Helsingin opetustoimen henkilöstö
|
|
- Teemu Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin opetustoimen henkilöstö JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Helsingin opetustoimen henkilöstö ******************************************************************************* Seuraava lehti ilmestyy, kun siihen on saatu tarpeeksi aineistoa. Kirjoitukset voi lähettää toimitukselle osoitteeseen ******************************************************************************************
2 Luottamusmiehet Sihteerit, opetusvirasto ja IT Varaluottamusmies Koulunkäyntiavustajat Varaluottamusmies Marika Salama Puh Sinikka Rautakoski Puh tai Merja Patokoski Puh tai Marjut Sjöholm Opetusviraston pääluottamusmies Arja Horn Puh tai Fax Hämeentie 11 (Käynti Kaikukadun puolelta) PL 3000, Helsingin kaupunki Yhdistyksen hallituksen jäsenet ja varajäsenet Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Vento Vesa Lehtonen Rainer puh tai puh tai Sihteeri ja taloudenhoitaja Varasihteeri Rautakoski Sinikka Salama Marika puh tai puh Jäsenasiainhoitaja Tiedottaja Horn Arja Patokoski Merja puh tai puh tai Virkistystoiminta Varajäsenet: Tanskanen Petteri Opintosihteeri ja virkistystoiminta puh tai Puhilas Valentina puh Omar Olga
3 Yhdistyksemme Helsingin Kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 on nykyisin nimeltään Helsingin opetustoimen henkilöstö JHL ry. Yhdistyksen toimialue on Helsinki ja sen tarkoituksena on koota Helsingin kaupungin opetustoimen ja yksityisten sopimuskoulujen palveluksessa työskentelevät ja liiton järjestämisalalle opiskelevat liiton piiriin. ********************************* Yhdistyksemme JHL ry 133 on lähettänyt kirjelmän JHL:n edustajistolle, jossa esitetään Koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttamista koulunkäynninohjaajaksi. Tutkintonimikkeenä koulunkäyntiavustaja on jäänyt historiaan jo pari vuotta sitten. Opetushallitus on päättänyt uusista Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteista. Ammattitutkinnon ruotsinkielinen nimi on Yrkesexamen för ledare i morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever ja Specialyrkesexamen för skolgång och morgon- och eftermiddagsverksamet. Ruotsinkielisissä nimissä on siis mukana sana ledare eli ohjaaja. Tutkintorakenneasetuksessa (47/2012) tehty tutkintojen koulutusalan siirtomuutos sosiaali- ja terveysalalta humanistiselle ja kasvatusalalle, opetus- ja kasvatustyöhön. on nykyisillä tutkintonimikkeillä. On siis loogista, että ammattinimike noudattaa samaa linjaa koulutuksen kanssa. JHL:n virallinen valtakunnallinen tavoite on muuttaa nimike koulunkäynninohjaajaksi, joten esitimme edustajistolle vaadittavaksi tulevaan Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen lisättäväksi seuraavat uudet ammattinimikkeet: koulunkäynninohjaaja, koulunkäyntiohjaaja ja kouluohjaaja. ********************************* Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on vienyt koulunkäyntiavustajien ammattiryhmää koskevia epäkohtia Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen tietoisuuteen lokakuussa Kirjelmän on koonnut JHL:n koulutustoimitsija Kaijamaija Parviainen. Koulunkäyntiavustajat Helsingin opetusvirastossa Helsingin kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 418 koulunkäyntiavustajaa, joista 339 on vakinaisessa työsuhteessa. Heistä 116 tekee täyttä viikkotyöaikaa. Ammattikunnan työ on merkityksellistä kouluyhteisöissä, joissa lasten ja perheiden ongelmat ovat lähellä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi tai nuori, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä.
