RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RF-tekniikan perusteet BL50A0300"

Transkriptio

1 RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Passiiviset RF-komponentit Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa DI Juho Tyster Passiiviset RF-komponentit 1

2 Liittimet Radiotekniikassa käytetään useita erilaisia standardityyppisiä liittimiä esimerkiksi koaksiaalikaapelin ja laitteen välisessä rajapinnassa Televisio ja antennikaapeli Vahvistin ja antennikaapeli, antennikaapeli ja antenni Tärkeitä asioita valittaessa sopivaa liitintä Liittimelle soveltuva taajuusalue, fyysiset dimensiot Liittimen impedanssisovitus Seisovan aallon suhde Liittimen tehonkesto Liittimen rungon ja keskipinnin materiaalit ja pinnoitukset Liittimen eristemateriaali Liityntöjen toistettavuus, kytkentäkertojen määrä Ideaalinen liitin ei Vääristä Vaimenna Heijasta etenevää signaalia Liittimet Perusrakenne sama, koostuu rungosta, keskipinnistä ja eristemateriaalista Perusliittimet ja tarkkuusliittimet Valinnan määrää pääasiassa käyttötarkoitus Muutamia yleisiä liitintyyppejä BNC SMA 3,5 mm liitin N-liitin Useilla valmistajilla valikoimissaan erilaisia tarkkuusliittimiä suurta tarkkuutta vaativiin sovelluksiin Toleranssit erittäin tiukat Nimessä esiintyy tyypillisesti kirjainlyhenne PC, Precision Connector Liittimistä enemmän mittalaitetekniikan kurssilla 2

3 Liittimet BNC-liitin N-liitin SMA-liitin 3,5mm liitin Lähde: Suhner Coaxial Connectors General Catalogue, Edition 2003/2004. Huber+Suhner Tehonjakajat Tehonjakajan avulla voidaan yhdestä portista tuleva teho jakaa useampaan porttiin Vastaavasti useasta portista tuleva teho voidaan yhdistää yhteen porttiin Yleensä 3-porttinen komponentti Yksinkertaisimmillaan T-liitos Jakaa tyypillisesti tehon tasan portteihin, jolloin vaimennus 3 db (mikäli häviötön komponentti..) Voidaan toteuttaa myös mielivaltaisella jakosuhteella α Voidaan osoittaa, että 3-portti ei voi olla yhtä aikaa resiprookkinen, häviötön ja kaikki portit sovitettuja Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc. 3

4 Tehonjakajia Mini-Circuits merkkisen firman SMA-liittimillä varustetut viisi- ja yhdeksänporttiset tehonjakajat, jotka jakavat tehon neljään ja kahdeksaan porttiin Kiertoelimet Kiertoelin on komponentti, jonka porttiin 1 syötetty teho tulee ulos portista 2, porttiin 2 syötetty teho portista 3 ja porttiin 3 syötetty teho tulee portista 1 Yleensä 3-porttinen komponentti Kiertoelimen toiminta voi perustua joko Faradaykiertymiseen tai suunnasta riippuvaan vaiheensiirtoon Ferrimagneettinen materiaali on magneettikentässä epäisotrooppista Aallon polarisaatio kääntyy matkan funktiona etenemissuunnasta riippumatta Epäresiprookkinen ilmiö Kiertoelimen avulla voidaan esimerkiksi kytkeä vahvistimen teho antenniin ja antennista vastaanotettu teho vastaanottimeen Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc. 4

5 Isolaattori Isolaattori on komponentti, joka ideaalisesti päästää tehoa vain yhteen suuntaan Isolaattoria kutsutaan myös suuntavaimentimeksi Toteutettu usein ferriittimateriaalin avulla Ideaalisesti päästösuunnassa ei tapahdu tehohäviöitä, mutta estosuunnassa tehohäviö on ääretön Käytännössä 0,5 db päästösuuntaan ja 20 db estosuuntaan hyviä arvoja Isolaattoreita voidaan käyttää esim. sovituksessa syötetään vahvistimella kuormaa ja estetään takaisin heijastuvan osan pääsyvahvistimelle Generaattorin stabilointi, jotta kuorman muutos ei muuta taajuutta Kiertoelimestä saadaan isolaattori päättämällä yksi portti sovitetulla päätteellä Suuntakytkin Suuntakytkin on neliporttinen komponentti, joka kytkee porttiin 1 syötetyn tehon portteihin 2 ja 3, muttei (ideaalitapauksessa) porttiin 4 Vastaavasti porttiin 2 syötetty teho kytkeytyy portteihin 1 ja 4, muttei porttiin 3 Porttien 1 ja 4 ja 2 ja 3 välillä ei ole kytkentää Suuntakytkimellä voidaan erottaa eri suuntiin etenevät aallot Ideaalitapauksessa suuntakytkin on häviötön ja kaikki portit sovitettuja Jos kolme porttia sovitettu, neljänteen porttiin syötetty aalto ei heijastu takaisin Käytännössä ominaisuudet saavutettavissa vain likimääräisesti Voidaan osoittaa, että kaikki 4-porttiset komponentit jotka ovat resiprookkisia, häviöttömiä ja kaikista porteista sovitettuja ovat suuntakytkimiä (s Pozar) 5

6 Suuntakytkin Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc. Suuntakytkin Suuntakytkimen ominaisuudet määritellään tyypillisesti seuraavien suureiden avulla Kytkentä, coupling [db] Kuinka suuri osuus syötetystä tehosta saadaan lähtöporttiin Suuntaavuus, directivity [db] Suuntakytkimen kyky erotella eri suuntiin etenevät aallot Isolaatio, isolation [db] Vaimennus porttien välillä, joiden välillä ei (ideaalitapauksessa) ole kytkentää Kytkentä mitoitetaan sovelluksesta riippuvaan arvoon, tyypillisesti 3-30 db Suuntaavuus yritetään saada mahdollisimman suureksi. Ideaalisesti ääretön, hyvällä suuntakytkimellä luokkaa db 6

7 Suuntakytkin Coupling Directivity Isolation C= D= I = P1 10log P3 P3 10log P4 P1 10log P 4 Päätöt Päättö on yksiporttinen komponentti, jonka avulla voidaan päättää joko jonkin komponentin portti tai aaltojohto Päättämisen avulla eliminoidaan portissa/aaltojohdon päässä syntyvä heijastus estetään säteily portista voidaan käyttää myös apuna mittauksen kalibroinnissa Erilaisia päättöjä oikosulku (heijastuskerroin -1) avoin pää (heijastuskerroin 1) sovitettu pääte (heijastuskerroin 0) säädettävä, halutun reaktanssin toteuttamiseen Sovitettu päättö absorboi kaiken etenevän tehon ja se vastaa johdon päättämistä ominaisimpedanssillaan Hyvän sovitetun päätön SWR alle 1,01 Esimerkkejä Aaltoputkeen asetettu häviöllisestä materiaalista tehty kiila, levy tai pyramidi Mikroliuskarakenteessa oikosulkuun päätetty ominaisimpedanssin suuruinen ohutkalvovastus Koaksiaalinen rakenne 7

8 Päätöt Koaksiaalisia päättöjä. Oikosulku, avoin pää ja sovitettu päättö APC- 3.5mm liittimillä varustettuna (Amphenol Precision Connector) Vaimennin Vaimennin on komponentti, joka absorboi osan etenevän aallon tehosta Vaimennus vakio tai säädettävä Ideaalisesti portit täysin sovitettu Koaksiaalinen vaimennin voi olla toteutettu resistiivisistä sarja- ja rinnakkaiselementeistä, aaltoputkivaimennin putkeen asetetun resistiivisen levyn avulla Käyttö esim. tehotason pienentämiseen, impedanssisovituksen parantamiseen ja tehosuhteen mittaukseen Koaksiaalisia vaimentimia Lähde: Rosenberger Digital Catalog Rosenberger Hochfrequenztechnik GmbH 8

9 Vaiheensiirtimet Vaiheensiirtimen avulla muutetaan aallon vaihekäyttäytymistä Ideaalitapauksessa vaiheensiirrin ei muuta aallon amplitudia Vaiheensiirrin voidaan toteuttaa vastaavalla periaatteella kuin aaltoputkivaimennin, kun resistiiviset levyt korvataan häviöttömillä dielektrisillä levyillä Sähköisesti säädettävä vaiheensiirrin toteutetaan puolijohdekomponenttien, esim. PIN-diodien tai FETtransistorien avulla Vaiheensiirtimiä käytetään esimerkiksi antenniryhmien eri elementtien vaiheistamiseen Resonaattorit Resonaattori on rakenne, jolla on luonnollinen värähtelytaajuus Esim. kela ja kondensaattori muodostavat resonanssipiirin, jossa energia siirtyy kelan ja kondensaattorin välillä edestakaisin Värähtelytaajuus riippuu induktanssin ja kapasitanssin arvosta Pienillä taajuuksilla voidaan toteuttaa diskreettien komponenttien avulla, suurilla taajuuksilla kapasitanssia ja induktanssia edustavien elementtien avulla Suurilla taajuuksilla yksi diskreetti komponentti, vaikkapa vastus, voi jo itsessään olla resonanssipiiri! Resonaattorilla voi esiintyä perustaajuuden kerrannaisia eli harmonisia Resonanssipiirin herättäminen eli resonaattoriin kytkeytyminen riippuu resonaattorin toteutuksesta, esim. Mikroliuskarakenne, kytkeytymisvälin avulla Onteloresonaattori, virta- proben avulla 9

10 Resonaattorit Sarjaresonanssipiiri Muodostuu induktanssin, kapasitanssin ja resistanssin sarjaankytkennästä Resonanssissa impedanssin minimi eli jännitteen maksimi Rinnakkaisresonanssipiiri Induktanssin, kapasitanssin ja konduktanssin rinnankytkentä Resonanssissa impedanssin maksimi eli jännitteen minimi Resonaattorit Resonaattorin toteuttaminen radio- ja mikroaaltotaajuuksilla Planaarinen aaltojohto Koaksiaaliset resonaattorit Aaltoputkiresonaattorit Dielektriset resonaattorit Onteloresonaattorit Käyttötarkoituksia Materiaalimittaukset (anturi) Suodattimena Taajuusmittarina Vahvistimen tai oskillaattorin osana 10

11 Dielektriset resonaattorit Pienikokoisia Vähähäviöisiä Lämpötilan suhteen stabiileja Ulkomuodoltaan usein dielektrisestä materiaalista valmistettuja sylinterinmuotoisia nappeja Koko muutamia millimetrejä Asennetaan esimerkiksi piirilevyn johdinkuvion yhteyteen Onteloresonaattorit Käyttö pääasiassa mikroaaltoalueella Suljettu metalliontelo liityntäpisteitä lukuun ottamatta Tyypillisesti molemmista päistä oikosuljettu aaltoputki Resonanssitaajuus määräytyy ontelon mittojen mukaan 11

12 Onteloresonaattorit 7,7 GHz:n perusresonanssitaajuudelle suunniteltu ontelorengasresonaattori SMA-liittimillä Siirtolinjaresonaattorit Toteuttaminen avoimen tai oikosuljetun pään avulla Voidaan toteuttaa useilla eri siirtojohtotyypeillä Esim. mikroliuskarakenteinen rengasresonaattori Rakenne resonanssissa, kun renkaan pituus on aallonpituus tai sen monikerta sarjaresonanssipiiri 12

13 Mikroliuskarakenteisia resonaattoreita Mikroliuskarakenteena toteutetut SMA-liittimillä varustetut T- ja rengasresonaattorit Suodattimet Suodattimiin pätevät samat perusperiaatteet kuin analogiatekniikassa Tyyppejä alipäästö ylipäästö kaistanpäästö kaistanesto Kaksiporttinen komponentti, joka päästää halutut signaalikomponentit läpi ja vaimentaa muita signaalikomponentteja Merkittävin ero siinä, ettei toteutusta voida tehdä diskreettien komponenttien avulla Suunnittelu- ja toteutustapoja lukuisia Suodattimen taajuusvastetta muokattavuus voidaan toteuttaa aktiivisesti tai passiivisesti Säätöruuvit Varaktoridiodin avulla Säädettävyys voi tuhota edellytykset saavuttaa pienet häviöt tai suuri tehonkesto! 13

14 Suodattimet Koaksiaalirakenteinen kaistanpäästösuodatin, keskitaajuus 10,24 GHz Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa 14

15 Sekoittimet Kolmiporttinen komponentti, toiselta nimeltään mikseri Tulot RF- ja LO-portit, lähtö IF-portti (LO, Local Oscillator, paikallisoskillaattori; IF, Intermediate frequency, välitaajuus) Sekoittimet perustuvat epälineaarisiin piirielementteihin Sekoittimen avulla signaali voidaan siirtää joko suuremmalle tai pienemmälle taajuudelle Lähettimissä sekoitinta käytetään modulaattorina, jolloin sekoitus tapahtuu ylöspäin, kantoaaltoon Vastaanottimissa sekoitus tapahtuu välitaajuudelle, eli yleensä alaspäin Sekoittimet Kapeiden taajuuskaistojen tai kanavien erottaminen vastaanotossa onnistuu helpommin välitaajuudella kuin kantoaaltotaajuudella Sekoitinta voidaan käyttää myös vaiheilmaisimena esim. vaihelukitussa silmukassa 15

16 Sekoittimet Toteutustapoja Bipolaarisella transistorilla päästään maksimissaan muutamien satojen megahertsien taajuuksiin Mikroaaltoalueella käytetään Schottky-diodeja ja MESFETtransistoreja (MESFET kuten MOSFET mutta ilman oksidia) Schottky-diodin virta riippuu eksponentiaalisesti jännitteestä MESFET:n nieluvirta on hilajännitteen epälineaarinen funktio Yksinkertaisimmallaan sekoittimessa on yksi diodi tai transistori Sekoittimet Sekoittumisilmiötä tapahtuu kaikista epälineaarisissa piireissä Lineaarisen piirin lähtötaajuus on sama kuin tulotaajuus Epälineaarisen piirin lähtösignaalissa on muitakin taajuuksia Käytännössä kaikki lineaarisetkin piirit ovat riittävän suurella tehotasolla epälineaarisia, joten eitoivottua sekoittumista voi tapahtua esim. liittimissä, vahvistimissa, suodattimissa 16

17 Sekoittimet Sekoittumisilmiö Mitä epälineaarisempi sekoittavan piirin vastefunktio on, sitä tehokkaampaa on sekoittuminen Epälineaarisen piirin vastefunktio voidaan esittää potenssisarjana Jos tulosignaali aiheuttaa vain pienen muutoksen toimintapisteen ympärillä, on piiri tulosignaalin kannalta lineaarinen Mitä suurempi tulosignaalin amplitudi on sitä useampia termejä potenssisarjasta on otettava huomioon V o = AVi + BVi + CVi + DVi +... Sekoittimet Sekoitusyhtälö f I = ± nf ± mf, n, m N RF LO 17

18 Sekoittimet Rajoituksia ja epäideaalisuuksia Eräissä mittalaitteissa tulevan spektrin leveys aiheuttaa ongelmia sekoitusasteen toiminnassa Tarkka analyysi vaikeaa, koska toimintaan vaikuttavat epälineaarisen elementin ominaisuuksien lisäksi sekoitinta kuormittavat impedanssit Radiovastaanottimissa sekoittimet läpäisevät kohtalaisen pienellä vaimennuksella myös sekoittumattoman RFsignaalin Ilmaisimista Ilmaisemisella tarkoitetaan signaalin muuttamista havaittavaan, käyttökelpoiseen muotoon Diodi-ilmaisin Suuritaajuinen signaali muunnetaan tehoon verrannolliseksi jännitteeksi Tehon mittaus, automaattiset tasonsäätöpiirit (AGC), AMdemodulaatio Hyödynnetään diodin epälineaarisuutta Biasoidaan, vaste on neliöllinen, jolloin saadaan tehoon verrannollinen lähtöjännite 18

19 Taajuuskertojasta Perustuu puolijohdekomponentin epälineaarisuuteen Signaalin taajuuden moninkertaistaminen jollakin halutulla kertoimella Toteutus esim. muodostamalla perustaajuuden kerrannaisia ja poimimalla niistä haluttu alkuperäisen taajuuden kerrannainen Esim. diodilla Modulaatio ja demodulaatio Moduloinnissa signaali sekoitetaan kantatoaaltoon Modulaatio voi olla analoginen tai digitaalinen Demoduloinnissa informaation sisältävä moduloiva signaali erotetaan kantoaallosta Käyttö Siirtämään signaali helpommin siirrettävälle taajuusalueelle Häiriöttömämmälle taajuusalueelle Laajentamaan siirtotien kapasiteettia Signaalin salaamiseen 19

20 Modulaatio ja demodulaatio Modulointitekniikoita AM, amplitudimodulaatio FM, taajuusmodulaatio ϕm, vaihemodulaatio PM, pulssimodulaatio PAM, pulssiamplitudimodulaatio PWM, pulssinleveysmodulaatio PPM, pulssin vaihemodulaatio PCM, pulssikoodimodulaatio DM, deltamodulaatio SSB, yksikaistamodulaatio Digitaaliset modulaatiot ASK, FSK, PSK, QPSK, Modulaatio ja demodulaatio AM Signaalin amplitudi muuttuu moduloivan signaalin, kantataajuuden tahdissa Yleisradiotoiminta LF-, MF- ja HF-alueilla Keskeinen modulaatiota kuvaava suure amplitudisyvyys Toteutus vahvistimella, pin-diodilla tai sekoittimella Sekoittimessa moduloiva signaali IF-tuloon ja kantoaalto LO-tuloon, RF-lähdöstä saadaan AM-signaali Ilmaisu Yksinkertaisin tapa verhokäyräilmaisu Sekoittimen avulla 20

21 Modulaatio ja demodulaatio FM Kulmamodulaatio Yleisradiotoiminta, analogisen tv-lähetyksen monoääni Taajuusmoduloidun signaalin amplitudi vakio Taajuus muuttuu moduloivan signaalin tahdissa Toteutus esim. jänniteohjatun oskillaattorin avulla Keskeinen modulaatiota kuvaava suure maksimitaajuuspoikkeama f eli deviaatio f( t) = f0+ fsin2πf t Sisältää kantoaallon lisäksi äärettömän monta sivukaistaa, joiden väli moduloivan signaalin taajuuden suuruinen Tarvittava kaista AM:ää suurempi, mutta kohinan ja häiriöiden sietokyky parempi Teoriassa vaadittava kaista on ääretön, hyväksymällä tietty vääristymä signaalissa voidaan kaistaa rajoittaa Demodulaatio esim. vaihelukitun silmukan avulla m Modulaatio ja demodulaatio Vaihemodulaatio Kulmamodulaatio Moduloivan signaalin informaatio sisällytetään kantoaallon vaiheeseen 21

22 Modulaatio ja demodulaatio ASK Kantoaallon amplitudia muutellaan (yleensä digitaalisen) tulosignaalin tahdissa Ykköstä vastaa maksimiamplitudi ja nollaa minimiamplitudi Häiriösietoisuutta saadaan lisää muuttamalla amplitudipulssin leveyttä, PWM Pitkä kantoaaltopulssi vastaa ykköstä ja lyhyt nollaa FSK Käytetään kahta kantoaaltotaajuutta, joista toinen on ykkönen ja toinen nolla PSK Ykköstä ja nollaa vastaavien signaalien välillä 180 asteen vaihe-ero Voidaan myös vertailla kahden peräkkäisen jakson vaihetta, jolloin kyseessä DPSK QPSK Binäärisellä modulaatiolla voidaan siirtää yksi bitti yhden bittijakson aikana Lisäämällä tilojen lukumäärää voidaan bittejä siirtää enemmän QPSK:ssa vaiheella on neljä tilaa, kukin vastaa kahta bittiä Vastaanotinrakenteista Hyvin suunnitelluilta vastaanotinrakenteilta vaaditaan mm. seuraavia asioita Suuri vahvistus Signaalin taso vahvistettava lähetettyä signaalia vastaavalle tasolle Hyvä taajuusselektiivisyys Kyky tunnistaa vastaanotettu hyötysignaali Analoginen tai digitaalinen 22

23 Vastaanotinrakenteista Viritetty vastaanotin, TRF (Tuned radio frequency receiver) Sisältää demodulaattorin, useita RF-vahvistinasteita sekä viritettäviä kapeakaistaisia suodattimia, jotta saavutettaisiin suuri vahvistus ja hyvä taajuusselektiivisyys Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc. Vastaanotinrakenteista Matalilla taajuuksilla toimivia radiovastaanottimia on toteutettu säädettävillä keloilla ja kondensaattoreilla Säätäminen kuitenkin hankalaa, koska useita asteita pitää säätää yhtä aikaa 23

24 Vastaanotinrakenteista Suoramuunnosvastaanottimet (Direct conversion receivers) Suoramuunnosvastaanottimessa ei ole välitaajuusastetta (IF-stage) vastaanotettu signaali sekoitetaan suoraan nollataajuudelle Rakenne yksinkertainen ongelmia voi tulla paikallisoskillaattorin tehon summautumisesta hyötysignaaliin Käytetään usein esim. Doppler-tutkissa Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc. Vastaanotinrakenteista Superheterodynaamiset vastaanottimet (Superheterodyne receivers) Rakenne on vastaava kuin suoramuunnosvastaanottimilla Vastaanotettu signaali sekoitetaan nollataajuuden sijaan jollekin välitaajuudelle, joka on valitta RF- ja kantataajuuksien väliltä Superheterodynaamisia vastaanottimia käytetään hyvin monissa sovelluksissa Mikro- ja millimetriaaltoalueilla vaaditaan usein kaksi alassekoitusta kantoaaltotaajuudelta Paikallisoskillaattoreita, IF-suodattimia ja IF-vahvistimia tarvitaan kaksi kappeletta Saavutetaan riittävä paikallisoskillaattorin stabiilisuus Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc. 24

25 Tutkatekniikkaa Jos tutkatekniikka kiinnostaa, niin katso 20List%20of%20Lectures%20.html Kattava 17-osainen opintopaketti tutkatekniikasta ja RF-tekniikasta yleensäkin 25

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM) RF-tekniikan perusteet BL50A0301 6. Luento 12.10.2015 Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM) Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Sekoittimet Kolmiporttinen komponentti, toiselta

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Radiotekniikan komponentit 9.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 30 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Modulaatiot, modulaattorit ja ilmaisimet Radioarkkitehtuurit Impedanssi Kohina 6.11.2014 Jouni Salmi, OH2BZP Illan puhuja Jouni Salmi OH2BZP (1983

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi

Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi VAIHEKOHINA RADIOJÄRJESTELMISSÄ Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi Radiotiedonsiirtojärjestelmissä ilmenevät tekniset ongelmat ovat mitä moninaisimpia. Varsinkin vastaanottimen käyttäytymisessä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

RF- ja mikroaaltotekniikka BL50A1000

RF- ja mikroaaltotekniikka BL50A1000 RF- ja mikroaaltotekniikka BL50A1000 8. Luento 10.3.2010 Oskillaattorit ja mikserit DI Juho Tyster Signaalilähteenä RFMW-lähettimissä ja vastaanottimissa, mittalaitteissa... Aktiivisen komponentin avulla

Lisätiedot

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa? SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Lasse Latva OH3HZB 1.3.2005. PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

Lasse Latva OH3HZB 1.3.2005. PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet. 1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu Polyteknikkojen Radiokerhon (PRK, OH2TI) a varten ja kattaa hieman luennolla käsiteltäviä asioita laajemman kokonaisuuden radiotekniikan perusteita. Toisaalta monia

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla

Lisätiedot

Keskitaajuudella rinnakkaisreaktanssi kasvaa ideaalisena äärettömän suureksi:

Keskitaajuudella rinnakkaisreaktanssi kasvaa ideaalisena äärettömän suureksi: TURUN AMMATTIKORKEAKOULU SUURTAAJUUSPIIRIEN PERUSTEET 230BS05 2007-08 Henry Gylén Resonanssipiirit (vain tiivistetty yhteenveto) Rinnakkaisresonanssipiiri muodostuu kelasta ja kondensaattorista rinnakkain.

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM) Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Lisätiedot

Siirtolinjat - Sisältö

Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet 2 Digitaalinen yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Yleismittari aajuuslaskuri Huomaa mittareiden toisistaan poikkeaat

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa Modulaatio Signaalia (analogista tai digitaalista) siirrettäessä siirtotiellä (kaapeli, puhelinlinja, radioyhteys, satelliittilinkki) esiintyy yleensä tarve muuttaa signaalin taajuusalue siirtoon sopivaksi

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT 1 (7) Luku 3 Analogiset perusmodulaatiomenetelmät Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa

Lisätiedot

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET 1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I 521359A KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Dos. Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs. kk@ee.oulu.fi, http://www.telecomlab.oulu.fi/~kk/ puh: 08

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I 1 521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/ https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/521357a/etusivu

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Kuunnellanko mittalaitteilla?

Kuunnellanko mittalaitteilla? Kuunnellanko mittalaitteilla? Ilpo J Leppänen (IJL) 6.8.2011 Jo kauan sitten on esitetty kritiikkiä esim. hifi-laitteiden osalta sen johdosta, että mittauksissa hyvänä pidetty laite ei ole kuullostanut

Lisätiedot

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet. 2005 Radiotekniikan lyhyt

PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet. 2005 Radiotekniikan lyhyt 1.5 1 0.5 0 0.5 1 AM moduloitu aalto moduloitu lähete moduloiva signaali 1.5 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 aika, s Johdanto 1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu olyteknikkojen Radiokerhon (RK,

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron

Lisätiedot

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM 1 ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla ignaalinäyteet voidaan eittää & koodata? PULSSIMODULAATIOMENETELMIEN LUOKITTELU Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari.

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5 Perusmittalaitteet 3 Yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Kahta perustyyppiä: Analogimittari Kiertokäämimittari Ei enää juurikaan käytössä

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: 521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä

Lisätiedot