Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia ja toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia ja toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia ja toimintasuunnitelma Vaasan kaupungin sivistystoimi Suunnitelman Rakenteen laadinta tarkistus Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous Muodollinen tarkistus Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous Strategia hyväksytty Christina Knookala

2 Sisällysluettelo 1 STRATEGIAPROSESSI 3 2 VISIO : TÄMÄN PÄIVÄN OPPIJASTA TULEVAISUUDEN OSAAJAKSI 4 3 TAVOITTEET 5 4 TOIMINTASUUNNITELMA Pysyvät TVT-rakenteet Suunnittelu ja kehittäminen TVT-tekninen tuki ja palvelut TVT-pedagoginen tuki TVT-täydennyskoulutus TVT opetuksessa Tehokasta tiedonkulkua 10 5 SEURANTA JA ARVIOINTI TVT-strategiat Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen 11 6 LÄHTÖTILANNE VUONNA Yhteenveto nykytila-analyysistä Nykytila-analyysi / Pedagogiikka Nykytila-analyysi / Tukipalvelut Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus 16 7 LIITTEET TVT-keskus TVT-rakenne TVT opetuksessa Taitotasot 19

3 1 Strategiaprosessi Vaasan kaupungin sivistystoimen johtaja Christina Knookala on asettanut Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön (TVT) kuntatason ryhmän/työryhmän ajalle TVT-ryhmän tehtävänä on kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäyttöä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa koko sivistystoimen yhteisenä asiana yli kieli- ja koulurajojen. Huomioitavia asioita ovat ainakin verkko-opetuksen ja monimuoto-opetuksen pedagogiset ja tekniset kysymykset, tukipalvelut, sosiaalinen media, informaatiolukutaito, medialukutaito, tekijänoikeuskysymykset, tietoaineistot, oppilashallinto, opettajien täydennyskoulutus, yhteisöllinen työskentely yli toimialojen sekä hyvien käytänteiden levittäminen ja jakaminen. TVT-ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: Knookala, Christina sivistystoimen johtaja, puheenjohtaja Björkell-Holm, Ann-Maj rektor, Arbis Brännkärr, Tomas biträdande rektor, VG/VSA Gammerlgård, Lillemor varhaiskasvatusjohtaja Höglund, Birgitta skoldirektör, svenskspråkig grundläggande utbildning Kauhanen, Pirjo Toisen asteen johtava rehtori Lehtonen, Teemu lehtori, Kasvatus- ja opetusviraston TVT-vastaava Levander, Christer tietotekniikkajohtaja, hallintopalvelut Lehmus, Juha-Pekka koulutoimenjohtaja, perusopetus Mikola, Marja kirjastotoimen apulaisjohtaja Mäkinen, Berit talouspäällikkö Neste, Vesa apulaisrehtori, Vaasan lyseon lukio Tarvonen, Sari sivistystoimen erityisasiantuntija, keskushallinto Ullakko, Ritva hallintojohtaja, toinen aste Äkkinen, Miia rehtori, Vaasan kesäyliopisto, sihteeri Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön kehittämiseksi TVT-ryhmä on kartoittanut tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön nykytilannetta neljän teeman ja näitä varten perustettujen alaryhmien kautta: pedagogiikka, täydennyskoulutus, tukipalvelut sekä tekniikka ja media. Pedagogiikka muodostaa kivajalan muille teemoille. TVT-ryhmä on perustanut TVT-keskuksen johtoryhmän, jossa on mukana henkilöitä kaikilta sektoreilta (perusopetus, toinen aste, kirjasto ja atk) ja jonka ensimmäisenä tehtävänä on tuottaa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen TVT-strategia TVT-keskuksen johtoryhmän jäsenet: o o o o o o o Tomas Brännkärr, pedagogiikka toinen aste Stig-Ove Enlund, Vaasan kaupungin atk-osasto Teemu Lehtonen, pedagogiikka perusopetus Christer Levander, Vaasan kaupungin atk-osasto Marja Mikola, kirjasto Heikki Saarinen, IT toinen aste Miia Äkkinen, kokonaisuus

4 TVT-strategia on Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen ja se velvoittaa kaikki oppiasteet ja niiden alaiset oppilaitokset luomaan oman TVT-strategiansa. Kaikilla TVT-strategioilla on seuranta- ja päivitysvaatimukset. TVT-strategian lähtökohtina ovat TVT-keskuksen johtoryhmän muodostamat nykytila-analyysiin perustuvat tulevaisuuden TVT-tavoitteet, kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma sekä uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. 2 Visio : Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi Moniammatillisen ja kouluasteiden välisen yhteistyön ja resurssien yhdistämisen kautta taataan oppijoiden monilukutaito ja muut tieto- ja viestintätekniset taidot, joita aktiiviselta kansalaiselta tietoyhteiskunnassa vaaditaan. Opinpolkua tarkastellaan koko elämän jatkuvana prosessina, jota tieto- ja viestintätekniikka tukee sen jokaisessa vaiheessa. Yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen ja työelämän tietoteknisten taitojen vaatimustason kasvu asettavat paineita kouluille ja oppilaitoksille järjestää oppilailleen ja opiskelijoilleen sellaista opetusta, jonka kautta nämä taidot voidaan oppia. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) on oltava luontainen osa oppimista, ohjausta ja opettamista ja sen tulee toimia näitä tukevana elementtinä, ei niinkään opetuksen kohteena. Jotta opetustilanteessa ja opetuksen sisällössä voitaisiin saavuttaa nykyisten vaatimusten asettama taso, on koulujen ja oppilaitosten tarjottava siihen tarvittavat työkalut ja tuki niiden käyttämiseen sekä opettajille/kouluttajille että oppilaille/opiskelijoille. Parhaiten tässä onnistutaan, jos tieto- ja viestintätekniikka sisällytetään olemassa oleviin opetussuunnitelmiin tai tutkintovaatimuksiin käytännön toimenpiteiden kautta eikä niinkään erillisinä vaatimuksina tai tavoitteina. Koko oppimisprosessi tulee dokumentoida eri tapoja käyttäen. Oppimisen elinkaari esikoulusta työelämään asti on dokumentoituna yhteen paikkaan, josta sitä voidaan tarkastella aina tarvittaessa. Oppimisen polku ajatellaan prosessina, jossa oppijan tieto- ja taitotaso on kumuloituva. TVT on luonteva osa vuorovaikutusta ja viestintää eri sidosryhmien kanssa kuten kodin, kirjaston, työharjoittelupaikan, työpaikan jne. Muuttuvassa tietoyhteiskunnassa kehitys on nopeaa. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa suunnittelua ja kehitystä. Tieto- ja viestintätekniikan tuominen opetukseen on harkittua ja hallittua. On tärkeää, että tieto- ja viestintäteknisen edistyksen rinnalla kuljetetaan opetuksessa monilukutaitoisuutta; perus luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä lukea eri tavoin tuotettua aineistoa eri formaateissa ja suhtautua lukemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa kriittisesti ja lähteiden arvoa punniten. Pirstaloituvassa tietoyhteiskunnassa kokonaisuuksien, esimerkiksi jonkin aihepiirin, hahmottamista voidaan tukea mm. kirjastossa, missä on tarjolla kyseiseen aiheeseen liittyvää tekstiä, kuvaa, ääntä eri muodoissa. TVT-strategiassa huomioidaan kaikki tämän hetken mahdollisuudet niin sosiaalisen median kuin ohjelmistojen ja laitteiden osalta.

