiden kiinnityksissä tarvittavien asetusten tekeminen kuuluu myös näyttöön. Valmiin kappaleen laadunvarmistus ja kaikki työaikaiset tarkastusmittaukset kuuluvat näyttöön. Opiskelija tarkastaa työkappaleen mitat toleransseineen ja vertaa niitä työpiirustuksessa asetettuihin vaatimuksiin. Hän varmistaa työpiirustuksessa esitettyjen mittojen ja pinnanlaadun toteutumisen ja tekee tarvittaessa korjaustoimenpiteet työstökoneella. Näyttöön kuuluvat myös kaikki kappaleen viimeistelytyöt. Ennen työn aloitusta opiskelija laatii työsuunnitelman ja suorittaa tarvittavat laskennat (esim. kulmien ja kartiopintojen laskennan). Suunnitelmassa otetaan huomioon raaka-aineen (aihion) valinta työvarojen määrittäminen työkappaleen kiinnityksen suunnittelu työstöjärjestyksen (työvaiheiden) suunnittelu työkalujen (terien) valinta työstöarvojen määrittäminen. Työsuunnitelma arvioidaan erikseen. Siinä olevista puutteista ja virheistä keskustellaan opiskelijan kanssa niin, että arvioinnin kohteeksi voidaan ottaa työprosessin hallinnan (sisältää itsearvioinnin) lisäksi työn perustana olevan tiedon hallinta ja osittain myös työturvallisuuden hallinta. b) NC-koneistus NC-koneistuksen osanäyttöön kuuluu ohjelman laadinta NC-sorville tai NC-työstökeskukselle, työstöohjelman simulointi tai testiajo ilman työkappaletta sekä työkalujen valinta ja aihion kiinnittäminen työpöytään. Koneistettavan kappaleen, josta ohjelma tehdään, tulee olla sellainen, että siinä on teränvaihtoa edellyttäviä erilaisia koneistettavia pintoja. Opiskelija laatii NC-ohjelman jollakin tavanomaisella teollisuudessa käytössä olevalla ohjelmointikielellä. Ohjelman laadinta ja editointi tehdään joko työaseman näyttöruudulla tai työstökoneen näyttöruudulla.

17 14 Näyttöympäristö Näyttö annetaan yksilösuorituksena, eikä se välttämättä edellytä konepajaolosuhteita. Koko näytön voi toteuttaa oppilaitoksen työsalissa. Toisaalta manuaalisilla työstökoneilla annettava osanäyttö on koneistuksen osalta tyypillistä työssäoppimisjaksoilla tehtävää konepajatyötä. Opintokokonaisuuden tavoitteet on määritelty siten, että niiden mukainen työprosessin hallinta voidaan näyttää vain silloin, kun näytössä koneistettava kappale on opiskelijalle uusi. Työssäoppimisjaksoilla opiskelija kuitenkin harvemmin saa uuden kappaleen koneistettavakseen ilman seikkaperäistä ja vielä työn kuluessa annettavaa työnopastusta. Tästä syystä työssäoppimisjaksolla annettavaa näyttöä joudutaan ehkä täydentämään osanäytöllä, jossa osoitetaan työprosessin hallinta silloin, kun valmistettava kappale on uusi. Osanäytön a mukainen mittojen ja koneistusarvojen laskenta sekä kirjallisen työsuunnitelman laadinta ovat näytön osa-alueita, joiden toteuttaminen on mahdollista lähes pelkästään oppilaitosolosuhteissa. Osanäyttö b on käytännöllisesti katsoen mahdollinen vain oppilaitoksissa. Tarvittavien työstökoneiden lisäksi näyttöpaikalla on valmiina työstökoneiden terävalikoima sekä niihin ja kappaleen kiinnitykseen liittyvät tarvikkeet ja varaosat. Mittauksia varten on valikoima työhön soveltuvia mittavälineitä ja tarvittavat materiaaliaihiot. Opiskelijan käytössä on kaikki tarvittava oheismateriaali. Tarpeellisia ovat esimerkiksi työstöarvotaulukot, toleranssitaulukot ja kierretaulukot. Myös työstökoneiden käyttöohjekirjat ja ohjelmointioppaat ovat saatavilla. Opiskelijalla voi olla mukanaan ammattikirjallisuutta ja muistiinpanoja sekä aikaisemmin tehtyjä harjoitus- ja malliohjelmia. Lisäksi käytössä on oltava laskukone ja/tai tietokone sekä mahdollisuus dokumentointiin ja tulostamiseen. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija valmistaa päämitoiltaan ja karkeiden työtapakohtaisten toleranssien osalta työpiirustuksen mukaisen kappaleen saatuaan käyttöönsä korjatun tai työlle laaditun työsuunnitelman. laatii työsuunnitelman, jossa työkappaleen kiinnitys, työstöjärjestys ja terien valinnat ovat tarkoituksenmukaisia. pystyy neuvoja kysymällä suunnitelmalliseen työsuoritukseen ja valitsemaan tarkoituksenmukaiset kiinnitysvälineet ja terät sekä oikeat työstöarvot ja mittavälineet. pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti laatimaan työsuunnitelman, jossa myös työvarat ja työstöarvot on määritetty tarkoituksenmukaisiksi. etenee työsuorituksissaan suunnitelmallisesti ja kykenee itsenäisesti valitsemaan tarkoituksenmukaiset kiinnitysvälineet ja terät sekä oikeat työstöarvot ja mittavälineet. valmistaa työpiirustuksen mukaisen kappaleen saamiensa ohjeiden tai korjatun työsuunnitelman mukaan. valmistaa työpiirustuksen mukaisen kappaleen työsuunnitelmansa mukaan ja pystyy tarvittaessa muuttamaan etukäteissuunnitelmaansa tilanteen niin vaatiessa.

18 15 osoittaa hallitsevansa numeerisesti ohjatun työstökoneen käyttökokonaisuuden pääpiirteittäin ja laatii ohjelman, joka on lähes toteutuskelpoinen. pystyy arvioimaan työsuunnitelmaansa ja työsuorituksiaan keskusteluissa työn jälkeen. laatii toteutuskelpoisen NCohjelman ja osaa viimeistellä sen tarvittaessa testiajon jälkeen. osoittaa hallitsevansa NCtyöstökoneen käytön kokonaisuudessaan niin, että osaa tehdä tarvittavat asetukset, kuten tietojen syötön, työkalujen asetuksen ja tarkoituksen mukaiset kiinnitysvälineiden valinnat. Työtehtävän hallinta osaa sorvata ulko- ja sisäpuolisia lieriöpintoja ja niihin tulevia olakkeita, viisteitä ja pyöristyksiä. osaa porata ja kalvia toleransseiltaan ja pinnanlaadultaan vaativatkin reiät. käyttää aikaa tehokkaasti ja työskentelee joutuisasti. kykenee arvioimaan työtään työn kuluessa ja työsuorituksen jälkeen niin, että osaa parantaa työsuoritustaan ja analysoida, mitä olisi voinut tehdä toisin. osaa sorvata myös vaativat koneistuspinnat toleranssien mukaan. osaa jyrsiä tasopintoja. osaa hioa ulkopuolisia taso- ja lieriöpintoja sekä viisteitä. osaa sorvata myös vaativat koneistuspinnat. osaa jyrsiä myös muita kuin tasopintoja. osaa tehdä hionnat itsenäisesti työpiirustusten mukaan. osaa jyrsiä myös muut kuin tasopinnat työpiirustusten mukaisesti. osaa tehdä vaativatkin hionnat laatuvaatimusten mukaisesti. osaa itsenäisesti tehdä NCohjelman. osaa NC-ohjelman laadinnan pääosiltaan, mutta tarvitsee apua ongelmakohdissa. osaa editoida valmista NCohjelmaa ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset. osaa valita tarkoituksenmukaiset mittalaitteet ja suorittaa mittaukset. osaa käyttää NC-konetta. osaa kiinnittää kappaleen ja valita tarvittavat työkalut NCkoneeseen. ottaa mittauslämpötilan huomioon ja tarkistaa mittalaitteen näytön oikeellisuuden.

