KOTIKUNTALAKI UUDISTUU - kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset. Lohja / Järvenpää Sami Uotinen Neuvotteleva lakimies

Transkriptio

1 KOTIKUNTALAKI UUDISTUU - kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset Lohja / Järvenpää Sami Uotinen Neuvotteleva lakimies

2 Esityksen sisältö Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämisestä Kotikuntalain (201/1994) keskeisiä säännöksiä Kotikuntalain muutokset (1377/2010) Sosiaalihuoltolain muutokset (1378/2010)

3 Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämisestä

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki Valmistelussa: tarve voimaantulolle 2013, kokeilulaki HE: syksy 2010 Hallintosäännökset toistaiseksi kansanterveys-, erikoissairaanhoito- ja sosiaalihuoltolaissa Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma Mieli hanke Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Valtakunnalliset sähköiset potilas- ja asiakastietojärjestelmät Laki- ym. hankkeita: HE: kesäkuu 2010 Voimaan: 2011 Etunimi Sukunimi Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki Kotikuntalakiuudistus PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Puitelain muutos syksy 2010: SOTE-eheys ja valtioneuvoston toimivalta Peruspalvelujen valtionosuusuudistus HE: 2012 Voimaan: 2013

5 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki tullut voimaan sisältölakina (HE 90/2010) Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen jatkuu väliraportti annettu keväällä 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan järjestämislain valmistelu jatkuu, vaikka hallituksen esitystä ei anneta tällä hallituskaudella Vuonna 2010 käynnistetty sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita koskeva kokeilu kokeilulaki Paras-puitelakiin lisätään loppuvuodesta 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä koskeva säännös sekä valtioneuvoston toimivalta määrätä kunnat yhteistyöhön Etunimi Sukunimi

6 Terveydenhuoltolakiesitys Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle Perusterveydenhuollon vahvistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen Asiakkaan valinnanvapaus Potilastietojen liikkuvuus Ensihoidon järjestäminen Hoitotakuun täsmentäminen Erityisvastuualueiden tehtävien täsmentäminen Tutkimus-EVOa koskevien säännösten muutokset Laki voimaan Etunimi Sukunimi

7 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Lainsäädännön rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus Sosiaalihuollon periaatteiden modernisointi lainsäädännön uudistamisen pohjaksi Uudistamisen kohteena sosiaalihuoltolaki ja noin 20 sosiaalihuollon erityislakia tavoitteena asiakkaan kannalta ehyempi ja johdonmukaisempi kokonaisuus Keväällä 2010 annettu väliraportti linjausehdotukset lainsäädännön kehittämisen yleisistä periaatteista ja lainsäädännön rakenteesta Etunimi Sukunimi

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Puitelain jälkeistä aikaa koskevista rakenteista ei yksimielisyyttä, joten lakia ei tässä vaiheessa anneta Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain rakenteita koskevat säännökset jäävät edelleen voimaan Rakenteita koskevaa uudistusta tarvitaan välttämättä, koska puitelain toimenpiteet eivät ole riittäviä ja puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki Järjestämislain valmistelu jatkuu: STM asettanut työryhmän valmistelemaan lakia varten rakenteita koskevia peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen - Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti (STM:n raportteja ja muistioita 2011:7) Etunimi Sukunimi

9 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta (linjaukset valmisteilla, tavoitteena voimaantulo 2013) Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon organisointia koskevat säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon eheys hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa koskevat säännökset valtakunnallinen kehittäminen alueellinen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskevat säännökset Valvira ja aluehallintoviranomaiset

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus kytkeytyvät toisiinsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus vuoden 2008 alussa (indeksisidonnaisuus) Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin hallitusohjelman mukaisesti ja se tuli voimaan vuoden 2010 alusta. uuteen lakiin koottiin hallinnonalakohtaisista valtionosuuksista muun muassa yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen valtionosuus Monikanavarahoituksesta tehtiin selvitys hallitusohjelman mukaisesti, ja se valmistui marraskuussa

11 Määräaikainen sote-aluekokeilu osana rakenteita koskevaa uudistusta Kokeilu luo pohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelulle Kokeilun avulla: a) kartoitetaan kokemuksia lainsäädäntöä varten b) tuetaan kentällä käynnissä olevia muutosprosesseja Keskeinen lähtökohta: riittävän suuri alue, joka vastaa peruspalveluista sekä osasta erityistason palveluja yhtenä kokonaisuutena Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä vuosina (305/2011) Voimassa

12 Paras-puitelain muuttaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus 5 :n muutos: yhteistoiminta-alueelle on siirrettävä perusterveydenhuollon lisäksi kaikki sosiaalitoimen tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta Valtioneuvoston toimivalta (ns. perälauta) valtioneuvostolle säädetään toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi

13 Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, yhteinen potilasrekisteri, hoitotakuu, erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki Kainuun kokeilulaki Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta

14 Valinnanvapaudesta Palveluseteli Valinnanvapaus kunnan päättämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelusetelijärjestelmään hyväksyttyjen yksityisten palveluntuottajien välillä Palvelujen järjestäjä ja maksaja sama. Tuottaminen eriytyy. Terveydenhuoltolakiesitys (HE 90/2010) Valinnanvapaus julkisen terveydenhuollon yksikköjen välillä Aluksi perusterveydenhuollossa kunnan sisällä ja erikoissairaanhoidossa erityisvastuualueen sisällä Myöhemmin laajenee koko maahan Palvelujen järjestäminen ja kustannusvastuu erkanevat Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutos (HE 101/2010) Mahdollisuus hakea palveluja kunnalta, joka ei ole kotikunta Mahdollisuus valita kotikunta, joka järjestää palvelut Palvelujen järjestäminen ja kustannusvastuu erkanevat

15 Kotikunnan merkitys Vaali- ja osallistumisoikeuksien käyttäminen Oikeus äänestää kunnallisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä Vaalikelpoisuus kunnallisiin luottamuselimiin Oikeus kunnallisvalituksen tekemiseen Oikeus käyttää kunnallisia palveluja Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään pääsääntöisesti kunnan asukkaalle Seurakunnan jäsenyys Verotus

16 Kotikuntalain keskeisiä säännöksiä

17 Kotikuntalain soveltamisala (1 ) Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnan määräytymisestä. Em. merkitään väestötietojärjestelmään henkilön ilmoittaman tilapäisen asuinpaikan ohella. Jollei muussa laissa toisin säädetä, kotikuntalain säännöksiä noudatetaan myös silloin, kun valtion tai kunnan viranomainen taikka kansaneläkelaitos tekee ratkaisuja, joihin henkilön kotikunnalla ja siellä olevalla asuinpaikalla tai henkilön tilapäisellä asuinpaikalla on vaikutusta.

18 Kotikunnan ja väestökirjanpitokunnan määräytyminen (2 ) Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta

19 Kotikunta Useampia asuntoja - Kiinteä yhteys Oma käsitys KHO T 1429 Henkilöllä oli asunto kahdessa kunnassa. Kunnassa A hänellä oli puolisonsa kanssa yhteinen koti. Hänen puolisollaan oli kunnassa työpaikka, ja hän itsekin, osa- aikaeläkkeelle jäätyään, edelleen työskenteli tuossa kunnassa. Tähän nähden hänellä katsottiin perhesuhteidensa ja toimeentulonsa johdosta olleen kiinteä yhteys sinne eikä kuntaan B, jossa hän ilmoituksensa mukaan vietti kaiken vapaa-aikansa, 7 kuukautta vuodessa. Henkilön kotikunnaksi katsottiin sen vuoksi kunta A eikä kuntaa B, jota hän itse piti kotikuntanaan.

20 Kotikunnan muuttumista koskevat rajoitukset (3 ) Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa: 1) enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä; 2) hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla (aikaisemmin: hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa); 3) merillä olosta laivaväkeen kuuluvana; 4) rangaistuksen suorittamisesta rangaistuslaitoksessa; 5) eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyydestä taikka julkisesta luottamustoimesta; tai 6) asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta.

21 Kotikunnan muuttuminen KHO T 3336 Vuonna 1928 syntynyt henkilö, jolla oli useita vammoja ja sairauksia, oli leskeksi jäätyään muuttanut kodistaan toisessa kunnassa sijaitsevaan yksityiseen vanhusten palvelutaloon. Muuttoon oli vaikuttanut muun muassa henkilön halu siirtyä entiselle kotiseudulleen ja halu saada asua viiden lapsensa ja heidän perheidensä lähellä. Henkilön muutto ei edellä oleva huomioon ottaen ollut aiheutunut pääasiassa hoidosta eikä huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa vaan pääasiassa tavanomaisesta asumistarkoituksesta. Hänen kotikuntansa oli näin ollen kunta, jossa yksityinen vanhusten palvelutalo sijaitsi.

22 Kotikuntalain muutokset

23 Kotikuntalakityöryhmä Toimikausi Kotikuntatyöryhmän loppuraportti (SM:n julkaisuja 24/2005) Työryhmä päätyi muistiossaan, että nykyinen rajoitussäännös ei ole perustuslain 9 :n liikkumisvapaussäännöksen mukainen Työryhmä katsoi, että muutto oikeuden toteuttaminen edellyttää kotikuntalain muutosta, kuntien välistä kustannusten jakoratkaisua sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksia Sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädännön muutokset edellyttävät jatkovalmistelua STM:ltä

24 Hallitusohjelman mukaan Toteutetaan kotikuntalain muutos ja siihen liittyvä kuntien välinen todellisiin kustannuksiin perustuva korvausjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikille vammaisille ja vanhuksille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan.

25 Kotikuntalaki ns. laitosrajoitus 3 Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa Käytännössä em. rajoitussäännös estää laitoshoidossa, perhehoidossa tai asumispalvelujen piirissä olevaa henkilöä vapaasti valitsemasta kotikuntaansa, joka järjestää hänelle palvelut Säännöksen on esitetty olevan ristiriidassa perustuslain 9 :n liikkumisvapausoikeuden kanssa

26 Hämeenlinnan HAO Kotikuntalain 3.n 2 kohdan säännös, jonka mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa ei ole ilmeisessä ristiriidassa Suomen perustuslain 9 :n 1 momentin liikkumisvapautta koskevan perusoikeuden kanssa. Laitoshoidossa olevalla toisessa kunnassa asuvalla vanhuksella ei ollut sosiaalihuoltolain 13 :n 1 momentin ja kotikuntalain 3 :n 2 kohdan nojalla oikeutta saada laitoshoitoa lähiomaisensa kotikunnassa. Kyseinen kotikuntalain säännös ei loukkaa liikkumisvapautta koskevan perusoikeuden ydinaluetta, koska se ei estä asianomaista vanhusta muuttamasta lähiomaisensa kotikuntaan esimerkiksi yksityisesti järjestämäänsä hoitoon. Kunnat ovat velvollisia järjestämään palveluita omille asukkailleen. Tilanne, jossa laitoshoidossa olevat vanhukset voisivat muuttaa kotikuntansa omaistensa kotikuntaan johtaisi siihen, että hoidon saatavuus voisi yleisesti ottaen olennaisesti vaarantua ja laitoshoidon kustannukset saattaisivat kasvaa merkittävästi. Tässä suhteessa perustuslain 9 :n 1 momentin liikkumisvapautta koskeva säännös on ristiriidassa perustuslain 19 :n 3 momentin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista koskevan säännöksen kanssa. Hallinto-oikeuden arvion mukaan riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen asettuu kotikuntalain 3 :n 2 kohdan ja sosiaalihuoltolain 13 :n soveltamisesta välillisesti johtuvan liikkumisvapausrajoituksen edelle, kun punnitaan näitä perusoikeuksia toistensa rajoitusperusteina. Näin ollen kotikuntalain 3 :n 2 momentin säännös ei ole perustuslain 106 :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Säännös ei ole myöskään ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. KHO hakemus hylätään

27 Valmistelun lähtökohdat 1 1. Kuntakorvausjärjestelmää sovelletaan henkilöihin, jotka ovat kunnan (=kotikunnan) päätöksellä toisen kunnan (=asuinkunnan) alueella laitoshoidossa, perhehoidossa tai asumispalvelujen piirissä 2. Mikäli em. henkilö haluaa asuinkunnan kotikunnakseen, säilyy alun perin lähettäneellä ja maksusitoumuksen antaneella kunnalla todellisiin kustannuksiin perustuva korvausvelvollisuus henkilön saamista palveluista

28 Valintaoikeus

29 Valmistelun lähtökohdat 2 1. Laitoshoidossa, asumispalveluissa tai perhehoidossa taikka niiden tarpeessa olevalla on oikeus hakea hoitopaikkaa toisesta kunnasta. 2. Henkilön hakiessa asumis- ja hoitopalveluja toisesesta kunnasta hänelle tehdään palvelutarpeen selvitys. Henkilö on tasavertaisessa asemassa toisen kunnan omien vastaavien palvelutarvitsijoiden kanssa. Palvelun varmistuttua ja muuton tapahduttua myös kotikunta muuttuu 3. Myös tähän tilanteeseen liittyy kuntien välinen korvausjärjestelmä

30 Omaehtoinen hakeutuminen

31 Aikataulu Hallituksen esitys (HE 101/2010) annettiin kesäkuussa Eduskunnalle StVL 13/2010 PeVL 39/2010 HaVM 27/2010 Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain ( /2010) muutokset voimaan Laskutusjärjestelmän luominen, tuotteistaminen, tietojärjestelmämuutokset, kouluttaminen???

32 Kotikunnan muuttumista koskevat rajoitukset (kotikuntalaki 3 ) Kotikunnan muuttumista koskevat rajoitukset Henkilön kotikunta ei muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu pääasiassa: 2) Hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla - uusi aikaisempaa tarkempi muotoilu

33 Kotikunnan valintaoikeus pitkäaikaisessa hoitosuhteessa (kotikuntalaki 3 a ) Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle Hän voi valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden

34 Kotikunnan muuttuminen eräissä tilanteissa (kotikuntalaki 3 b ) Henkilön kotikunta muuttuu, jos hän muuttaa toiseen kuntaan sosiaalihuoltolain 16 a :ssä tarkoitetuissa tilanteissa

35 Muuttajan ilmoitusvelvollisuus 7.1 Kun joku muuttaa kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa, hänen on aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluessa muuttopäivästä ilmoitettava siitä maistraatille Ilmoituksen voi muuttavan henkilön puolesta tehdä hänen mukanaan muuttava perheenjäsen Ilmoitus on tehtävä mm. myös silloin, jos joku muuttaa asunnosta ja hänelle ei jää vakinaista asuntoa

36 Muuttajan ilmoitusvelvollisuus 7.1 Jos henkilö käyttää 3 a :ssä säädettyä kotikunnan valintaoikeutta sellaisessa tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin sijoitettu sosiaalihuoltolain 42 a :ssä säädetyllä tavalla perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen toisen kunnan alueelle, henkilön tulee ilmoittaa tästä valintaoikeuden käyttämisestä välittömästi maistraatille

37 Muuttopäivä 10.2 Jos henkilö käyttää 3 a :ssä säädettyä kotikunnan valintaoikeuttaan ja tekee tähän liittyen 7 :n 1 momentissa säädetyn ilmoituksen valintaoikeuden käyttämisestä, muuttopäiväksi katsotaan ilmoituksen saapumispäivä

38 Sosiaalihuoltolain muutokset

39 Sosiaalihuoltolaki 16 a Se, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas Sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa ei terveyspalveluita?

40 Sosiaalihuoltolaki 16 a (jatkoa) Kunnan (tulokunta) tulee välittömästi ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsiteltäväksi ottamisesta hakijan kotikunnalle Kunnan tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palveluntarve yhteistyössä kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös Subjektiiviset oikeudet ja määrärahasidonnaiset tukitoimet Hakemusta ei kuitenkaan käsitellä, jos hakija on jo tehnyt hakemuksen toiseen kuntaan ja asian käsittely on vielä kesken

41 Sosiaalihuoltolaki 16 a (jatkoa) Jos/Kun kunta päättää palvelun myöntämisestä, hakijan on kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta ilmoitettava kunnalle palvelun vastaanottamisesta Hakijalla on oikeus 3 kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan Jos hakija laiminlyö edellä säädettyjen määräaikojen noudattamisen, hänen oikeutensa päätöksen mukaisiin palveluihin raukeaa

42 Esimerkki 1 Henkilö X on vanhainkodissa kunnassa A. Hän haluaa muuttaa kuntaan B, jossa hän on syntynyt Henkilö X hakee hoitopaikkaa kunnalta B. Kunta B ilmoittaa hakemuksesta kunnalle A ja kunnat arvioivat X:n palvelutarpeen yhteistyössä. Kunta B käsittelee hakemuksen. Henkilö X täyttää kunnan B kriteerit tehostetun palveluasumisen suhteen, mutta kunnan tehostetun palveluasumisen paikat ovat täynnä. Kunta B tekee kielteisen päätöksen ko. perusteella, mutta ilmoittaa, että X:n hakemus jää voimaan ja asiaan palataan, jos vapaita paikkoja ilmaantuu Neljän kuukauden kuluttua kunta B ilmoittaa, että X:lle on myönnetty tehostetun palveluasumisen paikka yksiköstä Y.

43 Esimerkki 1 jatkoa Tällä välin X on hakenut hoitopaikkaa myös kunnasta D, jossa asuu X:n lapsi. Kunta D on ilmoittanut hakemuksesta kunnalle A. Tällöin on selvinnyt, että asian käsittely on kesken kunnassa B. Näin ollen kunta D ei käsittele hakemusta. Henkilö X ilmoittaa kuntaan B kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta, että hän ottaa tehostetun palveluasumisen paikan vastaan. Henkilö X:n muutto ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan. Tästä huolimatta hänen muuttonsa toteutuu kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Jos muutto ei olisi toteutunut tuossa ajassa olisi X:n oikeus päätöksen mukaisiin palveluihin rauennut.

44 Esimerkki 2 Henkilö Z on kunnan B sijoittamana C kunnan alueella sijaitsevassa ostopalveluhoitopaikassa Y tehostetussa palveluasunnossa. Henkilö Z on poliittisesti aktiivinen ja haluaisi äänestää C kunnan kuntavaaleissa. Tämän mahdollistamiseksi hän vaihtaa kotikuntansa kunnasta B kuntaan C. Henkilö Z on siis tehostetussa palveluasumisessa kunnassa C, joka on nyttemmin myös hänen kotikuntansa. Tehostetun palveluasumisen kustannuksista vastaa kunta B. Kunta C ei kuitenkaan käytä yleensä paikkaa Y tehostetun palveluasumisen järjestämiseen ja harkitsee henkilön Z sijoittamista uuteen paikkaan

45 Esimerkki 3 Henkilö M asuu kunnan järjestämässä palveluasunnossa kyseisen kunnan V alueella Hän haluaa muuttaa kaupunkiin H. Hän hakee palveluasuntopaikkaa kaupungilta H. H:n kaupunki käyttää palveluasumisen järjestämiseen myös ostopalveluja kaupungin E alueelta. Paikkatilanne on muutoin vaikea H:n kaupungissa, mutta em. ostopalvelupaikoissa on tilaa Henkilö M muuttaa sitten osoitettuun hoitopaikkaan kaupungin E alueelle Mikä on henkilön M kotikunta?

46 Kuntien keskinäiset korvaukset Jos henkilö on sijoitettu toisen kunnan alueelle ja hän käyttää kotikunnan valintaoikeuttaan, palveluja koskeva järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle (sosiaalihuoltolaki 42 a ) Sekä omaehtoisen hakeutumisen (SHL 16 a ) että valintaoikeuden käyttämisen (SHL 42 a ) tilanteissa vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla (SHL 42 b )

47 Kuntien keskinäisen korvaukset Uusi kotikunta laskuttaa kustannuksia vastaavan korvauksen aiemmalta kotikunnalta Korvauksia laskettaessa tosiasiallisista kustannuksista vähennetään seuraavat erät: Valtionosuusprosenttia vastaava valtionosuus kyseisen henkilön ikäluokan perusteella määräytyvistä sosiaalija terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista asukasta kohti Asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti tai muuten perityt asiakasmaksut sopimuksen? piirin kuuluvista palveluista Jos ei ole sopimusta?

48 Siirtyvän valtionosuuden vähentäminen Perushinnat ikäryhmittäin vuonna 2010 (euroa/asukas): Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) Vuoden 2011 vos%: Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto * 0-6-vuotiaat 6 355,93 826, ,42 * 7-64-vuotiaat 295,68 897, ,51 * vuotiaat 861, , ,43 * vuotiaat 5195, , ,53 * Yli 85-vuotiaat , , ,75 Valtionosuusprosentti 2011: 34,11 %, joten vähennettävä osuus vuotiaasta 3 158,42 Oulu Tero Tyni

49 Kuntien keskinäiset korvaukset Perustelujen mukaan Vastuu 16 a ja 42 a :ssä tarkoitetuissa tilanteessa vastuu henkilön hoitoja hoivapalvelujen kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla Vastuu koskee myös näihin hoito- ja hoivapalveluihin välittömästi liittyvien palvelujen kustannuksia Välttämättömillä liitännäispalveluilla tarkoitettaan palveluja, jotka ovat käytännössä edellytyksenä sille, että henkilö voi olla kyseisessä hoitopaikassa tai palveluasunnossa Tapauskohtaisesti esim. kotisairaanhoidon palvelut, päivystyspalvelut tai turvapuhelinyhteydet Eivät ole sellaiset palvelut, joiden tarve ilmenee vasta henkilön muuton ja asumispalvelujen järjestämisen jälkeen Ehdotettava menettely edellyttää käytännössä sitä, että kunnat sopivat keskenään riittävällä tavalla korvauksen tasosta ja perusteista Lähtökohtana on, että korvaus kattaa kaikki edellä mainitun sopimuksen piiriin kuuluvien palvelujen tosiasialliset kustannukset Ulkoiset ja sisäiset toimintamenot, suunnitelman mukaiset poistot sekä osuus toimialahallinnon ja yleishallinnon kustannuksista

50 Kuntien keskinäiset korvaukset Kunnat voivat halutessaan sopia korvauksen tasosta myös muulla tavoin Uusi kotikunta vastaa niiden palvelujen järjestämisestä ja kustannuksista, joita sopimus ei sisällä Entäpä, jos ei ole sopimusta vastaako uusi kotikunta kaikista palveluista? Jos henkilön kotikunta vaihtuu (edelleen), siirtyy vastuu palvelujen järjestämisestä seuraavalle kotikunnalle, kustannusvastuun säilyessä edelleen samalla kunnalla

51 Kuntien keskinäiset korvaukset Ongelmia? Päästäänkö lain säännöksillä ja perustelujen kirjauksilla kuntien väliseen selvyyteen kustannusten korvaamisesta? Ovat lain säännökset tarpeeksi yksiselitteiset Mennäänkö perustelujen kirjauksilla ohi lain sanamuotojen? Välittömästi liittyvät palvelut, välttämättömät liitännäispalvelut - > mitä ne ovat? Onko kunnilla sopimusintressiä? Osa lain sopimusviittauksista ei ole omiaan selventämään asiaa

52 Kuntien keskinäiset korvaukset Ongelmia? Entisen kotikunnan vai uuden kotikunnan kustannusvastuu? Korvaus perustuu uuden kotikunnan kustannustasoon Kustannustason muutosten vaikutus korvauksen määrään Hoitopaikan vaihto kalliimpaan ilman, että hoidon tarpeessa tapahtuu muutos Kuka maksaa kustannukset? Kustannusvastuu ankkuroituu kuntaan, jossa oli kun ei enää kykene itsenäiseen asumiseen

53 Näkökohtia Esitetyt muutokset ovat palvelujärjestelmän näkökulmasta ongelmallisia Rahoituksen ja järjestämisen eriytyminen Asettaa eri kunnat erilaiseen asemaan SHL:n säännösten soveltamisalan epämääräisyys Säännökset sosiaalihuoltolaissa, terveydenhuollon lainsäädännössä ei edes viittausta - > soveltuu lähinnä sosiaalihuoltoon??? Korvausjärjestelmän osalta olisi pyrittävä yksinkertaiseen sekä maksajan että järjestäjän edut turvaavaan järjestelmään Tehokkuus vähenee ja byrokratia lisääntyy