Diplomi-insinööri Juha-Pekka Laaksonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diplomi-insinööri Juha-Pekka Laaksonen"

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Tommi Nieminen SIMULOINTI KORKEIDEN LIIKERAKENNUSTEN POISTUMISTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Työn ohjaaja: Professori Jari Puttonen Diplomi-insinööri Juha-Pekka Laaksonen

2

3 AALTO-YLIOPISTO TEKNIIKAN KORKEAKOULUT PL 11000, AALTO DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: TkK Tommi Nieminen Työn nimi: Simulointi korkeiden liikerakennusten poistumisturvallisuuden kehittämisessä Korkeakoulu: Insinööritieteiden korkeakoulu Laitos: Rakennustekniikan laitos Professuuri: Talonrakennustekniikka Koodi: Rak-43 Työn valvoja: Professori Jari Puttonen Työn ohjaaja(t): Diplomi-insinööri Juha-Pekka Laaksonen Korkeista rakennuksista ja niistä poistumisesta on Suomessa vasta vähän kokemuksia, eikä niihin liittyviä erityispiirteitä siten ole juuri huomioitu Suomen nykyisissä poistumismääräyksissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää poistumissimuloinnin avulla tärkeimmät korkeista rakennuksista poistumiseen vaikuttavat tekijät ja arvioida niiden merkitystä poistumisturvallisuudelle. Lisäksi tavoitteena oli arvioida, miten hyvä poistumisturvallisuustaso Suomen nykyisillä poistumismääräyksillä saavutetaan, ja millä muilla ratkaisuilla voitaisiin päästä samaan tai parempaan lopputulokseen. Samalla testattiin myös simuloinnin käyttökelpoisuutta poistumistutkimuksessa. Tutkimuksen pohjaksi selvitettiin Suomessa käytettävät poistumismääräykset ja -mitoitusmenetelmät, tutustuttiin ihmisten käyttäytymistä poistumistilanteessa käsittelevään sosiaalipsykologian kirjallisuuteen sekä perehdyttiin olemassa olevien korkeiden rakennusten poistumisjärjestelyihin. Varsinaista tutkimusta varten valittiin sopiva poistumissimulointiohjelma (FDS+Evac), jonka toimintaa validoitiin todellisia poistumisharjoituksia simuloimalla. Simulointiohjelmalla tutkittiin ensin tiettyjen poistumisgeometrian yksityiskohtien vaikutusta poistumiseen, minkä jälkeen testattiin erilaisten poistumisratkaisujen toimivuutta 40-kerroksisen esimerkkirakennuksen avulla. Tutkimuksessa todettiin simuloinnin olevan käyttökelpoinen työkalu erilaisten poistumisratkaisujen vertailussa. Simulointien perusteella havaittiin, että Suomessa yleisen 1200 mm leveän uloskäytävän toimintaa voitaisiin parantaa luopumalla ylileveistä välitasanteista sekä ovisyvennyksistä ja käyttämällä näin vapautuva tila portaan leventämiseen mm:iin. Lisäksi todettiin, että 40-kerroksisessa esimerkkirakennuksessa suomalaisten taulukkopalomääräysten mukaiset uloskäytävät olivat riittävät, mutta ne eivät käyttäneet varaamaansa tilaa kovin tehokkaasti. Poistuminen sujuisikin nopeammin, mikäli porraskapasiteettia kohdennettaisiin rakennuksen alaosaan. Poistumisturvallisuutta voitaisiin parantaa myös ottamalla rakennuksen hissit evakuointikäyttöön ja suorittamalla evakuointi vaiheittain. Päivämäärä: Kieli: Suomi Sivumäärä: 114 Avainsanat: Poistuminen, evakuointi, korkea rakennus, poistumissimulointi, FDS+Evac

4

5 AALTO UNIVERSITY SCHOOLS OF TECHNOLOGY PO Box 11000, FI AALTO ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Tommi Nieminen B.Sc. (tech.) Title: Simulation in the Improvement of Egress Safety in Tall Buildings School: School of Engineering Department: Department of Civil and Structural Engineering Professorship: Structural Engineering and Building Physics Code: Rak-43 Supervisor: Professor Jari Puttonen Instructor(s): Juha-Pekka Laaksonen M.Sc. (tech.) Tall buildings being rare in Finland, the present Finnish egress regulations have been made for buildings of moderate height only, not taking into account the special characteristics of tall buildings. The objective of this thesis was to use evacuation simulation to establish the deciding factors in the egress from tall buildings and to evaluate their role in egress safety. In addition, the objective was to measure the level of egress safety ensued from the present Finnish regulations and to discover further means to reach an equivalent or even higher safety level in tall buildings. Also, the suitability of simulation as a method in egress research was thus piloted in the thesis. The Finnish egress regulations and design methods constituted the groundwork for the research. In addition, social psychology literature was consulted to study human behaviour in evacuation situations and the egress systems of existing tall buildings were examined. Next, a suitable evacuation simulation program (FDS+Evac) was chosen and validated for the research by first simulating real life evacuation drills. Finally, the program was used to examine the role of staircase geometry in evacuation and the functionality of various egress systems in a 40-storey model building. The study proved simulation a useful tool for comparing different egress systems. First, the simulations revealed that a typical Finnish staircase, now 1200 mm wide, could be improved by widening it to mm. This could be done within the limits of the stair floor area by reducing the landings that the study showed to be oversized and removing the embrasures that were found to be redundant. Second, the simulation of a 40-storey model building proved that an egress system designed following the Finnish regulations would in fact function rather well in buildings up to this height. However, the system was found to waste floor area, and it was discovered that concentrating the overall egress capacity to the lower part of the building would allow to speed up the evacuation. Finally, it was noted that the egress safety could be further improved by using the elevators for evacuation and by evacuating the building in stages. Date: Language: Finnish Number of pages: 114 Keywords: Egress, evacuation, tall building, evacuation simulation, FDS+Evac

6

7 Esipuhe Kiinnostus korkeaa rakentamista kohtaan on Suomessa tällä hetkellä ehkä suurempaa kuin koskaan, ja suunnitteilla olevien rakennusten määrä ja kerrosluvut vaikuttavia. Samaan aikaan korkeista rakennuksista poistuminen on noussut WTC:n vuoden 2001 terrori-iskun ja hiljattain rakennettujen, ennätyskorkeiden pilvenpiirtäjien myötä yhdeksi puhutuimmista ja tutkituimmiksi aiheeksi paloinsinöörien keskuudessa ympäri maailman. Tämä diplomityö on tehty L2 Paloturvallisuus Oy:n toimeksiannosta, tarkoituksena vahvistaa yrityksen osaamista korkeiden rakennusten paloturvallisuussuunnittelussa. Toiveeni on, että työni yhdessä samanaikaisesti Pelastusopiston palopäällystölinjalla teetetyn, korkeiden rakennusten yleistä paloturvallisuussuunnittelua käsittelevän opinnäytetyön kanssa auttaisi yritystä osaltaan varmistamaan, että Suomen tuleviksi ylpeydenaiheiksi rakennettavat korkeat rakennukset ovat edelläkävijöitä myös paloturvallisuutensa osalta. Haluan kiittää L2 Paloturvallisuus Oy:tä ajankohtaisen ja mielenkiintoisen aiheen tarjoamisesta ja erityisesti Juha-Pekka Laaksosta, jonka asiantuntemus ja laaja näkemys eri paloturvallisuuden osa-alueista auttoivat ohjaamaan työtäni oikeaan suuntaan. Kiitokset myös yrityksen muille työntekijöille, joiden kanssa käydyt lukuisat keskustelut ja pohdintatuokiot toivat työhöni runsaasti uusia näkemyksiä. Professori Jari Puttoselle kiitokset tavanomaisesta rakennetekniikasta poikkeavan aiheen hyväksymisestä, osuvista kommenteista sekä sopeutumisesta lopussa hieman haasteelliseen aikatauluun. Kiitokset myös VTT:n Timo Korhoselle FDS+Evacia ja NIST:n Erica Kuligowskille poistumiskokeita koskevasta avusta, sekä siskolleni Sallalle ansiokkaasta kielentarkistuksesta. Lisäksi haluan osoittaa kiitokset vanhemmille ja ystäville, jotka auttoivat asettamaan työn oikeisiin mittasuhteisiinsa sekä koulukavereille, joiden esimerkki ja kannustus auttoivat saattamaan työn valmiiksi asti. Ja ennen kaikkea haluan kiittää Riikkaa, jonka ansiosta en ollut diplomityön tekemiseen liittyvien ilojen ja haasteiden kanssa yksin. Helsingissä, toukokuussa 2011 Tommi Nieminen VII

