Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia ja toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia ja toimintasuunnitelma Vaasan kaupungin sivistystoimi Suunnitelman Rakenteen laadinta tarkistus Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous Muodollinen tarkistus Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous Strategia hyväksytty Christina Knookala

2 Sisällysluettelo 1 STRATEGIAPROSESSI 3 2 VISIO : TÄMÄN PÄIVÄN OPPIJASTA TULEVAISUUDEN OSAAJAKSI 4 3 TAVOITTEET 5 4 TOIMINTASUUNNITELMA Pysyvät TVT-rakenteet Suunnittelu ja kehittäminen TVT-tekninen tuki ja palvelut TVT-pedagoginen tuki TVT-täydennyskoulutus TVT opetuksessa Tehokasta tiedonkulkua 10 5 SEURANTA JA ARVIOINTI TVT-strategiat Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen 11 6 LÄHTÖTILANNE VUONNA Yhteenveto nykytila-analyysistä Nykytila-analyysi / Pedagogiikka Nykytila-analyysi / Tukipalvelut Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus 16 7 LIITTEET TVT-keskus TVT-rakenne TVT opetuksessa Taitotasot 19

3 1 Strategiaprosessi Vaasan kaupungin sivistystoimen johtaja Christina Knookala on asettanut Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön (TVT) kuntatason ryhmän/työryhmän ajalle TVT-ryhmän tehtävänä on kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäyttöä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa koko sivistystoimen yhteisenä asiana yli kieli- ja koulurajojen. Huomioitavia asioita ovat ainakin verkko-opetuksen ja monimuoto-opetuksen pedagogiset ja tekniset kysymykset, tukipalvelut, sosiaalinen media, informaatiolukutaito, medialukutaito, tekijänoikeuskysymykset, tietoaineistot, oppilashallinto, opettajien täydennyskoulutus, yhteisöllinen työskentely yli toimialojen sekä hyvien käytänteiden levittäminen ja jakaminen. TVT-ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: Knookala, Christina sivistystoimen johtaja, puheenjohtaja Björkell-Holm, Ann-Maj rektor, Arbis Brännkärr, Tomas biträdande rektor, VG/VSA Gammerlgård, Lillemor varhaiskasvatusjohtaja Höglund, Birgitta skoldirektör, svenskspråkig grundläggande utbildning Kauhanen, Pirjo Toisen asteen johtava rehtori Lehtonen, Teemu lehtori, Kasvatus- ja opetusviraston TVT-vastaava Levander, Christer tietotekniikkajohtaja, hallintopalvelut Lehmus, Juha-Pekka koulutoimenjohtaja, perusopetus Mikola, Marja kirjastotoimen apulaisjohtaja Mäkinen, Berit talouspäällikkö Neste, Vesa apulaisrehtori, Vaasan lyseon lukio Tarvonen, Sari sivistystoimen erityisasiantuntija, keskushallinto Ullakko, Ritva hallintojohtaja, toinen aste Äkkinen, Miia rehtori, Vaasan kesäyliopisto, sihteeri Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön kehittämiseksi TVT-ryhmä on kartoittanut tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön nykytilannetta neljän teeman ja näitä varten perustettujen alaryhmien kautta: pedagogiikka, täydennyskoulutus, tukipalvelut sekä tekniikka ja media. Pedagogiikka muodostaa kivajalan muille teemoille. TVT-ryhmä on perustanut TVT-keskuksen johtoryhmän, jossa on mukana henkilöitä kaikilta sektoreilta (perusopetus, toinen aste, kirjasto ja atk) ja jonka ensimmäisenä tehtävänä on tuottaa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen TVT-strategia TVT-keskuksen johtoryhmän jäsenet: o o o o o o o Tomas Brännkärr, pedagogiikka toinen aste Stig-Ove Enlund, Vaasan kaupungin atk-osasto Teemu Lehtonen, pedagogiikka perusopetus Christer Levander, Vaasan kaupungin atk-osasto Marja Mikola, kirjasto Heikki Saarinen, IT toinen aste Miia Äkkinen, kokonaisuus

4 TVT-strategia on Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen ja se velvoittaa kaikki oppiasteet ja niiden alaiset oppilaitokset luomaan oman TVT-strategiansa. Kaikilla TVT-strategioilla on seuranta- ja päivitysvaatimukset. TVT-strategian lähtökohtina ovat TVT-keskuksen johtoryhmän muodostamat nykytila-analyysiin perustuvat tulevaisuuden TVT-tavoitteet, kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma sekä uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. 2 Visio : Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi Moniammatillisen ja kouluasteiden välisen yhteistyön ja resurssien yhdistämisen kautta taataan oppijoiden monilukutaito ja muut tieto- ja viestintätekniset taidot, joita aktiiviselta kansalaiselta tietoyhteiskunnassa vaaditaan. Opinpolkua tarkastellaan koko elämän jatkuvana prosessina, jota tieto- ja viestintätekniikka tukee sen jokaisessa vaiheessa. Yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen ja työelämän tietoteknisten taitojen vaatimustason kasvu asettavat paineita kouluille ja oppilaitoksille järjestää oppilailleen ja opiskelijoilleen sellaista opetusta, jonka kautta nämä taidot voidaan oppia. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) on oltava luontainen osa oppimista, ohjausta ja opettamista ja sen tulee toimia näitä tukevana elementtinä, ei niinkään opetuksen kohteena. Jotta opetustilanteessa ja opetuksen sisällössä voitaisiin saavuttaa nykyisten vaatimusten asettama taso, on koulujen ja oppilaitosten tarjottava siihen tarvittavat työkalut ja tuki niiden käyttämiseen sekä opettajille/kouluttajille että oppilaille/opiskelijoille. Parhaiten tässä onnistutaan, jos tieto- ja viestintätekniikka sisällytetään olemassa oleviin opetussuunnitelmiin tai tutkintovaatimuksiin käytännön toimenpiteiden kautta eikä niinkään erillisinä vaatimuksina tai tavoitteina. Koko oppimisprosessi tulee dokumentoida eri tapoja käyttäen. Oppimisen elinkaari esikoulusta työelämään asti on dokumentoituna yhteen paikkaan, josta sitä voidaan tarkastella aina tarvittaessa. Oppimisen polku ajatellaan prosessina, jossa oppijan tieto- ja taitotaso on kumuloituva. TVT on luonteva osa vuorovaikutusta ja viestintää eri sidosryhmien kanssa kuten kodin, kirjaston, työharjoittelupaikan, työpaikan jne. Muuttuvassa tietoyhteiskunnassa kehitys on nopeaa. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa suunnittelua ja kehitystä. Tieto- ja viestintätekniikan tuominen opetukseen on harkittua ja hallittua. On tärkeää, että tieto- ja viestintäteknisen edistyksen rinnalla kuljetetaan opetuksessa monilukutaitoisuutta; perus luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä lukea eri tavoin tuotettua aineistoa eri formaateissa ja suhtautua lukemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa kriittisesti ja lähteiden arvoa punniten. Pirstaloituvassa tietoyhteiskunnassa kokonaisuuksien, esimerkiksi jonkin aihepiirin, hahmottamista voidaan tukea mm. kirjastossa, missä on tarjolla kyseiseen aiheeseen liittyvää tekstiä, kuvaa, ääntä eri muodoissa. TVT-strategiassa huomioidaan kaikki tämän hetken mahdollisuudet niin sosiaalisen median kuin ohjelmistojen ja laitteiden osalta.

5 3 Tavoitteet Vaasan kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintätekniset tavoitteet ovat: Turvataan oppijan tieto- ja viestintätekniset sekä monilukutaidot taidot kehittyvässä tietoyhteiskunnassa Tieto- ja viestintätekniikalla tuetaan kaikkien osapuolten elinikäistä oppimista Varmistetaan opettajien ja muun henkilökunnan taidot tukea oppijaa opinpolulla TVT tukee ja edistää luontevaa ja aitoa kaksikielisyyttä TVT:lla vastataan kestävän kehityksen vaatimuksiin, yhtenä tavoitteena esimerkiksi paperiton koulu Alueellisiin haasteisiin saada osaavaa työvoimaa vastataan lisäämällä tarpeisiin vastaavia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja 4 Toimintasuunnitelma Visio "Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi" saavutetaan luomalla pysyvät rakenteet TVT-toimintojen organisointiin ja teknisiin ja pedagogisiin TVTtukipalveluihin mahdollistamalla tiedostojen hallinta ja jakaminen ja valmiin opetusta tukevan sähköisen oppimateriaalin helppo saatavuus kaikille avoimen pilvipalvelun avulla päätelaitteesta riippumatta tarjoamalla opettajille riittävästi kannustusta, koulutusta ja tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön omalla äidinkielellä omassa työympäristössä tarjoamalla luotettava vuorovaikutus- ja viestintäalusta oppilaiden/opiskelijoiden ja opettajien/kouluttajien yhteydenpitoon viestintään sekä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen koulujen, kirjastojen sekä kouluasteiden sisällä ja välillä kielirajoista riippumatta. 4.1 Pysyvät TVT-rakenteet Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollistavien rakenteiden luomisen lähtökohtina ovat olleet laitteiden ja verkon toimivuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvän teknisen ja pedagogisen lähituen helppo saatavuus omalla äidinkielellä. Rakenteen tulee myös tukea sisäistä kouluttamista, jolloin siitä tulee luonteva osa oppilaitosten toimintaa. Rakenteen luomisessa korostuu virtuaalisuus; ainakaan toiminnan alkuvuosina ei perusteta yhteisiä tiloja tai keskitetä ihmisiä samaan tilaan, vaan pikemminkin kytketään TVT-toimintaan liittyvät ihmiset yhteen. Yhteinen TVT-keskus-sivusto Office365-ympäristössä kokoaa TVTtiedon samaan paikkaan Suunnittelu ja kehittäminen Strategisesta TVT-suunnittelu- ja kehittämistyöstä vastaa TVT-keskuksen johtoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Jokaisella tapaamisella on teema ja kokouksiin tarvittaessa kutsutaan mukaan kuhunkin teemaan liittyviä henkilöitä. TVT-keskuksen johtoryhmä toimii solmukohtana, joka yhdistää eri yksiköt läpi kieli- ja oppilaitosrajojen ja varmistaa toimivan tiedonkulun ja varmistaa kuntatason TVT-strategian tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä, kun fyysistä TVT-keskusta ei ole vaan toiminta on enemmän osaamisen ja resurssien kokoamista sivistystoimen eri yksiköiden sisällä.

6 TVT-keskuksen johtoryhmä on yhdistelmä pedagogista ja teknistä TVT-osaamista ja johtoryhmä toimii "suodattimena", joka tekee valinnat minkälaisia laitteita, ohjelmistoja ja koulutusta Vaasan kaupungin järjestämässä opetuksessa otetaan käyttöön (hankkimalla ulkopuolelta tai tuottamalla itse) varmistaen että käyttöönotettavat asiat ovat TVT-strategian mukaisia. TVT-keskuksen johtoryhmä pitää TVT-strategian ajanmukaisena pysymällä itse ajan hermolla, suunnittelee ja ennakoi tulevaa ja katsoo tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Nykyistä TVT-keskuksen johtoryhmää vahvistetaan resurssilla, jonka tehtävänä huolehtia TVT-työn jatkuvuudesta hakemalla toiminnalle rahoitusta. Tulevaisuudessa TVT-keskusta johtaa päätoiminen henkilö TVT-tekninen tuki ja palvelut Yhdistetään opetuspuolen IT-palvelut, jonka tehtävänä huolehtia siitä että puitteet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle olemassa tarjoamalla opetuskäyttöön etukäteen teknisesti ja pedagogisesti testatut laitteet ja ohjelmistot ja turvallisen verkkoyhteyden. Tekninen tukipalvelu toteutetaan kampusaluemallin mukaisesti, jossa toisella asteella määriteltyihin kampusalueisiin liitetään myös alueen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Opetuspuolen yhteisen IT-palvelun tehtäviin kuuluu oppilaitosten yhteisen edu-verkon ylläpitäminen, tunnusten, lisenssien ja ohjelmien hallinta, tekninen tuki ja laitehankinnat. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Vaasan kaupungin atk-osaston kanssa. Edu-verkko on nopea, täysin irrallaan kaupungin hallintoverkosta ja se saatavilla myös kaikkiin henkilökunnan ja oppilaiden/opiskelijoiden omiin laitteisiin mahdollistaen omien laitteiden käytön (BYOD, "Bring Your Own Device") käyttäjän verkkoon tunnistautumisen jälkeen. Opetuksen yhteinen IT-yksikkö ylläpitää pilvipalveluun perustuvaa työympäristöä (toistaiseksi Office365), joka mahdollistaa opetukseen liittyvän sähköisen materiaalin helpon saatavuuden, laiteriippumattomuuden, järjestelmässä mukana olevien henkilöiden saavutettavuuden ja mahdollisuuden oppilaalle tallentaa omaan verkkokansioon opiskeluun liittyvät asiat esiopetuksesta aikuisopetukseen asti. Office365 tehdään mahdolliseksi kaikille Vaasan kaupungin palveluksessa olevien oppilaitosten henkilökunnalle ja esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Kirjastojen henkilökunta opastaa asiakkaita ja oppijoita kirjaston tarjoaman e-aineiston käytössä (mm. lukuohjelmien ja aineiston lataus tableteille tai aineiston käyttö kirjastotilassa) TVT-pedagoginen tuki Opettajille ja kouluttajille tarjotaan hallitusti ja johdetusti henkilökohtaista pedagogista tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. TVT-pedagoginen tukirakenne ulottuu TVT-keskuksen johtoryhmästä yksittäisiin oppilaitoksiin. Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa ja kouluttajaa, joten rakenteen muodostamisessa on avainasemassa tuen saaminen omasta talosta tai omalta alueelta ja opettajan omalla äidinkielellä. Opettaja saa omassa talossa pedagogista TVT-lähitukea oppilaitoksen/yksikön tai tietyn alueen nimetyltä tukihenkilöltä.

7 1 Tukirakenne ks. liite 7.2 Avainasemassa tukirakenteen säilymiselle ja elinvoimaisena pysymiselle on sen hallittu koordinointi. Perusopetuksessa ja toisella asteella on päätoimiset TVT-vastaavat/IT-pedagogit, jotka koordinoivat TVTpedagogista tukitoimintaa ja kokoavat toimijat säännöllisesti yhteen; kouluttavat kouluttajia. Tulevaisuudessa TVT-keskuksessa toimii myös vähintään 1-2 IT-pedagogia kaikille oppiasteille yhteisenä resurssina. Heidän päätehtävänä on tarjota ja ylläpitää ajanmukaista tietoa eri oppiasteiden ja heidän tukihenkilöiden tarpeisiin. Henkilökohtaista pedagogista TVT-tukea saadakseen opettaja lähestyy ensisijaisesti oman yksikön vastuuhenkilöä (esim. perusopetuksessa "atk-vastaava", toisella asteella "etutor"), joka tarvittaessa kääntyy useammasta alueesta tai yksiköstä vastaavan vastuuhenkilön puoleen. TVT-asioihin nimetyt vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä myös päätoimisten oppiastekohtaisten TVT-vastaavien/IT-pedagogien ja kaikille oppiasteille yhteisten IT-pedagogien kanssa. TVT-keskuksen verkkosivulle Office365-ympäristössä perustetaan tukifoorumi, jossa kuka tahansa opettajista tai kouluttajista voi kysyä apua tai neuvoa tai tarjota vertaistukea muille. Office365-ympäristöön laaditaan ja siellä ylläpidetään osaamiskarttaa, johon merkitään opettajat/kouluttajat ja erityiset TVTosaamisalueet. Kirjaston pedagogisten informaatikkojen määrää lisätään yhdellä henkilöllä, jolloin yhteensä kolmen pedagogisen informaatikon resursseilla voidaan tukea opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja monilukutaitoisuuden edistämisessä. Kirjaston pedagogisten informaatikkojen rooli laajenee oppilaiden opastamisesta myös opettajien kouluttamiseen. On tärkeää luoda jatkuvaa vuorovaikutusta sivistystoimen eri toimijoiden ja kielirajojen sisälle ja välille. Pedagogiset TVT-käytännöt on saatava leviämään oppilaitosten sisällä ja niiden välillä. Eri koulujen ja yksiköiden pedagogisille TVT-vastaaville luodaan säännölliset tapaamiset yhteisen työskentelyn ja kokemusten jakamisen käynnistämiseksi.

8 4.1.4 TVT-täydennyskoulutus Opettajalle tarjotaan säännönmukaista, TVT-strategian tavoitteiden mukaista TVT-täydennyskoulutusta. TVT-keskuksen johtoryhmä määrittelee vuosittain TVT-täydennyskoulutuksen painopistealueet (kyselyjen perusteella) sekä hankintatavat. Osa koulutuksista tullaan kehittämään itse sekä lähiopetukseen että verkko-opetukseen soveltuvaksi, osa hankitaan ulkopuolelta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa verkko-opetustarjontaa. Tavoitteena on, että jokainen opettaja / kouluttaja on vähintään taitotasolla 2 (ks. liite 7.4) vuoteen 2017 mennessä. Tämänhetkisen taitotason kartoittamiseksi luodaan aikaisempaa konkreettiset osaamistasokyselyt. Taitotason 2 saavuttamiseksi järjestettävät täydennyskoulutukset järjestetään ensisijaisesti sisäisenä koulutuksena omassa organisaatiossa. Perusopetuksessa esimerkiksi TVT-vastaava kouluttaa aluevastaavat, jotka kouluttavat koulujen atk-vastaavat, jotka kouluttavat opettajat. Kirjaston pedagogiset informaatikot osallistuvat opettajien TVT-kouluttamiseen moniluku- ja tiedonhakutaitoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto voi kokonaisuutena ottaa aktiivisemman roolin aineistojensa opetuskäytön markkinoinnissa opetus- ja päiväkotihenkilöstölle. Selkeä ohjaus- ja vinkkaussuunnitelma laaditaan eri toimijoiden kesken. TVT-keskuksen johtoryhmä päättää mitä koulutuksia hankitaan ulkoa. Näissä koulutustilaisuuksissa on aina mukana pedagogiseen tukirenkaaseen kuuluvia henkilöitä, jotta varmistutaan siitä että uusi asia siirtyy organisaatiossa eteenpäin. Osaamista pyritään jakamaan entistä enemmän säännöllisissä tapaamisissa ja verkossa. Jos esimerkiksi toisen asteen ruotsinkielinen kouluttaja käy perehtymässä uusiin TVT-asioihin, perehdyttää tämä muut pedagogiset tukihenkilöt tämän asian osalta. Vuonna 2014 painopisteenä täydennyskoulutuksessa on uusi oppimisympäristö Office365, minkä jälkeen täydennyskoulutuksia järjestetään taitotasotaulukon eri osa-alueilta minimitason 2 saavuttamiseksi opettajien TVT-osaamisessa. TVT-keskuksen verkkosivulla tiedotetaan jatkuvasti toiminta-alueella järjestettävistä opettajille suunnatuista TVT-koulutuksista (järjestäjinä Datero, Avi, Ely-keskus, kesäyliopistot, yksityiset koulutuksenjärjestäjät yms.), joita järjestetään verkko- ja lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä suunnittelee ja järjestää tarvittaessa myös sellaisia koulutuksia, joihin voi osallistua kuka tahansa Vaasan kaupungin palveluksessa osallistuvat opettajat ja kouluttajat. Kouluttajina näissä täydennyskoulutuksissa toimivat ensisijaisesti Vaasan kaupungin opettajat ja kouluttajat. Vaasan kesäyliopistoon ohjataan muun TVT-koulutuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät. Ensi vaiheessa täydennyskoulutus tapahtuu lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä kehittää täydennyskoulutukseen myös verkko-opetusta. 4.2 TVT opetuksessa Viimeisten vuosien aikana opettajien ja kouluttajien työvälineet ovat muuttuneet osin huomaamatta yhteiskunnan muutoksen mukana ja osin erilaisten valintojen sekä koulutusten kautta. Kehitys on kuitenkin ollut lähes täysin kontrolloimatonta ja ilman yhteistä suunnitelmaa. Suurelta osin kehitys on ollut tekniikkakeskeistä ja ilman pedagogista perustelua. On lähes täysin unohdettu, että myös oppijan välineet ovat kehittyneet yhteiskunnan muutoksen mukana. On ajauduttu tilanteeseen, jossa opetustilassa saattaa olla tieto-ja viestintäteknisiä laitteita jopa enemmän kuin ihmisiä, mutta silti niiden käyttö on erittäin alhaisella tasolla. Muutoksen ei siis tule tapahtua niinkään tekniikassa vaan tavassa opettaa. Nykyinen tapa

9 opettaa tukee vain tiettyä tapaa oppia, joten tieto- ja viestintätekniikan tärkein tehtävä on monipuolistaa opetusta tukemaan kaikkia eri tapoja oppia. Tulevaisuudessa TVT-tulee integroitumaan opetuksen ja oppimisen jokaiselle osa-alueelle niin täysin, että sitä on mahdoton enää edes erottaa omaksi osaksi. 2 TVT-opetuksessa ks. liite 7.3 Opetus- ja oppimistavan muutoksen ensimmäinen vaihe on tuoda kaikkien osapuolien saataville laiteriippumaton alusta, joka mahdollistaa kaikki halutut toiminnallisuudet ja joka toimii selkärankana kaikelle käytetylle tieto- ja viestintätekniikalle. Jokaisella kaupungin palveluksessa olevalla opettajalla on pääsy opetuspuolen verkkoon ja hänellä on tunnukset edellä mainittuun alustaan. Kun tieto- ja viestintätekniikka ja monilukutaitoisuuden edistäminen tuodaan opetukseen, kytketään se opetustilanteeseen siten, että siitä saadaan välitöntä hyötyä ja että se tukee aidosti opetusta ja oppimista, jolloin se ei jää niistä irralliseksi. Oppiasteittain luodaan TVT-opetussuunnitelma, eli opetussuunnitelmiin/tutkintovaatimuksiin tai vapaan sivistystyön puolella oppilaitosten muihin tavoitteisiin sidottu suunnitelma siitä mitä aiheita käsiteltäessä tieto- ja viestintätekniikka otetaan käyttöön, miten se ja monilukutaitoiseksi oppiminen huomioidaan opetuksessa ja oppimisessa ja millä välineillä se toteutetaan. Nämä toimivat vähimmäistavoitteina, jotka kaikkien opettajien tulee toteuttaa. TVT-opetussuunnitelma on kaikkien opettajien tiedossa. Jokaisella opettajalla on selvä käsitys siitä mitä häneltä vaaditaan tieto- ja viestintätekniikan ja monilukutaitoisuuden osalta tietyssä oppiaineessa/kurssilla tietyn ikäryhmän kanssa. Peruskoulussa opettajille löytyy yhteisestä alustasta valmiit materiaalit vähimmäistavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaali on valmiiksi sidottu opetussuunnitelmaan ja se pitää sisällään kullekin vuosiluokalle keskeiset asiat. Koko opinpolun kannalta erityisen tärkeässä roolissa ovat oppilaiden valmiudet toimia verkossa ja lukea ja tuottaa sähköistä materiaalia. Keskiössä ovat asiat kuten monilukutaito, mediakasvatus, netiketti, lähdekritiikki, tekijänoikeudet sekä ymmärrys siitä mitä seurauksia väärällä toiminnalla voi olla.

10 Yhteiseen alustaan laaditaan sähköistä oppimateriaalia varten sivusto, materiaalipankki, johon voidaan kerätä linkkejä valmiista verkossa olevasta opetusmateriaalista ja johon voidaan työstää yhdessä laadittuja sähköisiä oppimateriaaleja. Perusperiaatteena on, että jos oppimateriaalin työstäminen tapahtuu työajalla, on se Vaasan kaupungin omaisuutta ja jaettavissa muille. Jos työstäminen tapahtuu omalla ajalla, voi opettaja valita laittaako materiaalin jakoon. Materiaalipankkiin voidaan tallentaa myös erilaisia valmiita pohja opettajien käyttöön kuten esimerkiksi verkkokurssi- ja harjoitustyöpohjia sekä ohjeita miten esimerkiksi sivustoja luodaan. Kirjasto tarjoaa materiaalipankin kautta perustietoa tiedonhausta, lähteiden kriittisestä arvioinnista ja tiedon eettisestä käytöstä sekä opetushenkilöstölle että oppijoille. Lisäksi pankkiin voidaan liittää mm. tiedotusta saatavilla olevasta aineistosta, tietokannoista, e-kirjoista, luku-, elokuva-, musiikkivinkeistä, mahdollisesti teemoittaisia opetusta tukevia aineistopaketteja sekä teknistä ohjeistusta mm. e-aineistojen lukuohjelmien asentamiseen eri laitteille. Opettajien kouluttamisen rinnalla myös oppilaille tarjotaan laitteiden ja ohjelmistojen peruskoulutus. Opetuksesta vastaa tilanteesta riippuen oppilaitoksen TVT-vastuuhenkilö, ryhmää ohjaava opettaja tai opetustilanteessa oleva opettaja. Peruskoulutuksen lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus laajentaa perustaitojaan esimerkiksi valinnaisaineiden, jatkokurssien ja ulkopuolelta tulevien koulutusten kautta esimerkiksi peliohjelmoinnissa. Kaikkien oppilaitosten tulee ottaa kantaa siihen miten oppilaiden omia laitteita voidaan opetuksessa ja oppimisessa hyödyntää. Kaikki opetuksen yhteydessä saatavilla olevat tieto- ja viestintätekniset laitteet tulee hyödyntää niissä opetustilanteissa, joissa se on perusteltua. Oppiastekohtaisissa TVT-strategioissa kerrotaan mitkä painopisteet ja tavoitteet ovat. Oppilaitoskohtaisissa TVT-strategioissa kuvataan laitteiden jalkautuminen käytännössä. Kun sekä opettajat että oppilaat/opiskelijat ovat koulutettu käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, on sen käyttö luonnollinen osa oppimistilannetta. Koska sitä ei voi arvostella omana oppiaineena, tulee kaikkien oppiasteiden mitata niin opettajien kuin oppilaiden/opiskelijoiden tietotekniset taidot säännöllisesti. Mittausten perusteella oppilaitosten tulee kohdistaa tukea sinne missä sitä tarvitaan. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyessä jatkuvasti, tulee myös toimintatapoja ja osaamistasoa tarkkailla aktiivisesti. TVT-opetuksessa/oppimisessa on vanheneva käsite, sillä tavoite on sen täydellinen integraatio, jolloin sen mainitseminen tulee turhaksi. 4.3 Tehokasta tiedonkulkua Tietotekniikan ehkä suurin mukanaan tuoma muutos on ollut tiedon leviäminen kaikkialle maailmaan sekä yhteydenpito ihmisten välillä yli kaikkien aiempien rajojen. Pienemmässä mittakaavassa nämä kaksi asiaa ovat kuitenkin edelleen ne tärkeimmät kriteerit, kun mietitään koulumaailman tulevaisuutta. Tieto- ja viestintätekniikka on jo nyt mullistanut opintojen ja oppijoiden seurantatavat sekä yhteydenpidon kodin ja oppilaitoksen välillä. Seuraava todellinen mullistus tulee olemaan itse oppimateriaalin, oppimisprosessin, itsearvioinnin jne. siirtyminen sähköiseen muotoon ja edelleen sen tuominen jatkuvasti saataville paikasta ja ajasta riippumatta kaikille sitä tarvitseville. Koko tieto- ja viestintäteknisen muutoksen pohjana tulee olemaan laiteriippumaton pilvipalveluun perustuva alusta, joka mahdollistaa saumattoman yhteistyö yli koulurajojen sekä muiden sidosryhmien kanssa kuten kirjaston, työelämän, työharjoittelupaikkojen sekä näyttötyöpaikkojen kanssa. Alustassa kaikki opettajat, oppilaat, opiskelijat ja tukihenkilöt voivat kommunikoida keskenään, ryhmissä, tiedostojen

11 välityksellä, tekstaten, videon välityksellä jne. Alustan sisällä toimii sekä tekninen että pedagoginen tuki, joka jakaa käytäntöjä, ohjeita, vinkkejä sekä mahdollistaa monitasoisen keskustelun siitä miten tieto-ja viestintätekniikkaa tulisi tulevaisuudessa kehittää. Yhteydenpitoa kodin ja oppilaitoksen välillä tukee eri oppilastietojärjestelmien selainpohjaiset ohjelmat, jotka mahdollistavat nykyaikaisen tiedonkulun, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä huollettavan/itsensä opintojen reaaliaikaisen seurannan. Kaikki opetuspuolen järjestelmät toimivat samassa opetuspuolen massaverkossa ja niihin pääsy mahdollistetaan suoraan sisään kirjautumalla verkkoon. Opettajat ja oppijat käyttävät vain yhtä tunnusta, jonka kautta heillä on pääsy kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin ja materiaaleihin, niin omiin kuin jaettuihin. 5 Seuranta ja arviointi 5.1 TVT-strategiat TVT-keskuksen johtoryhmä seuraa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteisen TVT-strategian toteutumista sekä varmistaa oppiastekohtaisten TVT-strategioiden samansuuntaisuuden sivistystoimen TVT-strategian kanssa. Strategian seuranta ja kehittämistyö on jatkuvaa. Näin varmistetaan, että vuosittain asetetut tavoitteet toteutuvat. TVT-strategia on julkinen asiakirja, joka on aina kaikkien luettavissa. Keskustelu ja palaute ovat avointa. Strategian muutoksista ilmoitetaan ja kaikki palaute huomioidaan muutoksia käsiteltäessä. 5.2 Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen Ensisijainen mittari TVT-tavoitteille on oppilaiden ja opiskelijoiden TVT-osaamisen taso. Oppilaiden ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisiä taitoja tullaan mittaamaan säännöllisesti. Testit ovat sidottuja oppijan opinpolun eri vaiheisiin, jolloin saadaan jatkuvaa tietoa siitä onko opetuksessa päästy lähemmäksi asetettuja tavoitteita. Testeistä saatujen tulosten perusteella tarvittavia opettajien TVT-koulutuksia ja lähitukea voidaan tähdätä juuri sinne missä sitä tarvitaan. Myös opettajien ja muun henkilökunnan TVT-taitoja tullaan testaamaan säännöllisesti niin hallinnon kuin opetuksen näkökulmasta. Koulutuksia järjestetään ja lähitukea lisätään siten, että haluttu taitotaso saavutetaan kaikilla oppiasteilla. Itsearviointiin ja avun pyytämiseen kannustetaan ja saatu palaute käsitellään asianmukaisesti. Taitotasojen mittaamisen ohella tullaan järjestämään myös kyselyjä siitä mitä mieltä nykytilanteesta ollaan ja mihin suuntaan tulisi mennä. Kyselyt järjestetään niin oppijoille, opettajille kuin huoltajillekin. Tavoitteena on aina huomioida jokaisen eri toimijan tilanne asetettaessa uusia tavoitteita tieto-ja viestintätekniikalle sekä sen käytölle. Keskeisessä roolissa kyselyjä tehtäessä ovat sen hetkiset eri laitteiden käyttöasteet. Omien laitteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään jatkuvasti. Oppilaitosten omien laitteiden määriä tasavertaistetaan ja ajanmukaistetaan sekä niiden käyttöastetta nostetaan suunnitelmallisesti. Kyselyjen perusteella oppilaitosten tulee asettaa tavoitteita tulevalle lukuvuodelle sekä toteuttaa ne toimintasuunnitelmien pohjalta.

12 6 Lähtötilanne vuonna Yhteenveto nykytila-analyysistä RYHMÄ / TEEMA Pedagogiikkaryhmä pj. Teemu Lehtonen Tukipalvelutryhmä pj. Ritva Ullakko Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulut us Puuttuu koordinoiva taho ja resurssointi Liiaksi oman innostuksen varassa Osaavia ja innostuneita opettajia löytyy Tavoitteena teknisten ja pedagogisten tukipalveluje n/-resurssien keskittämine n: synergia, suodatin (erit.perusop etus) osaamiskesku s Tavoitteiden määrittely: suodatin + rehtorit (pedag.joht.) Kokonaisuud en hallinta ja tiedon jakaminen Kaksikielisyys TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista, ohjausta Henkilöriippuva isuus (opettajat) Opiskelijoiden heikko tvtosaaminen, huomataan erityisesti siirtymäkohdiss a (7.lk, toinen aste) Opiskelijoiden innostuneisuus Verkkopedago gin puuttuminen Tieto ja osaaminen halutaan esille Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkkoopetustilat, e- aineistot, aineistopankki Kirjaston pedagogiset informaatikot apuna Kaupungin itosaston helpdeskin resurssit kaikille sektoreille, toiveena erityinen tvtopetuskäytön it-tuki Toisella asteella oma atk-tuki Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan Pedagoginen tuki lähelle opettajaa (e-tutor, tvtvastaava) Tukipalvelut Opettajan osaamisen kartoitus perustuu itsearviointiin Paljon maksutonta tvtkoulutustarjonta a Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulut usta OPH maksuttomat tvtkoulutukset Perusopetuksen pedagoginen tarjotin ei sisällä systemaattisesti tvt-koulutuksia Tavoitteena yhteinen täydennyskoulut uksen ohjelma, kouluttajakoulutus Tekniikka ja media Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana Laitteisto kouluriippuvaine n Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankin nat yhdessä Kumppanuus Vaasan kaupungin ityksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste nyt: virustorjunta + ohjelmistojen jako Perusopetuksen hankinnat nyt suodattamatta omin päin Tavoitteena pedagogislähtöis et laite- ja ohjelmistohankinnat ja testaus, digitaalisen materiaalin tuottaminen keskitetysti

