2. Ulkopoliittisen instituutin toiminnan rahoitustilanne

Transkriptio

1 ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2013

2 1. Yleistä Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos, joka tuottaa poliittisessa päätöksenteossa hyödylliseksi koettua korkeatasoista tutkimusta sekä innovatiivisia ratkaisumalleja kansainvälisistä ja Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä. Instituutin työ syventää julkista keskustelua ja on tiedeyhteisön kannalta hyödyllistä. Vaikuttavuuden ja lisäarvon tuottamisen kannalta on keskeistä, että instituutin tutkimus täyttää kansainväliset laatukriteerit ja tuloksista viestitään tehokkaasti eri kohderyhmille. Instituutin tavoitteena on yhdistää akateeminen ja politiikkarelevantti tutkimus. Instituutilla on vahva analyyttinen osaaminen valikoiduilla tutkimusaloilla, joilla on erityistä merkitystä Suomelle, Euroopan unionille ja kansainvälisille järjestöille. Vuosien tutkimusagenda koostuu kolmesta ohjelmasta, joiden aiheina ovat Euroopan unioni - erityisesti sen ulkosuhteiden, talouden ja poliittisen järjestelmän tutkimus -, Euroopan unionin itäinen naapurusto ja Venäjä sekä globaali turvallisuus. Lisäksi instituutti on käynnistänyt pienen määrän tutkimusohjelmat poikkileikkaavia tutkimusprojekteja, joista yksi liittyy erityisesti Suomen ulkopolitiikan tutkimukseen. 2. Ulkopoliittisen instituutin toiminnan rahoitustilanne Upin omassa määrärahatarpeiden mitoituksessa on otettu huomioon talousarviomäärärahan ja siirtyvän erän nettokäyttö, joka vuonna 2011 on ollut euroa. Ulkopoliittinen instituutti käyttää vuonna 2012 viime vuosien tapaan edellisiltä vuosilta säästyneitä määrärahoja, joita vuoden 2012 alussa on jäljellä n euroa. Vuoden 2011 aikana käytettiin siirtyvää rahaa n euroa ja tämä tahti tulee jatkumaan vuonna Täten siirtyvää rahaa olisi jäljellä 2013 enää n euroa, joka on jo varsin alhainen siirtyvän erän suhteellinen taso vertailtaessa muihin valtion kirjanpitoyksiköihin. Esitämme, että toiminnan perusrahoitus nostettaisiin vuonna 2013 tai viimeistään 2014 alusta tasolle, jossa kaikki toiminnan perusmenot pystyttäisiin kattamaan vuosittaisella talousarviorahalla ja siirtyvä erä jäisi puskuriksi ennakoimattomia rahantarpeita varten. Tällä hetkellä siirtyvää erää joudutaan käyttämään myös kiinteisiin juokseviin menoihin, eli toiminnan rahoitukseen syntynyt rakenteellinen alijäämä, koska toiminnan kulutaso on noussut nopeammin kuin varsinaisten talousarviomäärärahojen taso. Siirtyvät erät ovat säästyneet alun perin vuosilta 2008 ja 2009, jolloin tutkijoiden sairaslomien ja virkavapauksien johdosta määrärahoja jäi käyttämättä. 2

3 Uuden ohjelmakauden alkuun eli vuoteen 2014 mennessä siirtyvä erä on tällä määrärahatasolla ja toiminnan kulutasolla käytetty, joka johtaa siihen että toiminnan tasoa ei pystytä pitämään ennallaan vaan tutkijanpaikkoja ja muita kuluja pitää karsia. Tämä puolestaan johtaa toiminnan ja aktiviteettien supistumiseen nykyisestä tasosta. Ulkopoliittisen instituutti esittää, että sen määrärahatasoon tulisi pysyväksi muuttuneen alijäämän korjaamisen lisäksi tehdä vuosittaiset hintakorjaukset palkkojen ja muiden kulujen nousun kattamiseksi. Muiden kulujen hintakorjauksiin esitämme käytettäväksi kuluttajahintaindeksiä, jota mm. VM käyttää kehyksiin kuuluvien toimintamenomomenttien kulutusmenojen hintakorjauksiin kuluvalla vaalikaudella (VM:n kehyskäsikirja , VM:n kehyspäätös ). 3. Talousarviomenojen - ja tulojen tarkastelu kululajeittain 3.1 Tuotot Ulkopuolinen hankerahoitus ja kustannusten korvaukset Hallitulla ulkoisen rahoituksen määrällä pystytään tarttumaan joihinkin uusiin tutkimusaiheisiin ja järjestämään lisäaktiviteetteja, joita ei perusrahoituksella pystyttäisi järjestämään. Ulkoinen rahoitus on kansainvälisten suhteiden tutkimuksen alalla erittäin vahvasti kilpailtua. Jätettyjen monivuotisten rahoitushakemuksien läpimenoprosentti on n. 10 %, joka on samalla tasolla kuin tutkimusalalla keskimäärin. Vuodelle 2013 ei ole tätä kirjoitettaessa varmistunut yhtään monivuotista tutkimushanketta, mikä selittää tuloarvion alhaista määrää verrattuna vuoden 2011 toteumaan. Vuonna 2011 oli käynnissä yhtä aikaa kolme pitkäkestoisempaa hanketta, joka selittää tulokertymän määrän. Upi ei voi esittää talousarviossa pitkäaikaisista hankkeista muita kuin jo varmistuneita hanketuloja. Vuoden 2011 toimintakertomuksessa esitetystä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmasta käy ilmi, että hanketoiminta kuluttaa myös niitä resursseja, joita valtion talousarviosta rahoitetaan. Ulkopuolisen rahan hakeminen itsessään on työlästä ja rahoitushakemusten kirjoitustyö on pois tutkijoiden talousarviorahalla rahoitetusta perustyöstä. Upin saamilla rahoituksilla on vain harvoin kyetty rahoittamaan kiinteitä kuluja (esim. ohjelmakaudeksi palkatun tutkijan palkkakuluja tai hallintoon ja tiloihin liittyviä yleiskuluja). Nämä edellä mainitut 3

4 kustannukset eivät useinkaan ole hankerahoittajien silmissä tukikelpoisia kustannuksia. Lähes poikkeuksetta hankkeiden kokonaisrahoitusprosentti jää myös paljon alle 100 %:n, jolloin tämänkaltaiset kulut jäävät lopulta rahoituksen ulkopuolelle. Lyhytaikaisten hankkeiden ja kustannusten korvauksista mahdollisesti saatavien tulojen arvioitu määrä on n euroa. Nämä tulot on arvioitu vastaavien tulonlähteiden toteumien mukaan, eli täyttä varmuutta tulotason säilymiseen ole Maksullinen toiminta Ulkopoliittinen instituutti julkaisee Ulkopolitiikka - lehteä, jonka tilaajakanta on pysynyt melko tasaisena vuoden 2011 pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Vuodelle 2013 on budjetoitu lehden tuloiksi n euroa. 3.2 Kulut Palkkaukset Ulkopoliittisen instituutin kuluista on n. 70 % henkilöstömenoja. Instituutilla on suunnittelukauden alussa käytössään palkattua henkilöstöä yhteensä 40 henkilötyövuotta, joista tutkimukseen kohdentuu 25 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärä pysynee tällä tasolla nykyisen ohjelmakauden loppuun. Ulkopoliittinen instituutti on edelleen houkutteleva työyhteisö, mutta varsinkin tutkimusalan vastaavien laitosten palkkataso on noussut selvästi Upia korkeammalle tasolle. Palkkakilpailun koveneminen tulee näkymään jatkossa entistä selvemmin rekrytoinnin vaikeutena, ellei tutkijoiden palkkatasoa voida tarkistaa ylöspäin Vuokrat, palvelujen ostot ja muut kulut Suurimmat menoerät henkilöstökulujen lisäksi ovat vuokrat ja palvelujen (esim. painatuspalvelut ja matkustuspalvelut) ostot. Upi pyrkii hyödyntämään valtion yhteishankintoja, jotta hintoja saataisiin valtion mittakaavaetua hyödyntäen painettua alaspäin. Palvelujen, vuokrien ja matkakulujen hintojen nousun vuoksi määrärahojen ostovoima heikkenee kuitenkin edelleen n. 2,5 %:n vauhtia lähivuosina. Viraston toimitilavuokrat on suoraan sidottu elinkustannusindeksiin ja myös muissa tärkeimmissä kululajeissa myös valtion sopimustoimittajat siirtävät kustannustason nousun hintoihin. 4

5 Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden hintojen korotukset ovat jatkuvasti merkittävästi suuremmat kuin yleinen kustannustason nousu, mikä vie resursseja muulta toiminnalta. Vuosien talousarvioesitykset sekä vuoden 2011 toteuma ja ennuste vuodelle 2012 Ulkopoliittisen instituutin tulot ja menot TAE Tot. / Tilinp. TAE Tot. ennuste TAE Toimintamenot Palkkamenot Vuokrat Palvelujen ostot Muut toimintamenot Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot (sis. siirtyvän erän) Siirtyvä erää jäljellä vuoden alussa Nettomenot (siirtyvä erä vähennetty) Arvonlisäveromenot ( ) Netto- ja alv-menot yhteensä Nykyisen määrärahatason ylittävät esitykset vuodelle 2013 Määrärahan korotusesitys 1: Tutkijoiden palkkataso Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden palkkataso on tehtyjen vertailujen mukaan jäänyt jälkeen yhteiskunnallisten ja humanististen alojen palkoista. Upi on onnistunut vielä tälle ohjelmakaudelle rekrytoimaan paljon tieteellisesti korkeasti koulutettua tutkimustyövoimaa. Uuden ohjelmakauden alkuun, eli vuoteen 2014 mennessä olisi palkkoja tarkistettava paremmin vastaamaan alan palkkatasoa, jotta voitaisiin onnistuneilla rekrytoinneilla varmistaa tutkimuksen taso ja laatu myös seuraavalla ohjelmakaudella. TTS-asiakirjassa Upi on aikaisemmin esittänyt määrärahantarpeen tutkijoiden palkkatason korottamiseksi vuodelle 2014, eli uuden ohjelmakauden alkuun. Päädyimme karkeassa arviossa n euron lisämäärärahatarpeeseen seuraavasta ohjelmakaudesta alkaen. Asiaa on tarkasteltu uudelleen ja päädymme esittämään, että 5

6 määrärahoja palkkojen korottamiseen myönnettäisi osittain jo vuoden 2013 talousarviossa. Tämänhetkiset tutkijoiden palkkaluokat ovat seuraavat*: Tutkijoiden palkkataulukko A (maisteri, vähän kokemusta) B (maisteri, kokenut) C (tohtori, vähän kokemusta) D (tohtori, ansioitunut/kokenut) 2830 euroa 3184 euroa 3553 euroa 3851 euroa * Vertailutasona eduskunnan tutkijoiden palkkataso on keskimäärin n euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen D-luokkaan verrattavissa olevien tutkijoiden palkkataso keskimäärin n euroa. Yhteen tai useampaan palkkaluokkaan pyritään saamaan yhteiseltä euromäärältään 500 euron kuukausikorotus 2013 alusta lähtien, jonka kustannusvaikutus sivukuluineen olisi n vuodessa. Koska Ulkopoliittisen instituutin on mahdotonta rahoittaa palkankorotuksia nykyisellä määrärahatasolla, esitämme euroa pysyväksi kehyslisäykseksi Upin määrärahoihin. Määrärahan korotusesitys 2: Valtion virka ja työehtosopimuksesta aiheutuneiden palkankorotusten huomioon ottaminen talousarviossa Vuoden 2012 talousarviossa otettiin takautuvasti Upin määrärahatasoon huomioon VESratkaisut vuosilta 2010 ja Esitämme, että uuden työmarkkinaratkaisun vaikutus vuoden 2012 osalta (2,4 %) lisättäisiin niin ikään takautuvasti Upin määrärahatasoon. Korotuksen euromääräinen vaikutus laskettuna vuoden 2011 tilinpäätöksen palkkauskuluista on euroa. Ulkopoliittinen instituutti esittää, että vuoden valtion virka ja työehtosopimusratkaisusta aiheutuneet pysyvät menot euroa lisättäisiin pysyvänä määrärahalisäyksenä Upin talousarvioon. 6

7 Määrärahan korotusesitys 3: Toimitilavuokrien hinta/kustannustarkistusten huomioon ottaminen talousarviossa VM:n alkuvuoden ennuste (Taloudellinen katsaus, kevät 2012) hintojen kehitysvauhdista kuluttajahintaindeksillä mitattuna on 2,8 % vuodelle 2012 ja 2,6 % vuodelle Ulkopoliittisen instituutin toimitilavuokriin on vuodelle 2012 tehty 3,3 % indeksikorotus. Koska on lähitulevaisuudessa odotettavissa edelleen uusia tarkistuksia Upin toimitilojen vuokratasoon, esitämme että vuodelle 2012 tehty euromääräinen vuokrankorotus eli n euroa otettaisiin mukaan vuoden 2013 määrärahatasoon. Määrärahan korotusesitys 4: Tietokoneiden leasingkulut ja lisenssit liittyen eduskunnan tietotekniikkauudistukseen Ulkopoliittinen instituutti joutuu uusimaan kaikki tietokoneensa kerralla vuoden 2012 aikana, jotta pystyisimme ottamaan samat sovellukset käyttöön kun eduskunta. Koska olemme eduskunnan tietoturvan ja perustietoteknisen tuen hyödyntäjiä, on tämä uudistus pakko tehdä myös Upissa. Tietokoneiden uusinta on päätetty tehdä leasing järjestelynä, jonka vuosittaiset kulut Upille on n euroa. Upin kustannettavaksi tulee samalla Microsoftin ohjelmistolisenssit, jotka olivat aikaisemmin maksettu eduskunnan budjetista. Samalla Upin maksettavaksi tulee myös osuus työasemapalveluista, jotka eduskunta ostopalveluna hankkii. Ohjelmistolisenssien kustannus on per vuosi ja työasemapalvelujen n euroa per vuosi. Koska tähän järjestelyyn ei ole aikaisemmin varauduttu määrärahoissa ja mm. laiteuusinnat on käytännössä ollut pakko tehdä samaan aikaan, esitämme, että edellä mainituista menoeristä yhteensä koostuva euroa lisättäisiin pysyvänä määrärahalisäyksenä Ulkopoliittisen instituutin talousarvioon. Määrärahan korotusesitys 5: Ulkopolitiikan arkisto Ulkopoliittinen instituutti on perustanut Suomen ulkopolitiikan sähköisen arkistoa, jonne kootaan ulkopolitiikan keskeisiä dokumentteja sekä ulkopolitiikan kronologia. Ulkoasiainministeriö on antanut hankkeelle perustamisvaiheessa taloudellista tukea. Arkiston jatkuva ylläpito ja asiakaspalvelu vaatii tulevaisuudessa instituutin kirjasto- ja arkistotoimen vahvistamista 1 HTV:llä, noin euroa. Ulkopoliittinen instituutti esittää, että Ulkopoliikan arkiston ylläpidon turvaamiseksi Upin talousarvioon lisättäisi euron pysyvä määrärahojen lisäys. 7

8 ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI UTRIKESPOLITISKA INSTITUTET THE FINNISH INSTITUTE OF INTERNATIONAL AFFAIRS Yhteenveto esitetyistä lisäyksistä määrärahoihin: Määrärahan korotusesitys 1: Tutkijoiden palkkataso Määrärahan korotusesitys 2: Valtion virka-ja työehtosopimuksesta aiheutuneiden palkankorotusten huomioon ottaminen talousarviossa Määrärahan korotusesitys 3: Toimitilavuokrien hinta/kustannustarkistusten huomioon ottaminen talousarviossa Määrärahan korotusesitys 4: Tietokoneiden leasingkulutja lisenssit liittyen eduskunnan tietotekniikkauudistukseen Määrärahan korotusesitys 5: Ulkopolitiikan arkisto Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa Esitetyt määrärahan lisäykset suhteessa vuoden 2012 TA:n määrärahatasoon Vuoden 2012 TA:n nettomääräraha (ei siirtyvää erää) ««Estetyt ^ää?s?5hslisryk?t yhtssriä (luku.4) E Ehdotus nettomäärärahan tasoksi vuodelle ^- Muutos-% ,2% + n*»'<h.w^- Edellä esitettyjen lisäksi Ulkopoliittinen instituutti ehdottaa arvonlisäveroihin budjetoitavan euroa momentille Helsingissä m Teija Tiilikainen Johtaja / / Helena Lehtovirta Hallintojohtaja ^^t, 8