8 Sisällysluettelo Esipuhe... VII Symboliluettelo... X Määritelmät... XII 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen rajaus Tutkimusmenetelmät Poistumisturvallisuusmääräykset ja mitoitusmenetelmät Suomessa Mitoitusmenetelmät Taulukkomitoitus Toiminnallinen mitoitus Viranomaiskäytännöt Korkeiden rakennusten poistumismääräykset Poistuminen tutkimusongelmana Poistumistapahtuma Poistumisprobleeman määrittely Poistumisen tutkiminen simuloimalla Poistumismallin muodostaminen Simulointiohjelman valinta FDS+Evacin vertailu muihin simulointiohjelmiin FDS+Evacin vertailu poistumisdataan FDS+Evacin valinta simulointiohjelmaksi FDS+Evac-simulointiohjelma Ohjelman toimintaperiaate Liikemalli Vastakkaissuuntaisten virtausten alimalli STRS-porrasmalli Simulointitulosten hajonta FDS+Evac-ohjelman pätevyysalue FDS+Evac-ohjelman porrasmallin validointi Koedatan esittely Koedatan mallinnus Validointisimuloinnit Validointitapaus 1: Building 8, South Stair Validointitapaus 2: Building 7, Stair Validointitapaus 3: Building 7, Stair Validointitapaus 4: Building 5, Stair A Validointitapaus 5: Building 5, Stair B Yhteenveto validointitapauksista STRS-porrasmallin toiminta Parametrien määritys STRS-porrasmallille Poistuminen korkeista rakennuksista Rakennuksen korkeuden vaikutus poistumiseen Poistumisjärjestelyiden yleispiirteet Poistumisjärjestelyt toimistokäytössä Poistumisjärjestelyt asuinkäytössä VIII

9 6.5 Erittäin korkeiden rakennusten poistumisjärjestelyt Vaiheittainen ja osittainen evakuointi Hissievakuointi Suojatut kerrokset Poistumisgeometrian yksityiskohdat Poistumisgeometrian yksityiskohtien vaikutuksen tutkiminen simuloinnilla Portaikon ihmisvirtaan liittyminen Käytettävä simulointimalli Simulointien suoritus Simulointien tulokset Portaikossa ohittaminen Käytettävä simulointimalli Simulointien suoritus Simulointiajojen tulokset: käytävägeometria Simulointiajojen tulokset: porrasgeometria Esimerkkirakennuksen poistumisratkaisujen vertailu simuloinnilla Esimerkkirakennus Vertailtavat poistumisratkaisut Poistumisratkaisuja koskevat palomääräykset Valitut poistumisgeometriat Tarkastellut poistumisskenaariot Skenaarioiden yhteiset lähtöarvot Skenaarioissa varioitavat lähtöarvot Käytettävä simulointimalli Simulointien suoritus Simulointien tulokset Mallin toiminta Geometria VE Geometria VE Geometria VE Geometria VE Geometria VE Yhteenveto Johtopäätökset Simuloinnin käyttö poistumisjärjestelyjen tutkimisessa Poistumisgeometrian yksityiskohtien vaikutus Portaikon ihmisvirtaan liittyminen Portaikossa ohittaminen Esimerkkirakennuksen poistumisratkaisujen vertailu Suositukset FDS+Evac-simulointiohjelman kehittäminen Uloskäytävien geometria Muita poistumisjärjestelyihin liittyviä seikkoja Jatkotutkimustarpeet Lähdeluettelo Liite A: Luvun 8 simulointien tuloskuvaajia Liite B: Ihmisten käyttäytyminen poistumistilanteessa IX

10 Symboliluettelo Latinalaiset aakkoset A B c d d f f att f c f soc I z k M c M soc M z M τ m R d R s R d r v v 0 v n v n x FDS+Evac -ohjelman parametri FDS+Evac -ohjelman parametri vaimennusparametri (FDS+Evac-ohjelmassa) henkilöiden keskipisteiden välinen etäisyys henkilöön ympäristöstä kohdistuva kokonaisvoima henkilöön kohdistuva motiivivoima henkilöön kohdistuva kosketusvoima henkilöön kohdistuva sosiaalinen voima henkilön hitausmomentti kimmoisen radiaalivoiman suuruus tai porrasnopeuden kerroin (FDS+Evac-ohjelman parametreja) henkilöön kohdistuva kosketusvoiman vääntömomentti henkilöön kohdistuva, sosiaalisen voiman vääntömomentti henkilöön ympäristöstä kohdistuva kokonaisvääntömomentti henkilöön kohdistuva, motiivivoiman vääntömomentti henkilön massa henkilön kehon kokoa kuvaava mitta henkilön kehon kokoa kuvaava mitta henkilön kehon kokoa kuvaava mitta kahden vierekkäisen henkilön vartaloiden leveyksien summa henkilön nopeus henkilön tavoitenopeus henkilön tangentiaalinopeus henkilön normaalinopeus henkilön sijainti Kreikkalaiset aakkoset η z κ henkilöön kohdistuva, satunnainen vääntömomentti kitkavoiman suuruus (FDS+Evac-ohjelman parametri) X

11 λ ξ τ φ φ 0 ω ω 0 sosiaalisen voiman anisotropia (FDS+Evac-ohjelman parametri) henkilöön kohdistuva, satunnainen voima motiivivoiman suuruutta kuvaava, FDS+Evac-ohjelman parametri henkilön kulkusuunta henkilön tavoitekulkusuunta henkilön kulmanopeus henkilön tavoitekulmanopeus Lyhenteet CFD Computational Fluid Dynamics FDS Fire Dynamics Simulator h-m 2 Huoneistoala [m 2 ] MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki NIST National Institute of Standards and Technology, USA SRMK Suomen rakentamismääräyskokoelma SRMK E1 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1 SRMK F2 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F2 WTC World Trade Center, New York (NY), USA XI

12 Määritelmät Hätäuloskäytävä Tässä työssä uloskäytävä, joka on tarkoitettu vain hätätilanteessa käytettäväksi. Korkea rakennus Tässä työssä yli 16 kerroksinen rakennus. Liikerakennus Rakennus, joka on pääosin toimisto- ja liikekäytössä. Osastoitu uloskäytävä Osastoitu tila, jonka kautta rakennuksesta voidaan poistua turvallisesti. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 (SRMK E1) mukainen määritelmä) Palolta ja savulta suojattu uloskäytävä Osastoitu uloskäytävä, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan ja tästä edelleen parvekkeen tai muun ulkoilmaan avoimen tilan kautta siten, että palon ja savukaasujen pääsy uloskäytävään estyy. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) Palolta suojattu uloskäytävä Osastoitu uloskäytävä, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan kautta. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) Palomieshissi Palo-osasto Palosulku Poistumisalue Palokunnan käyttöön tulipalon aikana tarkoitettu ja varusteltu hissi. Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) Osastoitu tila kahden palo-osaston välillä. Palosulku on varustettu kahdella ovella, jotka erikseen avautuvat kumpaankin rajoittuvaan palo-osastoon niin, ettei ovia ole tarpeen avata samaan aikaan. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) Poistumisen järjestämisen kannalta yhtenäinen ja tarkoituksenmukainen rakennuksen osa. Poistumisalue on usein samalla myös palo-osasto. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) XII

13 Poistumisportaikko Tässä työssä pelkästään tai pääosin vain poistumistilanteessa käytettäväksi tarkoitettu portaikko. Uloskäytävä Varatie Poistumisalueelta suoraan ulos johtava ovi taikka rakennuksessa tai sen ulkopuolella oleva tila, jonka kautta turvallinen poistuminen on palon sattuessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti, jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan palolta. (SRMK E1:n mukainen määritelmä) XIII

14

15 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Korkeat (tässä työssä yli 16-kerroksiset) rakennukset ovat olleet Suomessa toistaiseksi harvinaisia ja korkeudet maltillisia, joten kokemusta korkeista rakennuksista poistumisesta ei ole täällä juurikaan kertynyt. Erityisesti rakennuksissa kerrallaan oleskelevien ihmisten määrä on tähänastisissa korkeissa rakennuksissa ollut niin pieni, että palomääräysten vaatimien minimiuloskäytävien kapasiteetti on riittänyt ongelmitta rakennuksen evakuointiin. Poistumisjärjestelyt on tällöin voitu toteuttaa suoraan määräysten mukaisina ja keskittyä varmistamaan, etteivät tulipalo ja sen tuottama savu vaaranna poistumista. Ulkomaisten kokemusten perusteella tiedetään kuitenkin, että rakennuksen korkeuden ja siellä oleskelevan ihmismäärän kasvaessa riittävän suureksi nousee uloskäytävien kapasiteetti poistumisturvallisuuden kannalta merkittäväksi tekijäksi. Suomen taulukkopalomääräyksissä asiaa ei ole juurikaan huomioitu, sillä kerrososastoiduissa rakennuksissa uloskäytävät vaaditaan mitoitettavaksi vain yhden, eniten ihmisiä sisältävän kerroksen evakuointiin. Lisäksi uloskäytäville asetetut vaatimukset ovat samat kaikille yli 16-kerroksisille rakennuksille kerrosluvusta riippumatta, eikä määräyksissä ole muutenkaan otettu juuri kantaa esimerkiksi uloskäytävän geometriaan tai muihin yksityiskohtiin. Edellä mainittujen seikkojen perusteella on kyseenalaistettu, pystytäänkö selvästi nykyistä korkeampien rakennusten poistumisturvallisuus varmistamaan Suomessa pelkästään taulukkomääräyksiä noudattamalla. Korkeissa rakennuksissa pienilläkin poistumisreittien geometriaan liittyvillä seikoilla saattaa olla suuri merkitys rakennuksen evakuoinnin kestoon, sillä kutakin uloskäytävää käyttää huomattavan suuri määrä ihmisiä tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna ja uloskäytävien geometria jatkuu usein samana koko rakennuksen mitan. Lisäksi uloskäytävän tilantarpeen pienenkin muutoksen taloudellinen merkitys on erittäin suuri, jokaisen kerroksen hyötyalan muuttuessa vastaavasti. Mikäli poistumisgeometrian yksityiskohtien vaikutusta ei tunneta tai huomioida, voidaan siis pahimmillaan päätyä sekä poistumisturvallisuuden kannalta huonoihin että kalliisiin poistumisratkaisuihin. 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää poistumissimuloinnin avulla tärkeimmät korkeista rakennuksista poistumiseen vaikuttavat tekijät ja arvioida kuinka suuri merkitys kullakin niistä on poistumisturvallisuuteen. Tarkoituksena oli tutkia erityisesti poistumisgeometrian yksityiskohtien, kuten portaikkojen tasanteiden geometrian vaikutusta poistumisen sujuvuuteen. Toisena tavoitteena oli arvioida, millainen poistumisturvallisuustaso korkeissa rakennuksissa saavutetaan Suomen nykyisiä taulukkopalomääräyksiä noudattamalla, millä muilla ratkaisuilla samaan turvallisuustasoon voitaisiin päästä ja miten turvallisuustasoa voitaisiin parantaa. Samalla tavoitteena oli myös arvioida poistumissimuloinnin soveltuvuutta erilaisten poistumisratkaisujen vertailemiseen sekä poistumisturvallisuussuunnitteluun. 1

16 Poistumisturvallisuutta on perinteisesti arvioitu lähinnä rakennuksen teknisten ominaisuuksien pohjalta. Tässä työssä arviointi tehdään laajemmin, huomioiden myös tärkeimmät ihmisten käyttäytymiseen liittyvät seikat. Tavoitteena on siis muodostaa perinteisesti tarkastellun teoreettisen maksimikapasiteetin lisäksi käsitys poistumisratkaisujen todellisesta toimivuudesta poistumistilanteessa. 1.3 Tutkimuksen rajaus Työssä tarkastellaan rakennuksia, joiden pääasiallinen käyttötapa on työpaikkatila. Koska Suomeen tulevaisuudessa rakennettavissa korkeissa rakennuksissa tullee todennäköisesti olemaan myös asuinhuoneistoja sekä kokoontumis- ja liiketiloja, on työhön sisällytetty myös näihin liittyviä asioita. Puhtaasti asuinrakennuksia ei työssä käsitellä. Tutkimuksessa tehdyt eri poistumisratkaisujen tarkastelut tehtiin noin 40-kerroksiselle rakennukselle, jonka kunkin kerroksen kerrosala on noin 1000 m 2. Ratkaisujen toimivuutta selvästi tätä korkeammissa tai suuremmissa rakennuksissa ei työssä arvioida. Sen sijaan monet poistumiseen vaikuttavista yksityiskohdista tehdyt havainnot eivät riipu rakennuksen korkeudesta, ja pätevät näin ollen muissakin rakennuksissa. Poistumisen tarkastelu on tässä työssä rajattu uloskäytäviin. Yksittäisistä tiloista tai huoneista poistumista tai uloskäytävän luokse kerroksessa siirtymistä ei käsitellä kuin yleisellä tasolla poistumisreitin valinnan yhteydessä. Rajaus on perusteltu, sillä korkeissa rakennuksissa poistumisnopeuteen vaikuttavat lähinnä uloskäytävien ominaisuudet, ja kokonaispoistumisajasta uloskäynnin luokse siirtyminen muodostaa vain hyvin pienen osan. Erilaisia mahdollisia kerrosten pohjaratkaisuja on myös lähes rajaton määrä, eikä niiden tutkiminen riittävällä tarkkuudella ole tämän työn puitteissa mahdollista. Poistumisturvallisuus liittyy kiinteästi rakennuksen muuhun paloturvallisuussuunnitteluun, sillä tulipalo on todennäköisin rakennuksessa olevien ihmisten henkeä uhkaava tekijä. Tulipaloon liittyviä seikkoja ei tässä työssä kuitenkaan suoranaisesti käsitellä, lukuun ottamatta kunkin poistumisratkaisun käsittelyn yhteydessä tehtyä arviota ratkaisun toimivuudesta tulipalotilanteessa. Tässä tapauksessa rajaus voidaan tehdä, sillä korkeiden rakennusten suunnittelussa ehdoton vaatimus on, ettei tulipalo saa vaarantaa poistumista uloskäytävien kautta, oli poistumisratkaisu sitten mikä tahansa. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen aluksi selvitettiin, miten korkeiden rakennusten palo- ja erityisesti poistumisturvallisuussuunnittelu Suomessa tehdään ja millaisia turvallisuusvaatimuksia korkeiden rakennusten tulee Suomessa nykymääräysten mukaan täyttää. Selvitys tehtiin tutustumalla rakentamista ohjaavaan lainsäädäntöön, ohjeisiin sekä viranomaiskäytäntöihin. Apuna käytettiin myös paloturvallisuussuunnittelun asiantuntijan haastattelua. Lisäksi selvitettiin, millaisia poistumisratkaisuja Suomessa ja muualla maailmassa on korkeissa rakennuksissa käytössä sekä arvioitiin niiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. 2

17 Poistumisturvallisuuden arvioinnin pohjaksi kerättiin poistumisen sosiaalipsykologiaa käsittelevästä kirjallisuudesta perustiedot ihmisten käyttäytymisestä poistumistilanteessa. Aineiston pohjalta tehtiin tiivistelmä ihmisten käyttäytymisestä poistumistilanteissa, joka on esitetty tämän työn liitteenä B. Koska sosiaalipsykologia oli työn tekijälle tutkimusalana varsin vieras, käytettiin tutkimuksen tämän osan lähteenä valtaosin Katri Matikaisen Helsingin yliopistossa vuonna 2007 tekemää opinnäytetyötä Käyttäytyminen uhkatilanteessa Poistumisreitin valintaan vaikuttavat sosiaalipsykologiset tekijät tulipalossa [1], jossa kirjallisuuskatsauksen perusteella oli koottu tärkeimmät ihmisten poistumiskäyttäytymiseen liittyvät seikat myös aiheeseen perehtymättömälle henkilölle käyttökelpoiseen muotoon. Varsinaista tutkimusosuutta varten selvitettiin, miten poistumista tulisi tämän tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi mallintaa ja valittiin tarkoitukseen sopiva simulointiohjelma. Tutkimuksen tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ohjelmaa testattiin todellisia poistumistilanteita simuloimalla, ja samalla ohjelman parametrit säädettiin sopivaksi tutkimuksen tekoa varten. Tutkimuksen kokeellisessa osuudessa tutkittiin simulointiohjelman avulla erilaisten poistumisgeometrioiden toimintaa. Ensin tarkasteltiin tiettyjen geometriayksityiskohtien vaikutusta ihmisten liikkeeseen sopivien testigeometrioiden avulla, minkä jälkeen tutkittiin erilaisten poistumisratkaisuiden toimivuutta sopivasta esimerkkirakennuksesta tehdyissä täyden mittakaavan poistumissimuloinneissa. 3

18 2 Poistumisturvallisuusmääräykset ja mitoitusmenetelmät Suomessa Suomessa rakentamista säädellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) [2]. Lain 117 :n perusteella rakennuksen tulee täyttää sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla olennaiset tekniset vaatimukset, joihin sisältyvät muun muassa paloturvallisuuden perusvaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetun Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) [3] 50 tarkentaa paloturvallisuutta koskevaa teknistä vaatimusta seuraavasti: Rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan. Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua. Myös palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa. Rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin. Myös pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Tarkempien säännösten osalta pykälässä viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. [3] Suomen rakentamismääräyskokoelman (SRMK) sarja E (Rakenteellinen paloturvallisuus) ja erityisesti osa E1 (Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet) [4] sisältää yleiset palo- ja poistumisturvallisuutta koskevat velvoittavat määräykset ja myös ohjeita hyväksyttävistä ratkaisuista. Lisää ohjeita ratkaisuista, joiden katsotaan täyttävän SRMK E1:n määräykset, on esitetty esimerkiksi Ympäristöministeriön julkaisemassa Ympäristöopas 39 Rakennusten paloturvallisuus ja paloturvallisuus korjausrakentamisessa julkaisussa [5]. Suomalaisessa rakentamisen säätelyssä poistumisturvallisuus on siis sisällytetty osaksi paloturvallisuusmääräyksiä, ja MRA:n olennaisessa vaatimuksessa lähtökohtana on ihmisten mahdollisuus poistua rakennuksesta palon sattuessa. Tarkempia määräyksiä antavassa SRMK E1:ssä on poistumismääräysten alussa kuitenkin mainittu, että rakennuksesta tulee voida poistua turvallisesti myös muussa hätätilanteessa. Perinteisesti poistumisturvallisuutta on käsitelty nimenomaan tulipalon kautta, mutta viime aikoina myös muihin poistumiseen johtaviin uhka- tai vaaratilanteisiin on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän ja poistumisratkaisuja suunnitella myös niitä silmällä pitäen. Lainsäädännön näkökulmasta poistumisturvallisuus on kuitenkin yksi paloturvallisuussuunnittelun osa-alue, jonka suunnittelu tehdään samoja mitoitusmenetelmiä käyttäen kuin rakennuksen muu paloturvallisuussuunnittelu. 2.1 Mitoitusmenetelmät SRMK E1 tarjoaa kaksi vaihtoehtoa osoittaa Maankäyttö- ja rakennusasetuksen palo- (ja poistumis-) turvallisuutta koskevan olennaisen vaatimuksen toteutuvan: 1) Rakennus suunnitellaan noudattaen SRMK E1:n määräyksien ja ohjeiden paloluokkia sekä lukuarvoja 2) Rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. [4] Ensimmäistä mitoitustapaa kutsutaan taulukkomitoitukseksi ja jälkimmäistä toiminnalliseksi mitoitukseksi (tai oletettuun palonkehitykseen perustuvaksi mitoitukseksi). Käytännössä taulukkomitoituksessa poimitaan SRMK E1:stä kuhunkin 4

19 tilanteeseen sopiva ratkaisu ja pysytään määräysten sovellusalueen mukaisissa tiloissa ja rakenteissa. Toiminnallisessa mitoituksessa taas voidaan periaatteessa käyttää millaisia ratkaisuja hyvänsä, kunhan niiden voidaan osoittaa täyttävän MRA:n paloturvallisuutta koskevan olennaisen vaatimuksen. [6] Taulukkomitoitus Suomessa paloturvallisuussuunnittelu on perinteisesti perustunut SRMK E1:n taulukkomääräysten noudattamiseen. Taulukkomääräysten soveltaminen on varsin yksinkertaista ja nopeaa, minkä johdosta tavanomaisten kohteiden paloteknisen suunnittelun on usein tehnyt kohteen arkkitehti tai rakennesuunnittelija. Taulukkomääräysten mukaisilla ratkaisuilla saavutettava turvallisuustaso on myös vähitellen yleisesti hyväksytty riittäväksi, ja sitä käytetäänkin usein myös toiminnallisen mitoituksen lähtökohtana. [6] SRMK E1:n [4] taulukkomääräyksissä on esitetty kultakin rakennukselta vaadittavat palotekniset ominaisuudet, kuten esimerkiksi palo-osastojen maksimipinta-alat, kantavien rakenteiden palonkesto, osastoivien rakennusosien ominaisuudet, rakennusmateriaalien ominaisuudet sekä erilaiset paloturvallisuuslaitteet ja - järjestelmät. Poistumisturvallisuutta koskevat määräykset ovat SRMK E1:ssä omana lukunaan ja ne on esitelty tarkemmin kohdassa 2.3. Monet määräyksistä ovat luonteeltaan periaatteellisia eivätkä sisällä tarkkoja hyväksymiskriteerejä, minkä vuoksi SRMK E1:ssä ja Ympäristöopas 39:ssä [5] on esitetty lisäksi ohjeita ratkaisuista, joiden katsotaan täyttävän määräykset. Ohjeet eivät luonnollisestikaan ole velvoittavia ja muitakin ratkaisuja voidaan käyttää, kunhan niillä saavutetaan vastaava turvallisuustaso. Tämä seikka jättää paljon tilaa erilaisille määräysten tulkinnalle, ja käytännössä lopulliset vaatimukset eroavatkin toisistaan esimerkiksi eri paikkakunnilla. Viranomaisten roolia määräysten tulkinnassa on selvitetty tarkemmin kappaleessa Toiminnallinen mitoitus Toiminnallista eli oletettuun palonkehitykseen perustuvaa mitoitusta käytettäessä MRA:n olennaisen paloturvallisuusvaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö [4]. Tällöin käytetään SRMK E1:n ohjeen mukaan menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu, kuten eurooppalaisten (EN) tai kansainvälisten (ISO) standardien mukaiset menetelmät. Lisäksi SRMK E1 edellyttää, että suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitettävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Varsinaisesta toiminnallisen mitoituksen suorittamistavasta ei SRMK E1:ssä ole määrätty, lukuun ottamatta ohjetta seikoista, jotka suunnitteluasiakirjoista on käytävä ilmi. Suunnittelun helpottamiseksi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry on julkaissut vuonna 2003 ohjeen Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu ja ratkaisuesimerkit (RIL ) [7]. Tämä on edelleen käytännössä ainoa julkaisu, jossa toiminnallisen mitoituksen suunnitteluprosessi on kuvattu. Julkaisu ei ohjeena ole sitova, mutta sen menetelmät ja ohjeet ovat viranomaisten laajasti hyväksymiä [6]. RIL 221 [7] esittää kaksi tapaa toiminnallisen mitoituksen käyttämiseksi. Ensimmäisessä, yleisemmässä menetelmässä toiminnallista mitoitusta käytetään osoittamaan, että SRMK E1:ssä esitetyt yleiset vaatimukset täytetään, vaikka valitut 5