13 RYHMÄ / TEEMA Täydennyskoul utus-ryhmä pj. Ann-Maj Björkell-Holm rakennettaviss a toisen asteen ratkaisun päälle *tarkennetaa n helpdesk Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulut Aftonläroverk edistyksellinen etäoppimisen ja verkkooppimisen suhteen Pedagogislähtöi nen tvttäydennyskoulu tus Täsmäkoulutust a ja inspiraatiota! Toisen asteen e-tutor koulutushank e (OPH + Palmenia); verkkopedago gista tukea kollegalta kollegalle us Varhaiskasvatus, tvt-koulutus jos itsellä omaa kiinnostusta Perusopetus + toinen aste: Koulut hankkivat tvt-koulutusta itse (OPH, Avi, CLL, Arbis) Hepake järjestää teknisiä kursseja (ei-pedagoginen) Kesäyo kurssit oman kiinnostuksen perusteella (Avi) Ammattikorkeak oulut (Avi) Hyödynnetään omia asiantuntijoita kouluttajina Suoria koulutushankintoja yrityksiltä Tekniikka ja media Laite- ja ohjelmistovalmis tajien tarjoamat koulutukset Tekniikka/medi a-ryhmä ei kokoontunut erikseen Vapaa sivistystyö: yksittäisiä koulutuksia

14 6.2 Nykytila-analyysi / Pedagogiikka Huomioita pedagogiikka-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus Puuttuu taho/henkilö, joka olisi perillä kokonaisuudesta Tvt-työn resurssointia kaivataan (kokonaisvastuu + oma työ) Tvt-työ lepää liiaksi opettajien oman innostuksen / jaksamisen / ajan / lisätyön varassa. Vapaaehtoisvoimin toimiminen ei ole tässä asiassa kestävää. Opettajien työsopimus jarruttaa kehittymistä Pedagogiikka TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista ja ohjausta, mahdollisuudet tiedetään. Opiskelijoiden heikko taitotaso, kun tulevat yläkouluun ja toiselle asteelle. Oppilaiden tvt-osaaminen muuttunut työkalukäytöstä viihdekeskeiseksi. Tavoitteena oman työskentelyn dokumentointi ja tiedon jakaminen Tvt lisää opiskelumotivaatiota, oppilaat innostuneita oppimaan tietokoneiden avulla Henkilöriippuvaisuus (riippuu täysin opettajasta, taitotasosta, innostuneisuudesta, ajankäytöstä) Tukipalvelut Kirjastohenkilöstö, erityisesti pedagogiset informaatikot apuna tiedonhaun ja tiedonhallintataitojen opettamisessa Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkko-opetustilat, e-aineistot, aineistopankki Verkkopedagogin puuttuminen Tieto- ja osaaminen halutaan esille, nyt yksittäisten henkilöiden takana, ei dokumentoitu Täydennyskoulutus Opettajan osaamisen kartoitus perustuu tällä hetkellä itsearviointiin Löytyy paljon maksutonta tvt-koulutustarjontaa Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulutusta Tekniikka ja media Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana; ei tarvetta käytettävyysmielessä paikalliseen yhdenmukaistamiseen oppilaitosten välillä Laitteisto kouluriippuvainen: runsas ja nykyaikainen vs. ei varaa laitehankintoihin Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Laitteistojen hankinta kaupungin vastuulla, koetaan että ei yhteyttä pedagogiikkaan ja ajoittain liian järeitä investointeja: samanlainen kannettava kaupunginjohtajalla ja alakoulussa Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankinnat yhdessä; yhtenäisyys peruskoulusta toiselle asteelle

15 6.3 Nykytila-analyysi / Tukipalvelut Huomioita Tukipalvelut-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus: Tavoitteena yhteinen tukipalvelukeskus, tvt-keskus Yhteinen rintama, joka toimii isona tekijänä, synergiaetujen hakeminen, suodattimena toimiminen, osaamiskeskus jossa uusin tieto Tavoitteiden määrittäminen riittävän kauas tulevaisuuteen: suodatin + rehtorit (pedagoginen johtaminen) Hyvien käytäntöjen, hyvien ja huonojen kokemuksien ja kokeilujen sekä mallien levittäminen; kokoaa yhteen mitä missäkin koulussa testataan ja kokeillaan Kokonaiskuva e-hankkeissa, hankkeiden koordinointi ja hakeminen Lisää myös tukihenkilöstön keskinäistä keskustelua ja tiedonjakamista Kaksikielisyys Pedagogiikka Tukipalvelut Vakk: E-tutorit tukevat verkkopedagogisissa asioissa oman työn ohella IT-osaston helpdeskin työjono pitkä Tekninen tukiresurssikartoitus on olemassa Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa: oman koulun e-tutor, tvt-vastaava Erityisesti perusopetuksella kriittinen tarve saada suodatin väliin: o laitteiden ja ohjelmistojen pedagogislähtöinen testaus o pedagogislähtöiset ohjelmisto- ja laitehankinnat Täydennyskoulutus Vakk hyödyntänyt OPH maksuttomia tvt-koulutuksia (Palmenia) Pedagoginen tarjotin (perusopetus, varhaiskasvatus): irrallisuus, vapaaehtoisuus, ei koordinoitua, itsearviointi Tavoitteena yhteinen täydennyskoulutuksen ohjelma, kouluttajakoulutus Täydennyskoulutus osaksi johtamista (kehityskeskustelut, palkkaus) Tekniikka ja media Hyvä kumppanuus Vaasan kaupungin IT-yksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste: virustorjunta + ohjelmistojen jako Toiselle asteelle tarjolla hyvin tukea, mahdollisuus hyödyntää laajemminkin ja rakentaa tukipalvelut sen päälle. Perusopetuksessa koulukohtaiset koulutukset ja laitehankinnat tehdään tällä hetkellä suodattamatta, koulut omin päin yhteydessä toimittajiin ja palveluntarjoajiin. Tavoitteena että keskitetysti hoidetaan: o edistyneemmän digitaalisen materiaalinen tuottaminen o laitteiden ja ohjelmistojen testaus o laiteriippumattomien ratkaisujen löytäminen (tabletit, pc:t, kotikoneet, )

16 6.4 Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus Huomioita Täydennyskoulutus-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Suomenkielinen Svenskspråkig Varhaiskasvatus / eskari Kesäyliopiston kurssit + Vaasa-opiston ja Arbiksen atk-kurssit (oma kiinnostus) Personalfortbildning: Intelligent på tangent skolning Barnen får bestämma hur de lär sig läsa och skriva (ÅA, CLL) Administrationprogram: Wilma, Rondo, webtallennus Perusopetus Toinen aste Aikuiskoulutus Taitotasokartoitus Hepakkeen tekniikkakoulutukset (ei pedagogisia tvt-koulutuksia) Osaava: Smartboard, av-välineet (Vaasa, Laihia, Vähäkyrö) Teemun ja Anssin koulutukset Pedagoginen tarjotin (ei tvt) Kesäyliopisto (Avi) Suorat koulutushankinnat yrityksiltä Koulutukset aineenopettajille Rahaa käytettävissä täydennyskoulutukseen Chydenius-instituutti (OPH) Osallistumisia seurataan koulutuksenhallintajärjestelmä Vakk: Kysely 2012 (some, smartboard, mobiililaitteet) Laite- ja ohjelmistovalmistajien koulutukset (Anvia) Toisen asteen tietotekniikka-asiantuntijan pitämät koulutukset Agenda (ohjelmistontarjoajan järjestämät koulutukset) Studenta+ (pilotoinut aikuiskoulutuskeskus kouluttaa + sisäinen koulutus, oma tietotekniikkaopettaja) e-tutorit (verkkopedagoginen); Palmenia: Ammattiope 2.0, 7pv ammattiohjelmat Aterix, cad/camsovellukset (opettajat osallistuvat ohjelmanvalmistajan järjestämiin koulutuksiin) Kesäyliopisto: Skyot Ei jatkuvaa koulutusta Kuula-opisto; varifrån köper ni fortbildning? Sommaruni Birgitta Höglund: Osaava-hakemus Närpiön ja Maalahden kanssa; osaamisen itsearviointi. Kaikki jotka arvioineet tasoksi alle 3 koulutusta (järjestäjänä Arbis) Kunnig (Arbis) Svenska smartboardfortbildning hepake tekniska kurser CLL utbildningar för hela regionen Sommaruni (RFV) Samarbete med lähikunnat Arbis och opistos vanliga datakurser Fronter Aftonläroverk edistynyt Kunnig (Vakk, lukiot) CLL Avi OPH koulutukset Aineyhdistysten järjestämät koulutukset omalla ajalla Arbis: inte resurs eller kunnande Inte systematisk fortbildning Bildningsalliansen enskilda kurser med projektfinansiering Aftonläroverk: erfarenhet med distansutbildning

17 TVT-osaamistasokriteereistä - voiko nyt laadittuja kriteerejä hyödyntää Osaava-hankkeen kyselyissä? - Osaava-hankkeissa useampi kunta mukana, samat taitotasokyselyt kaikille kunnille? - omat osaamistasot varhaiskasvatuksen henkilöstölle? - Eri taitotasovaatimukset eri opettajaryhmille? Asetetaanko minimitasovaatimuksia? Täydennyskoulutus: - Ideaalista olisi, jos olisi tvt-koulutustarjotin, jossa tarjonta klinikkatyyliin tarpeeksi pienissä osissa - Utbildning + inspiration! eli koulutus paitsi täsmäkoulutusta tiettyyn havaittuun tarpeeseen, niin myös sellaista joka avaa silmät ja inspiroi uuteen - Opettajien koulutus halutaan järjestettäväksi kouluissa

18 7 Liitteet 7.1 TVT-keskus 7.2 TVT-rakenne Perusopetuksessa osa opettajista on nimetty aluevastaaviksi (neljä maantieteellistä aluetta ja yksi ruotsinkielinen alue). Aluevastaavat saavat korvausta tehtävästään ja heillä on tietyt vastuut ja valtuudet. Perusopetukseen on nimetty päätoiminen TVT-vastaava, joka johtaa aluevastaavien toimintaa. Aluevastaavat jalkauttavat TVT-käytäntöjä oman alueensa oppilaitosten opettajille ja osallistuvat myös opettajien kouluttamiseen. Esiopetuksessa nimetään perusopetuksen malliin jokaiseen yksikköön atk-vastaava ja osa heistä nimetään aluevastaaviksi. Toisella asteella on nimetty oppilaitoskohtaisia etutoreita tai TVT-vastuuhenkilöitä. Vapaan sivistystyön puolella soveltuvaa mallia haetaan meneillään olevasta Opetushallituksen tarjoamasta Open Päivitys -koulutuksesta. Koulutuksessa on kaksi ryhmää: vapaan sivistystyön opettajat ja opettajista muodostettu paikallistiimi, jotka tarjoavat TVT-tukea vapaan sivistystyön opetukseen ja oppimiseen. 7.3 TVT opetuksessa

19 7.4 Taitotasot