Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasse Latva OH3HZB 1.3.2005. PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet."

Transkriptio

1 1.3.

2 Tämä oppimateriaali on kirjoitettu Polyteknikkojen Radiokerhon (PRK, OH2TI) a varten ja kattaa hieman luennolla käsiteltäviä asioita laajemman kokonaisuuden radiotekniikan perusteita. Toisaalta monia tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi antenneja, ei käsitellä lainkaan. Esitys on kovin lyhyt ja suppea kattamaan pientä osaakaan radiotekniikan laajasta alueesta, mutta toivottavasti siitä on silti hyötyä opiskelun tukena.

3 Radioaalloilla tarkoitetaan sähkömagneettistä säteilyä, jonka taajuus on alle 3000 GHz. Radioaallot jaetaan seuraaviin taajuusalueisiin: Taajuusalue VLF = Very Low Frequency LF = Low Frequency MF = Medium Frequency HF = High Frequency = shortwave VHF = Very High Frequency UHF = Ultra High Frequency SHF = Super High Frequency EHF = Extremely High Frequency Taajuudet 3-30 khz khz khz 3-30 MHz MHz MHz 3-30 GHz GHz Radioamatööreillä on käytettävissä taajuuksia LF:ltä EHF:lle. (Taajuusjako Suomessa:

4 1.5 1 AM moduloitu aalto moduloitu lähete moduloiva signaali 0.5 amplitudi, V aika, s Tiedonsiirto radion välityksellä - terminologiaa: moduloiva signaali = matalataajuinen hyötysignaali, jota halutaan siirtää moduloiva signaali voi olla puhetta tai dataa, analoginen tai digitaalinen kantoaalto = radiotaajuinen signaali, johon informaatio koodataan kantoaalto on yleensä oskillaattorin tuottama puhdas sinisignaali

5 Lisää terminologiaa P IF RF f [Hz] kantoaaltotaajuus (carrier frequency) RF-kantoaallon taajuus esim. FM-lähettimen taajuus silloin, kun modulaattori ei poikkeuta taajuutta lainkaan välitaajuus (IF, intermediate frequency) yleensä kantoaaltotaajuutta matalampi taajuus, jolla voidaan tehdä analogista tai digitaalista signaalinkäsittelyä radiossa voi olla useita välitaajuuksia

6 Moduloinnilla tarkoitetaan informaatiosignaalin liittämistä radiotaajuiseen kantoaaltoon. Demodulointi on käänteinen toimenpide, jossa informaatio pyritään erottamaan eli ilmaisemaan radiotaajuisesta signaalista. (demodulaattori = ilmaisin) Yleisesti käytettyjä demodulaattoreita: verhokäyräilmaisin eli diodi-ilmaisin (diodi) tuloilmaisin (product detector) taajuusdiskriminaattori PLL (vaihelukittu silmukka, phase-locked loop) I/Q-ilmaisin (saadaan myös signaalin vaihe) Modeemi on modulaattorin ja demodulaattorin yhdistelmä.

7 Modulaatiot AM = amplitude modulation - amplitudimodulaatio OOK = on-off keying (CW) DSB = double side band (AM) DSB-SC = double side band - suppressed carrier SSB-SC = single side band - suppressed carrier LSB = lower side band USB = upper side band ASK = amplitude shift keying FM = frequency modulation - taajuusmodulaatio FSK = frequency shift keying MSK/FFSK = minimum shift / fast frequency shift keying PM = phase modulation - vaihemodulaatio PSK = phase shift keying IQ: M-QAM, M = 4, 16, (4QAM=QPSK)

8 Amplitudimodulaatio (AM) Yksinkertaisin AM-modulaatio tuottaa kantoaallon ja kaksi moduloidun informaation sisältävää identtistä sivukaistaa. Suodattamalla pois kantoaalto (ja toinen sivukaista) voidaan säästää tehoa ja radiotaajuista kaistaa. P [dbm] P [dbm] LSB fc USB LSB fc USB "AM lähete" "DSB lähete" DSB SC f [Hz] f [Hz] P [dbm] SSB lähete (LSB) LSB fc USB f [Hz] P [dbm] SSB lähete (USB) LSB fc USB f [Hz]

9 Tavallisimpien modulaatioiden ominaisuuksia AM voidaan ilmaista verhokäyräilmaisimella tai tuloilmaisimella DSB/SSB FM voidaan ilmaista tuloilmaisimella tarvitaan aina apuoskillaattori, koska lähetteestä puuttuu kantoaalto edellyttää lineaarisuutta: A- tai AB-luokan vahvistinaste voidaan ilmaista taajuusdiskriminaattorilla tai vaihelukitulla silmukalla (PLL) vakio amplitudi - voidaan käyttää epälineaarista C-luokan vahvistinta

10 Lähetteistä käytetään myös seuraavanlaisia kolmimerkkisiä koodeja: 1. merkki 2. merkki 3. merkki A - DSB 0 = ei moduloivaa signaalia A = sähkötys kuulovastaanottoa varten F - FM 1 = yksikan. digitaalilähete, B = sähkötys autom. vast.ottoa varten G - PM ei alikantoaaltoa C = FAX H - SSB 2 = yksikan. digitaalilähete, D = data J - SSB-SC alikantoaalto E = puhelähete N - unmod. 3 = yksikanavainen F = televisio (video) analoginen lähete N = ei informaatiota Radioamatööritoiminnassa käytetyimmät: A1A = sähkötys J3E = SSB-puhelähete F3E = FM-puhelähete

11 sarjaresonanssi (resonanssissa impedanssiminimi) rinnakkaisresonanssi (resonanssissa impedanssimaksimi) ssa piirin impedanssi on puhtaasti reaalinen, josta saadaan resonanssiehto: X C = X L Tästä voidaan selvittää piirin resonanssitaajuus: 1 ωc = ωl 1 2πfC = 2πfL f 2 1 = (2π) 2 LC f = 1 2π LC

12 Q-arvo Q-arvo eli hyvyysluku kuvaa resonanssipiirin hyvyyttä ja se määritellään resonanssipiirin varastoiman energian ja häviötehon suhteena: Q = ω rw P t = 2πf rw P loss Piirin puolen tehon kaistanleveys B 3dB on suhteessa Q-arvoon seuraavasti: Q = f r 2B 3dB

13 ( ) P P [db] = 10 log 10 [teho] P ref U[dB] = 10 log 10 ( U ( U ) 2 = 20 log 10 U ref U ref db = desibeli, belin kymmenys, 0.1B ) [jännite] dbm = desibeli suhteessa tehoon 1 mw (dbw tehoon 1 W) dbc = db suhteessa kantoaallon tehoon ( carrier ) dbµv = db suhteessa jännitteeseen 1 µv dbi = db suhteessa isotrooppiseen säteilijään (dbd dipoliin) db muuttaa osamäärät erotuksiksi ja tulot summiksi esim. tehon 1W tuplaantuminen: 1W*2 = 0 dbw + 3 db = 3 dbw = 2W

14 Jotta kuormaan (esim. antenniin) saataisiin siirrettyä generaattorista (esim. lähettimestä) maksimiteho, tulee rajapinnan impedanssien olla yhtä suuria: Z source = Z load Mikäli impedanssit eivät ole yhtä suuria, tapahtuu rajapinnassa heijastus. Toisistaan poikkeavat impedanssit voidaan sovittaa käyttämällä sovituspiirejä, eli kapasitiivinen impedanssi voidaan sovittaa lisäämällä vastaava induktiivinen komponentti ja päin vastoin.

15 sta (Lämpö)kohinateho P = ktb missä T = lämpötila kelvineinä, B = kaistanleveys ja k = Boltzmannin vakio. kerroin kuvaa signaali-kohinasuhteen heikkenemistä laitteessa: F = SNR in SNR out luku on kohinakerroin desibeleinä F (db) = 10log 10 F

16 Radiolaitteen lohkoja suodatin vahvistin sekoitin oskillaattori ~ modulaattori / demodulaattori

17 Radiolaitteen lohkoja - suodatin A alipäästö kaistanpäästö ylipäästö f [Hz] Suodatin on komponentti (tai lohko), jolla on tietty haluttu amplitudikäyttäytyminen taajuuden funktiona: alipäästösuodatin (LPF = low pass filter) ylipäästösuodatin (HPF = high pass filter) kaistanpäästösuodatin (BPF = band pass filter) kaistanestosuodatin (BSF = band stop filter) Ideaalinen suodatin päästää läpi vain halutut taajuudet ja estää muut.

18 Radiolaitteen lohkoja - suodatin (jatkuu) Käytännön suodatin ei ole ideaalisen jyrkkä, estokaistan vaimennus ei ole eikä päästökaistan vaimennuskaan ole 0 (eikä edes vakio tajuudesta riippumatta). Suodattimen asteluku N (komponenttien lukumäärä) on kääntäen verrannollinen suodattimen jyrkkyyteen: mitä suurempi asteluku, sitä jyrkempi suodatin. Laadukkaita kapeakaistaisia suodattimia voidaan rakentaa mm. kvartsikiteistä. Tavallisesti näitä käytetään radiovastaanottimien välitaajuussuodattimina.

