PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt
|
|
- Kalle Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AM moduloitu aalto moduloitu lähete moduloiva signaali aika, s Johdanto 1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu olyteknikkojen Radiokerhon (RK, OH2T) a varten ja kattaa hieman luennolla käsiteltäviä asioita laajemman kokonaisuuden radiotekniikan perusteita. Toisaalta monia tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi antenneja, ei käsitellä lainkaan. Esitys on kovin lyhyt ja suppea kattamaan pientä osaakaan radiotekniikan laajasta alueesta, mutta toivottavasti siitä on silti hyötyä opiskelun tukena. Taajuusalueet Radioaalloilla tarkoitetaan sähkömagneettistä säteilyä, jonka taajuus on alle 3000 GHz. Radioaallot jaetaan seuraaviin taajuusalueisiin: erusteet Taajuusalue VF = Very ow Frequency F = ow Frequency MF = Medium Frequency HF = High Frequency = shortwave VHF = Very High Frequency UHF = Ultra High Frequency SHF = Super High Frequency EHF = Extremely High Frequency Taajuudet 3-30 khz khz khz 3-30 MHz MHz MHz 3-30 GHz GHz Radioamatööreillä on käytettävissä taajuuksia F:ltä EHF:lle. (Taajuusjako Suomessa: amplitudi, V Tiedonsiirto radion välityksellä - terminologiaa: moduloiva signaali = matalataajuinen hyötysignaali, jota halutaan siirtää moduloiva signaali voi olla puhetta tai dataa, analoginen tai digitaalinen kantoaalto = radiotaajuinen signaali, johon informaatio koodataan kantoaalto on yleensä oskillaattorin tuottama puhdas sinisignaali
2 SB f USB SB f USB SB f USB SB f USB isää terminologiaa Modulointi ja demodulointi F Moduloinnilla tarkoitetaan informaatiosignaalin liittämistä radiotaajuiseen kantoaaltoon. Demodulointi on käänteinen toimenpide, jossa informaatio pyritään erottamaan eli ilmaisemaan radiotaajuisesta signaalista. (demodulaattori = ilmaisin) Yleisesti käytettyjä demodulaattoreita: kantoaaltotaajuus (carrier frequency) -kantoaallon taajuus esim. FM-lähettimen taajuus silloin, kun modulaattori ei poikkeuta taajuutta lainkaan välitaajuus (F, intermediate frequency) yleensä kantoaaltotaajuutta matalampi taajuus, jolla voidaan tehdä analogista tai digitaalista signaalinkäsittelyä radiossa voi olla useita välitaajuuksia verhokäyräilmaisin eli diodi-ilmaisin (diodi) tuloilmaisin (product detector) taajuusdiskriminaattori (vaihelukittu silmukka, phase-locked loop) /Q-ilmaisin (saadaan myös signaalin vaihe) Modeemi on modulaattorin ja demodulaattorin yhdistelmä. Modulaatiot AM = amplitude modulation - amplitudimodulaatio OOK = on-off keying (W) DSB = double side band (AM) DSB-S = double side band - suppressed carrier SSB-S = single side band - suppressed carrier SB = lower side band USB = upper side band ASK = amplitude shift keying FM = frequency modulation - taajuusmodulaatio FSK = frequency shift keying MSK/FFSK = minimum shift / fast frequency shift keying M = phase modulation - vaihemodulaatio SK = phase shift keying Q: M-QAM, M = 4, 16, (4QAM=QSK) Amplitudimodulaatio (AM) Yksinkertaisin AM-modulaatio tuottaa kantoaallon ja kaksi moduloidun informaation sisältävää identtistä sivukaistaa. Suodattamalla pois kantoaalto (ja toinen sivukaista) voidaan säästää tehoa ja radiotaajuista kaistaa. [dbm] [dbm] [dbm] [dbm] c c c "AM lähete" "DSB lähete" DSB S SSB lähete (SB) SSB lähete (USB) c
3 Tavallisimpien modulaatioiden ominaisuuksia AM voidaan ilmaista verhokäyräilmaisimella tai tuloilmaisimella DSB/SSB FM voidaan ilmaista tuloilmaisimella tarvitaan aina apuoskillaattori, koska lähetteestä puuttuu kantoaalto edellyttää lineaarisuutta: A- tai AB-luokan vahvistinaste voidaan ilmaista taajuusdiskriminaattorilla tai vaihelukitulla silmukalla () vakio amplitudi - voidaan käyttää epälineaarista -luokan vahvistinta ähetelajien tunnukset ähetteistä käytetään myös seuraavanlaisia kolmimerkkisiä koodeja: 1. merkki 2. merkki 3. merkki A - DSB 0 = ei moduloivaa signaalia A = sähkötys kuulovastaanottoa varten F - FM 1 = yksikan. digitaalilähete, B = sähkötys autom. vast.ottoa varten G - M ei alikantoaaltoa = FAX H - SSB 2 = yksikan. digitaalilähete, D = data J - SSB-S alikantoaalto E = puhelähete N - unmod. 3 = yksikanavainen F = televisio (video) analoginen lähete N = ei informaatiota Radioamatööritoiminnassa käytetyimmät: A1A = sähkötys J3E = SSB-puhelähete F3E = FM-puhelähete Resonanssi Q-arvo sarjaresonanssi (resonanssissa impedanssiminimi) rinnakkaisresonanssi (resonanssissa impedanssimaksimi) Resonanssissa piirin impedanssi on puhtaasti reaalinen, josta saadaan resonanssiehto: X = X Tästä voidaan selvittää piirin resonanssitaajuus: Q-arvo eli hyvyysluku kuvaa resonanssipiirin hyvyyttä ja se määritellään resonanssipiirin varastoiman energian ja häviötehon suhteena: Q = ωrw = 2πfrW t loss iirin puolen tehon kaistanleveys B3dB on suhteessa Q-arvoon seuraavasti: 1 ω = ω 1 2πf = 2πf f 2 1 = (2π) 2 f = 1 2π Q = fr 2B3dB
4 Desibeli ( ) [db] = 10 log10 [teho] ref U[dB] = 10 log10( U ( ) U ) 2 = 20 log10 [jännite] Uref Uref db = desibeli, belin kymmenys, 0.1B mpedanssisovitus Jotta kuormaan (esim. antenniin) saataisiin siirrettyä generaattorista (esim. lähettimestä) maksimiteho, tulee rajapinnan impedanssien olla yhtä suuria: dbm = desibeli suhteessa tehoon 1 mw (dbw tehoon 1 W) dbc = db suhteessa kantoaallon tehoon ( carrier ) dbµv = db suhteessa jännitteeseen 1 µv dbi = db suhteessa isotrooppiseen säteilijään (dbd dipoliin) db muuttaa osamäärät erotuksiksi ja tulot summiksi esim. tehon 1W tuplaantuminen: 1W*2 = 0 dbw + 3 db = 3 dbw = 2W Zsource = Zload Mikäli impedanssit eivät ole yhtä suuria, tapahtuu rajapinnassa heijastus. Toisistaan poikkeavat impedanssit voidaan sovittaa käyttämällä sovituspiirejä, eli kapasitiivinen impedanssi voidaan sovittaa lisäämällä vastaava induktiivinen komponentti ja päin vastoin. Kohinasta Radiolaitteen lohkoja (ämpö)kohinateho = ktb missä T = lämpötila kelvineinä, B = kaistanleveys ja k = Boltzmannin vakio. suodatin vahvistin Kohinakerroin kuvaa signaali-kohinasuhteen heikkenemistä laitteessa: sekoitin F = SNRin SNRout Kohinaluku on kohinakerroin desibeleinä oskillaattori modulaattori / demodulaattori F (db) = 10log10F
5 Radiolaitteen lohkoja - suodatin Radiolaitteen lohkoja - suodatin (jatkuu) A alipäästö kaistanpäästö ylipäästö Suodatin on komponentti (tai lohko), jolla on tietty haluttu amplitudikäyttäytyminen taajuuden funktiona: alipäästösuodatin (F = low pass filter) ylipäästösuodatin (HF = high pass filter) kaistanpäästösuodatin (BF = band pass filter) kaistanestosuodatin (BSF = band stop filter) Käytännön suodatin ei ole ideaalisen jyrkkä, estokaistan vaimennus ei ole eikä päästökaistan vaimennuskaan ole 0 (eikä edes vakio tajuudesta riippumatta). Suodattimen asteluku N (komponenttien lukumäärä) on kääntäen verrannollinen suodattimen jyrkkyyteen: mitä suurempi asteluku, sitä jyrkempi suodatin. aadukkaita kapeakaistaisia suodattimia voidaan rakentaa mm. kvartsikiteistä. Tavallisesti näitä käytetään radiovastaanottimien välitaajuussuodattimina. deaalinen suodatin päästää läpi vain halutut taajuudet ja estää muut. Suodattimet (jatkuu) A [V] Suodattimet (jatkuu) max ripple -alipäästösuodatin max 3dB A [V] estokaista BW 3dB päästökaista äästökaistan tasaisuutta kuvaa suure aaltoilu eli ripple, rippeli, joka tarkoittaa suodattimen päästökaistan suurimman ja pienimmän amplitudiarvon eroa. Suodattimen kaistanleveys määritellään yleensä puolen tehon kaistanleveytenä B 3dB, eli taajuusakselin välinä, jossa teho on pudonnut puoleen päästökaistan maksimiarvosta. -ylipäästösuodatin A [V] estokaista päästökaista
6 2O+ Suodattimet (jatkuu) -kaistanestosuodatin Vahvistin Vahvistin G= x db N OUT -kaistanpäästösuodatin pyrkii tuottamaan ulostuloonsa sisään menneen aallon vahvistuneena, sitä muutoin muuttamatta jännite/tehovahvistus (voltage/power gain), ilmoitetaan usein desibeleinä vahvistava komponentti usein transistori (putkivahvistimessa putki), jossa pieni ohjausvirta ohjaa suurempaa virtaa NA (low noise amplifier) = pienikohinainen etuvahvistin, A (power amplifier) = tehovahvistin Vahvistinluokat A-luokka toimitaan vahvistinkomponentin lineaarisella alueella vahvistinkomponentissa kulkee virta koko ajan huono hyötysuhde mutta pieni särö B-luokka vahvistinkomponentissa kulkee virta puolen jakson ajan tavallisesti push-pull -transistoripari, jossa toinen vahvistaa toisen puolijakson ja toinen toisen -luokka vahvistinkomponentissa kulkee virta alle puolen jakson ajan erittäin epälineaarinen, mutta hyötysuhde hyvä, jopa yli 80% käyttö FM-päätevahvistimissa (amplitudi vakio), taajuuden kerronnassa D-luokka - on - off Sekoitin Sekoitin - superheterodynetekniikan mahdollistava elementti f OUT O (ocal Oscillator) O f O O +O n * O + m * kolmiportti, joka tuottaa ulostuloonsa sille syötettyjen signaalien summa- ja erotustaajuudet haluttu taajuus valitaan suodattamalla balansoitu ja kaksoisbalansoitu sekoitin vähentävät ei-toivottujen taajuuksien määrää ulostulossa f
7 radioamato o rikurssi oppima a ra Sekoitin (jatkuu) eilitaajuuden ongelma Oskillaattori f_in f_out F f_in = 1 f_o = 3 f_out = 3 1 = 2 f_o wanted F O image f f_in = 5 f_out = 5 3 = 2!!! jos vastaanotettava taajuus on 1 ja paikallisoskillaattori 3, saadaan sekoittimelta erotussignaali 3-1 = 2 jos sisa a ntuloon menisi taajuus 5 (peilitaajuus), tulisi erotustaajuudeksi myo s 2! (peilitaajuus on va litaajuuden verran O-taajuuden toisella puolen kuin haluttu taajuus) Ongelma ratkaistaan ka ytta ma lla kaksoissuperia, jonka ensimma inen va litaajuus valitaan korkeaksi, jotta peilitaajuus on suodatettavissa pois. Diodi, kapasitanssidiodi ja pin-diodi pn-diodi tuottaa signaalin tehoon verrannollisen D-ja nnitteen, toimii verhoka yra ilmaisimena epa lineaarisena komponenttina tuottaa signaalin harmonisia taajuuksia voidaan ka ytta a ilmaisimissa, sekoittimissa... radioamato o rikurssi oppima a ra oskillaattori on kiintea - tai sa a detta va taajuuksinen siniaaltogeneraattori saadaan transistorista, kun se asetetaan (esim. positiivisella takaisinkytkenna lla ) epa stabiiliksi eli va ra htelema a n hyva lla oskillaattorilla on puhdas spektri ja vakaa taajuus taajuus voidaan lukita tarkkaan referenssiin ka ytta ma lla vaihelukitusta (, phase-locked loop) VO = Voltage ontrolled Oscillator = oskillaattori, jonka taajuus on ja nnitteella sa a detta vissa ka ytto : sekoittimen paikallisoskillaattorina, sa hko tysla hettimena... radioamato o rikurssi oppima a ra Kvartsikide vastinkytkentä: R D-ja nnitteella sa a detta va pn-rajapinnan kapasitanssi ka yteta a n taajuuden sa a to o n ja kerrontaan pin-diodi pn-diodi, jossa seostamaton kerros (i) va lissa D-ja nnitteella sa a detta va impedanssi ka ytto modulaattoreissa, kytkimissa yms. VFO = Variable Frequency Oscillator, radiolaitteen vastaanotto-/la hetystaajuuden valinnassa ka ytetta va sa a detta va oskillaattori kapasitanssidiodi eli varaktori radioamato o rikurssi oppima a ra Kiteen ominaisuuksia pietsosa hko ista materiaalia: mekaaninen sa hko inen va ra htely tarkka ja stabiili resonanssitaajuus pieniha vio inen (Q suuri) Ka ytto referenssioskillaattorina kapeakaistaisissa suodattimissa
8 -kaapelit ja liittimet Kaapeleita: avojohto koaksiaalikaapelit rakenne: sisäjohdin, eriste, punottu met. suojavaippa, pintamateriaali ominaisimpedanssi: Z0 = η ( ) 2π ln ro, missä ri µ0µr,coax η = ja ro on koaksiaalikaapelin ja ri sen ɛ0ɛr,coax sisäjohtimen säde. RG-58 - perustyyppi alemmille taajuuksille (HF, VHF..), ominaisimpedanssi 50 Ω useita muita tyyppejä -liittimiä: BN / TN, UHF, N, SMA,... Radioarkkitehtuurit (rx) suora vastaanotin - kidekone ilmaistaan radiotaajuinen signaali suoraan radiotaajuudelta suoramuunnosvastaanotin (direct conversion) radiotaajuinen signaali sekoitetaan suoraan D:lle ei välitaajuuksia (F = intermediate frequency) superheterodynevastaanotin - superi radiotaajuinen signaali sekoitetaan alas välitaajuudelle kaksoissuperheterodynevastaanotin - kaksoissuperi kaksi välitaajuutta => parempi selektiivisyys myös kolmoissuperi mahdollinen (kolme välitaajuutta) Radioarkkitehtuurit (rx, jatkoa) Radioarkkitehtuurit (tx) Suoramuunnosvastaanotin NA O Demod. ähettimille voidaan soveltaa samoja arkkitehtuureita: kantoaaltoa voidaan moduloida suoraan pin-diodi AM, kapasitanssidiodi FM voidaan tehdä ylössekoituksia välitaajuuksille ja lopulta -taajuudelle [dbm] vastaanotto baseband lähetys F
9 Kolmesta kosinikomponentista (14, 18 ja 38 Hz) koostuva signaali oskilloskoopin ruudulla signal t, [s] Radioarkkitehtuurit (tx) Mittalaitteita A, [V] Suoramuunnoslähetin Modulator A diodi-ilmaisin yksinkertainen tapa mitata piirin -teho toimii myös AM-ilmaisimena SWR-mittari ilmoittaa seisovan aallon suhteen (1:1 kun impedanssit sovitetut) oskilloskooppi näyttää signaalin amplitudin aika-alueessa eli ajan funktiona taajuuslaskuri mittaa signaalin taajuuden Mittalaitteita (jatkuu) Vihjeitä tiedonlähteille 2.5 Kolmesta kosinikomponentista (14, 18 ja 38 Hz) koostuvan signaalin amplitudispektri signal1 A, [V] spektrianalysaattori näyttää signaalin taajuuskomponentit eli spektrin useimmiten taajuuspyyhkäisevä vastaanotin myös Fourier-muunnos (FFT) välitaajuudelta mahdollinen (=reaaliaika-analysaattori) f, [Hz] Tiimissä Hamssiksi - kirjat ARR: The ARR Handbook for Radio ommunications Google Wikipedia: suomenkielinen HAM-wiki: epanorama.net -linkkikokoelma: (erityisesti Radio-osio)
Lasse Latva OH3HZB 1.3.2005. PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.
1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu Polyteknikkojen Radiokerhon (PRK, OH2TI) a varten ja kattaa hieman luennolla käsiteltäviä asioita laajemman kokonaisuuden radiotekniikan perusteita. Toisaalta monia
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Radiotekniikan komponentit 9.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 30 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotModulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)
Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Modulaatiot, modulaattorit ja ilmaisimet Radioarkkitehtuurit Impedanssi Kohina 6.11.2014 Jouni Salmi, OH2BZP Illan puhuja Jouni Salmi OH2BZP (1983
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa? SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotPekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi
VAIHEKOHINA RADIOJÄRJESTELMISSÄ Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi Radiotiedonsiirtojärjestelmissä ilmenevät tekniset ongelmat ovat mitä moninaisimpia. Varsinkin vastaanottimen käyttäytymisessä
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotLaitteita - Yleismittari
Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0300
RF-tekniikan perusteet BL50A0300 6. Luento 7.10.2013 Passiiviset RF-komponentit Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa DI Juho Tyster Passiiviset RF-komponentit 1 Liittimet Radiotekniikassa käytetään useita
LisätiedotVahvistimet. A-luokka. AB-luokka
Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotLuento 8. Suodattimien käyttötarkoitus
Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden
LisätiedotLähetelajit. OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Lähetelajit OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Demodulaatio: informaation kaivelemista vastaanotetusta signaalista
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotVAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET
1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet
SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 6. Luento 12.10.2015 Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM) Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Sekoittimet Kolmiporttinen komponentti, toiselta
LisätiedotHäiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen
Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri
LisätiedotAmplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa
Modulaatio Signaalia (analogista tai digitaalista) siirrettäessä siirtotiellä (kaapeli, puhelinlinja, radioyhteys, satelliittilinkki) esiintyy yleensä tarve muuttaa signaalin taajuusalue siirtoon sopivaksi
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä
LisätiedotAKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä
Lisätiedot2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)
Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti
LisätiedotSpektrianalysaattori. Spektrianalysaattori
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET
LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla
LisätiedotULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.
ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotYleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin
Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin Jukka Kinkamo OH2JIN oh2jin@yahoo.com +358 44 965 2689 Suora vastaanotin Suora yksipiirinen vastaanotin on yksinkertaisin tunnettu vastaanotintyyppi. Sen
LisätiedotMikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)
Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan
LisätiedotVarauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona
Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotLiitännät ja lisälaitteet
Liitännät ja lisälaitteet PC:n yleiset liitännät GPIB USB, LAN, sarja, rinnakkais,... Lisänäyttö, hiiri, näppäimistö Korppuasema (3,5 ) Lämpöpaperikirjoitin 109 Kannettavat oscilloskoopit Handheld (Fluke:
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotAntennit ja syöttöjohdot
Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf
LisätiedotDesibeli. Desibeliasteikko. Desibelilaskentaa. Desibeliyksiköitä. Peukalosääntöjä. Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia
Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, OH3HNY Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P i = 100000 B = P o /P
LisätiedotRegister your product and get support at SDV6224/12. Käyttöopas
Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6224/12 Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6224/12 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6122/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6122 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6120/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6120 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5121/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5121 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5120/12 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5120 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 5 Asentaminen
LisätiedotLUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT LUVUN 3 SISÄLTÖ Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio (AM) Yksisivukaistamodulaatio
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2011
Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951 Käyttöohje Anvia TV Oy Rengastie 10 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 3 3. Painikkeet...
LisätiedotRegister your product and get support at SDV5118/12. Käyttöopas
Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5118/12 Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5118 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotHäiriöt ja mittaaminen. OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009
Häiriöt ja mittaaminen OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset
LisätiedotRegister your product and get support at SDV5225/12. Käyttöopas
Register your product and get support at www.philips.com/welcome SDV5225/12 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV5225/12 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotSiirtolinjat - Sisältö
Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6122/12 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6122 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6222/12 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6222 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 5 Asentaminen
LisätiedotVahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka
Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue
LisätiedotELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät
ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Professori Riku Jäntti ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Mitä kurssilla käsitellään? signaalien ja järjestelmien peruskäsitteitä signaali- ja järjestelmäanalyysin
LisätiedotDesibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia.
Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Desibelilaskentaa Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P
LisätiedotAsennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX
Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX I. Käyttötarkoitus Päävahvistin on valmistettu kansainvälisten laatustandardien mukaisesti ja se täyttää
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotLUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT 1 (7) Luku 3 Analogiset perusmodulaatiomenetelmät Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV7120/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV7120 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotV astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa
Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa
LisätiedotSWR eli SAS Antennien ominaisuuksia. Tiiti Kellomäki, OH3HNY. antenneja
Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia i i Tiiti Kellomäki, OH3HNY Yleisiä antenneja ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia! Desibeli ylikurssia! i ylikurssia!
LisätiedotOhjelmistoradio. Mikä se on:
1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 27.11.2018 Tatu, OH2EAT 1 / 15 Esimerkkejä häiriöiden ilmenemisestä Ylimääräinen taustakohina radiovastaanottimessa Muut sähkölaitteet häiriintyvät
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotHäiriöt ja mittaaminen. Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009
Häiriöt ja mittaaminen Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset
LisätiedotKehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa
MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla
LisätiedotS-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava
S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi
LisätiedotJohdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja
Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
Lisätiedot