19 16 Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa koneistuksen perusasiat, kuten työstötavan valinnan ja lastunmuodostuksen perusteet. osaa oikean työjärjestyksen ja osaa valita tarkoituksenmukaiset terät, teränpitimet ja teräpäät. osaa työstöjärjestyksen ja terien valinnan lisäksi määrittää tarkoituksenmukaiset työstöarvot sekä käyttää trigonometriaa ja matematiikkaa työstettävien pintojen määrityksissä. etsii itsenäisesti tietoja, kuten työstöarvoja, laskukaavoja ja ohjelmointikoodeja, käytettävissä olevista lähteistä. osaa soveltaa työstötapahtumaan materiaalitietoutta ja fysiikan perusteita sekä laskea työstöarvoja. osaa määrittää työvarat. osaa työkappaleen kiinnitykset ja tuennat niin, että tuloksena on tarkkuusvaatimukset täyttävä kappale. osaa NC-ohjelman toimintokäskyt. osaa lukea NC-ohjelmia. osaa käyttää ohjelmointikäsikirjaa. osaa NC-ohjelmointiin liittyvän tietokoneen käytön. osaa määrittää NC-ohjelman työkalun vaihdot ja referenssija nollapisteet järkevästi. osaa käyttää työkiertokäskyjä. osoittaa työssään osaavansa ottaa huomioon työstövoimien vaikutukset työstöön ja lopputuloksen laatuun. Työturvallisuuden hallinta osaa sorvin, jyrsinkoneen ja hiomakoneen turvallisen käytön. huolehtii työpaikan siisteydestä. huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta. käyttää tarvittaessa suojaimia. osaa kiinnittää työkappaleen niin, että turvallisuusseikat tulevat varmistetuksi. käyttää konekohtaisia suojalaitteita kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti. työskentelee määrätietoisesti; pitää työstökoneen ja työkalut puhtaina ja varmistaa työstökoneen, työkalujen, terien ja teräpitimien kunnon aina ennen työstön aloittamista.

20 17 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen kysyy neuvoa tarvittaessa. työskentelee niin huolellisesti ja vastuuntuntoisesti, että työstökoneet eivät ole vaarassa mennä rikki. osaa ratkoa työssä eteen tulevia ongelmatilanteita. osaa etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja. toimii joustavasti ja muut huomioiden eri työstökoneita käyttäessään. Yhteiset painotukset omaa riittävät tietotekniset valmiudet tiedonhankintaan ja ohjelmointiin. osaa arvioida omaa työsuoritustaan. työskentelee omaaloitteisesti ja yritteliäästi. osaa työsuorituksen aikana analysoida ja arvioida omaa työtään sekä korjata työsuoritustaan ja välttää samojen virheiden toistumisen. osaa ottaa huomioon työn joutuisuuden ja kokonaistaloudellisuuden valintoja tehdessään. toimii järjestelmällisesti laatuvaatimuksista kiinni pitäen. osoittaa arvostavansa omaa työtään Levy- ja hitsaustyöt, 20 ov Näytön kuvaus a) Levyrakennetyö Opiskelija tekee työpiirustusten mukaan levy- ja hitsaustyökokonaisuuden, joka on eri osakokonaisuuksista koostuva tuote tai tuotteen osa. Valmistettavassa tuotteessa tai tuotteen osassa on tavanomaisia levy- ja hitsaustöitä, kuten piirrotusta, leikkausta suuntaisleikkurilla ja/tai polttoleikkaamalla, pyöristystä, kulmaamista/särmäämistä ja kokoonpanohitsausta. Levyosien valmistukseen liittyy jossain vaiheessa levynkäyttösuunnitelman teko. Tuotteen ja osavalmistuksen laadulta, mittatarkkuuksilta ja hitsaussaumoilta edellytetään normaaleja konepajateollisuuden laatuvaatimuksia. Tavanomaiset kiuas- ja savustuslaiterakenteet täyttävät usein edellä mainitut työvaihe- ja laatuvaatimukset. Myös monet putkisto- ja säiliörakennekokonaisuudet ovat riittävän monipuolisia ja vaativia. Näyttöön kuuluu valmistettavan tuotteen lisäksi myös työsuunnitelman laatiminen. Työsuunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa raaka-aineiden valinta levynkäyttösuunnitelma tarvittavat koneet ja laitteet hitsauslisäaineet tarvittavat käsityövälineet työjärjestyksen (työvaiheiden) suunnittelu.

21 18 Näytön jossakin vaiheessa opiskelija suorittaa vähintään yhden NC-levytyökoneen (levyleikkurin, särmäyspuristimen) ohjelmoinnin. Työaikaisten mittausten lisäksi opiskelija tarkastaa valmiitten kappaleitten mittatarkkuuden ja laadun. Hän toteaa työpiirustuksessa esitettyjen mittojen toteutumisen ja tekee tarvittaessa vaadittavat korjaustyöt. Työhön kuuluu myös tuotteen viimeistely. Näyttöön kuuluvat myös muun muassa käsityövälineiden puhdistus- ja huoltotoimenpiteet, tarvittavat koneiden säädöt, suuntaisleikkurin terän välyksen säätö, MIG/MAG-hitsauskoneen virtasuuttimen vaihto, monitoimikaapelin puhdistus ja hitsauslangan vaihto. b) Hitsauskoe Opiskelija suorittaa seostamattomalla teräksellä ja sillä hitsausprosessilla, johon on erikoistunut, standardin SFS-EN mukaiset hitsauskokeet: pienahitsaus FW asennoissa PA (jalkohitsaus) ja PB (alapienahitsaus) sekä levyjen päittäisliitos BW asennossa PA (jalkohitsaus). Näyttöympäristö Levytyörakenteen tekemisessä lähtökohtana on se, että valmistetaan todellista myyntiin kelpaavaa tuotetta. Tällä periaatteella näytön voi mainiosti toteuttaa oppilaitoksen työsalissa asiakastöitä tehden. Tuotteessa voi olla myös esivalmistettuja osia. Jos näyttö annetaan työpaikalla, se voi koostua myös erilaisista osavalmistuksista. Näyttö annetaan yksilösuorituksena. Jos työpaikalla annettavassa näytössä ei ole mahdollista arvioida työsuunnitelmaa, työsuunnitelman laadinta toteutetaan erillisenä osanäyttönä. Jos työhön ei kuulu levynkäyttösuunnitelmaa, se toteutetaan erillisenä näyttönä. Suuntaisleikkurilla leikkaus suoritetaan joko piirrotusta tai valoviirua apuna käyttäen. Suuntaislevyleikkuri ja särmäyspuristin voivat olla myös NC-ohjauksella varustettuja. Koneiden käyttöohjekirjat ovat käytettävissä. Mittavälineitä ja käsityövälineitä tulee olla työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että niistä voi valita kuhunkin käyttöön tarkoituksenmukaisimman. Työpaikalla tulee olla myös valikoima käytettäviä materiaaleja. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija pystyy ohjattuna valmistamaan pääsääntöisesti työpiirustuksen mukaisen yksinkertaisen työkappaleen (tuotteen). pystyy työpiirustuksen perusteella ohjattuna laatimaan hyvin toimiva työsuunnitelman. pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti laatimaan hyvin toimivan työsuunnitelman.