5 3 Tavoitteet Vaasan kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintätekniset tavoitteet ovat: Turvataan oppijan tieto- ja viestintätekniset sekä monilukutaidot taidot kehittyvässä tietoyhteiskunnassa Tieto- ja viestintätekniikalla tuetaan kaikkien osapuolten elinikäistä oppimista Varmistetaan opettajien ja muun henkilökunnan taidot tukea oppijaa opinpolulla TVT tukee ja edistää luontevaa ja aitoa kaksikielisyyttä TVT:lla vastataan kestävän kehityksen vaatimuksiin, yhtenä tavoitteena esimerkiksi paperiton koulu Alueellisiin haasteisiin saada osaavaa työvoimaa vastataan lisäämällä tarpeisiin vastaavia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja 4 Toimintasuunnitelma Visio "Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi" saavutetaan luomalla pysyvät rakenteet TVT-toimintojen organisointiin ja teknisiin ja pedagogisiin TVTtukipalveluihin mahdollistamalla tiedostojen hallinta ja jakaminen ja valmiin opetusta tukevan sähköisen oppimateriaalin helppo saatavuus kaikille avoimen pilvipalvelun avulla päätelaitteesta riippumatta tarjoamalla opettajille riittävästi kannustusta, koulutusta ja tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön omalla äidinkielellä omassa työympäristössä tarjoamalla luotettava vuorovaikutus- ja viestintäalusta oppilaiden/opiskelijoiden ja opettajien/kouluttajien yhteydenpitoon viestintään sekä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen koulujen, kirjastojen sekä kouluasteiden sisällä ja välillä kielirajoista riippumatta. 4.1 Pysyvät TVT-rakenteet Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollistavien rakenteiden luomisen lähtökohtina ovat olleet laitteiden ja verkon toimivuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvän teknisen ja pedagogisen lähituen helppo saatavuus omalla äidinkielellä. Rakenteen tulee myös tukea sisäistä kouluttamista, jolloin siitä tulee luonteva osa oppilaitosten toimintaa. Rakenteen luomisessa korostuu virtuaalisuus; ainakaan toiminnan alkuvuosina ei perusteta yhteisiä tiloja tai keskitetä ihmisiä samaan tilaan, vaan pikemminkin kytketään TVT-toimintaan liittyvät ihmiset yhteen. Yhteinen TVT-keskus-sivusto Office365-ympäristössä kokoaa TVTtiedon samaan paikkaan Suunnittelu ja kehittäminen Strategisesta TVT-suunnittelu- ja kehittämistyöstä vastaa TVT-keskuksen johtoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Jokaisella tapaamisella on teema ja kokouksiin tarvittaessa kutsutaan mukaan kuhunkin teemaan liittyviä henkilöitä. TVT-keskuksen johtoryhmä toimii solmukohtana, joka yhdistää eri yksiköt läpi kieli- ja oppilaitosrajojen ja varmistaa toimivan tiedonkulun ja varmistaa kuntatason TVT-strategian tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä, kun fyysistä TVT-keskusta ei ole vaan toiminta on enemmän osaamisen ja resurssien kokoamista sivistystoimen eri yksiköiden sisällä.