4 Nimikemuutos Helsingissä JHL:n edustajat ovat usean vuoden tehneet työtä koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttamiseksi koulunkäynninohjaajaksi. Asiaa on käsitelty opetusviraston lisäksi Helsingin henkilöstöasiainkeskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Henkilöstöasiainkeskus ei näe estettä nimikemuutokselle, mutta Opetusvirasto ei hyväksy sitä nojautuen OAJ:n näkemykseen ja perusteluihin. Koulunkäyntiavustajien ammatillinen tuki Helsingissä Helsingin opetusvirastossa oli hyvin toiminut ja kustannuksiltaan edullinen aluevastaava järjestelmä, jonka tehtävänä oli tukea ammatillisesti koulunkäyntiavustajien työtä. Aluevastaavia oli 6. He olivat itsekin koulunkäyntiavustajia ja heillä oli viisi tuntia viikossa käytettävissä aluevastaavan tehtävään. Järjestelmä tuotti yhtenäisiä käytäntöjä kouluille ja toimi tehokkaana tiedotusväylänä koulunkäyntiavustajien ja opetusviraston välillä molempiin suuntiin. Virastossa päätettiin romuttaa järjestelmä keväällä Tilalle rakennettiin alueellisten oppilashuoltovastaavien järjestelmä, joka käsittää koulujen kuraattorit, psykologit ja koulunkäyntiavustajat. Oppilashuoltovastaavat, joita on 4, ovat samalla psykologien ja kuraattorien esimiehiä. Järjestelmä on käynnistynyt hitaasti avustajien suuntaan ja siitä puuttuu alan substanssituntemus. JHL on huolissaan tilanteen heikkenemisestä. Koulunkäyntiavustajien työaika Helsingissä Koulunkäyntiavustajista vain 116 tekee täyttä työaikaa. Taustalla on toisaalta kaupungin säästöt, jotka estävät lisätyön saamisen esim. aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Toisaalta Helsinki on innokkaasti lähtenyt palkkaamaan resurssiopettajia ja ottanut käyttöön samanaikaisopetuksen. Nämä molemmat sinänsä hyvät järjestelyt on kustannettu osittain lyhentämällä koulunkäyntiavustajien ennestään lyhyitä työaikoja ja vähentämällä heidän määräänsä. Vuodesta 2011 avustajien kokonaismäärä on pudonnut yli 30:llä. Lisätuntien saaminen vajaaseen viikkotyöaikaan on selvästi vaikeutunut viimeisen kolmen vuoden aikana. JHL on huolissaan oppilaiden kasvun ja kehityksen kannalta merkittävän ammattikunnan surkastumisesta ja jäljelle jäävien toimeentulosta työtuntien huvetessa. Työn tekeminen koulujen loma-aikana Helsingissä Ammattikunnan kannalta ongelmaksi on noussut myös työn saaminen koulujen loma-aikoina. Helsingissä uudet työsopimukset kirjoitetaan automaattisesti ns. kesäkesketys -sopimuksiksi. Tällöin työntekijä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, mutta osa-aikainen. Työnantajan velvollisuus on työllistää lomakausina ensisijaisesti oma vakinainen osa-aikainen henkilökuntansa. Vaikka ammatillista koulutusta ja osaamista vastaavaa työtä olisi tarjolla loma-aikoina esimerkiksi päivähoidossa, sinne valitaan pitkäaikaisia, tuttuja sijaisia ja vakinaisissa työsuhteissa olevat avustajat ohitetaan. JHL:n valtakunnalliset tavoitteet koulunkäynnin ohjauksen ammattilaisten asioissa: Tausta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tässä ammattiryhmässä erilaisilla nimikkeillä lokakuussa 2010 oli kokoaikaista täyttä palkkaa saavaa ammattilaista. Osa-aikaisia oli samaan aikaan Ammattikunnan työ on merkityksellistä kouluyhteisöissä, joissa lasten ja perheiden ongelmat ovat lähellä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi tai nuori, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman
5 itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä. Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien kelpoisuus Koulunkäyntiavustajan/koulunkäynninohjaajan kelpoisuutta ei ole määritetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), joten ammattikunta jää epämääräiseen asemaan. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa määritellään kuitenkin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuus. Koulunkäynnin ohjauksen ammattilaiset tekevät hyvin usein molempia tehtäviä saman työpäivän aikana. Näyttötutkintojärjestelmässä on Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammatti- ja erikoisammattitutkinto (perusteet vuosilta 2010 ja 2011), jotka on siirretty sosiaalialalta humanistinen ja kasvatusalan tutkinnoiksi äskettäin. Tutkinnon suorittaneen tehtävänä on osallistua kulttuuritaustaltaan erilaisten oppilaiden kasvatuksen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ohjaamiseen. Työ sisältää kasvun, kehityksen, oppimisen ja toiminnan tukemista, ohjaamista ja avustamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi tai nuori, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä. Käytännössä koulunkäyntiavustajan/koulunkäynninohjaajan tehtäviin kelpoisuuden antavat ainakin koulunkäyntiavustajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto, uudet koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammatti- ja erikoisammattitutkinto sekä lähihoitajan tutkinto ja sitä edeltäneet hoitajatutkinnot, kuten kehitysvammaistenhoitaja. Ammatissa on myös jonkin verran sosionomeja. JHL:n tavoite Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien asema osana opetushenkilöstöä määritellään ja heidän asemansa oppilashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa selkeytetään. Koulunkäyntiavustajat/koulunkäynninohjaajat tunnustetuksi osaksi oppilashuoltohenkilöstöä Perusopetuslain 31 määrittää oppilashuollon seuraavasti Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien työn tarkoitus on omalta osaltaan toteuttaa oppilashuollon tehtävää. Ammattikunnan kelpoisuutta ei ole määritelty myöskään oppilashuollon henkilöstön kelpoisuuksissa. JHL:n tavoite: Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien asema osana opetushenkilöstöä määritellään ja heidän asemansa oppilashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa selkeytetään.
6 Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien kurinpito-oikeus Koulunkäyntiavustajat/koulunkäynninohjaajat joutuvat usein, monesti päivittäin kurinpitotilanteisiin, jossa heillä ei ole perusopetuslain mukaan toimintaoikeuksia. JHL on tehnyt 2012 kyselyn koulunkäynninohjauksen ammattilaisille kurinpito- ja väkivaltatilanteista. Edellinen kysely tehtiin Kyselyjen tuloksissa ei ollut juurikaan eroja, mutta ne olivat huolestuttavia. JHL:n tavoite: Ammattikunnan työhyvinvoinnista on tehtävä selvitys ja perusopetuslain kurinpitoa koskevat säädökset on muutettava vastaamaan työn todellisuutta. Nimikemuutos koulunkäyntiavustajasta koulunkäynnin ohjaajaksi Ohjaaja nimike kuvaa paremmin alan ammattilaisten työtä kuin avustaja. Työn tarkoitus on ohjata, tukea ja avustaa oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Koulunkäynninohjaaja nimike on käytössä lähes 80 kunnassa ja nimikemuutos prosessit jatkuvat ympäri maata. JHL:n tavoite: Koulunkäynninohjaaja-nimike otetaan yhtenäisesti käyttöön koko maassa. Mm. opetushenkilöstön kelpoisuusasetuksen muutos mahdollistaa tämän käytännön. Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 astui voimaan Muutos koski erityisopetusta. Erityisopetukseen määriteltiin kolme tasoa; opetuksen yhteydessä annettava, lyhytaikainen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Koulunkäyntiavustajien/ koulunkäynninohjaajien asema jäi lakimuutoksessa hämäräksi. Avustajapalvelut mainitaan vasta erityisen tuen määrittelyssä (POL 17). JHL:n tavoite: Oppilaiden oikeus oppimisen tukeen taataan myös koulunkäynnin ohjauksen ammattilaisten työllä. Alan ammattilaisten on voitava käyttää koko osaamistaan työssään. Perusopetuslain muutoksen vaikutuksesta sekä oppilaiden että työyhteisöjen arkeen on tehtävä kattava selvitys. ********************************* Koulunkäyntiavustajien opinto- ja virkistyspäivä Aulangolla Joukko pääkaupunkiseudun koulunkäyntiavustajia osallistui aluetoimiston järjestämään opintopäivään lauantaina Menomatkalla pääluottamusmiehemme Arja Horn esitteli Kurinpito- ja väkivaltatilanteet kyselyn 2012 tuloksia. Pääkaupunkiseudun aluetoimiston uusi aluepäällikkö Tuija Linna-Pirinen esittäytyi ja kertoi aluetoimiston toiminnasta. Vantaalaisen koulun koulukuraattori Merja Oravan johdolla pohdittiin miten avustajan ammatissa tuetaan lapsen kehitystä ja sen mukana tuomia haasteita. Iltapäivällä paneuduttiin ryhmätöihin ja päivän päätteeksi virkistäydyttiin kylpylässä.
7 Työsuojeluvaltuutetun tervehdys Työsuojelu on opetusvirastossa saanut uutta vahvistusta kesäkuussa Marja Paukkosen aloittaessa uutena työsuojelupäällikkönä. Olli Manninen siirtyi eläkkeelle ja työyhteisökonsulttina toimii Stina Forsberg. Stina Forsberg on myös ruotsinkielisenlinjan työyhteisökonsultti Työnjako on pääsääntöisesti tehty siten, että työsuojelupäällikkö hoitaa rakennuksiin liittyvän ja työyhteisökonsultti työyhteisöön liittyvät asiat. Sairasvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos toi merkittävän muutoksen työnantajan tehtävään. Esimiehen on käytävä työntekijän kanssa varhainen tuki (VaTu) keskustelu, kun työntekijällä on 30 kalenteripäivää sairauspoissaoloa. Päivien ei tarvitse olla peräkkäin. Asiasta tulee tehdä muistio, joka lähetetään Työterveyskeskukseen. 60 päivän sairauspoissaolon täytyttyä työterveyslaitos ottaa yhteyden työntekijään. Työterveyskeskus lähettää tiedon Kelalle ja tarkistaa, että kuntoutussuunnitelma on tehty. 90 päivää sairauspoissaoloa tullessa täyteen, työterveys ottaa kantaa työkykyyn ja työn jatkamisen mahdollisuuksiin, yhteistyössä työnantajan kanssa. Työntekijä toimittaa itse B-lausunnon Kelaan ja A-lausunnon työnantajalle. Olemmekin muistuttaneet työpaikoilla Varhaisentuen mallista (VaTu), joka on Helsingin kaupungin malli keskusteluille ja kartoitukseen esimiestä ja Tykeä varten. Paluun tuki (PaTu) pitkältä sairaslomalta palattaessa on tärkeä työkalu esimiehille, jotta keskustelut voidaan käydä samalla tavalla kaikilla työntekijöillä. Ohjekirjaset löytyvät henkilökunnan/ opettajanhuoneesta. Muistuttaisin vielä työsuojelupakista ja sinne tehtävistä ilmoituksista vähältä piti- ja uhka- sekä väkivaltatilanteista. Ilmoitukset ovat tärkeitä tilastollisesti työnantajalle ja antavat oikean kuvan työn vaaroista ja uhkista. Hyvää joulunodotusaikaa! Tiina Illman, työsuojeluvaltuutettu
8 Kuulumisia kentältä Koulusihteerit - arjen moniosaajat Helsingin kaupungin ja yksityisten sopimuskoulujen koulusihteerien työn moninaisuus on vertaansa vailla. Kovin montaa ammattikuntaa ei varmasti ole, jolle työn sisältö on yhtä moninainen. Kuulee usein sanottavan että koulu ei tulisi toimeen ilman sihteeriä. Työtehtävät kouluissa rehtorin kiinteänä työparina kattavat oppilashallinnon lisäksi paljon tietoa palkkahallinnosta, kirjanpidosta ja budjetoinnista, rekrytoinnista, juoksevista päivittäisasioista, arkistoinnista ja miljoonasta pienestä muusta arkisesta asiasta huolehtimisesta, jotta kaikki toimii. Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaina ovat toiset laitokset/viranomaiset ja oppilaiden huoltajat sekä koulun oma henkilökunta ja oppilaat. Koulusihteerin tietomäärä on valtava ja työpanos on merkittävä. Siksi panostaminen sihteerityöhön ja resurssien lisäämiseen olisi kovin suotavaa. Miksi? Koska juuri sihteerien osaaminen edesauttaa ja helpottaa rehtorien ja opettajien työtä. Silloin he voivat keskittyä paremmin olennaiseen omassa työssään. Koulujen sihteerit hallitsevat päivittäisessä työssään em. lisäksi useita erilaisia atk-ohjelmia rinnakkain. Myös moninaiset tilastot ovat mukana olennaisena osana työtämme. Koulujen arki sisältää myös paljon sellaista jota ei työehtosopimukset mainitse. Aivan käytännön tasolla lomakkeiden ja asiakirjojen täytön opastusta, varastojen ylläpitoa, tarvikkeiden tilausta yms. Koulusihteerien menestyksellinen työn hoitaminen vaatii sitoutumista. Tähän ei päästä, jos sihteerit palkataan ulkopuolisista toimistomyymälöistä pätkätöillä. Ratkomme joka päivä ihmisten visaisia kysymyksiä ja löydämme vastauksia. Siitä syntyy työkokemus, jota koulun muilla ammattiryhmillä ei kerry. Nykyisin melkein jokaisella koulusihteerillä on työhön liittyvä alan ammatillinen koulutus ja tutkinto. Tämä kertoo ammattitaidosta. Yhä harvempi sihteeri toimii enää pelkän työkokemuksen varassa. Toimistotyön vaatimukset ovat sen verran kasvaneet, että kokonaisuuden hallinta pitää olla hanskassa. Oman työn arvostaminen onkin meille sihteereille itsellemme tärkeä asia. Osaaminen mitataan joka päivä. Työ on haastavaa ja toisaalta myös palkitsevaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen, vaikka koulun työvuosi noudattelee perinteisiä latujaan. Tuskin kukaan ammattiryhmä tai virasto tässä kaupungissa on välttynyt säästöiltä, eivät myöskään koulujen sihteerit. Se on merkinnyt sitä, että yhä useampi opettaja ja rehtori hoitaa koulusihteerille kuuluvia tehtäviä enemmän ja enemmän. Monet sihteerit on jalkautettu usealle koululle, jolloin väistämättä työnkuva pirstaloituu ja aiheuttaa stressiä. Koulusihteerien osallisuus oman työnsä suunnitteluun on viime vuosina heikentynyt Opetusvirastossa. Me emme juuri näy missään opetusviraston toiminnassa. Nyt juuri olisikin aika alkaa kääriä hihat ja put the thinkingcap on. Siihen tarjoutuu mahdollisuus piankin, tulevan kevään aikana JHL yhdistys 133 järjestää tapahtuman koulusihteerien asioille. Silloin on tarkoitus pohtia syvemmin syntynyttä tyhjiötä, josta koulusihteerit keskenään paljon puhuvat. Moni on hyvin huolissaan työnsä tulevaisuudesta ja siitä minkälaista työ tulee olemaan? Moni kysyy onko koulusihteerin työ enää niin houkuttelevaa, että saamme uusia työntekijöitä tulevaisuudessa? Elämme jatkuvassa muutoksessa. Me itse haluaisimme vaikuttaa oman työmme sisältöön ja suunnitteluun. Olkaa siis kuulolla kaikki jäsenet ja jäsenyyttä harkitsevat, kutsumme teitä mukaan! Tapahtuman ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Heli Pitkänen, koulusihteeri
9 It-tuen kuulumisia ja terveisiä Kulunut vuosi on vierähtänyt työntäyteisenä. Ympäri vuoden kouluille saapuvat korvaavat työasemat ja näytöt sekä esitystekniikan täydentäminen interaktiivisilla valkotauluilla ja dataprojektoreilla ovat pitäneet koulujen järjestelmätukihenkilöt työn touhussa. Hiljaiset hetket menevät usein työtiloja siivotessa ja järjestellessä, laiterekisteriä täydentäessä ja laitteiden poistoa valmistellessa. Vuoden mittaan on myös muutamiin kouluihin toimitettu pilotointimielessä sosiaalisen median käytön tutkimuksiin niin puhelimia kuin tablettitietokoneita. Nämä uudet tavat langattoman tietotekniikan käytössä ovat tuoneet omat haasteensa järjestelmätuen työtehtäviin. Kaiken aikaa on Tietohallinto ja Mediakeskus pyrkinyt olemaan mukana tekniikan aallonharjalla. Siitä huolimatta, että koulujen tietoteknistä varustelua ylläpidetään kohtuullisen hyvällä tasolla ja joissain tapauksissa terävimmässä kärjessä, ei opettajien ja avustajien pidä unohtaa omaa it-taitojensa ylläpitämistä ja kehittämistä. Pääsääntöisesti käyttäjien it-laitteiden käyttötaito on parantunut vuosien varrella ja mm. kameran, skannerin, dokumenttikameran ja työaseman yhteiskäyttö onkin jo monella sujuvaa arkipäivää eri ohjelmien käytön yhteydessä. Tästäkin huolimatta toive on, että koulujen henkilöstö käyttäisi hyväkseen ilmaisen koulutuksen, jota esimerkiksi Mediakeskus tarjoaa niin eri ohjelmistojen kuin laitteiden käytössä. Näin 30 vuotta PC tietokoneiden markkinoille tulon jälkeen voidaan katsoa kansalaistaidoksi, että ihmiset tietävät mikä on hiiri, näppäimistö ja minkälaiseen liittimeen liitetään niiden ja mm. näytön johto ja verkkokaapeli. Liikuteltavien laitteiden lisääntyessä kouluilla pitäisi päivittää lisäksi kannettavien tietokoneiden käyttötaitoa, kuten näytön jakaminen ja langattomaan verkkoon kirjautuminen. Myös opetuksen tueksi hankitut interaktiiviset valkotaulut kaipaavat monin paikoin käyttäjää. Ne ovat kovin kalliita valkokankaita. Kuullessaan valitettavan kaupungin rahavajetta ja sitä, ettei tauluun sisältyvään ohjelmistoon saada hankittua suhteellisen kalliita oppikirjoihin pohjautuvia materiaaleja, tulee miettineeksi, miksei omien töiden tekeminen ohjelmistolla ole runsaampaa? Keväällä alkanut ja marraskuun puoliväliin kestänyt valmistautuminen ja pilotointi Win7 käyttöjärjestelmään siirtymiseksi työasemissa vaihtui muutama viikko sitten täysimittaiseksi Win7 migraatioksi, jonka on määrä päättyä vuoden 2013 keväällä. Migraation tarkoituksena on siis päivittää kaikkien koulujen työasemien käyttöjärjestelmä Windows 7:ään. Muutos näkyy pääosin työasemien sujuvampana käyttönä. Aina kun asioissa mennään eteenpäin, joudutaan jotain jättämään taakse, niin myös tässä tapauksessa. On nimittäin joitain opetusohjelmia, jotka eivät enää toimi Win7 ympäristössä. Pääsääntöisesti kuitenkin tähän asti käytössä olleet ohjelmat saadaan oppilaiden käyttöön myös WIn7 järjestelmässä. Tulevat ajat koulujen tietotekniikassa näyttääkin valoisalta ja arjessa pitää meidän kaikkien muistaa, että tietotekninen varustelu on hyvä ja mahdollisuuksia tuova renki, mutta siitä ei pidä eikä saa tehdä isäntää. Mukavaa Joulunajan odotusta kaikille toivoen Vesa Vento, Järjestelmätukihenkilö JHL ry 133 puheenjohtaja
10 Jäsenmatka Riikaan Iloinen joukko jäsenistöämme matkasi kesäkuussa neljän päivän kaupunkilomalle Riikaan, Latviaan. Linja-automatkalla Tallinnasta Riikaan käsittelimme ajankohtaisia asioita. Riiassa tutustuimme kaupungin historialliseen keskustaan suomalaisen oppaan kanssa. Päiväretkellä merenrantakaupunki Jurmalaan saimme ihailla puuhuviloita, pitkää hiekkarantaa ja muutaman rohkean uiskentelua Riianlahdessa. Kiitos kaikille mukana olleille! ********************************* Jo hiljenee vuoden askareet ja aherrus syksyn työn. Ota sydämees hetket talviset ja rauha Jouluyön. - I. Koskinen Kiitämme jäseniämme kuluneesta vuodesta, toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2013! Hallituksen väki SB
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Jakelu: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetusviraston, peruskoulujen, lukioiden,
Lisätiedotliittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotLAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö
LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotJulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto Tieto ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon perusteiden luonnokseen
Tutkinnon perusteiden työryhmä Puheenjohtaja Maisa Lovio, Kuntaliitto Vastauksena lausuntopyyntöön 301013 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto Tieto ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotHelsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Jakelu: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetusviraston, peruskoulujen, lukioiden,
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lisätään perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :ään, sellaisena kuin se
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotOsa 1 Koulu työyhteisönä
Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotEHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi
EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotTAULUKKOLUETTELO TAULUKKO
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 3 :N MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistioluonnos Titteli 21.11.2018 Esittelijä EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 3 :N MUUTTAMISESTA 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotKo u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU
Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotPerusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
LisätiedotTutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).
1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOpetusalan työolobarometri
Opettajankoulutusfoorumi 11.9.2018 Opetusalan työolobarometri Riina Länsikallio Opetusalan ammattijärjestö OAJ Twitter @RiinaLansi riina.lansikallio@oaj.fi 13.9.2018 1 Koulujen tilanne nyt Koulun arki
LisätiedotPorilainen tapa toimia
Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotOppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotYleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori
Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotAITOJEN TAITOJEN JUURILLA
AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Ammattiosaajan työkykypassi Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveysalan opettaja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus on
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotIntensiivisen tuen pienluokat. Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut
Intensiivisen tuen pienluokat Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut Toimintasuunnitelma Tukipalvelukoordinaattorit, 2018 Intensiivisen tuen pienluokat Perustaminen mahdollistui
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotVille Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012
JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena
KT, projektipäällikkö Leevi Launonen: Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena Hyvä alku messut 10.-11.1.2005 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallista taustaa Koululaisten iltapäivähoidon
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset
Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset Kirsi Lamberg Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Työryhmän asettamisen
LisätiedotOppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotJulkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotHARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon
LisätiedotAmmatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio
Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio 7.4.2017 Soila Nordström, opetusneuvos Opetushallitus Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeet
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotKatsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu
Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotHei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli
Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotTUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA
TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA - Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistus - Suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistukseen - Kasvatuksen työkentät - Ohjauksen työkentät
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotJHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010
JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu
LisätiedotNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015
LisätiedotTAULUKKOLUETTELO TAULUKKO
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO : HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN - 5 TAULUKKO : HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN -5 TAULUKKO : HELSINGIN
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotPERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA
PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
Lisätiedot