22 19 osaa kysyä neuvoa tarvittaessa. saavuttaa erikoistumallaan hitsausprosessilla standardin SFS-EN mukaisen hitsausluokan D pienahitsauksessa FW asennoissa PA (jalkohitsaus) ja PB (alapienahitsaus). pystyy ohjattuna suunnittelemaan työhönsä oikean työjärjestyksen, valitsemaan tarkoituksenmukaiset koneet, kiinnitysvälineet, käsityövälineet sekä mittavälineet. pystyy ohjattuna valmistamaan työpiirustuksen mukaisen työkappaleen (tuotteen) siten, että se pääsääntöisesti täyttää konepajateollisuuden levytöille sekä hitsatuille osille asettamat laatuvaatimukset mitoituksen, muodon ja hitsauksen suhteen. työskentelee suunnitelmallisesti ja valitsee parhaiten soveltuvat ja tarkoituksenmukaiset koneet, kiinnitysvälineet, käsityövälineet sekä mittavälineet työn mittaamista ja tarkastamista varten. tekee työpiirustuksen mukaisen työkappaleen (tuotteen tai osat) siten, että se täyttää konepajateollisuuden levytöille sekä hitsatuille osille asettamat laatuvaatimukset mitoituksen, muodon ja hitsauksen suhteen. valmistaa työkappaleen (tuotteen), joka on, ainakin vähäisin korjauksin, tuotantoon ja jatkojalostukseen kelpaava tai myytävissä asiakkaalle. saavuttaa erikoistumallaan hitsausprosessilla standardin mukaisen hitsausluokan B silmämääräisesti arvioituna seuraavissa hitsauskokeissa seostamattomalla teräksellä (W01): pienahitsaus FW asennoissa PA (jalkohitsaus) ja PB (alapienahitsaus) sekä päittäisliitos BW levylle asennossa PA (jalkohitsaus). Työtehtävän hallinta osaa käyttää levytyökoneita sekä polttoleikkaus- ja hitsauslaitetta. osaa leikata, polttoleikata, kulmata, pyöristää ja särmätä työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit. saavuttaa erikoistumallaan hitsausprosessilla standardin SFS-EN mukaisen hitsausluokan B, pienahitsauksessa FW asennoissa PA (jalkohitsaus) ja PB (alapienahitsaus). osaa lukea työpiirustuksia. osaa tehdä vaadittavat termiset leikkaukset. osaa ohjattuna käyttää ja ohjelmoida NC-levytyökonetta. osaa käyttämänsä hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja käyttää hitsauskonetta niin, että pystyy lähes itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet. pystyy työpiirustuksen perusteella lähes itsenäisesti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot. pystyy arvioimaan omaa työsuoritustaan työskentelyn aikana niin, että hän parantaa ja muuttaa työsuoritustaan tarvittaessa tarkoituksenmukaiseen suuntaan. osaa tehdä levytyökoneisiin tarvittavat asetukset ja säädöt. osaa käyttää ja ohjelmoida NClevytyökonetta ja sen oheislaitteita. tekee itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät säätötoimenpiteet. pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti valitsemaan materiaalit. osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet.

23 20 Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa suurimman osan ammattialan ydinkohdista ja pystyy ohjattuna käyttämään niitä työssään (esim. hitsausarvojen valinta). osaa mitata levyosat. hallitsee pääsääntöisesti ammattialan ydinsisällöt ja pystyy lähes itsenäisesti käyttämään niitä työssään (esim. oikean työjärjestyksen valinta ja hitsausarvojen valinta). osoittaa työssään tuntevansa levytyökoneiden rakenteet ja toimintaperiaatteet. osaa laskea oikaistut pituudet. osoittaa tietävänsä ainepaksuuden merkityksen taivutuksessa ja pyöristämisessä sekä esitaivutuksen merkityksen pyöristämisessä. osaa kokeilemalla säätää pyöristyskoneen telat vastaamaan haluttua pyöristyssädettä. osaa mitata työkappaleen eri tekovaiheissa ja suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset. osoittaa työssään tuntevansa levytyökoneiden käyttöalueet ja niitä koskevat rajoitukset. osoittaa työssään osaavansa leikkaamisessa, särmäämisessä ja pyöristämisessä tarvittavaa matematiikkaa. osaa ottaa huomioon ainepaksuuden merkityksen taivutuksessa ja pyöristämisessä. osaa itsenäisesti päättää taivutuksen työjärjestyksestä ja mittavaatimukset täyttävästä taivutussuunnitelmasta. osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa. pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä. osaa arvioida perusaineen epäpuhtauksien ja seosaineiden vaikutukset termiseen leikkaukseen ja suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. osaa päätellä mahdollisesti syntyvien termisen leikkauksen ja hitsauksen virheiden syyt ja korjata työsuoritusta. osaa valita tarkoituksenmukaiset hitsausarvot. osaa valita hitsausjärjestyksen oikein ottaen huomioon hitsauksen aiheuttamat jännitykset sekä mittojen ja muodon muutokset. käyttää tietojaan tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja (esim. hitsausarvoista ja matemaattisista ratkaisuista) käytettävissä olevista lähteistä.