6 TVT-keskuksen johtoryhmä on yhdistelmä pedagogista ja teknistä TVT-osaamista ja johtoryhmä toimii "suodattimena", joka tekee valinnat minkälaisia laitteita, ohjelmistoja ja koulutusta Vaasan kaupungin järjestämässä opetuksessa otetaan käyttöön (hankkimalla ulkopuolelta tai tuottamalla itse) varmistaen että käyttöönotettavat asiat ovat TVT-strategian mukaisia. TVT-keskuksen johtoryhmä pitää TVT-strategian ajanmukaisena pysymällä itse ajan hermolla, suunnittelee ja ennakoi tulevaa ja katsoo tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Nykyistä TVT-keskuksen johtoryhmää vahvistetaan resurssilla, jonka tehtävänä huolehtia TVT-työn jatkuvuudesta hakemalla toiminnalle rahoitusta. Tulevaisuudessa TVT-keskusta johtaa päätoiminen henkilö TVT-tekninen tuki ja palvelut Yhdistetään opetuspuolen IT-palvelut, jonka tehtävänä huolehtia siitä että puitteet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle olemassa tarjoamalla opetuskäyttöön etukäteen teknisesti ja pedagogisesti testatut laitteet ja ohjelmistot ja turvallisen verkkoyhteyden. Tekninen tukipalvelu toteutetaan kampusaluemallin mukaisesti, jossa toisella asteella määriteltyihin kampusalueisiin liitetään myös alueen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Opetuspuolen yhteisen IT-palvelun tehtäviin kuuluu oppilaitosten yhteisen edu-verkon ylläpitäminen, tunnusten, lisenssien ja ohjelmien hallinta, tekninen tuki ja laitehankinnat. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Vaasan kaupungin atk-osaston kanssa. Edu-verkko on nopea, täysin irrallaan kaupungin hallintoverkosta ja se saatavilla myös kaikkiin henkilökunnan ja oppilaiden/opiskelijoiden omiin laitteisiin mahdollistaen omien laitteiden käytön (BYOD, "Bring Your Own Device") käyttäjän verkkoon tunnistautumisen jälkeen. Opetuksen yhteinen IT-yksikkö ylläpitää pilvipalveluun perustuvaa työympäristöä (toistaiseksi Office365), joka mahdollistaa opetukseen liittyvän sähköisen materiaalin helpon saatavuuden, laiteriippumattomuuden, järjestelmässä mukana olevien henkilöiden saavutettavuuden ja mahdollisuuden oppilaalle tallentaa omaan verkkokansioon opiskeluun liittyvät asiat esiopetuksesta aikuisopetukseen asti. Office365 tehdään mahdolliseksi kaikille Vaasan kaupungin palveluksessa olevien oppilaitosten henkilökunnalle ja esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Kirjastojen henkilökunta opastaa asiakkaita ja oppijoita kirjaston tarjoaman e-aineiston käytössä (mm. lukuohjelmien ja aineiston lataus tableteille tai aineiston käyttö kirjastotilassa) TVT-pedagoginen tuki Opettajille ja kouluttajille tarjotaan hallitusti ja johdetusti henkilökohtaista pedagogista tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. TVT-pedagoginen tukirakenne ulottuu TVT-keskuksen johtoryhmästä yksittäisiin oppilaitoksiin. Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa ja kouluttajaa, joten rakenteen muodostamisessa on avainasemassa tuen saaminen omasta talosta tai omalta alueelta ja opettajan omalla äidinkielellä. Opettaja saa omassa talossa pedagogista TVT-lähitukea oppilaitoksen/yksikön tai tietyn alueen nimetyltä tukihenkilöltä.

7 1 Tukirakenne ks. liite 7.2 Avainasemassa tukirakenteen säilymiselle ja elinvoimaisena pysymiselle on sen hallittu koordinointi. Perusopetuksessa ja toisella asteella on päätoimiset TVT-vastaavat/IT-pedagogit, jotka koordinoivat TVTpedagogista tukitoimintaa ja kokoavat toimijat säännöllisesti yhteen; kouluttavat kouluttajia. Tulevaisuudessa TVT-keskuksessa toimii myös vähintään 1-2 IT-pedagogia kaikille oppiasteille yhteisenä resurssina. Heidän päätehtävänä on tarjota ja ylläpitää ajanmukaista tietoa eri oppiasteiden ja heidän tukihenkilöiden tarpeisiin. Henkilökohtaista pedagogista TVT-tukea saadakseen opettaja lähestyy ensisijaisesti oman yksikön vastuuhenkilöä (esim. perusopetuksessa "atk-vastaava", toisella asteella "etutor"), joka tarvittaessa kääntyy useammasta alueesta tai yksiköstä vastaavan vastuuhenkilön puoleen. TVT-asioihin nimetyt vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä myös päätoimisten oppiastekohtaisten TVT-vastaavien/IT-pedagogien ja kaikille oppiasteille yhteisten IT-pedagogien kanssa. TVT-keskuksen verkkosivulle Office365-ympäristössä perustetaan tukifoorumi, jossa kuka tahansa opettajista tai kouluttajista voi kysyä apua tai neuvoa tai tarjota vertaistukea muille. Office365-ympäristöön laaditaan ja siellä ylläpidetään osaamiskarttaa, johon merkitään opettajat/kouluttajat ja erityiset TVTosaamisalueet. Kirjaston pedagogisten informaatikkojen määrää lisätään yhdellä henkilöllä, jolloin yhteensä kolmen pedagogisen informaatikon resursseilla voidaan tukea opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja monilukutaitoisuuden edistämisessä. Kirjaston pedagogisten informaatikkojen rooli laajenee oppilaiden opastamisesta myös opettajien kouluttamiseen. On tärkeää luoda jatkuvaa vuorovaikutusta sivistystoimen eri toimijoiden ja kielirajojen sisälle ja välille. Pedagogiset TVT-käytännöt on saatava leviämään oppilaitosten sisällä ja niiden välillä. Eri koulujen ja yksiköiden pedagogisille TVT-vastaaville luodaan säännölliset tapaamiset yhteisen työskentelyn ja kokemusten jakamisen käynnistämiseksi.

