SOSIAALIHUOLTOLAKI UUDISTUU, MITÄ MAHDOLLISUUKSIA UUDISTUKSELLA ON SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN PARANTAMISEEN*

Transkriptio

1 Marja Heikkilä, johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SOSIAALIHUOLTOLAKI UUDISTUU, MITÄ MAHDOLLISUUKSIA UUDISTUKSELLA ON SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN PARANTAMISEEN* Kasteen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä *Esityksessä hyödynnetty runsaasti Reijo Väärälän materiaalia

2 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä Työryhmän toimikausi Työryhmän tehtävänä on: 1. Selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Selvityksessä tulee ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Selvitystä tehdessään työryhmän tulee olla yhteistyössä terveydenhuoltolain ja kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta annettavan lain valmistelun kanssa. Samoin tulee ottaa huomioon muutokset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmässä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen mukaisesti toteutettavat muutokset kunta- ja palvelurakenteeseen.

3 . työryhmän tehtävä 2. Tehdä edellä mainitun selvityksen pohjalta esitykset keskeisiksi linjauksiksi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisessa. Linjaukset tulee antaa väliraportin muodossa maaliskuun loppuun 2010 mennessä. 3. Laatia vahvistettujen linjausten pohjalta esitys sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi.

4 Työryhmän kokoonpano 1. Sillanaukee, Päivi osastopäällikkö, ylijohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Puheenjohtaja 2. Väärälä, Reijo apulaisosastopäällikkö sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja 3. Koivuranta, Eija johtaja sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen 4. Ilmonen, Kari johtaja sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen 5. Ahonen, Hanna-Leena Erityisasiantuntija Valvira Jäsen 6. Kirmanen, Leena lääninsosiaalitarkastaja, sosiaalih tulosjohtaja Etelä-Suomen lääninhallitus, Helsingin toimipiste Jäsen 7. Komminaho, Alpo sosiaalijohtaja Rauman kaupunki Jäsen 8. Voutilainen, Paavo sosiaalijohtaja Helsingin kaupunki Jäsen 9. Kallunki, Hannu perusturvajohtaja Kuusamon kaupunki Jäsen 10. Näse, Stefan sosiaalijohtaja Pedersören kunta Jäsen 11. Särkelä, Riitta toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry Jäsen 12. Niemelä, Markku toimitusjohtaja Eteva kuntayhtymä Jäsen 13. Salomaa, Eeva Johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Jäsen 14. Uotinen, Sami Neuvotteleva lakimies Suomen Kuntaliitto Jäsen 15. Haverinen, Riitta tulosaluejohtaja THL -terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäsen 16. Mäntysaari, Mikko professori Jyväskylän yliopisto Jäsen

5 jatkuu 17. Heikkilä, Marja johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jäsen 18. Mäenpää, Eeva lainsäädäntöneuvos valtiovarainministeriö, kuntaosasto Jäsen 19. Vorma, Helena lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen 1. Palola, Elina kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sihteeri 2. Kuusisto, Riitta hallitusneuvos sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 3. Äijö, Kirsti suunnittelija sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 4. Kauppinen, Sari neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 5. Vuorinen, Virpi hallitussihteeri sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 6. Rainakari, Kaisa hallitussihteeri sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 1. Räty, Tapio Johtava lakimies Helsingin kaupunki Asiantuntija 2. Puro, Markku yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Asiantuntija 3. Sarvimäki, Pirjo neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Asiantuntija 4. Kosonen, Maini hallitusneuvos sosiaali- ja terveysministeriö Asiantuntija 5. Kainulainen, Pirjo neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Asiantuntija 6. Metso, Juha sosiaali- ja terveysjohtaja Espoon kaupunki Asiantuntija

6 Sosiaalihuollon haasteet > Köyhyys, huono-osaisuus, syrjäytyminen ja eriarvoisuuden kasvun uhkat Ihmisten sieto/kestokyky, hyvinvointivaltion uskottavuus Eurooppalaiset kriisit ja uhkat o Asiakaskeskeisyyden vaatimukset, asiakasosallisuus Retoriikkaa vai halutaanko oikeasti ihmisten osallistuvan enemmän heitä itseään koskeviin asioihin Vahvan kansalaisyhteiskunnan edellytykset Perusoikeuksien vahvempi rooli Valinnanvapauden vaatimukset Ihmiset kuluttajina vai kansalaisina, tarvitsevatko valinnat tukea ja ohjausta

7 Haasteet jatkuu Sosiaalinen kaikissa politiikoissa Ihmisten sosiaalisen tuen ja hoivan tarve liittyy usein myös perheeseen ja lähiyhteisöön, kyse ei ole vain yksittäisestä asiakkaasta tai potilaasta Avun tarpeet ja ongelmat kietoutuvat usein monimutkaisiksi vyyhdeiksi, joissa on paljon toimijoita ja vastuullisia Syitä ja seurauksia on usein vaikea yksiselitteisesti diagnostisoida Uloslyönnit muilta sektoreilta (vrt. työhallinto, koulu, asuminen) Ammatillisen osaamisen ja eettisesti kestävien toimintaperiaatteiden säätely henkilökohtaisessa hoivassa Esimerkiksi vanhusten hoiva, varhaiskasvatus, lastensuojelu jne

8 Haasteet jatkuu Hoivajärjestelmien johtaminen Monensuuntaiset paineet Yksityisen hoivan ja julkisen hoivan sekoittuminen Hoivan liiketoiminnallistuminen, kilpailua, yhteistoimintaa, kumppanuutta Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Paikallisdemokratian muuttuminen ja rakenteiden muuttuminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Mikä on asiakkaan kannalta vaikuttavaa palvelua Lainsäädännön, vähimmäisnormien rooli lainsäädännössä kuvastuu paitsi poliittinen niin myös eettinen koodisto

9 Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on: Vahva yleislaki, joka antaa suunnan sosiaalihuollolle Perustuslain oikeuksien täsmentäminen (19 ) Tukea sosiaalihuollon rakenteellisia muutoksia Lähteä liikkeelle ihmisten tarpeista eikä organisaatiorakenteista Asiakaskeskeisyys vs. järjestelmäkeskeisyys Parantaa yhteistyösuhteita ja rakenteita Tuoda uusia välineitä toteuttaa hyvinvoinnin edistämistä

10 Osana lainvalmisteluprosessia Erityislait tarkastellaan myös: Ikälaki/vanhuspalvelulaki Vammaislakien yhdistäminen ja kehitysvammahuollon rakennemuutos Lastensuojelulain tarkistukset + perhehoitolain uudistaminen Itsemääräämisoikeutta koskeva säätely Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Toimeentulotukiasioiden säätely

11 Rajapinnat jatkuu Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain yhteensovitukset o Vanhusten pitkäaikaishoiva o Päihdehuolto o Mielenterveyspalvelut o Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalvelujen yhteistoiminta o Erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalvelujen yhteistoiminta o Päivystysasioiden järjestelyt

12 jatkuu Työvoimapalvelujen ja sosiaalihuollon rajat ja yhteistoiminta Kaavoitusta ja asumista koskeva säätely, rajat ja yhteistoiminta Liikkumisen ja liikenteen säätely Kulttuuripalvelut Koulutusta koskevat säätelyt

13 Sosiaalihuoltolaki ja järjestämislaki Aikaisemmin sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista säädetyssä laissa olleet seuraavat asiat siirtyvät ns. järjestämislakiin Järjestämisvelvollisuus rahoitusta koskeva säätely (paitsi valtionosuudet) koulutus, tutkimus, kehittämistoiminta valvonta Järjestämislaki yhteinen terveydenhuollon kanssa Aikataulu ratkeaa hallituksen kuntauudistusta koskevien linjausten yhteydessä

14 Suuria, vielä avoinna olevia kysymyksiä Kysymys valinnanvapaudesta Palvelustrategiset kysymykset Kysymys asumisesta/laitoksista Kysymys sosiaalityöstä Kysymykset tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä

15 Lain nykyinen sisältö 1. LUKU: Yleiset säännökset Lain tarkoitus Soveltamisala Määritelmät Sosiaalihuollon saatavuus ja saavutettavuus 2. LUKU: Hyvinvoinnin edistäminen Hv vaikutusten huomioon ottaminen Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Hyvinvointiarvio ja sen raportointi Eri toimijoiden tarjoaman tuen hyödyntäminen Hyvinvointineuvonta Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Rakenteellinen sosiaalityö

16 jatkuu Edellytysten luominen hyvinvointia edistävälle toiminnalle (Toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti) 3. LUKU: Yksilön, perheen ja yhteisön tuen tarpeet Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämän tuen tarve Toimintakykyyn liittyvä tuen tarve Tuen tarve syrjäytymisen torjumiseksi Lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuva tuen tarve Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve Taloudellisen tuen tarve Tuen tarve asumiseen Omaisen tai läheisen tuen tarve Tuen tarve yhteisössä

17 4. LUKU: Sosiaalipalvelut ja muut sosiaalihuollon tukitoimet Tarpeisiin vastaamisen yleiset periaatteet Tuki perheille Tuki suoriutumiseen ja osallistumiseen Hoiva Yksilö, perhe ja yhteisökohtainen sosiaalityö Sosiaalinen kuntoutus Omaisen tai läheisen tukeminen Työelämäosallisuutta tukeva toiminta Toimeentulon turvaaminen Tuki asumisen järjestämiseen Sosiaalipäivystys Erityisen tuen tarpeisiin vastaaminen

18 5.LUKU: Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko Kiireellisen tuen tarve Muun kuin kiireellisen tuen tarve Selvityksen tekeminen ja palveluasiakas/tukisuunnitelma Lapsen huomioon ottaminen Vastuutyöntekijä Ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta Päätös tuen järjestämisestä Odotusaikojen julkaiseminen? Oikaisuvaatimus Valitus hallinto-oikeuteen Täytäntöönpano Muutoksenhakukielto Valituslupa Riira-asia

19 6.LUKU: Sosiaalihuollon ohjaus ja kehittäminen Sosiaalihuollon toimintaedellytykset Sosiaalihuollon kieli Sosiaalihuollon laatu ja omavalvonta Asiakasasiakirjat Ammatillisen osaamisen kehittäminen Yhteistyö Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Toimenpiteet ilmoituksen johdosta Sosiaalihuollon kehittäminen Tiedottaminen Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelma

20 7.LUKU: Erinäiset säännökset Vielä aivan auki KIITOS!