19 Suodattimet (jatkuu) A [V] Pmax Pmax 3dB ripple BW 3dB f [Hz] Päästökaistan tasaisuutta kuvaa suure aaltoilu eli ripple, rippeli, joka tarkoittaa suodattimen päästökaistan suurimman ja pienimmän amplitudiarvon eroa. Suodattimen kaistanleveys määritellään yleensä puolen tehon kaistanleveytenä B 3dB, eli taajuusakselin välinä, jossa teho on pudonnut puoleen päästökaistan maksimiarvosta.

20 Suodattimet (jatkuu) LC-alipäästösuodatin L A [V] estokaista C päästökaista f [Hz] LC-ylipäästösuodatin C L A [V] estokaista päästökaista f [Hz]

21 Suodattimet (jatkuu) LC-kaistanestosuodatin C L L C LC-kaistanpäästösuodatin C L C L

22 Vahvistin Vahvistin G= x db IN OUT pyrkii tuottamaan ulostuloonsa sisään menneen aallon vahvistuneena, sitä muutoin muuttamatta jännite/tehovahvistus (voltage/power gain), ilmoitetaan usein desibeleinä vahvistava komponentti usein transistori (putkivahvistimessa putki), jossa pieni ohjausvirta ohjaa suurempaa virtaa LNA (low noise amplifier) = pienikohinainen etuvahvistin, PA (power amplifier) = tehovahvistin

23 Vahvistinluokat A-luokka toimitaan vahvistinkomponentin lineaarisella alueella vahvistinkomponentissa kulkee virta koko ajan huono hyötysuhde mutta pieni särö B-luokka vahvistinkomponentissa kulkee virta puolen jakson ajan tavallisesti push-pull -transistoripari, jossa toinen vahvistaa toisen puolijakson ja toinen toisen C-luokka vahvistinkomponentissa kulkee virta alle puolen jakson ajan erittäin epälineaarinen, mutta hyötysuhde hyvä, jopa yli 80% käyttö FM-päätevahvistimissa (amplitudi vakio), taajuuden kerronnassa D-luokka - on - off

24 Sekoitin Sekoitin - superheterodynetekniikan mahdollistava elementti P RF f RF OUT P LO (Local Oscillator) LO RF RF LO RF+LO n * LO + m * RF 2LO+RF f P f LO kolmiportti, joka tuottaa ulostuloonsa sille syötettyjen signaalien summa- ja erotustaajuudet haluttu taajuus valitaan suodattamalla balansoitu ja kaksoisbalansoitu sekoitin vähentävät ei-toivottujen taajuuksien määrää ulostulossa

25 Sekoitin (jatkuu) Peilitaajuuden ongelma f_in f_lo f_out f_in = 1 f_lo = 3 f_out = 3 1 = 2 P f_in = 5 f_out = 5 3 = 2!!! IF IF wanted LO image jos vastaanotettava taajuus on 1 ja paikallisoskillaattori 3, saadaan sekoittimelta erotussignaali 3-1 = 2 jos sisääntuloon menisi taajuus 5 (peilitaajuus), tulisi erotustaajuudeksi myös 2! (peilitaajuus on välitaajuuden verran LO-taajuuden toisella puolen kuin haluttu taajuus) f Ongelma ratkaistaan käyttämällä kaksoissuperia, jonka ensimmäinen välitaajuus valitaan korkeaksi, jotta peilitaajuus on suodatettavissa pois.

26 Oskillaattori oskillaattori on kiinteä- tai säädettävätaajuuksinen siniaaltogeneraattori saadaan transistorista, kun se asetetaan (esim. positiivisella takaisinkytkennällä) epästabiiliksi eli värähtelemään hyvällä oskillaattorilla on puhdas spektri ja vakaa taajuus taajuus voidaan lukita tarkkaan referenssiin käyttämällä vaihelukitusta (PLL, phase-locked loop) VCO = Voltage Controlled Oscillator = oskillaattori, jonka taajuus on jännitteellä säädettävissä käyttö: sekoittimen paikallisoskillaattorina, sähkötyslähettimenä... VFO = Variable Frequency Oscillator, radiolaitteen vastaanotto-/lähetystaajuuden valinnassa käytettävä säädettävä oskillaattori

27 Diodi, kapasitanssidiodi ja pin-diodi pn-diodi tuottaa signaalin tehoon verrannollisen DC-jännitteen, toimii verhokäyräilmaisimena epälineaarisena komponenttina tuottaa signaalin harmonisia taajuuksia voidaan käyttää ilmaisimissa, sekoittimissa... kapasitanssidiodi eli varaktori DC-jännitteellä säädettävä pn-rajapinnan kapasitanssi käytetään taajuuden säätöön ja kerrontaan pin-diodi pn-diodi, jossa seostamaton kerros (i) välissä DC-jännitteellä säädettävä impedanssi käyttö modulaattoreissa, kytkimissä yms.

28 radioamato o rikurssi oppima a ra Kvartsikide vastinkytkentä: R L C La hetelajien tunnukset C Kiteen ominaisuuksia I I I pietsosa hko ista materiaalia: mekaaninen sa hko inen va ra htely tarkka ja stabiili resonanssitaajuus pieniha vio inen (Q suuri) Vihjeita tiedonla hteille Ka ytto I I referenssioskillaattorina kapeakaistaisissa suodattimissa

29 Kaapeleita: avojohto koaksiaalikaapelit rakenne: sisäjohdin, eriste, punottu met. suojavaippa, pintamateriaali ominaisimpedanssi: Z0 = η ( ) 2π ln ro, missä r i µ0 µ r,coax η = ja r o on koaksiaalikaapelin ja r i sen ɛ 0 ɛ r,coax sisäjohtimen säde. RG-58 - perustyyppi alemmille taajuuksille (HF, VHF..), ominaisimpedanssi 50 Ω useita muita tyyppejä RF-liittimiä: BNC / TNC, UHF, N, SMA,...

30 (rx) suora vastaanotin - kidekone ilmaistaan radiotaajuinen signaali suoraan radiotaajuudelta suoramuunnosvastaanotin (direct conversion) radiotaajuinen signaali sekoitetaan suoraan DC:lle ei välitaajuuksia (IF = intermediate frequency) superheterodynevastaanotin - superi radiotaajuinen signaali sekoitetaan alas välitaajuudelle kaksoissuperheterodynevastaanotin - kaksoissuperi kaksi välitaajuutta => parempi selektiivisyys myös kolmoissuperi mahdollinen (kolme välitaajuutta)

31 (rx, jatkoa) Suoramuunnosvastaanotin ~ LNA ~ LO ~ ~ Demod.

32 (tx) Lähettimille voidaan soveltaa samoja arkkitehtuureita: kantoaaltoa voidaan moduloida suoraan pin-diodi AM, kapasitanssidiodi FM voidaan tehdä ylössekoituksia välitaajuuksille ja lopulta RF-taajuudelle P [dbm] vastaanotto baseband lähetys IF RF f [Hz]

33 (tx) Suoramuunnoslähetin Modulator ~ ~ ~ ~ PA ~

34 Mittalaitteita Kolmesta kosinikomponentista (14, 18 ja 38 Hz) koostuva signaali oskilloskoopin ruudulla signal A, [V] diodi-ilmaisin yksinkertainen tapa mitata piirin RF-teho toimii myös AM-ilmaisimena SWR-mittari ilmoittaa seisovan aallon suhteen (1:1 kun impedanssit sovitetut) oskilloskooppi näyttää signaalin amplitudin aika-alueessa eli ajan funktiona taajuuslaskuri mittaa signaalin taajuuden t, [s]

35 Mittalaitteita (jatkuu) Kolmesta kosinikomponentista (14, 18 ja 38 Hz) koostuvan signaalin amplitudispektri signal1 A, [V] f, [Hz] spektrianalysaattori näyttää signaalin taajuuskomponentit eli spektrin useimmiten taajuuspyyhkäisevä vastaanotin myös Fourier-muunnos (FFT) välitaajuudelta mahdollinen (=reaaliaika-analysaattori)

36 Tiimissä Hamssiksi - kirjat ARRL: The ARRL Handbook for Radio Communications Google Wikipedia: suomenkielinen HAM-wiki: epanorama.net -linkkikokoelma: (erityisesti Radio-osio)

PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet. 2005 Radiotekniikan lyhyt

PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet. 2005 Radiotekniikan lyhyt 1.5 1 0.5 0 0.5 1 AM moduloitu aalto moduloitu lähete moduloiva signaali 1.5 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 aika, s Johdanto 1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu olyteknikkojen Radiokerhon (RK,

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Radiotekniikan komponentit 9.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 30 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Modulaatiot, modulaattorit ja ilmaisimet Radioarkkitehtuurit Impedanssi Kohina 6.11.2014 Jouni Salmi, OH2BZP Illan puhuja Jouni Salmi OH2BZP (1983

Lisätiedot

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali

Lisätiedot

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM) Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio

Lisätiedot

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa? SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE

Lisätiedot

Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi

Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi VAIHEKOHINA RADIOJÄRJESTELMISSÄ Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi Radiotiedonsiirtojärjestelmissä ilmenevät tekniset ongelmat ovat mitä moninaisimpia. Varsinkin vastaanottimen käyttäytymisessä

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 6. Luento 7.10.2013 Passiiviset RF-komponentit Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa DI Juho Tyster Passiiviset RF-komponentit 1 Liittimet Radiotekniikassa käytetään useita

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa Modulaatio Signaalia (analogista tai digitaalista) siirrettäessä siirtotiellä (kaapeli, puhelinlinja, radioyhteys, satelliittilinkki) esiintyy yleensä tarve muuttaa signaalin taajuusalue siirtoon sopivaksi

Lisätiedot

Lähetelajit. OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Lähetelajit. OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Lähetelajit OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Demodulaatio: informaation kaivelemista vastaanotetusta signaalista

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET 1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM) RF-tekniikan perusteet BL50A0301 6. Luento 12.10.2015 Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM) Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Sekoittimet Kolmiporttinen komponentti, toiselta

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikennetekniikan työkurssi IQ-modulaatio

TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikennetekniikan työkurssi IQ-modulaatio TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi IQ-modulaatio Ohjeet löytyvät: www.cs.tut.fi/kurssit/83950/ email: ari.asp@tut.fi 1. Esiselostus 1.1 Selvitä lyhyesti sanallisesti

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla

Lisätiedot

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa

Lisätiedot

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Liitännät ja lisälaitteet

Liitännät ja lisälaitteet Liitännät ja lisälaitteet PC:n yleiset liitännät GPIB USB, LAN, sarja, rinnakkais,... Lisänäyttö, hiiri, näppäimistö Korppuasema (3,5 ) Lämpöpaperikirjoitin 109 Kannettavat oscilloskoopit Handheld (Fluke:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2011

Radioamatöörikurssi 2011 Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

T2-MODUULIN KYSYMYSPANKIN OIKEAT VASTAUKSET

T2-MODUULIN KYSYMYSPANKIN OIKEAT VASTAUKSET T2-MODUULIN KYSYMYSPANKIN OIKEAT VASTAUKSET Tiimissä hamssiksi 2 kirjan mukaisessa järjestyksessä Komponentit 52001 Sähköpatteri ottaa verkosta 230 voltin jännitteellä 1000 W tehon. Kun verkkojännite putoaa

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6122/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6122 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6120/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6120 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5121/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5121 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin Jukka Kinkamo OH2JIN oh2jin@yahoo.com +358 44 965 2689 Suora vastaanotin Suora yksipiirinen vastaanotin on yksinkertaisin tunnettu vastaanotintyyppi. Sen

Lisätiedot

Register your product and get support at SDV5118/12. Käyttöopas

Register your product and get support at  SDV5118/12. Käyttöopas Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5118/12 Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5118 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen

Lisätiedot

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Register your product and get support at SDV5225/12. Käyttöopas

Register your product and get support at  SDV5225/12. Käyttöopas Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5225/12 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5225/12 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen

Lisätiedot

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015 1 LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT LUVUN 3 SISÄLTÖ Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio (AM) Yksisivukaistamodulaatio

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6222/12 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6222 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 5 Asentaminen

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020

Lisätiedot

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (008). Digital audio signal processing (nd ed). Reiss. (008), Understanding sigma-delta modulation: The solved and

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT 1 (7) Luku 3 Analogiset perusmodulaatiomenetelmät Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

Kellot, taajuuslähteet. Kellot, taajuuslähteet. Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4. Kideoskillaattorit

Kellot, taajuuslähteet. Kellot, taajuuslähteet. Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4. Kideoskillaattorit Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4 Kellot, taajuuslähteet Kellon (taajuuslähteen) epävarmuus riippuu käytetystä referenssistä Taajuusreferenssejä: Kvartsikiteet Mekaaninen värähtelijä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Jukka Vainio OHJELMISTORADIO

Jukka Vainio OHJELMISTORADIO Jukka Vainio OHJELMISTORADIO Tietoliikenteen koulutusohjelma 2013 OHJELMISTORADIO Vainio, Jukka Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2013 Ohjaaja: Aromaa, Juha DI Sivumäärä:

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV7120/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV7120 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Usein suodinsuunnittelussa on lähtökohtana alipäästösuodin (LPF), josta voidaan yksinkertaisilla operaatioilla muodostaa ylipäästö- (HPF), kaistanpäästö-

Lisätiedot

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,

Lisätiedot

Siirtolinjat - Sisältö

Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot