Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Transkriptio

1 Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta Jukka Saari Johtava palotarkastaja Rakentamisen ohjaus

2 Tarve kiinteistökehitykselle Ensisijaisesti kannattaa aina ensin olla yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen Edellyttääkö aiottu muutos rakennuslupaprosessin käynnistämisen? Muuttuuko käyttötarkoitus? Salliiko mahdollinen kaava aiotun toiminnan?

3 Pelastusviranomaisen rooli rakennuslupaprosessissa Pelastusviranomainen toimii lausunnonantajana Pelastusviranomainen on rakennusvalvonnan konsultti Tarvittaessa pelastusviranomainen voi myös ohjata suunnittelua esim. neuvottelemalla pää- tai erityissuunnittelijan kanssa käytettävistä ratkaisuista Rakennusluvan ja ehdot antaa rakennusvalvontaviranomainen

4 Pelastusviranomaisen rooli rakennuslupaprosessissa Pelastusviranomainen ottaa mahdollisessa lausunnossaan ja suunnittelun ohjauksessa kantaa lähtökohtaisesti rakennushankkeiden paloturvallisuuteen liittyviin asioihin, kuten: Henkilöturvallisuus Poistumisreitit Aikainen ilmaisu Pelastustoiminnan onnistumisen edellytyksiin Savunpoistoratkaisut Mahdolliset muut palotekniset laitteet Suuret palo-osastot Jne. Mahdollisiin poikkeustapauksiin, kuten räjähdysvaarallisiin tiloihin, polttoainevarastoihin ja muihin kemikaalikohteisiin jne.

5 Pelastusviranomaisen velvoitteet Pelastusviranomainen toimii pelastuslain (379/2011) valtuuttamana Pelastusviranomainen suorittaa lakisääteisiä valvontatehtäviä (palotarkastukset) valvontasuunnitelmassa määriteltyihin kohteisiin Valvontatoimintaa ja rakennuslupaprosessin ohjaavaa asiantuntijaroolia ei tulisi sekoittaa!

6 Pelastusviranomaisen velvoitteet

7 Esimerkkitapauksia Maatalouden tuotantorakennus (esim. vanha navetta) halutaan muuttaa varastohotelliksi (teollisuus- ja varastointi) Maatilan vanha päärakennus halutaan muuttaa matkailukäyttöön (majoitustila) Tuotantorakennus (esim. vanha navetta) halutaan muuttaa juhlatilaksi (kokoontumis- ja liiketila)

8 Lähtökohta ja olennaiset kysymykset Rakennuksen paloluokka vaikuttaa olennaisesti sen käyttöön P1, P2, P3 Vaatimukset esim. kantaville rakenteille P3-luokan rakennuksen kehittäminen haasteellisinta Paloluokan muutos jälkikäteen on hankalaa ellei mahdotonta.. Paloluokka tulee aina määrittää suunnitelmissa Muuttuuko rakennuksen käyttötarkoitus vaarallisempaan suuntaan? Onnistuuko pelastustoiminta? Toimintavalmiusaika Toteutuuko henkilöturvallisuus? Mahdollisuus havaita alkava palo ja mahdollisuus poistua rakennuksesta turvallisesti

9

10

11 Tuotantorakennuksesta pienvarastokäyttöön Käyttötarkoitus ei varsinaisesti muutu, mutta palokuorma todennäköisesti lisääntyy

12 Pelastusviranomaisen näkökulma Pelastustoiminnan edellytykset tulee huomioida rakennuksessa Palo-osastokoot P3: 2000 m2 Savunpoistojärjestelyt Palokuormaryhmä yli 1200 MJ/m2: 2 % lattia-alasta Sammutusreitit ja pelastustehtävien järjestelyt Henkilömäärärajoitukset tulevat harvemmin vastaan tässä käyttötavassa Tästä huolimatta uloskäytäviä tulee olla riittävä määrä

13 Asuinrakennuksesta majoituskäyttöön Käyttötarkoitus muuttuu paloteknisesti tarkasteltuna vaativampaan suuntaan Henkilöturvallisuus Henkilöt eivät tunne tiloja kuten normaalissa asumisessa Muutosten osalta sovelletaan voimassa olevaa asetusta rakennusten paloturvallisuudesta

14 Pelastusviranomaisen näkökulma Rakennuksen paloluokka määrittää pitkälti rakennuksen käyttöä Suurin sallittu henkilömäärä P3-luokan kaksikerroksinen rakennus: 10 Rakennuksen suojaustaso Asetuksessa määritelty rajat henkilömäärän perusteella Pienissä majoitustiloissa (alle 50 paikkaa): sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Palo-osastot, osiinjaot sekä pintaluokat Osastokoko riippuu paloluokasta, esim. P3-luokan rakennus: 400 m2 Majoitushuoneiden osiinjako EI15 Uloskäytäväjärjestelyt Lähtökohtaisesti kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää Mikäli kulku huoneeseen tapahtuu suoraan ulkoa: yksi uloskäytävä riittää

15 Piirros: Elontuli / Karjalohja, Sudeva Huhtamäen luvalla

16 Tuotantorakennuksesta kokoontumistilakäyttöön Käyttötarkoitus muuttuu paloteknisesti tarkasteltuna vaativampaan suuntaan Henkilöturvallisuus Henkilömäärä Henkilöt eivät tunne tiloja

17 Pelastusviranomaisen näkökulma Rakennuksen paloluokka määrittää pitkälti rakennuksen käyttöä Suurin sallittu henkilömäärä Kaksikerroksinen P3-luokan rakennus: 50 Kerroslukutulkinta esim. navetan ylisten suhteen (ajosillat, pinnanmuodot jne.), millainen rakennus on paloteknisesti katsottuna? Palo-osastot sekä pintaluokat Osastokoko riippuu paloluokasta, esim. P3-luokan rakennus 400 m2 Uloskäytäväjärjestelyt Riittävä määrä uloskäytäviä

18 Piirros: Vanha Passi / Karjalohja, Seppo Juurikon luvalla