8 4.1.4 TVT-täydennyskoulutus Opettajalle tarjotaan säännönmukaista, TVT-strategian tavoitteiden mukaista TVT-täydennyskoulutusta. TVT-keskuksen johtoryhmä määrittelee vuosittain TVT-täydennyskoulutuksen painopistealueet (kyselyjen perusteella) sekä hankintatavat. Osa koulutuksista tullaan kehittämään itse sekä lähiopetukseen että verkko-opetukseen soveltuvaksi, osa hankitaan ulkopuolelta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa verkko-opetustarjontaa. Tavoitteena on, että jokainen opettaja / kouluttaja on vähintään taitotasolla 2 (ks. liite 7.4) vuoteen 2017 mennessä. Tämänhetkisen taitotason kartoittamiseksi luodaan aikaisempaa konkreettiset osaamistasokyselyt. Taitotason 2 saavuttamiseksi järjestettävät täydennyskoulutukset järjestetään ensisijaisesti sisäisenä koulutuksena omassa organisaatiossa. Perusopetuksessa esimerkiksi TVT-vastaava kouluttaa aluevastaavat, jotka kouluttavat koulujen atk-vastaavat, jotka kouluttavat opettajat. Kirjaston pedagogiset informaatikot osallistuvat opettajien TVT-kouluttamiseen moniluku- ja tiedonhakutaitoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto voi kokonaisuutena ottaa aktiivisemman roolin aineistojensa opetuskäytön markkinoinnissa opetus- ja päiväkotihenkilöstölle. Selkeä ohjaus- ja vinkkaussuunnitelma laaditaan eri toimijoiden kesken. TVT-keskuksen johtoryhmä päättää mitä koulutuksia hankitaan ulkoa. Näissä koulutustilaisuuksissa on aina mukana pedagogiseen tukirenkaaseen kuuluvia henkilöitä, jotta varmistutaan siitä että uusi asia siirtyy organisaatiossa eteenpäin. Osaamista pyritään jakamaan entistä enemmän säännöllisissä tapaamisissa ja verkossa. Jos esimerkiksi toisen asteen ruotsinkielinen kouluttaja käy perehtymässä uusiin TVT-asioihin, perehdyttää tämä muut pedagogiset tukihenkilöt tämän asian osalta. Vuonna 2014 painopisteenä täydennyskoulutuksessa on uusi oppimisympäristö Office365, minkä jälkeen täydennyskoulutuksia järjestetään taitotasotaulukon eri osa-alueilta minimitason 2 saavuttamiseksi opettajien TVT-osaamisessa. TVT-keskuksen verkkosivulla tiedotetaan jatkuvasti toiminta-alueella järjestettävistä opettajille suunnatuista TVT-koulutuksista (järjestäjinä Datero, Avi, Ely-keskus, kesäyliopistot, yksityiset koulutuksenjärjestäjät yms.), joita järjestetään verkko- ja lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä suunnittelee ja järjestää tarvittaessa myös sellaisia koulutuksia, joihin voi osallistua kuka tahansa Vaasan kaupungin palveluksessa osallistuvat opettajat ja kouluttajat. Kouluttajina näissä täydennyskoulutuksissa toimivat ensisijaisesti Vaasan kaupungin opettajat ja kouluttajat. Vaasan kesäyliopistoon ohjataan muun TVT-koulutuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät. Ensi vaiheessa täydennyskoulutus tapahtuu lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä kehittää täydennyskoulutukseen myös verkko-opetusta. 4.2 TVT opetuksessa Viimeisten vuosien aikana opettajien ja kouluttajien työvälineet ovat muuttuneet osin huomaamatta yhteiskunnan muutoksen mukana ja osin erilaisten valintojen sekä koulutusten kautta. Kehitys on kuitenkin ollut lähes täysin kontrolloimatonta ja ilman yhteistä suunnitelmaa. Suurelta osin kehitys on ollut tekniikkakeskeistä ja ilman pedagogista perustelua. On lähes täysin unohdettu, että myös oppijan välineet ovat kehittyneet yhteiskunnan muutoksen mukana. On ajauduttu tilanteeseen, jossa opetustilassa saattaa olla tieto-ja viestintäteknisiä laitteita jopa enemmän kuin ihmisiä, mutta silti niiden käyttö on erittäin alhaisella tasolla. Muutoksen ei siis tule tapahtua niinkään tekniikassa vaan tavassa opettaa. Nykyinen tapa

9 opettaa tukee vain tiettyä tapaa oppia, joten tieto- ja viestintätekniikan tärkein tehtävä on monipuolistaa opetusta tukemaan kaikkia eri tapoja oppia. Tulevaisuudessa TVT-tulee integroitumaan opetuksen ja oppimisen jokaiselle osa-alueelle niin täysin, että sitä on mahdoton enää edes erottaa omaksi osaksi. 2 TVT-opetuksessa ks. liite 7.3 Opetus- ja oppimistavan muutoksen ensimmäinen vaihe on tuoda kaikkien osapuolien saataville laiteriippumaton alusta, joka mahdollistaa kaikki halutut toiminnallisuudet ja joka toimii selkärankana kaikelle käytetylle tieto- ja viestintätekniikalle. Jokaisella kaupungin palveluksessa olevalla opettajalla on pääsy opetuspuolen verkkoon ja hänellä on tunnukset edellä mainittuun alustaan. Kun tieto- ja viestintätekniikka ja monilukutaitoisuuden edistäminen tuodaan opetukseen, kytketään se opetustilanteeseen siten, että siitä saadaan välitöntä hyötyä ja että se tukee aidosti opetusta ja oppimista, jolloin se ei jää niistä irralliseksi. Oppiasteittain luodaan TVT-opetussuunnitelma, eli opetussuunnitelmiin/tutkintovaatimuksiin tai vapaan sivistystyön puolella oppilaitosten muihin tavoitteisiin sidottu suunnitelma siitä mitä aiheita käsiteltäessä tieto- ja viestintätekniikka otetaan käyttöön, miten se ja monilukutaitoiseksi oppiminen huomioidaan opetuksessa ja oppimisessa ja millä välineillä se toteutetaan. Nämä toimivat vähimmäistavoitteina, jotka kaikkien opettajien tulee toteuttaa. TVT-opetussuunnitelma on kaikkien opettajien tiedossa. Jokaisella opettajalla on selvä käsitys siitä mitä häneltä vaaditaan tieto- ja viestintätekniikan ja monilukutaitoisuuden osalta tietyssä oppiaineessa/kurssilla tietyn ikäryhmän kanssa. Peruskoulussa opettajille löytyy yhteisestä alustasta valmiit materiaalit vähimmäistavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaali on valmiiksi sidottu opetussuunnitelmaan ja se pitää sisällään kullekin vuosiluokalle keskeiset asiat. Koko opinpolun kannalta erityisen tärkeässä roolissa ovat oppilaiden valmiudet toimia verkossa ja lukea ja tuottaa sähköistä materiaalia. Keskiössä ovat asiat kuten monilukutaito, mediakasvatus, netiketti, lähdekritiikki, tekijänoikeudet sekä ymmärrys siitä mitä seurauksia väärällä toiminnalla voi olla.

10 Yhteiseen alustaan laaditaan sähköistä oppimateriaalia varten sivusto, materiaalipankki, johon voidaan kerätä linkkejä valmiista verkossa olevasta opetusmateriaalista ja johon voidaan työstää yhdessä laadittuja sähköisiä oppimateriaaleja. Perusperiaatteena on, että jos oppimateriaalin työstäminen tapahtuu työajalla, on se Vaasan kaupungin omaisuutta ja jaettavissa muille. Jos työstäminen tapahtuu omalla ajalla, voi opettaja valita laittaako materiaalin jakoon. Materiaalipankkiin voidaan tallentaa myös erilaisia valmiita pohja opettajien käyttöön kuten esimerkiksi verkkokurssi- ja harjoitustyöpohjia sekä ohjeita miten esimerkiksi sivustoja luodaan. Kirjasto tarjoaa materiaalipankin kautta perustietoa tiedonhausta, lähteiden kriittisestä arvioinnista ja tiedon eettisestä käytöstä sekä opetushenkilöstölle että oppijoille. Lisäksi pankkiin voidaan liittää mm. tiedotusta saatavilla olevasta aineistosta, tietokannoista, e-kirjoista, luku-, elokuva-, musiikkivinkeistä, mahdollisesti teemoittaisia opetusta tukevia aineistopaketteja sekä teknistä ohjeistusta mm. e-aineistojen lukuohjelmien asentamiseen eri laitteille. Opettajien kouluttamisen rinnalla myös oppilaille tarjotaan laitteiden ja ohjelmistojen peruskoulutus. Opetuksesta vastaa tilanteesta riippuen oppilaitoksen TVT-vastuuhenkilö, ryhmää ohjaava opettaja tai opetustilanteessa oleva opettaja. Peruskoulutuksen lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus laajentaa perustaitojaan esimerkiksi valinnaisaineiden, jatkokurssien ja ulkopuolelta tulevien koulutusten kautta esimerkiksi peliohjelmoinnissa. Kaikkien oppilaitosten tulee ottaa kantaa siihen miten oppilaiden omia laitteita voidaan opetuksessa ja oppimisessa hyödyntää. Kaikki opetuksen yhteydessä saatavilla olevat tieto- ja viestintätekniset laitteet tulee hyödyntää niissä opetustilanteissa, joissa se on perusteltua. Oppiastekohtaisissa TVT-strategioissa kerrotaan mitkä painopisteet ja tavoitteet ovat. Oppilaitoskohtaisissa TVT-strategioissa kuvataan laitteiden jalkautuminen käytännössä. Kun sekä opettajat että oppilaat/opiskelijat ovat koulutettu käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, on sen käyttö luonnollinen osa oppimistilannetta. Koska sitä ei voi arvostella omana oppiaineena, tulee kaikkien oppiasteiden mitata niin opettajien kuin oppilaiden/opiskelijoiden tietotekniset taidot säännöllisesti. Mittausten perusteella oppilaitosten tulee kohdistaa tukea sinne missä sitä tarvitaan. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyessä jatkuvasti, tulee myös toimintatapoja ja osaamistasoa tarkkailla aktiivisesti. TVT-opetuksessa/oppimisessa on vanheneva käsite, sillä tavoite on sen täydellinen integraatio, jolloin sen mainitseminen tulee turhaksi. 4.3 Tehokasta tiedonkulkua Tietotekniikan ehkä suurin mukanaan tuoma muutos on ollut tiedon leviäminen kaikkialle maailmaan sekä yhteydenpito ihmisten välillä yli kaikkien aiempien rajojen. Pienemmässä mittakaavassa nämä kaksi asiaa ovat kuitenkin edelleen ne tärkeimmät kriteerit, kun mietitään koulumaailman tulevaisuutta. Tieto- ja viestintätekniikka on jo nyt mullistanut opintojen ja oppijoiden seurantatavat sekä yhteydenpidon kodin ja oppilaitoksen välillä. Seuraava todellinen mullistus tulee olemaan itse oppimateriaalin, oppimisprosessin, itsearvioinnin jne. siirtyminen sähköiseen muotoon ja edelleen sen tuominen jatkuvasti saataville paikasta ja ajasta riippumatta kaikille sitä tarvitseville. Koko tieto- ja viestintäteknisen muutoksen pohjana tulee olemaan laiteriippumaton pilvipalveluun perustuva alusta, joka mahdollistaa saumattoman yhteistyö yli koulurajojen sekä muiden sidosryhmien kanssa kuten kirjaston, työelämän, työharjoittelupaikkojen sekä näyttötyöpaikkojen kanssa. Alustassa kaikki opettajat, oppilaat, opiskelijat ja tukihenkilöt voivat kommunikoida keskenään, ryhmissä, tiedostojen