20 ratkaisut eivät olekaan SRMK E1:n tarkempien määräyksien tai ohjeiden mukaisia. Tämän menetelmän todetaan soveltuvan lähinnä yksittäisten ja selkeästi rajattujen poikkeamien tarkasteluun. Laskennallisesti voidaan esimerkiksi osoittaa, että ihmiset ehtivät poistua rakennuksesta ajoissa, vaikka kulkureitin pituus ylittäisikin sallitun. [7] Suomessa toiminnallista mitoitusta käytetään lukumääräisesti eniten perustelemaan juuri tämänkaltaisia, rajattuja poikkeamia SRMK E1:n määräyksistä [6]. Toinen RIL 221:ssä [7] esitetty tapa on todennäköisyyspohjainen riskitarkastelu, jota on Suomessa ja myös maailmalla käytetty vielä varsin vähän. Tällä osoitetaan joko, että rakennuksen elinkaaren aikana toteutuvat henkilö- ja omaisuusvahingot ovat enintään yhtä suuret kuin E1:n taulukkomääräysten mukaan suunnitellulla vastaavalla rakennuksella (suhteellinen hyväksymiskriteeri) tai että ne alittavat hankekohtaisesti määritetyn todennäköisyysrajan (absoluuttinen hyväksymiskriteeri). Todennäköisyyspohjainen riskitarkastelu soveltuu myös vaativien kohteiden ja monimutkaisten sekä vaikeasti rajattavien ongelmien tarkasteluun, mutta vaatii toimiakseen riittävästi luotettavaa vahinkotilastoaineistoa. [7] Käytännössä toiminnallinen mitoitus voi tarkasteltavasta ongelmasta riippuen sisältää hyvin monenlaisia menetelmiä, joilla pyritään määrittämään rakennuksen todennäköisten uhkakuvien seuraukset. Usein toiminnallisen mitoituksen ymmärretään tarkoitettavan tulipalon ja sen vaikutusten simulointia tietokoneohjelmilla, mutta yksinkertaisimmillaan tarkastelu voidaan tehdä tarkkaan rajatulle kohdalle käsin laskemalla tai jopa puhtaasti päättelemällä. Samaa pätee myös poistumisturvallisuussuunnitteluun, jonka tavoitteena on yleensä määrittää rakennuksen (tai tilan) evakuointiin kuluva aika joko poistumissimuloinnilla tai yksinkertaisemmilla laskumenetelmillä. 2.2 Viranomaiskäytännöt SRMK E1:n taulukkomääräykset eivät kaikilta osin ole yksiselitteisiä ja useisiin vaatimuksiin on sallittu tarkemmin määrittelemättömiä lievennyksiä, esimerkiksi mikäli rakennus tai sen osa varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Toiminnalliselle mitoitukselle taas ei ole esitetty sitovia vaatimuksia käytännössä lainkaan. Tämän vuoksi viranomaisilla on varsin vahva rooli rakentamisen ohjauksessa erityisesti palomääräysten osalta. Kun uudelle rakennukselle tai vanhan muutostyölle haetaan rakennuslupaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta (yleensä rakennusvalvontavirasto tai vastaava), arvioi rakennusvalvontaviranomainen hakemusta myös paloturvallisuusmääräysten täyttymisen kannalta. Halutessaan rakennusvalvontaviranomainen voi pyytää hakemuksesta lausuntoa pelastusviranomaiselta tai kolmannelta osapuolelta, joka usein käytännössä on VTT, joskus myös ulkopuolinen konsultti. Lopullisen päätöksen rakennuslupahakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee kuitenkin rakennusvalvontaviranomainen, joka ottaa saamansa lausunnot huomioon haluamallaan tavalla. Käytännössä kuitenkin pelastusviranomaisen puoltava kanta on yleensä edellytys rakennusluvan myöntämiselle. Sekä palo- että rakennusvalvontaviranomaisten tulkinnat voimassa olevista rakentamismääräyksistä vaihtelevat kunnittain, joten käytettävien ratkaisujen hyväksyttävyys on tarkistettava jokaisen rakennushankkeen kohdalla erikseen. [6] 6

21 Mikäli rakennuksen paloturvallisuussuunnittelu tehdään SRMK E1:n taulukkomääräysten pohjalta ja määräyksistä halutaan poiketa, voidaan esimerkiksi pienet lukuarvojen ylitykset hyväksyttää MRL 175 perusteella rakennuslupamenettelyn yhteydessä vähäisenä teknisenä poikkeuksena. Suurempien poikkeuksien myöntämiseen on valta MRL 171 :n perusteella kunnalla, yleensä käytännössä rakennuslautakunnalla. Molemmissa tapauksissa tulee osoittaa, että poikkeus täyttää MRL 171 ja 172 :n edellytykset. [2] Erityisesti MRL 175 mahdollistamia vähäisiä teknisiä poikkeuksia tehdään käytännössä hyvinkin paljon, esimerkiksi suurimpien sallittujen poistumismatkojen ylittyessä [6]. Toiminnallisen mitoituksen tapauksessa vastaavaa poikkeamistarvetta ei synny, koska ratkaisujen ei muutenkaan tarvitse olla SRMK E1:n taulukkomääräysten mukaisia vaan riittää, että MRA:n olennaisten vaatimusten osoitetaan täyttyvän. Vaatimusten täyttymisen arvioi käytännössä yleensä pelastusviranomainen, joka tämän perusteella joko puoltaa tai on puoltamatta kohteen rakennuslupaa lausunnossaan. Toiminnallisen mitoituksen tapauksessa suunnittelu on käytännössä hyvä tehdä yhteistyössä palo- ja rakennuslupaviranomaisten kanssa hankkeen alusta asti, koska mikäli viranomaiset eivät hyväksy toiminnallisessa mitoituksessa käytettyjä uhkakuvia tai muita lähtötietoja, joudutaan suunnittelu tekemään uudestaan alusta alkaen. [6] 2.3 Korkeiden rakennusten poistumismääräykset Suomen Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50 :n olennaisissa vaatimuksissa määrätään poistumisturvallisuudesta kaikkia rakennuksia koskien seuraavaa: Rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin [3]. Tarkemmat poistumista koskevat määräykset on esitetty SRMK E1:n kappaleessa 10, jonka kohdassa 10.1 MRA:n vaatimusta tarkennetaan seuraavasti: Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä.. Uloskäytäväksi taas on SRMK E1:ssä määritelty poistumisalueelta suoraan ulos johtava ovi taikka rakennuksessa tai sen ulkopuolella oleva tila, jonka kautta turvallinen poistuminen on palon sattuessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle. Uloskäytävänä ei SRMK E1:n ohjeen mukaan pidetä hissiä tai muuta vastaavaa laitetta ja jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa henkilö paareilla ulos. [4] Edellä kuvatut yleiset vaatimukset koskevat kaikkia käytettäviä mitoitustapoja, eli myös toiminnallista mitoitusta esimerkiksi poistumissimuloinnin avulla. Seuraavissa kappaleissa on esitetty myös tärkeimmät korkeita (yli 16-kerroksisia) rakennuksia koskevat taulukkopoistumismääräykset, sillä nämä ovat yleensä myös toiminnallisen mitoituksen lähtökohtana. Uloskäytäville on rakennuksen ominaisuuksista riippuen asetettu erilaisia vaatimuksia, joista korkeita rakennuksia koskee erityisesti määräys tehdä uloskäytävistä palolta suojattuja, eli uloskäytävään saa olla yhteys kerroksista ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan kautta (niin sanottu palosulkutila). Lisäksi yhden uloskäytävän tulee olla palolta ja savulta suojattu, eli uloskäytävään saa olla yhteys kerroksista ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan ja edelleen ulkoilmaan avoimen tilan kautta. Itse 7

22 uloskäytävä täytyy molemmissa uloskäytävätyypeissä osastoida muusta rakennuksesta erilleen omaksi palo-osastokseen, ja lisäksi uloskäytävän pintamateriaaleille on esitetty vaatimuksia. [4] Suurin sallittu etäisyys lähimpään uloskäytävään vaihtelee rakennuksen käyttötarkoituksen ja uloskäytävien lukumäärän mukaan, mutta korkeiden rakennusten tyypillisimmissä käyttötarkoituksissa eli työpaikka- ja asuinkäytössä suurin sallittu pituus on yleensä 45 metriä. Itse uloskäytävän pituudelle ei sen sijaan ole asetettu rajoituksia. Kultakin poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Lukumäärävaatimus ei sinänsä kasva poistumisalueen koon tai henkilömäärän noustessa, mutta käytännössä seuraavassa kappaleessa käsitelty vaatimus uloskäytävien yhteenlasketulle vähimmäisleveydelle sekä aiemmin mainittu kulkureitin pituuden rajoittaminen johtavat suurissa tiloissa myös uloskäytävien lukumäärän lisääntymiseen. Korkeissa rakennuksissa kaksi uloskäytävää yleensä riittää, sillä rakennuksen yhden kerroksen pinta-ala ja suurin henkilömäärä ovat tyypillisesti melko pieniä. [4] Uloskäytävän vähimmäismitoiksi on määrätty 1200 mm x 2100 mm (leveys x korkeus), mutta alle 60 henkilön poistumisalueilla kahdesta uloskäynnistä toisen voi kaventaa 900 mm:iin. Uloskäytävien yhteenlaskettu vähimmäisleveys lasketaan poistumisalueella olevien henkilöiden lukumäärän perusteella siten, että henkilömäärän ylittäessä 120 lisätään 1200 mm:iin 400 mm kutakin seuraavaa 60 henkilöä kohden. Jos samaan uloskäytävään liittyy useita poistumisalueita, leveys mitoitetaan henkilömäärältään suurimman poistumisalueen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi korkeissa rakennuksissa, joissa jokainen kerros muodostaa oman poistumisalueensa, ei porraskäytäviä tarvitse mitoittaa kuin yhden eli suurimman henkilömäärän sisältävän kerroksen ihmismäärälle. Poikkeuksena tähän ovat ohjeen mukaan avoyhteydellä toisiinsa liittyvät kerrokset, joiden uloskäytäväleveyden laskentaan on Ympäristöopas 39:ssä esitetty kaikkien uloskäytävää käyttävien henkilöiden määrän huomioiva laskentakaava. [4, 5] Uloskäytäviä koskevien määräysten lisäksi SRMK E1:ssä on lisäksi joitain yleisiä, poistumisturvallisuuteen vaikuttavia määräyksiä. Poistumiseen tarvittavan oven tulee yleensä (ja aina jos henkilömäärä yli 60) avautua poistumissuuntaan ja olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Uloskäytävät ja niille johtavat kulkureitit tulee korkeissa rakennuksissa yleensä varustaa turva- ja merkkivalaistuksella, paitsi kun rakennus on asuinkäytössä. Käytännössä myös korkeissa asuinrakennuksissa turva- ja merkkivalaistus on yleensä vaadittu perustuen E1:n kohdan :n ohjeeseen tiloista joista poistuminen muutoin saattaa olla ilmeisen vaikeata, sillä korkeiden asuinrakennusten poistumisportaikot eivät yleensä ole asukkaille tuttuja, toisin kuin matalampien. [4] Savunpoiston toteutuksesta yli 8-kerroksisiin rakennuksiin mainitaan E1:n ohjeessa erikseen, että savu- ja palamiskaasut eivät saa vaarantaa poistumista uloskäytäviin liittyvistä tiloista. Lisäksi ohjeistetaan, että savunpoistojärjestelyistä tulee neuvotella paikallisen pelastusviranomaisten kanssa. [4] Kyseisen kohdan perusteella on esimerkiksi vaadittu, että korkeiden rakennusten palolta suojattu uloskäytävä ylipaineistetaan palon sattuessa, jotta savua leviäsi uloskäytävään vähemmän. [8] 8

23 E1:n kohdassa määrätään: Mikäli rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- tai paloturvallisuutta, rakennusluvan myöntämisen yhteydessä voidaan vaatia, että rakennus varustetaan paloturvallisuutta parantavilla laitteilla tai järjestelyillä. [4]. Tämän perusteella paikalliset pelastusviranomaiset ovat lausunnoissaan vaatineet korkeita rakennuksia varustettavaksi muun muassa automaattisella sammutuslaitteistolla sekä automaattisella paloilmoittimella, joka ohjaa hissien takaisinkutsuja sekä porraskäytävien ylipaineistusta. Lisäksi on vaadittu mm. kiinnityspisteitä köysipelastamista sekä tukeutumistasoja helikopteria varten. [8] Kuten edeltä huomataan, kaikkia tämän työn määritelmän mukaan korkeita rakennuksia koskevat samat poistumismääräykset, eli vaatimukset eivät enää kasva, kun rakennus on korkeampi kuin 17. kerrosta. E1:n kohdan perusteella erityisen korkeilta rakennuksilta voidaan toki vaatia erilaisia lisäturvallisuusjärjestelyjä, mutta paloturvallisuuden varmistaminen saattaa tällöin jäädä käytännössä esimerkiksi yksittäisen, lausuntoa rakennuslupaa varten antavan palotarkastajan vastuulle. Toiminnallisessa mitoituksessa rakennuksen todellinen korkeus tulee paremmin huomioitua, mutta tällöinkin hyväksymiskriteerit riippuvat paikallisesta pelastusviranomaisesta. Lopputuloksena valmiiden rakennusten paloturvallisuustaso saattaa vaihdella huomattavasti rakentamispaikasta ja -ajankohdasta riippuen. 9

24 3 Poistuminen tutkimusongelmana 3.1 Poistumistapahtuma Weckman on määritellyt poistumisen alkavan sillä hetkellä, kun palo syttyy ja päättyvän sillä hetkellä, kun tilassa olevat henkilöt ovat päässeet turvaan. Poistuminen voidaan lisäksi jakaa vaiheisiin, joista yleisimmin käytetyt ovat: esivaihe, jolla tarkoitetaan aikaa palon syttymisestä siihen, kun ihmiset tulevat tietoisiksi rakennuksessa olevasta palosta, reagointivaihe, joka seuraa esivaihetta ja päättyy, kun ihmiset aloittavat fyysisen siirtymisen turvaa kohti ja siirtymisvaihe, joka puolestaan seuraa reagointivaihetta ja päättyy, kun ihmiset saapuvat turvaan. [9] Eri vaiheita ei kuitenkaan ole Korhosen mukaan määritelty hyvin, sillä esimerkiksi esija reagointivaiheisiin voi liittyä siirtymistä, kuten tilanteen tutkimista tai alkusammutusta. Lisäksi ihmisjoukossa eri vaiheiden pituudet vaihtelevat suuresti ja niiden kuvaamiseen onkin käytettävä sopivia tilastollisia jakaumia. [10] Kunkin rakennuksessa olevan ihmisen kokonaispoistumisaika muodostuu edellä mainittujen kolmen vaiheen yhteenlasketusta kestosta. Vaikka tässä työssä keskitytään erityisesti siirtymisvaiheen tarkasteluun, on tärkeä tuntea myös esi- ja reagointivaiheissa esiintyviä ilmiöitä, sillä niillä voi olla suuri vaikutus ihmisen toimintaan siirtymisvaiheessa. Erityisesti päätös poistumisen aloittamisesta ja käytettävästä poistumisreitistä tehdään osin esi- ja reagointivaiheen havaintojen perusteella, joten poistumisjärjestelyiden toteutus vaikuttaa ihmisten päätöksiin jo ennen varsinaista siirtymisen aloittamista. [11] 3.2 Poistumisprobleeman määrittely Poistumisprobleeman voidaan ajatella koostuvan kolmesta tekijästä: tilan geometriasta, ympäröivistä olosuhteista sekä ihmisten toiminnasta. Näiden, osittain toisistaan riippuvien tekijöiden yhteisvaikutus lopulta määrittää poistumisen kulun ja onnistumisen. Poistumisprobleemaa tutkittaessa ja ratkaistaessa kaikkien kolmen tekijän huomioiminen onkin välttämätöntä, mikä asettaa tutkijalle varsin suuria haasteita tekijöiden ollessa luonteeltaan hyvin erilaisia. Erityisen vaikeaa on ihmisten käyttäytymisen huomioiminen, koska yksilötasolla käyttäytyminen on lähes satunnaista tai ainakin hyvin vaikeasti ennustettavissa. Käyttäytymiseen liittyviä seikkoja on käsitelty tarkemmin liitteessä B. Perinteinen tapa tutkia ja ennustaa poistumisen kulkua on tehdä poistumiskokeita, jotka toteutetaan joko täydessä mittakaavassa esimerkiksi rakennusten poistumisharjoitusten yhteydessä tai pienempinä osina tarkemmin kontrolloiduissa koetilanteissa. Täyden mittakaavan kokeissa ongelmana on olosuhteiden hallinta ja toistettavuus: esimerkiksi eri levyisten portaikkojen testaaminen samoissa olosuhteissa ei käytännössä ole mahdollista, ja koe voidaan suorittaa yleensä vain kerran. Pienemmissä kokeissa edellä mainitut ongelmat voidaan ratkaista helpommin, mutta monet suuren ihmisjoukon todellisessa poistumistilanteessa tapahtuvat ilmiöt sen sijaan jäävät havaitsematta ja tuloksia on siksi vaikea yleistää. 10

25 Edellä kerrotuista seikoista johtuen ainoita keinoja lähestyä poistumisprobleemaa on keskiarvostava lähestymistapa, tässä tapauksessa simulointi, joka tuottaa ennusteen poistumisen kululle. Ideana on, että vaikein hallittava seikka eli ihmisten yksilöllinen käyttäytyminen korvataan keskiarvokäyttäytymisellä, jolloin poistumistilanne saadaan vakioitua tilan geometrian ja olosuhteiden pysyessä samoina. Yksittäisen tekijän vaikutusta poistumiseen on näin ollen helpompi tutkia, kun muu tilanne voidaan pitää vakiona samalla, kun pelkästään tutkittavaa tekijää varioidaan. 3.3 Poistumisen tutkiminen simuloimalla Simulointi on monestakin syystä käyttökelpoinen työkalu poistumisen tutkimiseen, mutta vaatii onnistuakseen tarkoitukseen soveltuvan simulointimallin ja -ohjelman sekä oikeat lähtötiedot. Simuloinnin vahvuuksia ovat olosuhteiden täydellinen hallinta sekä mahdollisuus toistaa koe useita kertoja. Lisäksi tulosten keruu simuloinnista on huomattavasti helpompaa kuin koetilanteesta. Toisaalta simulointia käytettäessä työmäärää lisää se, että simuloinnin ja todellisuuden vastaavuus on jollain tavalla erikseen arvioitava. Kuten jo edellä mainittiin, suurin ero simuloinnin ja esimerkiksi poistumiskokeiden välillä on ihmisen käyttäytymisen keskiarvostus, jossa ei pyritä yksilöiden ominaisuuksien tarkkaan kuvaamiseen vaan siihen, että mallinnettavan ihmisjoukon ominaisuudet ovat keskimäärin samat kuin todellisessakin tilanteessa olevalla ihmisjoukolla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ihmiset mallinnettaisiin samoina keskivertoihmisinä, vaan ominaisuudet poimitaan yleensä sopivista jakaumista. Onnistuneessa lopputuloksessa mallinnettu ihmisjoukko käyttäytyy suuressa mittakaavassa samoin kuin oikeassakin tilanteessa, mikä mahdollistaa monien, useisiin ihmisiin vaikuttavien ilmiöiden tutkimisen. Sen sijaan pienien, vain yksittäisiä ihmisiä koskevien ilmiöiden tutkimiseen simulointi ei edellä kuvatun keskiarvostuksen vuoksi sovellu. Ihmisten käyttäytymisen keskiarvostaminen aiheuttaa yleensä myös käyttäytymisen ääripäiden, kuten erityisen hitaasti tai nopeasti liikkuvien ihmisten, leikkautumisen pois. Poistumista simuloitaessa nämä ääripäät tulisi kuitenkin joka tapauksessa poistaa mallista, sillä yksittäinen ääri-ilmiö saattaisi dominoida simuloinnin lopputulosta merkittävästi ja peittää näin alleen muiden muuttujien vaikutuksen. Todellisessa tilanteessa käyttäytymisen ääripäät ovat luonnollisesti mukana, mutta mikäli nämä satunnaisesti esiintyvät ilmiöt otettaisiin mukaan simulointiin, muuttuisi myös simuloinnin tulos näiltä osin täysin satunnaiseksi. Ääri-ilmiöiden vaikutusta voidaan toki simuloinnilla erikseen tutkia herkkyystarkastelumielessä, mutta muuten niitä ei voida edellä mainittujen syden vuoksi sisällyttää simulointiin. Tämän vuoksi simuloimalla ei voida tarkkaan ennustaa esimerkiksi poistumiseen kuluvaa aikaa, mutta esimerkiksi erilaisten poistumisjärjestelyjen vertailu on mahdollista. Simulointia käytetään paljon myös luvussa kuvatun toiminnallisen palomitoituksen työkaluna. Poistumisturvallisuuden osalta tämä tarkoittaa nimenomaan poistumissimulointeja, joiden tuloksia usein verrataan myös palosimulointeihin tutkimalla altistuvatko poistuvat henkilöt tulipalon vaikutuksille. Suunnittelutyössä pätevät samat rajoitukset kun poistumisen simuloinnissa muutenkin, eli poistumisen todellisen keston ennustaminen on usein epävarmaa, mutta eri suunnitteluratkaisujen vertailu huomattavasti tarkempaa. 11

26 3.4 Poistumismallin muodostaminen Jotta poistumista voidaan simuloida, täytyy se mallintaa tavalla, jota tietokone kykenee laskennallisesti käsittelemään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että poistumistapahtumaa kuvataan erilaisilla muuttujilla, ja näiden muuttujien välisillä riippuvuuksilla luodaan logiikka, jolla tietokone mallia ratkaisee. Lähes kaikissa poistumissimulointiohjelmissa on jo sisäänrakennettuna jokin poistumismalli, joten käyttäjän tarvitsee vain valita tarkoitukseen sopiva ohjelma ja antaa lähtötietoina tarkasteltava poistumisgeometria ihmisineen. (Tässä työssä tätä geometrian ja lähtötilanteen määrittämistä kutsutaan myös mallintamiseksi ja lopputulosta simulointimalliksi, mikä on hyvä huomioida käsitteiden sekoittamisen välttämiseksi.) Poistumista voidaan mallintaa useilla eri periaatteilla, joista yleiseen käyttöön on vakiintunut muutama erilainen tapa. Jokseenkin kaikille yleisesti käytetyille mallinnusperiaatteille on myös tarjolla useampia simulointiohjelmia. Myös tämän tutkimuksen poistumissimulointeihin käytettiin valmista simulointiohjelmaa poistumismalleineen, joten mallia ei sinänsä tarvinnut tässä yhteydessä erikseen rakentaa. Koska simulointitulosten käyttökelpoisuus kuitenkin riippuu pitkälti käytettävän poistumismallin ominaisuuksista, oli tarpeen määrittää tietyt valittavan simulointiohjelman poistumismallilta vaadittavat perusominaisuudet. Vaatimusten pohjalta voitiin sitten etsiä simulointiohjelmat, joiden poistumismallit täyttivät asetetut kriteerit, ja valita simulointiohjelma tästä rajatusta joukosta. Ehkä tärkein periaatteellinen valinta on poistumismallin laskentahilan tarkkuus: mallinnetaanko ihmisten sijainti siis esimerkiksi vain huoneen tarkkuudella (verkkomallit), tarkemmalla myös huoneen sisälle ulottuvalla laskentahilalla (hienon hilan verkkomallit ja soluautomaatit) vai täysin jatkuvana [12]. Koska tässä työssä tutkitaan myös pienten yksityiskohtien vaikutusta poistumiseen, jatkuva malli oli itsestään selvä valinta, sillä se on kaikkein tarkin ihmisten liikkeen käsittelyssä. Toinen mallintamista koskeva periaate on tapa, jolla ihmisjoukko mallinnetaan. Yksinkertaisin tapa on mallintaa ihmiset homogeenisena, itsenäiseen ajatteluun kykenemättömänä joukkona, jolloin ihmisten liikkuminen vertautuu esimerkiksi putkessa virtaavaan nesteeseen. Vaikka tällainenkin malli mahdollistaa erilaisten poistumisgeometrioiden tutkimisen, jättää se huomioitta ihmisten keskinäisistä eroavaisuuksista aiheutuvat ilmiöt, jotka tyypillisesti aiheuttavat virtaukseen häiriöitä. Tämän vuoksi tutkimuksessa valittiin käytettäväksi malli, jossa ihmisiä käsitellään yksilöinä, joilla voi olla yksilöllisiä ominaisuuksia kuten koko, kävelynopeus ja reaktioaika. Näin malliin saadaan muodostettua ihmisjoukko, jonka ominaisuudet vastaavat mahdollisimman hyvin todellisen poistumistilanteen ihmisiä. Yksittäisen ihmisen mallintamisessa periaatteeksi otettiin, että myös tärkeimmät ihmisten käyttäytymiseen liittyvät seikat huomioidaan. Vaikka erityisesti tungoksessa ihmisten liike saattaakin monella tapaa muistuttaa neste- tai muuta virtausta, vaikuttaa liikkeeseen silti useita ihmisten käyttäytymiseen liittyviä seikkoja. Tärkeimpiä näistä ovat ihmisten taipumus välttää törmäyksiä ja pitää etäisyyttä esteisiin ja toisiin ihmisiin, samoin kuin pyrkimys ylläpitää omaa tavoitenopeuttaan esimerkiksi muita ohittamalla. Nämä piirteet saattavat aiheuttaa liikkumiseen suuriakin muutoksia täysin aivottomaan joukkoon verrattuna, minkä vuoksi niiden huomioimista käytettävässä poistumismallissa pidettiin tärkeänä. 12

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

Savunpoiston mitoitus

Savunpoiston mitoitus Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston

Lisätiedot

REDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus

REDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus REDI KALASATAMA Asuintorni T3 paloturvallisuus PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 9.-11.12.2015 Tommi Nieminen L2 Paloturvallisuus Oy Jukka Rasmus SRV Rakennus Oy Helsinki, Kalasatama REDI, Asuintorni T3 Kalasatama-REDI,

Lisätiedot

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä Palotutkimuksen päivät 2011 Tuula Hakkarainen, Simo Hostikka, Terhi Kling ja Esko Mikkola, VTT 2 Sisältö TRANSFEU-projektin perustiedot Lähtökohdat ja

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA Johtaja Matti Orrainen SPEK 15.2.2013 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA OHJE 1 (9) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Laatimisvelvoite ja jatkotoimenpiteet Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 11 03 15.01.2014

Tulosyksikköohje 11 03 15.01.2014 Vahvistus pvm 08.11.2009 Sivu 1(5) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat palo-ovien ja luukkujen hyväksyttämistä koskevat ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos; Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vuorentaan kappeli Marssitie 23, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 11.07.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (16) Vuorentaan

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuus Vaatimukset ja niiden täyttäminen

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli 10.2.2017 Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Annetaan asetuksen muodossa Samaan asetukseen kootaan

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 76 08.08.2013. 76 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 76 08.08.2013. 76 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 76 Asianro 1749/10.03.00/2013 Lausunto Kuopion hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 13.6.2013 63 / rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

Korkea rakentaminen suunnittelijan silmin

Korkea rakentaminen suunnittelijan silmin Korkea rakentaminen suunnittelijan silmin L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Uutta useimmille meistä

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu

TEKNINEN TIEDOTE 26.10.2015 Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsiteltävä oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen paloturvallisuus on kansallisissa määräyksissä hyväksytty, Eurokoodeihin perustuva menetelmä,

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011 Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula, Topi Sikanen ja Simo Hostikka Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo,

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen: OHJE 1 (7) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma (jatkossa toteuttamissuunnitelma) tarkoittaa toiminnanharjoittajan laatimaa suunnitelmaa siitä,

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

PALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO PALOÄSSÄT OY:N LAATIMA JA KEHITTÄMÄ

PALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO PALOÄSSÄT OY:N LAATIMA JA KEHITTÄMÄ PALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO PALOÄSSÄT OY:N LAATIMA JA KEHITTÄMÄ 30.07.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄLUETTELON SISÄLTÖ... 3 2. TEHTÄVÄLUETTELON KÄYTTÖ... 3 2.1 PALKKIOMALLIT... 3 2.2 HUOMIOITAVAA

Lisätiedot

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 Savunpoisto, savunhallinta vai jotain muuta 2 Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (Wilhelm Occamilainen n.1285-1350)

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

Poistumisharjoitusten havainnointi osana FDS+Evac-ohjelman kehitystä

Poistumisharjoitusten havainnointi osana FDS+Evac-ohjelman kehitystä Poistumisharjoitusten havainnointi osana FDS+Evac-ohjelman kehitystä Paloposki, Rinne, Korhonen, Saari, Pursula, Nummila, Hostikka Yleistä VTT kehittää FDS-ohjelmaan laajennusta poistumislaskentaan: FDS+Evac:

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu Prosessikaavio 2 Suunnitteluvaiheessa 3 Hankkeen suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä kustannustehokkaimmat valinnat paloturvallisuuden(kin) osalta. Suunnitellun

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista. Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (9) Pelastuslaitos 48/2014 07.11.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (9) Pelastuslaitos 48/2014 07.11.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (9) 68 Poistumisturvallisuuden arviointi / Barnavårdsföreningen i Finland r.f., Stenbäckinkatu 7 HEL 2014-009245 T 09 00 00 Poistumisturvallisuusselvitys 18.7.2014 Päätös

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

POISTUMISSIMULOINNIT PALOTILANTEISSA

POISTUMISSIMULOINNIT PALOTILANTEISSA POISTUMISSIMULOINNIT PALOTILANTEISSA Simo Heliövaara & Harri Ehtamo Systeemianalyysin laboratorio, Teknillinen korkeakoulu PL 1100, 02015 TKK Timo Korhonen & Simo Hostikka VTT PL 1000, 02044 VTT Tiivistelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

Poistumiskoe velvoitetaan toteutettavaksi, mikäli

Poistumiskoe velvoitetaan toteutettavaksi, mikäli OHJE 1 (6) POISTUMISKOE Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumiskokeen suunnittelemista ja toteuttamista. Poistumiskoe liittyy hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen kohteiden

Lisätiedot

Piikallio. ATK sovellusten kehittäminen ja käyttö Esimerkkejä. Piikallion työntekijä* mukana Työmaan turvallisuusjohtaminen

Piikallio. ATK sovellusten kehittäminen ja käyttö Esimerkkejä. Piikallion työntekijä* mukana Työmaan turvallisuusjohtaminen Piikallio ATK sovellusten kehittäminen ja käyttö Esimerkkejä Riskianalyysien ohjaus Piikallion työntekijä* mukana Työmaan turvallisuusjohtaminen Piikallion työntekijä * käynnistää ja seuraa Savunpoiston

Lisätiedot

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA OHJE 1 (5) OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA Ohje on laadittu yhteistyössä kumppanuusverkoston pelastuslaitosten ja Kuntaliiton kesken ja sen tavoitteena on alueiden

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö Hilton Kalastajatorppa 10.12.2015 MRL I 1.1.2013-> MRL II 1.9.2014-> YMa+VNa

Lisätiedot

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Poltinahon seurakuntatalo Turuntie 34, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (12) Poltinahon

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo

Lisätiedot

Turvalliset ovien. aukaisumekanismit

Turvalliset ovien. aukaisumekanismit Turvalliset ovien aukaisumekanismit CFPA ja E1 Yhtenäinen tulkinta Perustuu standardeihin EN 179 EN 1125 Parantaa turvallisuutta www.cfpa-e.org Määräys ja ohje Esittää vähimmäistason E1:n ohjeet ovat esimerkkejä

Lisätiedot

Mitoittavat tilanteet tulipalon aikaisessa poistumisessa, kokeellinen tutkimus

Mitoittavat tilanteet tulipalon aikaisessa poistumisessa, kokeellinen tutkimus Mitoittavat tilanteet tulipalon aikaisessa poistumisessa, kokeellinen tutkimus Palotutkimuksen päivät, Espoo, 27.8.2013 Timo Korhonen, Terhi Kling, Tuomo Rinne, Peter Grönberg 2 Kenttäkokeita poistumisen

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 42 15.08.2012 LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 42 Rakennuslupa nro 2012-534 Rakennuspaikka: 405-563-11-37 Pinta-ala

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA LÄNSISATAMAN BUNKKERI TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. PALOLUOKKA... 2 3. OSASTOINTI... 2 4. PALOKUORMAT...

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun

Lisätiedot

Simulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja

Simulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja Simulaatio-oppiminen Hannu Salonen Opettaja /simulaatio-ohjaaja Mitä on simulaatio todellisuuden jäljittelyä jonkin yksittäisen tai yhtenäisen asiakokonaisuuden tai sen osan simulointia mahdollisimman

Lisätiedot

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa Railway applications. Fire protection on railway vehicles standardien pääkohdat standardien merkitys muutokset nykykäytäntöön 1 Euroopassa on ollut voimassa useita kansallisia standardeja kiskokaluston

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot