1. Yleistä. 2. Ulkopoliittisen instituutin rahoitustilanne

Transkriptio

1 ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2017

2 1. Yleistä Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton julkinen tutkimuslaitos, joka tuottaa poliittisessa päätöksenteossa hyödylliseksi koettua korkeatasoista tutkimusta sekä innovatiivisia ratkaisumalleja kansainväliseen politiikkaan ja Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä. Instituutin työ syventää julkista keskustelua ja on tiedeyhteisön kannalta hyödyllistä. Vaikuttavuuden ja lisäarvon tuottamisen kannalta on keskeistä, että instituutin tutkimus täyttää kansainväliset laatukriteerit ja tuloksista viestitään tehokkaasti eri kohderyhmille. Instituutin tavoitteena on yhdistää akateeminen ja politiikkarelevantti tutkimus. Instituutilla on vahva analyyttinen osaaminen valikoiduilla tutkimusaloilla, joilla on erityistä merkitystä Suomelle, Euroopan unionille ja kansainvälisille järjestöille. Vuosien tutkimusagenda koostuu kolmesta ohjelmasta, joiden aiheina ovat Euroopan unioni - erityisesti sen ulkosuhteiden, talouden ja poliittisen järjestelmän tutkimus -, Euroopan unionin itäinen naapurusto ja Venäjä sekä globaali turvallisuus. Lisäksi instituutti on käynnistänyt pienen määrän tutkimusohjelmat poikkileikkaavia tutkimusprojekteja, joista yksi liittyy erityisesti Suomen ulkopolitiikan tutkimukseen. Instituutilla on myös Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella ylläpidettävä Yhdysvaltojen vallan tutkimukseen keskittyvä pienimuotoinen keskus. 2. Ulkopoliittisen instituutin rahoitustilanne Nykyisellä määrärahatasolla Upi pystyy rahoittamaan 18 tutkijanpaikkaa, joka on ollut vuoden 2014 alusta tavoitetaso aikaisemman 20 tutkijan sijasta. Tämän lisäksi kilpaillun ulkoisen rahoituksen turvin on pystytty palkkaamaan vuosittain n. 3-4 tutkijaa. Vuonna 2015 talousarviomäärärahan (ml. siirtyvä erä) nettokäyttö on ollut euroa ja siirtyvän erän määrä on vuoden 2016 alussa ollut euroa. Uusittaviin IT-järjestelmiin (Kieku, web-sivujen ja julkaisujärjestelmän uusiminen) liittyvät kustannukset pitävät talousarvion toteuman edelleen alijäämäisenä myös vuonna 2016, jolloin siirtyvä erä tulee vuoden 2017 alussa olemaan n euroa. Vuoden 2016 budjetin lopulliseen toteumaan ja siirtyvän erän suuruuteen vaikuttavat aikaisempien vuosien tapaan palkkamenojen toteutuminen, joihin vaikuttavat virkavapaudet sekä rekrytointien onnistuminen. Näiden lisäksi suuri vaikutus vuonna 2016 on edellä mainittujen IT-hankkeiden lopulliset kustannukset ja niiden kohdentuminen eri vuosille. 1

3 Kuvio 1: Ulkopoliittisen instituutin bruttomenojen sekä määrärahojen käytön / tason kehitys vuosina (ml. arvio vuodelle 2017) 2

4 3. Talousarviomenojen - ja tulojen tarkastelu kululajeittain 3.1 Tuotot Ulkopuolinen hankerahoitus ja kustannusten korvaukset Ulkopuolisen hankerahoituksen vuodelle 2017 kohdistuva osuus on arvioitu alustavien hankebudjettien perusteella euron suuruiseksi. Tämä summa on budjetoitu sekä tulopuolelle että palkkakuluihin. Rahoituksen käytöllä ei ole vaikutusta määrärahojen nettokäyttöön, koska hankerahoitusta tuloutetaan vain sen verran mitä hankkeista on kuluja. Merkittävin tiedossa oleva hanke vuonna 2017 on edelleen vuonna 2013 alkanut Jane ja Aatos Erkko säätiön rahoittama Yhdysvaltojen tutkimukseen keskittyvä monivuotinen projekti. Ulkoisella rahoituksella ylläpidetty hanketoiminta sitoo talousarviovaroja sekä omarahoitusosuuksien että yhteisten resurssien käytön kautta. Vuonna 2015 hankerahoituksen / yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuus oli 31 % ja täten kustannusvastaavuus oli 69 %. Hankerahoituksesta n euroa on lyhytaikaisia hankkeita ja loput monivuotisien hankkeiden arvioituja tuloja. Ulkopuolisten maksamista matkakorvauksista kertyy vuosittain n euroa Maksullinen toiminta Ulkopoliittinen instituutti julkaisee Ulkopolitiikka - lehteä, jonka tilaajakanta on pysynyt melko tasaisena (n tilaajaa). Vuodelle 2017 on budjetoitu lehden tuloiksi euroa. Tulojen kokonaismäärä (hankerahoitus +kustannusten korvaukset + maksullinen toiminta) vuonna 2017 arvioidaan näin ollen euron suuruiseksi (kuvio 3 ). 3.2 Kulut Palkat Ulkopoliittisella instituutin talousarviorahoitteisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 tulee olemaan n. 38, josta tutkimukseen kohdentuu 21 henkilötyövuotta (18 tutkijaa ja 3 ohjelmajohtajaa). Upissa työskentelee tutkijoiden lisäksi hallintohenkilöstöä, tutkimuksen tukihenkilöstöä, viestintä ja informaatioalan henkilöstöä sekä henkilöitä, jotka ovat vastuussa seminaarien järjestelyistä. Upin tutkijoiden palkat ovat edelleen jonkin verran jäljessä alan palkkatasosta, joka vaikeuttaa etenkin kansainvälisiä rekrytointeja. 3

5 Kuvio 2: Henkilötyövuosien määrän toteuma vuosina sekä arvio vuosille Ulkopoliittisen instituutin henkilötyövuodet vuosina toteuma toteuma toteuma arvio TAE HTV-määrä talousarviorahoituksella 37,5 39,1 40,1 38,0 38,0 HTV-määrä ulkopuolisella rahoituksella 3,6 3,5 5,7 4,5 4,5 Yhteensä 41,1 42,6 45,9 42,5 42, Vuokrat, palvelujen ostot ja muut kulut Suurimmat menoerät henkilöstökulujen lisäksi ovat vuokrat ja palvelujen ostot (esim. painatuspalvelut, ravitsemuspalvelut, IT-palvelut sekä talous ja henkilöstöhallinnon palvelut). Upi pyrkii hyödyntämään valtion yhteishankintoja, jotta hintoja saataisiin valtion mittakaavaetua hyödyntäen painettua alaspäin. Matkustukseen liittyvät kulut sisältyvät kuviossa 3 muihin kuluihin ja ne ovat olleet kokonaisuudessaan n euroa vuosittain riippuen ulkoisen rahoituksen ja seminaarien määrästä. Henkilökunnan talousarviorahoitteiset matkustuskulut ovat olleet n euroa per vuosi, josta kolmanneksen osalta kustannukset on korvattu ulkopuolisen tahon toimesta. Upi maksaa toimitiloistaan vuokraa, joka on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuoden 2017 lopussa Upin nykyinen vuokrasopimus nykyisistä toimitiloista päättyy ja vuonna 2016 selvitetään laajasti vaihtoehdot tulevaisuuden toimitilaratkaisulle. Uuden vuokrasopimuksen taloudelliset vaikutuksen kohdistuvat seuraavalle ohjelmakaudelle vuoden 2017 lopusta eteenpäin. Vuokrakuluihin kuuluvat myös seminaaritilojen vuokrakulut sekä laitevuokrat. Yhteistyökumppaneiden tilaremonttien vuoksi Upi joutuu toistaiseksi vuokraamaan aiempaa kalliimpia seminaaritiloja. Tämä on näkynyt jo vuoden 2014 aikana kohonneissa vuokrakuluissa, jotka tulevat vielä jonkin verran nousemaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vuonna 2016 tehdään työasemien osalta uusi leasingsopimus, joka kasvattaa laitteiden vuokrakuluja, joita on pystytty vuonna 2015 hieman pienentämään laitteiden pitoaikaa pidentämällä. Vuosina 2016 ja 2017 Upissa tehdään web-sivujen sekä julkaisujärjestelmän täysuudistus, jonka suunnittelu sekä toteutus tulee hinnaltaan olemaan yli euroa. Upi pyrkii pääosin rahoittamaan tämän kertyneillä säästöillä. Tietojärjestelmäkuluja lisää myös talous ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät uusiva Kieku-hanke. Selvin tällä hetkellä tiedossa oleva kustannus liittyen Kieku-käyttöönottoon on tietojen konversio vanhoista järjestelmistä uusiin, minkä kustannus tulee olemaan n euroa vuodelle Myös järjestelmien ylläpitokulut nousevat (kohta 4). 4

6 Kuvio 3: Yhteenveto toteutuneista tuloista ja menoista vuosina sekä vuoden 2015 ennuste ja vuoden 2016 talousarvio Ulkopoliittisen instituutin tulot ja menot Tot. / Tilinp. Tot. / Tilinp. Tot. / Tilinp. Tot. ennuste TAE Toimintamenot Palkkamenot Vuokrat Palvelujen ostot Muut toimintamenot Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvä erää jäljellä vuoden alussa Arvonlisäveromenot ( ) Netto- ja alv-menot yhteensä Arvonlisäveromenoja arvioidaan vuonna 2017 olevan euroa. Varsinkin ulkopuolinen hankerahoitus ja IT-hankkeet lisäävät arvonlisäveromenoja selvästi. 4. Määrärahat Määrärahan korotusesitys 1: Kieku-tietojärjestelmähankkeen kustannusten huomioon ottaminen talousarviossa Upi on päätynyt ottamaan käyttöön hieman kevennettynä versiona talous ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun. Käyttöönotto tuli käytännössä pakolliseksi sen jälkeen kun vanhoja järjestelmiä ei enää tuettu, eikä niiden käyttöä enää suositeltu Valtiokonttorin taholta jatkettavan. Järjestelmänvaihto aiheuttaa niin käyttöönottokustannuksia (esim. konversio) sekä kasvavia ylläpitokuluja vuodesta 2017 lähtien. Upi ei pienenä virastona saa varsinaista kustannushyötyä uuteen järjestelmään siirtymisestä, minkä johdosta talousarvioon toivotaan lisärahoitusta kohonneisiin ylläpitokuluihin. Vanhojen talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmien vuosittaiset kustannukset ovat n euroa ja Kieku-järjestelmän vuosittaiset vastaavat kustannukset euroa, eli Kieku-järjestelmän ylläpitokulut vuosittain ovat euroa kalliimmat kuin aikaisempien järjestelmien vaikka Upille tarjottua hintaa ylläpidolle on alennettu alkuperäisestä esityksestä. 5

7 Upi esittää täten, että vuosittaisten ylläpitokulujen osuus Kieku-hankkeen aiheuttamasta kustannusten noususta eli euroa otettaisiin huomioon pysyvänä korotuksena Upille talousarviossa myönnetyssä määrärahassa. Määrärahan korotusesitys 2: Valtion virka ja työehtosopimuksesta aiheutuvien palkankorotusten huomioon ottaminen talousarviossa Valtion VES/TES sopimuksen mukaan palkkoja on korotettu elokuussa ,4 prosenttia ja vuoden 2016 helmikuussa 0,43 prosenttia (vähintään 16 euroa per henkilö). Elokuun 2015 korotusten kustannusvaikutus vuositasolla on n euroa ja helmikuun 2016 korotusten vaikutus n euroa. Edellä mainittujen korotusten vaikutus viraston menoihin vuositasolla tulee näin ollen olemaan n euroa, joka esitetään talousarviossa huomioitavaksi. Määrärahan korotusesitys 3: Upin ansioituneiden tutkijoiden palkkatason tarkistaminen Upin tekemän laajan vertailun perusteella on nähtävissä, että erityisesti dosenttitasoisten tohtorien palkat ovat Upissa jääneet yliopistojen ja muiden tutkimusta tekevien laitosten palkkatason jälkeen. Ajankohtaiseksi palkkatason tarkistamisen tekee ohjelmakauden vaihtuminen, minkä johdosta Upi käynnistää kansainvälisen haun tutkijanpaikoista. Palkkakilpailukyvyn parantaminen myötävaikuttaa rekrytoinnin onnistumiseen ja sitä kautta laadukkaan tutkimuksen säilyttämiseen Upissa. Palkkatason nosto lähemmäs muita vastaavia suomalaisia tutkimuslaitoksia ja yliopistoja vaatisi 315 euron noston D-palkkaluokkaan, jonka jälkeen kiinteä tutkijanpalkka olisi 4500 euroa kuukaudessa. Korotus vaikuttaisi arviolta seitsemän tutkijan palkkaan ja sen vuosikustannus työnantajan sivukuluineen olisi n euroa. Upi esittää että ansioituneiden tutkijoiden palkkojen tasokorotuksen mahdollistava määräraha euroa otettaisiin pysyvänä lisäyksenä huomioon talousarviossa. Yhteenveto esitetyistä lisäyksistä määrärahoihin: Määrärahan korotusesitys 1: Kieku-tietojärjestelmähankkeen kustannusten huomioon ottaminen talousarviossa Määrärahan korotusesitys 2: Valtion virka ja työehtosopimuksesta aiheutuneiden palkankorotusten huomioon ottaminen talousarviossa Määrärahan korotusesitys 3: Upin tutkijoiden palkkatason tarkistus euroa euroa euroa Yhteensä euroa 6

8 Kuvio 4: Määrärahatason muutosesitysten vaikutukset määrärahoihin Esitetyt määrärahatason muutokset suhteessa vuoden 2016 TA:n määrärahatasoon Vuoden 2016 TA:n nettomääräraha (ei siirtyvää erää) Esitetyt määrärahalisäykset yhteensä Ehdotus nettomäärärahan tasoksi vuodelle Muutos -% ,0 % Vuoden 2016 TA:n arviomääräraha arvonlisäveroihin Esitetyt muutokset Ehdotus arviomäärärärahan tasoksi vuodelle Muutos -% % Määrärahat yhteensä vuoden 2016 TA:ssa Esitetyt määrärahamuutokset yhteensä Ehdotus Upin määrärahatasoksi vuodelle Muutos -% ,3 % Helsingissä Teija Tiilikainen Helena Lehtovirta Johtaja Hallintojohtaja 7