KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA. Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja Levyseppähitsaaja

Transkriptio

1 0 KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja Levyseppähitsaaja Perustuu OPH:n valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin sekä kone ja metallialan perustutkinnon kansalliseen ammattiosaamisen näyttöaineistoon OPH Päivitetty 8/06 hyväksytty kyha

2 1 SISÄLLYS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET...4 Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus...4 Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen...4 Yhteiset painotukset...4 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen...5 KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET...6 Yleistavoitteet...6 KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN MUODOSTUMINEN...7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN PERIAATTEET...11 NÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...11 NÄYTÖISTÄ TIEDOTTAMINEN...12 YLEISTÄ NÄYTTÖPROSESSISTA...13 NÄYTTÖJEN ARVIOINTI...13 Arviointikohteet...15 Arviointiasteikko...16 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen...16 NÄYTTÖJEN YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKOHTEITTAIN...17 Työprosessin hallinta...17 Työtehtävän hallinta...18 Työn perustana olevan tiedon hallinta...18 Työturvallisuuden hallinta...19 Ydinosaaminen...19 Yhteiset painotukset...20 NÄYTTÖJEN ARVIOINTIKRITEERIT TIIVISTETTYNÄ...22 AMMATILLISTEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI...25 KONE JA METALLIALAN YLEISOSAAMINEN 30 OV...25 YLEISOSAAMISEN YHTEISET TAVOITTEET (KAIKKI JAKSOT)...25 KONEISTUKSEN PERUSTEET (6 OV)...27 CNC TEKNIIKAN PERUSTEET (4 OV)...29 TYÖTURVALLISUUDEN JA ASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET (4 OV)...30 HITSAUS JA METALLIRAKENNETÖIDEN PERUSTEET (6 OV)...32 AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTEET (3 OV)...35 MATERIAALITEKNIIKAN PERUSTEET 2 OV...36 TEKNISEN PIIRUSTUKSEN PERUSTEET (3 OV)...37 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET (2 OV)...38 NÄYTÖN LIITTYMINEN YLEISOSAAMINEN OPINTOIHIN...38 Näytön kuvaus...39 Näyttöympäristön kuvaus...41 Näytön yleisosaaminen, 30 ov arviointikohteet ja arviointikriteerit...41 ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT KONEISTUS 20 OV...47 ERIYTYVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN YHTEISET TAVOITTEET...47 MANUAALIKONEISTUS (12 OV)...49 NC KONEISTUS (8 OV)...50 NÄYTÖN LIITTYMINEN KONEISTUKSEN OPINTOIHIN JA NÄYTTÖPROSESSISTA...51 Näytön kuvaus...51 Näyttöympäristö...52 Koneistuksen näytön arviointikohteet ja arviointikriteerit...53 VALINNAISET OPINNOT KONEISTAJA...57 MANUAALIKONEISTUS 10 OV...57

3 2 NÄYTÖN LIITTYMINEN MANUAALIKONEISTUKSEN OPINTOIHIN...58 Näytön kuvaus...58 Näyttöympäristön kuvaus...59 Manuaalikoneistuksen näytön arviointikohteet ja arviointikriteerit...59 NC KONEISTUS 10 OV...61 NÄYTÖN LIITTYMINEN NC KONEISTUKSEN OPINTOIHIN...64 Näytön kuvaus...64 Näyttöympäristön kuvaus...65 Näytön NC koneistus, 10 ov arviointikohteet ja arviointikriteerit...66 ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT LEVY JA HITSAUSTYÖT 20 OV...68 ERIYTYVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN YHTEISET TAVOITTEET...68 LEVY JA TERÄSRAKENNETYÖT (10 OV)...69 HITSAUSTYÖT (10 OV)...72 NÄYTTÖJEN LIITTYMINEN LEVY JA HITSAUSTÖIDEN OPINTOIHIN...73 Näytön kuvaus...73 Näyttöympäristön kuvaus...74 Näytön levy ja hitsaustyöt, 20 ov arviointikohteet ja arviointikriteerit...76 VALONNAISET OPINNOT LEVYSEPPÄHITSAAJA...79 LEVY JA TERÄSRAKENNETYÖT 10 OV...79 NÄYTÖN LIITTYMINEN LEVY JA TERÄSRAKENNETÖIDEN OPINTOIHIN...81 Näytön kuvaus...81 Näyttöympäristön kuvaus...82 Näytön levy ja teräsrakennetyöt, 10 ov arviointikohteet ja arviointikriteerit...82 HITSAUS 10 OV...84 NÄYTÖN LIITTYMINEN HITSAUS, OPINTOIHIN...85 Näytön kuvaus...85 Näyttöympäristön kuvaus...88 Näytön hitsaus, 10 ov arviointikohteet ja arviointikriteerit...89 LEVY JA HITSAUSALAN NC TEKNIIKKA 10 OV...92 NÄYTÖN LIITTYMINEN LEVY JA HITSAUSALAN NC TEKNIIKKA OPINTOIHIN...93 Näytön kuvaus...94 Näyttöympäristön kuvaus...95 Näytön levy ja hitsausalan NC tekniikka, 10 ov arviointikohteet ja arviointikriteerit...97 PNEUMATIIKKA 10 OV TYÖVÄLINEIDEN VALMISTUS 10 OV MUUT VALINNAISET OPINNOT 20 OV VAPAASTI VALITTAVIEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TOTEUTTAMINEN ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT OPINTO OHJAUKSEN TAVOITTEET JA JÄRJESTÄMINEN TYÖSSÄOPPIMINEN JÄRJESTÄMINEN TYÖTURVALLISUUS

4 3 3

5 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus 4 Sen mukaan, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98 2, 5 ) ja valtioneuvoston päätöksessä (VnP 213/1999) on säädetty, ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa alueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Näiden perusteiden mukaisesti suoritettu ammatillinen peruskoulutus sijoittuu EY:n luokituksen tasolle 3 Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätöksen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suosituksen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta ( /330/97) mukaan. Koulutuksen tulee kannustaa opiskelijaa harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen sekä tukea jatko opintovalmiuksia tarjoamalla hänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Koulutuksessa tulee luoda avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja tavoitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin sekä tarvittaessa kehittää tukitoimia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa tulee tukea. Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteiset painotukset Koulutuksen tulee tuottaa valmiuksia, jotka lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia * kansainvälisyyteen * kestävän kehityksen edistämiseen * teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen * yrittäjyyteen * laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan * kuluttajaosaamiseen 4

6 5 * työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämiseksi tavoitteena tulee olla, että opiskelijalla on tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet sekä edellytykset tieto ja viestintätekniikan sekä teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään. Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijasta kehittyy oma aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava työntekijä ja ammatinharjoittaja sekä yrittäjä. Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisimmin käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huomioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaa huomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä ja kansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mukaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kansantaloutta edistävästi. Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ ja toimintakykyään. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia: * oppimistaidot * ongelmanratkaisutaidot * vuorovaikutus ja viestintätaidot * yhteistyötaidot * eettiset ja esteettiset taidot. 5

7 6 Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Opiskelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä. Opiskelijan on saatava valmiudet selvitä neuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tietotekniikkaa erilaisissa vuorovaikutus ja viestintätilanteissa. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekä olla joustava ihmissuhteissa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Hänen tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakentavasti huomioon toiminnassaan. Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin pohjautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Hän osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaita koskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Yleistavoitteet Kone ja metallialan perustutkinnon yleistavoitteena on laaja alaiset perusvalmiudet teollisuuden, erityisesti metalliteollisuuden, erilaisiin valmistustehtäviin ja yhdyskuntateknisiin ja tuotantolaitosten kunnossapitotehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on oltava jonkin koneja metallialan työtehtävän erikoisosaaminen ja valmiudet oppia erilaisia taitoja työtehtävien mukaan. Hänen on kyettävä toimimaan työtehtävissä itsenäisesti ja työryhmien ja tiimien jäsenenä. Hänen on osattava erilaisia valmistustekniikoita ja työtehtäväkokonaisuuksia ja kyettävä soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hänellä on oltava teknistä perusosaamista sekä koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tuntemusta, ja hänen on osattava käyttää työkaluja. Opiskelijan on osattava käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä ja hänellä on oltava valmiudet NC koneiden ohjelmointiin ja erilaisten valmistukseen ja kunnossapitoon liittyvien sovellusohjelmien käyttöön. Hänen on kyettävä toimimaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa ja hänellä on oltava oikea asenne työntekoon, taloudellista ajattelukykyä ja kustannustietoisuutta, yrittäjyyttä ja vastuuntuntoisuutta. Hänen on ymmärrettävä teknisiä selvityksiä ja työohjeita, ja hänen on tultava toimeen erilaisissa työhön ja asiakaspalveluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa myös silloin, kun joutuu tekemisiin ulkomaalaisten kanssa. Opiskelijan on huolehdittava työturvallisuudesta ja 6

8 7 henkilökohtaisesta suojautumisesta sekä jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta, ja hänen on pidettävä työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. Hänen on kyettävä aktiiviseen ja vastuuntuntoiseen toimintaa työyhteisössä, ja hänen on oltava täsmällinen ja noudatettava työaikoja. KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Kone ja metallialan perustutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (VnP 213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä opetusministeriön päätöksessä (5/011/1999), opintojen laajuudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 ) ja opintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisesta koulutuksesta ( L 630/98, 30,31 ). Kone ja metallialan perustutkinnon muodostuminen on esitetty alla esitetyissä kuvioissa. Opintojen muodostuminen Kone ja metallialan perustutkinnon ammatillisten opintojen opintokokonaisuudet/näyttötutkinnon osat on kuvattu koulutusohjelmittain alla olevissa kuvioissa. Sen lisäksi kuvioiden tekstiosissa on määritelty tutkinnon muodostamismahdollisuudet. 7

9 8 KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 120 ov AMMATILLISET OPINNOT Ammatillisiin opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT Opintokokonaisuus 1 KOULUTUSOHJ ELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT Valmistustekniikan koulutusohjelma Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot Valinnaiset opinnot 90 OV 30 OV 60 OV 20 ov 40 ov 20 ov Y H T E I S E T 10 ov V A P A A S T I Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Koulutusohjelman yhteiset opinnot Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot Valinnaiset opinnot 20 ov 20 ov 20 ov O P I N N O T V A L I T T A V A T Valimotekniikan koulutusohjelma Valimotekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman yhteiset opinnot Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot Valinnaiset opinnot 10 ov 30 ov 20 ov O P I N N O T Tutkintoon tulee sisältyä opinto ohjausta vähintään 1,5 ov ja vähintään 2 opintoviikon laajuinen opinnäytetyö. 8

10 VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 10 I Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 30 ov II Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 20 ov 1. KONE JA METALLIALAN YLEISOSAAMINEN 30 ov Tutkintonimike Tutkintonimike Tutkintonimike Tutkintonimike Tutkintonimike Koneistaja Levyseppähitsaaja Koneenasentaja Työvälinevalmistaja Hienomekaanikko 2. KONEISTUS 20 ov 3. LEVY JA HITSAUSTYÖT 20 ov 4. KONEEN ASENNUS 20 ov 5. TYÖVÄLINE TEKNIIKKA 20 ov 6. HIENOMEKANIIKKA 20 ov III Valinnaiset opinnot 40 ov Tutkintoon tulee sisällyttää 40 opintoviikkoa valinnaisia opintoja. Seuraavista tutkintonimikekohtaisista ryhmistä on valittava yksi opintokokonaisuus tutkintonimikkeen mukaan. Muut voi valita koko valikosta ja edellisen kohdan II tutkintonimikkeittäin eriytyvistä opintokokonaisuuksista. Tutkintonimike Tutkintonimike Tutkintonimike Tutkintonimike Tutkintonimike Koneistaja Levyseppähitsaaja Koneenasentaja Työvälinevalmistaja Hienomekaanikko 7. MANUAALI 10. LEVY JA TERÄS 15. VARUSTELU 21. TYÖVÄLINEIDEN 25. KONEIDEN JA KONEISTUS 10 ov RAKENNETYÖT HITSAUS 10 ov VALMISTUS 10 ov LAITTEIDEN KORJ. 10 ov 10 ov 8. NC KONEISTUS 11. OHUTLEVY 16. KUNNOSSAPITO 22. TYÖVÄLINEIDEN 26. ELEKTRONIIKKA 10 ov TYÖT 10 ov 10 ov KOK.PANO JA HUOLTO 10 ov TEOLLISUUDEN TUOTANTOTEKN. 10 ov 17. HYDRAULIIKKA JA 9. JOUSTAVAT 12. HITSAUS 10 ov PNEUMATIIKKA 23. NC KONEISTUS VALM. JÄRJEST. JÄRJESTELMÄT 10 ov ERIKOISTYÖSTÖKONEILLA 10 ov 10 ov 13. LEVYALAN NC TEKNIIKKA 10 ov 14. RAKENNUSPELTI SEPÄNTYÖT 10 ov 18. PNEUMATIIKKA 10 ov 19. HYDRAULIIKKA 10 ov 24. CAD/CAM TYÖSTÖ RATOJEN VALMISTUS 10 OV 20. OHJAUSTEKNIIKKA 10 ov MUUT VALINNAISET OPINNOT 20 OV

11 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN PERIAATTEET 11 Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Näytöt Kone ja metallialan perustutkinnossa muodostuvat opiskelun ja työtoiminnan yhteydessä toteutuvista näytöistä. Ne ovat työskentelyn aikana tehtyjä tavanomaisia työtehtäviä, joita opiskelija on harjaantunut tekemään. Poikkeuksen saattavat muodostaa esimerkiksi osa kone ja metallialan yleisosaamiseen kohdistuvat näytöt, jotka voivat olla tarkemmin suunniteltuja töitä. Niiden avulla opiskelija, opettajan opastamana, tutustuu näyttöihin käsitteenä ja harjaantuu itsearviointiin. Jokaiseen opintokokonaisuuteen sisältyy yksi tai useampia näyttöjä, esim. perustaitojen osaaminen. Yksi näyttö voi sisältää kokonaan tai osittain useampiakin opintokokonaisuuksia. Näytön täytyy olla alusta loppuun edennyt työkokonaisuus, eikä asiayhteydestä erilleen otettu irrallinen työtapahtuma. Opiskelijan perehdyttäminen näyttöihin ja niiden periaatteisiin on erityisen tärkeää avoimen vuorovaikutuksen syntymiseksi näytön arviointikeskustelussa. Näytöt ovat joka tapauksessa käsitettävä oppimistilanteina, joissa edelleen harjaannutaan siihen ammatilliseen osaamiseen, jota ollaan opiskelemassa. Siksi onkin tärkeää, että näytöistä, niiden tavoitteista aikatauluista jne. kerrotaan heti opiskelun alkaessa. Näyttöjen avulla on mahdollisuus seurata opiskelijan edistymistä ja ammatillista kasvua. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja tavoitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin. Jokaisella on oikeus tasa arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Yksilöllisyys on erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista, sekä erilaisten opiskelijoiden kokemusten ja opiskelutyylien ottamista huomioon. Tämä tulee ottaa huomioon aineistossa sekä näyttöjä että näyttötilanteita suunniteltaessa. Näytöstä sovitaan pääsääntöisesti opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kesken. NÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Näyttöjärjestelmällä tarkoitetaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjä ja niiden pohjalta tehtävää kansallisten oppimistulosten arviointia. Näyttöjärjestelmän tavoitteena on, yhdessä työelämän kanssa, parantaa ammatillisen koulutuksen laatua. Näytöt yhtenäistävät ja kehittävät opiskelijan arviointia sekä antavat palautetta opetussuunnitelmien perusteiden, koulutuksenjärjestäjäkohtaisten opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä tuki ja ohjaustoimien kehittämisen pohjaksi. Opetushallitus vastaa näyttöjärjestelmän toimeenpanosta, tiedottamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteista, toteuttaa kansallisen oppimistulosten arvioinnin ja vastaa kansallisista näyttöaineistoista.

12 12 Koulutuksen järjestäjät vastaavat näyttöjen organisoinnista (kuva alla ) ja osallistumisesta kansallisten oppimistulosten arviointiin yhteistyössä työelämän kanssa. Opetushallitus päättää opetussuunnitelmien perusteista: opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt arviointiperusteet ja arviointikriteerit näyttöjen lukumäärä opintojen jatkamiseen liittyvät ehdot opiskelijalle tiedotettavat asiat koordinoi näyttöaineistojen laatimista toteuttaa kansallisten oppimistulosten Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta antaa tutkintotodistuksen asettaa kolmikantaisen toimielimen toteuttaa näytöt osallistuu kansallisten oppimistulosten arviointiin Työelämä osallistuu näytön suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja dokumentointiin Opiskelija osallistuu näytön suunnitteluun osoittaa osaamisensa näytöillä osallistuu arviointiin ja dokumentointiin Kolmikantainen toimielin valvoo näyttöjen toteutusta ja arviointia: näytöt vastaavat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita työelämän osallistuminen toteutuu antaa näyttötodistuksen NÄYTÖISTÄ TIEDOTTAMINEN Osapuolten tehtävät näyttöjen organisoinnissa Näytöistä tiedottaminen on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Tiedotuksessa on keskeistä kertoa opiskelijoille, miten näyttö vaikuttaa heidän opintoihinsa. Kaikista näytöistä pitää saada hyväksytty arvosana (vähintään T1), koska näyttöjen hyväksytty suoritus on tutkintotodistuksen saamisen ehtona. Näytöt arvioidaan opintokokonaisuuksittain (vaikka yhteen näyttöön sisältyisi useiden opintokokonaisuuksien keskeisten sisältöjen näyttämistä) ja tutkintotodistuksen arvosana muodostuu näytön ja muun arvioinnin perusteella. Asia on tarkemmin määritelty koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman arviointisuunnitelmassa. Samassa asiakirjassa on mainittu myös, miten näytöt ja niiden suoritus vaikuttavat opinnoissa etenemiseen. 12

13 13 YLEISTÄ NÄYTTÖPROSESSISTA Näyttöprosessin tueksi on laadittu kansallinen näyttöaineisto. Kansallinen näyttöaineisto on suunniteltu ja laadittu helpottamaan koulutuksen järjestäjien työtä, kun he suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja dokumentoivat näyttöjä. Materiaali on laadittu siten, että sitä voidaan käyttää em. tehtävien lisäksi opiskelijoille suunnatussa tiedotuksessa. Se soveltuu myös koulutusmateriaaliksi kaikille näyttöjen toteuttamiseen osallistuvien ryhmien edustajille. Tärkeimpinä ryhminä ovat opiskelijat ja työelämän edustajat. Aineistoa voidaan käyttää opiskelijoille suunnatussa tiedottamisessa ja näyttöihin perehdyttämisessä. Perehdytys alkaa heti opintojen alussa ja tarkentuu esim. ennen näyttöä tapahtuvassa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. NÄYTTÖJEN ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). 13

14 14 Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa Näytön antajan tekemistä havainnoidaan näytön aikana. Havainnoista ja näytön aikana tehdystä tuotoksesta suoritetaan arviointi, joka kootaan arviointilomakkeelle dokumentointia varten. Arviointi tulee perustella, jotta jälkikäteen voidaan tarvittaessa palata näytön suorituksessa esiin tulleisiin asioihin. Päävastuu arviointitilanteen hoitamisesta kuuluu opettajalle. Hän vastaa arviointikeskustelun läpiviennistä ja lopullisesta arvosanan antamisesta ottaen huomioon sekä työpaikkaohjaajan että opiskelijan omat arvioinnit. Arviointia varten on laadittu myöhemmin tässä aineistossa esiteltävä arviointilomake. Alan luonteen vuoksi opetussuunnitelman perusteiden yleiset arviointikohteet Kaikille yhteinen ydinosaaminen ja Yhteiset painotukset saattavat esiintyä tai olla esiintymättä jokaisen opintokokonaisuuden näytöissä, kuten ammatillisen osaamisenkin arviointikohteet. Kaikille yhteinen ydinosaaminen ja yhteiset painotukset on yleensä tarkoituksenmukaisinta arvioida pidemmän ajan puitteissa, esimerkiksi koko opinto tai työssäoppimisjakson ajalta. Näytössä on kyse oppimistilanteesta ja opiskelijan on arvioinnin yhteydessä annettava kertoa omat kokemuksensa tilanteesta. Arvioinnissa oleellinen osa on opiskelijan itsearviointi, hänen oma käsityksensä kehittymisestään ja siitä, onko sovittuihin tavoitteisiin päästy ja millä tasolla. Palautekeskustelu välittömästi näytön jälkeen on tärkeä opiskelijan oppimisen kannalta. Kokemusten purkaminen voi tapahtua usealla tavalla: heti näytön jälkeen, opiskelijaryhmässä oppilaitoksessa, sekä palautekeskustelussa opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Tärkeää on arvioida niitä asioita, mitä opiskelija osaa ja on oppinut. Eräs palautteen saamisen tavoite on myös näyttöjen edelleen kehittäminen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen. Arviointia voi suorittaa työpaikkaohjaaja, opettaja, ammattialansa hallitseva työnjohtaja, tai työntekijä. Opiskelija on arviointikeskustelussa aina mukana. Arviointia tapahtuu myös työn edetessä, esimerkiksi tarkentavilla kysymyksillä. Tässä yleisohjeessa on jäljempänä kuvattu kaikki opetussuunnitelman perusteissa mainitut yleisen osaamisen arviointikohteet ja kriteerit. Opintokokonaisuuksiin kohdistuvat yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit on kuvattu jokaisessa näyttöaineistossa erikseen. Arviointikohteet tulevat näytössä esille yksittäin, tai erilaisina yhdistelminä, millainen näyttö sitten onkin kysymyksessä. Näytössä arvioidaan vain niitä opintokokonaisuuden osaalueita, jotka tulevat siinä luontevasti esille. Arviointikohteiden vaikutus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy työkohtaisesti. Etukäteen ei tule määrittää näytön lopullisen arvioinnin laskentakaavaa. Näyttö vaikuttaa omalta osaltaan opintokokonaisuuden arviointiin. Opintokokonaisuuden luonne ja näyttöjen laajuus vaikuttavat niiden lopulliseen painoarvoon opintokokonaisuuden arvioinnissa. Myöskään tähän ei voi määrittää laskentakaavaa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös opiskelijan harjaantuneisuus työtehtävän suorittamiseen. Kaikki hyvät näytöiksi soveltuvat työt eivät välttämättä toistu usein. Tällaisessa tapauksessa on 14

15 15 opiskelijan epävarmuus hyväksyttävä, varsinkin jos hän oma aloitteisesti korjaa suoritustaan työn edetessä. Työskentelyssä pyritään normaaliin perustutkintotason joutuisuuteen. Opiskelija työskentelee ahkerasti, mutta hosumatta. Näyttö voidaan keskeyttää, mikäli opiskelija kehotuksesta huolimatta vaarantaa oman tai toverinsa turvallisuuden. Omasta ja ympäristön työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu oleellisena osana näytön arviointiin. Näytön keskeytykseen voi johtaa myös sopimusten ja ohjeiden laiminlyönti. Arvioinnin vaihtelevuus erilaisilla opiskelijoilla ja eri opintokokonaisuuksissa Arviointikohteet Opetussuunnitelman perusteissa on arviointikohteiksi lueteltu: 15 Yhteiset painotukset Kaikille yhteinen ydinosaaminen Työmenetelmien hallinta Työvälineiden hallinta Materiaalin hallinta Työprosessin hallinta Työturvallisuuden hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Arvioinnin helpottamiseksi arviointikohteet on tässä ryhmitelty hieman tiiviimmäksi. Ryhmittely sisältää kuitenkin kaikki arviointikohteet: 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallisuus Työtehtävän toteutuminen Oman työsuorituksen arviointi 2. Työtehtävän hallinta

16 Työmenetelmien hallinta Koneiden ja työvälineiden hallinta Materiaalin ja tarvikkeiden hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Työturvallisuuden hallinta 5. Ydinosaaminen 6. Yhteiset painotukset 16 Ammatillinen tiedon hallinta ja osaaminen on kuvattu tässä opetussuunnitelman opintokokonaisuuksittain. Tähän näyttöjä koskevaan ohjeeseen on koottu eri arviointikohteisiin ryhmitelty tiivistelmä kyseisistä opintokokonaisuuksista. Näin on menetelty kokonaiskuvan saannin helpottamiseksi näytössä osoitettavista keskeisistä opintokokonaisuuksista. Yhteiset painotukset ja kaikille yhteinen ydinosaaminen arvioidaan näytön yhteydessä, mikäli ne tulevat siinä selkeästi esille. Opiskelijan henkilökohtaista asenteellista kehittymistä arvioidaan pitemmältä ajalta työssäoppimisen yhteydessä, jolloin se voidaan yhdistää näytön arviointiin. Oli arviointitapa mikä tahansa, sen tulee olla opiskelijan tiedossa. Arviointiasteikko Arvioinnissa käytetään hyväksytyn suorituksen osalta viisiportaista asteikkoa T1 K5, josta tässä opetussuunnitelmassa on kuvattu tasot T1, H3 ja K5. Arvioinnissa T2 ja H4 määräytyvät siten, että opiskelija saavuttaa alemman arvioinnin helposti, mutta ei kuitenkaan yllä täysin ylemmän arvioinnin kriteereihin. Hyväksytty arviointi edellyttää vähintään arvosanan T1 saavuttamista. Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: 16

17 17 ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle siloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet. NÄYTTÖJEN YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKOHTEITTAIN Tässä ohjeistossa kuvattujen arviointikriteerin tavoitteena on antaa kokonaiskuva arvioinnin kohteista (huomioiden 3 kanta arviointi, työpaikkaohjaajien/opiskelijoiden edellytykset arvioinnin suorittamisesta). Tarkemmat, opintokokonaisuuteen kohdistuvat ammatillisen tietämisen ja osaamisen arviointikriteerit, joita näytössä arvioidaan, on kuvattu kunkin opintokokonaisuuden aineistossa. Kuvauksessa alemman arvosanan kriteeristö sisältyy ylemmän arvosanan kriteeristöön. Työprosessin hallinta Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työsuorituksen suunnitelmallisuuteen, työtehtävän toteutumiseen, sekä oman työsuorituksen arviointitaitoon. Tyydyttävä 1 Opiskelija tekee ohjattuna annetut tehtävät ja arvioi itseään ja työnsä onnistumista. Hyvä 3 Opiskelija tekee annetut tehtävät lähes omatoimisesti ja arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Kiitettävä 5 17

18 18 Opiskelija osaa omatoimisesti suunnitella työnsä etukäteen, työn lopputulos täyttää sille asetetut vaatimukset ja opiskelija osaa arvioida ja kehittää työtapojaan. Työtehtävän hallinta Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työmenetelmien hallintaan, koneiden ja työvälineiden valintaan ja hallintaan, sekä materiaalin ja tarvikkeiden käyttöön niiltä osin, jotka ao. näytössä opetussuunnitelman mukaan tulee hallita. Tyydyttävä 1 Opiskelija osaa käyttää ohjattuna kone ja metallialan tavallisimpia työmenetelmiä, koneita ja työvälineitä, sekä materiaaleja. Opiskelija osaa kone ja metallialan perustehtävät. Opiskelija osaa käyttää omaksumiaan taitoja usein toistuvissa tilanteissa. Hyvä 3 Opiskelija osaa käyttää kone ja metallialan työmenetelmiä, koneita ja työvälineitä, sekä materiaaleja. Opiskelija osaa alan keskeiset työtehtävät. Kiitettävä 5 Opiskelija osaa omatoimisesti käyttää kone ja metallialan työmenetelmiä, koneita ja työvälineet, sekä materiaaleja ja hän käyttää niitä oikein. Opiskelija osaa tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opintokokonaisuuteen sisältyvän teoreettisen tiedon hallintaan. Tyydyttävä 1 Opiskelija osaa käyttää työn perustana olevaa tietoa harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Opiskelija osaa ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa, sekä esittää se ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. Hyvä 3 Opiskelija osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Opiskelija osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa, sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. Opiskelija osaa käyttää työn perustana olevaa tietoa työssään. Kiitettävä 5 Opiskelija osaa itsenäisesti arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Opiskelija osaa itsenäisesti luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa, sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä. 18

19 19 Opiskelija osaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia, niin että hän osaa valita niistä kulloinkin sopivimman. Työturvallisuuden hallinta Tyydyttävä 1 Opiskelija noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita ja määräyksiä. Opiskelija käyttää henkilö ja laitekohtaisia suojalaitteita. Hyvä 3 Opiskelija osaa soveltaa työturvallisuusohjeita ja määräyksiä erilaisissa tilanteissa. Opiskelija tunnistaa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat, sekä suojautuu niiltä. Kiitettävä 5 Opiskelija arvostaa ja kehittää viihtyisää ja turvallista työympäristöä. Opiskelija tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat, sekä suojautuu niiltä ja torjuu niitä. Ydinosaaminen Seuraavassa on tiivistelmä opetussuunnitelman perusteiden kokonaisuuden Kaikille yhteinen ydinosaaminen otsikkotasolla ja sen jälkeen kunkin otsikon yleiset arviointikriteerit on kuvattu samassa järjestyksessä vuorollaan kolmella arviointitasolla (T1, H3 ja K5). Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen: Oppimistaidot Ongelmaratkaisutaidot Vuorovaikutus ja viestintätaidot Yhteistyötaidot Eettiset ja esteettiset taidot Tyydyttävä 1 Opiskelijalla on valmiudet toimia annettujen ohjeiden mukaan. Opiskelija pystyy mukautumaan ongelmatilanteisiin. Opiskelija ei pelkää vuorovaikutustilanteita. Opiskelija pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. Opiskelija toimii annettujen toimintamallien mukaan. Hyvä 3 Opiskelijalla on valmiudet toimia itseään kehittäen. Opiskelija on ongelmatilanteissa joustava. Opiskelija pystyy kommunikoimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija pystyy toimimaan erilaisten työryhmien jäsenenä ja ottamaan huomioon muiden mielipiteet. 19

20 Kiitettävä 5 Opiskelija toimii sovittujen toimintamallien mukaan. 20 Opiskelijalla on valmiudet ja halu toimia itseään kehittäen. Opiskelija on ongelmatilanteissa joustava ja kekseliäs. Opiskelijalla on valmiuksia kommunikoida kaikkien kanssa luontevasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija pystyy oma aloitteisesti toimimaan erilaisten työryhmien jäsenenä ja ottamaan huomioon muiden mielipiteet. Opiskelija toimii sovittujen toimintamallien ja työyhteisön kirjoittamattomien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Yhteiset painotukset Seuraavassa on tiivistelmä opetussuunnitelman perusteiden kokonaisuudet Yhteiset painotukset otsikkotasolla ja sen jälkeen kunkin otsikon yleiset arviointikriteerit on kuvattu samassa järjestyksessä vuorollaan kolmella arviointitasolla (T1, H3 ja K5). Yhteiset painotukset: Kansainvälisyys Kestävän kehityksen edistäminen Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Yrittäjyys Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta Kuluttajaosaaminen Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen Tyydyttävä 1 Opiskelijalla on tietoa monikulttuurisesta ympäristöstä ja hän pystyy autettuna hyödyntämään vieraskielistä ammattisanastoa. Opiskelija tiedostaa ympäristömyönteisen kehityksen periaatteita. Opiskelija tiedostaa tietotekniikan ja teknologian kehityksen vaikutukset omaan alaansa. Opiskelija on omassa ammatissaan tuleva työntekijä. Opiskelija tiedostaa asiakkaan odotukset. Opiskelija tuntee kuluttajalainsäädännön velvoitteiden perusteita. Opiskelija tuntee alansa työturvallisuusmääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Hyvä 3 Opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja hän ymmärtää vieraskielisistä alan ohjeista oleellisimman. Opiskelija tuntee ympäristömyönteisen kehityksen periaatteet. Opiskelija ymmärtää tietotekniikan ja teknologian kehityksen vaikutukset omaan alaansa. Opiskelija on omaa ammattiaan arvostava tuleva työntekijä. Opiskelija tuntee asiakkaan odotukset. 20