11 välityksellä, tekstaten, videon välityksellä jne. Alustan sisällä toimii sekä tekninen että pedagoginen tuki, joka jakaa käytäntöjä, ohjeita, vinkkejä sekä mahdollistaa monitasoisen keskustelun siitä miten tieto-ja viestintätekniikkaa tulisi tulevaisuudessa kehittää. Yhteydenpitoa kodin ja oppilaitoksen välillä tukee eri oppilastietojärjestelmien selainpohjaiset ohjelmat, jotka mahdollistavat nykyaikaisen tiedonkulun, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä huollettavan/itsensä opintojen reaaliaikaisen seurannan. Kaikki opetuspuolen järjestelmät toimivat samassa opetuspuolen massaverkossa ja niihin pääsy mahdollistetaan suoraan sisään kirjautumalla verkkoon. Opettajat ja oppijat käyttävät vain yhtä tunnusta, jonka kautta heillä on pääsy kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin ja materiaaleihin, niin omiin kuin jaettuihin. 5 Seuranta ja arviointi 5.1 TVT-strategiat TVT-keskuksen johtoryhmä seuraa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteisen TVT-strategian toteutumista sekä varmistaa oppiastekohtaisten TVT-strategioiden samansuuntaisuuden sivistystoimen TVT-strategian kanssa. Strategian seuranta ja kehittämistyö on jatkuvaa. Näin varmistetaan, että vuosittain asetetut tavoitteet toteutuvat. TVT-strategia on julkinen asiakirja, joka on aina kaikkien luettavissa. Keskustelu ja palaute ovat avointa. Strategian muutoksista ilmoitetaan ja kaikki palaute huomioidaan muutoksia käsiteltäessä. 5.2 Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen Ensisijainen mittari TVT-tavoitteille on oppilaiden ja opiskelijoiden TVT-osaamisen taso. Oppilaiden ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisiä taitoja tullaan mittaamaan säännöllisesti. Testit ovat sidottuja oppijan opinpolun eri vaiheisiin, jolloin saadaan jatkuvaa tietoa siitä onko opetuksessa päästy lähemmäksi asetettuja tavoitteita. Testeistä saatujen tulosten perusteella tarvittavia opettajien TVT-koulutuksia ja lähitukea voidaan tähdätä juuri sinne missä sitä tarvitaan. Myös opettajien ja muun henkilökunnan TVT-taitoja tullaan testaamaan säännöllisesti niin hallinnon kuin opetuksen näkökulmasta. Koulutuksia järjestetään ja lähitukea lisätään siten, että haluttu taitotaso saavutetaan kaikilla oppiasteilla. Itsearviointiin ja avun pyytämiseen kannustetaan ja saatu palaute käsitellään asianmukaisesti. Taitotasojen mittaamisen ohella tullaan järjestämään myös kyselyjä siitä mitä mieltä nykytilanteesta ollaan ja mihin suuntaan tulisi mennä. Kyselyt järjestetään niin oppijoille, opettajille kuin huoltajillekin. Tavoitteena on aina huomioida jokaisen eri toimijan tilanne asetettaessa uusia tavoitteita tieto-ja viestintätekniikalle sekä sen käytölle. Keskeisessä roolissa kyselyjä tehtäessä ovat sen hetkiset eri laitteiden käyttöasteet. Omien laitteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään jatkuvasti. Oppilaitosten omien laitteiden määriä tasavertaistetaan ja ajanmukaistetaan sekä niiden käyttöastetta nostetaan suunnitelmallisesti. Kyselyjen perusteella oppilaitosten tulee asettaa tavoitteita tulevalle lukuvuodelle sekä toteuttaa ne toimintasuunnitelmien pohjalta.

12 6 Lähtötilanne vuonna Yhteenveto nykytila-analyysistä RYHMÄ / TEEMA Pedagogiikkaryhmä pj. Teemu Lehtonen Tukipalvelutryhmä pj. Ritva Ullakko Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulut us Puuttuu koordinoiva taho ja resurssointi Liiaksi oman innostuksen varassa Osaavia ja innostuneita opettajia löytyy Tavoitteena teknisten ja pedagogisten tukipalveluje n/-resurssien keskittämine n: synergia, suodatin (erit.perusop etus) osaamiskesku s Tavoitteiden määrittely: suodatin + rehtorit (pedag.joht.) Kokonaisuud en hallinta ja tiedon jakaminen Kaksikielisyys TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista, ohjausta Henkilöriippuva isuus (opettajat) Opiskelijoiden heikko tvtosaaminen, huomataan erityisesti siirtymäkohdiss a (7.lk, toinen aste) Opiskelijoiden innostuneisuus Verkkopedago gin puuttuminen Tieto ja osaaminen halutaan esille Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkkoopetustilat, e- aineistot, aineistopankki Kirjaston pedagogiset informaatikot apuna Kaupungin itosaston helpdeskin resurssit kaikille sektoreille, toiveena erityinen tvtopetuskäytön it-tuki Toisella asteella oma atk-tuki Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan Pedagoginen tuki lähelle opettajaa (e-tutor, tvtvastaava) Tukipalvelut Opettajan osaamisen kartoitus perustuu itsearviointiin Paljon maksutonta tvtkoulutustarjonta a Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulut usta OPH maksuttomat tvtkoulutukset Perusopetuksen pedagoginen tarjotin ei sisällä systemaattisesti tvt-koulutuksia Tavoitteena yhteinen täydennyskoulut uksen ohjelma, kouluttajakoulutus Tekniikka ja media Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana Laitteisto kouluriippuvaine n Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankin nat yhdessä Kumppanuus Vaasan kaupungin ityksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste nyt: virustorjunta + ohjelmistojen jako Perusopetuksen hankinnat nyt suodattamatta omin päin Tavoitteena pedagogislähtöis et laite- ja ohjelmistohankinnat ja testaus, digitaalisen materiaalin tuottaminen keskitetysti

13 RYHMÄ / TEEMA Täydennyskoul utus-ryhmä pj. Ann-Maj Björkell-Holm rakennettaviss a toisen asteen ratkaisun päälle *tarkennetaa n helpdesk Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulut Aftonläroverk edistyksellinen etäoppimisen ja verkkooppimisen suhteen Pedagogislähtöi nen tvttäydennyskoulu tus Täsmäkoulutust a ja inspiraatiota! Toisen asteen e-tutor koulutushank e (OPH + Palmenia); verkkopedago gista tukea kollegalta kollegalle us Varhaiskasvatus, tvt-koulutus jos itsellä omaa kiinnostusta Perusopetus + toinen aste: Koulut hankkivat tvt-koulutusta itse (OPH, Avi, CLL, Arbis) Hepake järjestää teknisiä kursseja (ei-pedagoginen) Kesäyo kurssit oman kiinnostuksen perusteella (Avi) Ammattikorkeak oulut (Avi) Hyödynnetään omia asiantuntijoita kouluttajina Suoria koulutushankintoja yrityksiltä Tekniikka ja media Laite- ja ohjelmistovalmis tajien tarjoamat koulutukset Tekniikka/medi a-ryhmä ei kokoontunut erikseen Vapaa sivistystyö: yksittäisiä koulutuksia

14 6.2 Nykytila-analyysi / Pedagogiikka Huomioita pedagogiikka-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus Puuttuu taho/henkilö, joka olisi perillä kokonaisuudesta Tvt-työn resurssointia kaivataan (kokonaisvastuu + oma työ) Tvt-työ lepää liiaksi opettajien oman innostuksen / jaksamisen / ajan / lisätyön varassa. Vapaaehtoisvoimin toimiminen ei ole tässä asiassa kestävää. Opettajien työsopimus jarruttaa kehittymistä Pedagogiikka TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista ja ohjausta, mahdollisuudet tiedetään. Opiskelijoiden heikko taitotaso, kun tulevat yläkouluun ja toiselle asteelle. Oppilaiden tvt-osaaminen muuttunut työkalukäytöstä viihdekeskeiseksi. Tavoitteena oman työskentelyn dokumentointi ja tiedon jakaminen Tvt lisää opiskelumotivaatiota, oppilaat innostuneita oppimaan tietokoneiden avulla Henkilöriippuvaisuus (riippuu täysin opettajasta, taitotasosta, innostuneisuudesta, ajankäytöstä) Tukipalvelut Kirjastohenkilöstö, erityisesti pedagogiset informaatikot apuna tiedonhaun ja tiedonhallintataitojen opettamisessa Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkko-opetustilat, e-aineistot, aineistopankki Verkkopedagogin puuttuminen Tieto- ja osaaminen halutaan esille, nyt yksittäisten henkilöiden takana, ei dokumentoitu Täydennyskoulutus Opettajan osaamisen kartoitus perustuu tällä hetkellä itsearviointiin Löytyy paljon maksutonta tvt-koulutustarjontaa Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulutusta Tekniikka ja media Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana; ei tarvetta käytettävyysmielessä paikalliseen yhdenmukaistamiseen oppilaitosten välillä Laitteisto kouluriippuvainen: runsas ja nykyaikainen vs. ei varaa laitehankintoihin Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Laitteistojen hankinta kaupungin vastuulla, koetaan että ei yhteyttä pedagogiikkaan ja ajoittain liian järeitä investointeja: samanlainen kannettava kaupunginjohtajalla ja alakoulussa Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankinnat yhdessä; yhtenäisyys peruskoulusta toiselle asteelle

15 6.3 Nykytila-analyysi / Tukipalvelut Huomioita Tukipalvelut-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus: Tavoitteena yhteinen tukipalvelukeskus, tvt-keskus Yhteinen rintama, joka toimii isona tekijänä, synergiaetujen hakeminen, suodattimena toimiminen, osaamiskeskus jossa uusin tieto Tavoitteiden määrittäminen riittävän kauas tulevaisuuteen: suodatin + rehtorit (pedagoginen johtaminen) Hyvien käytäntöjen, hyvien ja huonojen kokemuksien ja kokeilujen sekä mallien levittäminen; kokoaa yhteen mitä missäkin koulussa testataan ja kokeillaan Kokonaiskuva e-hankkeissa, hankkeiden koordinointi ja hakeminen Lisää myös tukihenkilöstön keskinäistä keskustelua ja tiedonjakamista Kaksikielisyys Pedagogiikka Tukipalvelut Vakk: E-tutorit tukevat verkkopedagogisissa asioissa oman työn ohella IT-osaston helpdeskin työjono pitkä Tekninen tukiresurssikartoitus on olemassa Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa: oman koulun e-tutor, tvt-vastaava Erityisesti perusopetuksella kriittinen tarve saada suodatin väliin: o laitteiden ja ohjelmistojen pedagogislähtöinen testaus o pedagogislähtöiset ohjelmisto- ja laitehankinnat Täydennyskoulutus Vakk hyödyntänyt OPH maksuttomia tvt-koulutuksia (Palmenia) Pedagoginen tarjotin (perusopetus, varhaiskasvatus): irrallisuus, vapaaehtoisuus, ei koordinoitua, itsearviointi Tavoitteena yhteinen täydennyskoulutuksen ohjelma, kouluttajakoulutus Täydennyskoulutus osaksi johtamista (kehityskeskustelut, palkkaus) Tekniikka ja media Hyvä kumppanuus Vaasan kaupungin IT-yksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste: virustorjunta + ohjelmistojen jako Toiselle asteelle tarjolla hyvin tukea, mahdollisuus hyödyntää laajemminkin ja rakentaa tukipalvelut sen päälle. Perusopetuksessa koulukohtaiset koulutukset ja laitehankinnat tehdään tällä hetkellä suodattamatta, koulut omin päin yhteydessä toimittajiin ja palveluntarjoajiin. Tavoitteena että keskitetysti hoidetaan: o edistyneemmän digitaalisen materiaalinen tuottaminen o laitteiden ja ohjelmistojen testaus o laiteriippumattomien ratkaisujen löytäminen (tabletit, pc:t, kotikoneet, )

16 6.4 Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus Huomioita Täydennyskoulutus-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Suomenkielinen Svenskspråkig Varhaiskasvatus / eskari Kesäyliopiston kurssit + Vaasa-opiston ja Arbiksen atk-kurssit (oma kiinnostus) Personalfortbildning: Intelligent på tangent skolning Barnen får bestämma hur de lär sig läsa och skriva (ÅA, CLL) Administrationprogram: Wilma, Rondo, webtallennus Perusopetus Toinen aste Aikuiskoulutus Taitotasokartoitus Hepakkeen tekniikkakoulutukset (ei pedagogisia tvt-koulutuksia) Osaava: Smartboard, av-välineet (Vaasa, Laihia, Vähäkyrö) Teemun ja Anssin koulutukset Pedagoginen tarjotin (ei tvt) Kesäyliopisto (Avi) Suorat koulutushankinnat yrityksiltä Koulutukset aineenopettajille Rahaa käytettävissä täydennyskoulutukseen Chydenius-instituutti (OPH) Osallistumisia seurataan koulutuksenhallintajärjestelmä Vakk: Kysely 2012 (some, smartboard, mobiililaitteet) Laite- ja ohjelmistovalmistajien koulutukset (Anvia) Toisen asteen tietotekniikka-asiantuntijan pitämät koulutukset Agenda (ohjelmistontarjoajan järjestämät koulutukset) Studenta+ (pilotoinut aikuiskoulutuskeskus kouluttaa + sisäinen koulutus, oma tietotekniikkaopettaja) e-tutorit (verkkopedagoginen); Palmenia: Ammattiope 2.0, 7pv ammattiohjelmat Aterix, cad/camsovellukset (opettajat osallistuvat ohjelmanvalmistajan järjestämiin koulutuksiin) Kesäyliopisto: Skyot Ei jatkuvaa koulutusta Kuula-opisto; varifrån köper ni fortbildning? Sommaruni Birgitta Höglund: Osaava-hakemus Närpiön ja Maalahden kanssa; osaamisen itsearviointi. Kaikki jotka arvioineet tasoksi alle 3 koulutusta (järjestäjänä Arbis) Kunnig (Arbis) Svenska smartboardfortbildning hepake tekniska kurser CLL utbildningar för hela regionen Sommaruni (RFV) Samarbete med lähikunnat Arbis och opistos vanliga datakurser Fronter Aftonläroverk edistynyt Kunnig (Vakk, lukiot) CLL Avi OPH koulutukset Aineyhdistysten järjestämät koulutukset omalla ajalla Arbis: inte resurs eller kunnande Inte systematisk fortbildning Bildningsalliansen enskilda kurser med projektfinansiering Aftonläroverk: erfarenhet med distansutbildning

17 TVT-osaamistasokriteereistä - voiko nyt laadittuja kriteerejä hyödyntää Osaava-hankkeen kyselyissä? - Osaava-hankkeissa useampi kunta mukana, samat taitotasokyselyt kaikille kunnille? - omat osaamistasot varhaiskasvatuksen henkilöstölle? - Eri taitotasovaatimukset eri opettajaryhmille? Asetetaanko minimitasovaatimuksia? Täydennyskoulutus: - Ideaalista olisi, jos olisi tvt-koulutustarjotin, jossa tarjonta klinikkatyyliin tarpeeksi pienissä osissa - Utbildning + inspiration! eli koulutus paitsi täsmäkoulutusta tiettyyn havaittuun tarpeeseen, niin myös sellaista joka avaa silmät ja inspiroi uuteen - Opettajien koulutus halutaan järjestettäväksi kouluissa

18 7 Liitteet 7.1 TVT-keskus 7.2 TVT-rakenne Perusopetuksessa osa opettajista on nimetty aluevastaaviksi (neljä maantieteellistä aluetta ja yksi ruotsinkielinen alue). Aluevastaavat saavat korvausta tehtävästään ja heillä on tietyt vastuut ja valtuudet. Perusopetukseen on nimetty päätoiminen TVT-vastaava, joka johtaa aluevastaavien toimintaa. Aluevastaavat jalkauttavat TVT-käytäntöjä oman alueensa oppilaitosten opettajille ja osallistuvat myös opettajien kouluttamiseen. Esiopetuksessa nimetään perusopetuksen malliin jokaiseen yksikköön atk-vastaava ja osa heistä nimetään aluevastaaviksi. Toisella asteella on nimetty oppilaitoskohtaisia etutoreita tai TVT-vastuuhenkilöitä. Vapaan sivistystyön puolella soveltuvaa mallia haetaan meneillään olevasta Opetushallituksen tarjoamasta Open Päivitys -koulutuksesta. Koulutuksessa on kaksi ryhmää: vapaan sivistystyön opettajat ja opettajista muodostettu paikallistiimi, jotka tarjoavat TVT-tukea vapaan sivistystyön opetukseen ja oppimiseen. 7.3 TVT opetuksessa

19 7.4 Taitotasot https://skydrive.live.com/redir?resid=bfb3eab998d9a6da!712&authkey=!ajdfnuaktp2t3hi

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen OPS2016 - Koulu katsoo tulevaisuuteen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen laaja-alaisen osaamisen osana ITK-konferenssi 9.-11.4.2014 Juho Helminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Taustaa

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia 2016-2020 Isonkyrön kunnan sivistystoimi Sivistystoimi 1. Johdanto Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto-

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot