SISÄLLYS. N:o 992. Laki. arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 992 Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Laki arvo-osuustileistä annetun lain 5 a :n muuttamisesta Laki arvopaperimarkkinalain 10 luvun muuttamisesta Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain muuttamisesta Laki eräistä viitekoroista Laki korkolain muuttamisesta Valtiovarainministeriön päätös eräistä viitekorkoina käytettävistä koroista Asetus meluntorjunta-asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Opetusministeriön päätös näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista N:o 992 Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (826/1991) 26 b ja 28 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 26 b laissa 1073/1996 ja 28 :n 3 momentti laissa 1386/1995, sekä lisätään lakiin uusi 26 c, 27 :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 1386/1995 ja 1073/1996, uusi 3 momentti ja 28 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1386/1995 ja laissa 324/1998, uusi 4 momentti seuraavasti: 26b Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja ulkomaiset arvopaperit Sen estämättä, mitä 2 :ssä säädetään, arvopaperikeskuksen säännöissä voidaan määrätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityisen osakeyhtiön arvopaperi voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Liittämismenettelyssä on noudatettava tämän luvun ja osakeyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menettelystä on määrättävä tarkemmin arvopaperikeskuksen säännöissä. Kansainvälisten yhteyksien toteuttamiseksi arvopaperikeskus voi 2 :n estämättä liittää arvo-osuusjärjestelmään 16 :ssä tarkoitetussa ulkomaisessa laitoksessa säilytettävän ulkomaisen arvopaperin taikka siihen kohdistuvan tai perustuvan, ulkomaisessa järjestelmässä käsiteltävän oikeuden. Liitettäviä arvo-osuuksia koskevat arvopaperit tai oikeudet on kirjattava ulkomaisessa järjestelmässä arvopaperikeskuksen ja ulkomaisen laitoksen välisen sopimuksen perusteella arvopaperikeskuksen tilille tai erotettava muulla tavalla arvo-osuuksien omistajia varten. Liitettyjen arvo-osuuksien yhteismäärän on vastattava ulkomaisessa laitoksessa erotettujen arvopaperien tai oikeuksien yhteismäärää. Arvoosuudet voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään tämän lain ja arvo-osuustileistä anne- HE 127/1998 TaVM 24/1998 EV 184/

2 2702 N:o 992 tun lain liikkeeseenlaskijaa koskevien säännösten estämättä. Liittämismenettelystä on määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä. Arvopaperikeskus voi 2 :n estämättä hyväksyä liikkeeseenlaskijan hakemuksesta ulkomaisen arvopaperin tai siihen kohdistuvan tai perustuvan oikeuden liittämisen arvoosuusjärjestelmään. Jos liitettävästä arvoosuudesta on annettu oikeutta osoittava todiste eikä todistetta mitätöidä liittämisen yhteydessä, on arvopaperikeskuksen varmistuttava siitä, ettei todiste joudu liikkeeseen samanaikaisesti arvo-osuuden kanssa. Sama koskee ulkomaiseen arvopaperiin kohdistuvaa tai siihen perustuvaa oikeutta, joka liitetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen ulkomaisen arvopaperin liittämistä arvo-osuusjärjestelmään on arvopaperikeskuksen voitava varmistua siitä, että liittäminen ja arvoosuuksien käsittely voi tapahtua arvo-osuusjärjestelmän luotettavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa ja sijoittajan suojaa vaarantamatta. Liittämismenettelystä on määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä. 26c Joukkolainan muuntaminen euroksi Arvopaperikeskus voi liikkeeseenlaskijan hakemuksesta hyväksyä sen, että arvo-osuusjärjestelmään liitetty joukkolaina tai siihen rinnastettava velallisen sitoumus muunnetaan markasta tai muusta kansallisesta rahayksiköstä euroyksiköksi euron käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Muunnon hyväksymistä koskevassa arvopaperikeskuksen päätöksessä on määrättävä muunnon ajankohta. Arvo-osuusrekisterin pitäjän on suoritettava muuntoon kuuluvat toimenpiteet muunnon ajankohtana arvopaperikeskuksen sääntöjen ja muuntoa koskevan päätöksen mukaisesti. Muuntomenettelystä on määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä. Samalla voidaan määrätä, että erikseen määrätyissä arvo-osuuslajeissa muunnetaan kerrallaan lajin koko määrä arvo-osuustilillä ja että muunnon yhteydessä arvo-osuuslajin määrä jaetaan yhden sentin määräisiin yksiköihin, jos jakamista pyydetään muuntoa koskevassa hakemuksessa. Muunto voidaan toteuttaa näiden määräysten mukaisesti sen estämättä, ettei velan ehdoissa ole sovittu muunnosta. Jos tässä pykälässä tarkoitetun muunnon kohteena olevan joukkolainan määrä arvoosuustilillä ei vastaa arvo-osuuden kaupankäynnissä yleisesti käytettävää määrää, liikkeeseenlaskija voi tarjoutua lunastamaan arvo-osuuden omistajalta pienimmän selvitystoiminnassa yleisesti käytettävän määrän lähinnä alittavan osan. Liikkeeseenlaskijan tarjouksessa on esitettävä, miten lunastushinta määrätään, miten omistajan lunastuspyyntö otetaan huomioon sekä lunastuksen ajankohta ja muut sijoittajan kannalta olennaiset tiedot. Kuvaus tarjousmenettelystä on sisällytettävä muuntoa koskevaan, arvopaperikeskukselle 1 momentin mukaisesti tehtävään hakemukseen. Asianomainen ministeriö voi Suomen Pankin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaatia vahvistamissaan säännöissä olevien määräysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettäväksi siten, että euron käyttöönotosta arvopaperikeskuksen toiminnassa voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovien kansainvälisten velvoitteiden kannalta riittävällä tavalla. Liikkeeseenlaskijalla on oikeus saattaa 1 momentissa tarkoitettu arvopaperikeskuksen päätös, jolla sen hakemus on hylätty, rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä. 27 Liikkeeseenlaskutili Edellä 26 b :n 2 momentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta on liikkeeseenlaskutilille merkittävä arvo-osuusjärjestelmään liitettävä lukumäärä, arvo-osuuden ulkomainen yksilöintitunnus sekä tieto arvo-osuuden sisältämän oikeuden tyypistä, tieto siitä 16 :ssä tarkoitetusta ulkomaisesta laitoksesta, jossa arvo-osuutta koskevaa arvopaperia tai siihen kohdistuvaa tai perustuvaa oikeutta säilytetään, tieto siitä, mistä arvopaperia koskevat perustiedot ovat saatavissa, sekä tieto arvopaperin liikkeeseenlaskijasta. 28 Hallintarekisteröinti Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk-

3 N:o selle arvo-osuuksien todellisen omistajan nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka monta arvo-osuutta omistajalla on. Jollei arvo-osuuksien todellisen omistajan nimi ole tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitaja on velvollinen ilmoittamaan vastaavat tiedot omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei arvo-osuuksien todellinen omistaja ole suomalainen henkilö. Edellä 4 :n 1 momentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta nämä tiedot on pyynnöstä annettava myös liikkeeseenlaskijalle. Omistajan puolesta toimiva, 16 :ssä tarkoitettu laitos ei kuitenkaan ole velvollinen antamaan kirjallista vakuutusta silloin, kun kyse on 4 :n 2 momentissa tarkoitetuista arvo-osuuksista. Rahoitustarkastus voi antaa tarkemman määräyksen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuksien todellisesta omistajasta tai arvo-osuuksien todellisen omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä sekä näiden tunnistamiseksi tarpeellisista yhteystiedoista on ilmoitettava. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari

4 2704 N:o 993 Laki arvo-osuustileistä annetun lain 5 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (827/1991) 5 a :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1074/1996, seuraavasti: 5a Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toimia arvo-osuusrekisterin pitäjä, Suomen valtio, Suomen Pankki, ulkomainen keskuspankki tai arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 :ssä tarkoitettu arvopaperinvälittäjä. Arvopaperikeskus voi hyväksyä tilinhaltijaksi myös arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 16 :ssä tarkoitetun ulkomaisen laitoksen taikka sellaisen muun ulkomaisen yhteisön, joka on riittävän julkisen valvonnan alainen ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät tehtävän luotettavalle hoidolle asetettavat vaatimukset. Arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 16 :ssä tarkoitetun ulkomaisen laitoksen hallitsemalle omaisuudenhoitotilille saadaan 1 momentin estämättä kirjata myös Suomen kansalaisen tai suomalaisen yhteisön tai säätiön omistamat arvoosuusjärjestelmästä annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitetut arvo-osuudet. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari HE 127/1998 TaVM 24/1998 EV 184/1998

5 2705 N:o 994 Laki arvopaperimarkkinalain 10 luvun muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 10 lukuun uusi 1 a ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti: 10 luku Erinäisiä säännöksiä Euron käyttöönotto julkisessa kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa 1a Arvopaperipörssi ja selvitysyhteisö sekä 1 luvun 3 :ssä tarkoitetun muun julkisen kaupankäynnin järjestäjä voi päättää, että sen toiminnassa siirrytään käyttämään euroa päätöksessä ilmoitettuna ajankohtana euron käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Euron käyttöönotosta julkisessa kaupankäynnissä tai selvitystoiminnassa voidaan määrätä asianomaisissa, tässä laissa tarkoitetuissa säännöissä. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Asianomainen ministeriö voi Suomen Pankin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaatia vahvistamissaan säännöissä olevien määräysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettäväksi siten, että euron käyttöönotosta julkisessa kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovien kansainvälisten velvoitteiden kannalta riittävällä tavalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 127/1998 TaVM 24/1998 EV 184/1998 Ministeri Jouko Skinnari

6 2706 N:o 995 Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988 annetun lain (772/1988) 5 lukuun uusi 8 a seuraavasti: 5 luku Erinäiset säännökset 8a Euron käyttöönotto optioyhteisön toiminnassa Optioyhteisö voi päättää, että sen toiminnassa siirrytään käyttämään euroa päätöksessä ilmoitettuna ajankohtana euron käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Euron käyttöönotosta optioyhteisön toiminnassa voidaan määrätä optioyhteisön säännöissä. Asianomainen ministeriö voi Suomen Pankin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaatia optioyhteisön säännöissä olevien määräysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettäväksi siten, että euron käyttöönotosta optioyhteisön toiminnassa voidaan varmistua johdannaismarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovien kansainvälisten velvoitteiden kannalta riittävällä tavalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari HE 127/1998 TaVM 24/1998 EV 184/1998

7 2707 N:o 996 Laki eräistä viitekoroista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Peruskorko Asianomainen ministeriö vahvistaa peruskoron vuosittain kesäkuussa ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi. Peruskorko lasketaan sen vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistun ministeriön 2 :n nojalla päättämän 12 kuukauden markkinakoron perusteella. Peruskorko on mainitun kolmen kuukauden markkinakoron keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Peruskorko julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa viimeistään 14 päivää ennen koron voimaantuloa ja se tulee voimaan julkaisemista seuraavan kalenterikuukauden 1 päivästä. 2 Muut viitekorkoina käytettävät korot Asianomainen ministeriö voi päättää, mitkä viitekorkoina käytettävät korot korvaavat ministeriön päättämästä ajankohdasta lukien Suomen Pankin tämän lain voimaantuloon saakka määrittelemät ja julkaisemat viitekorkoina käytettävät korot. Ministeriön päättämien viitekorkojen tulee mahdollisimman hyvin vastata korvattavia viitekorkoja. Ennen päätöksen tekemistä siitä on hankittava Suomen Pankin ja rahoitustarkastuksen lausunto. Ministeriön edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa viimeistään 14 päivää ennen koron voimaantuloa ja se tulee voimaan julkaisemista seuraavan kalenterikuukauden 1 päivästä. 3 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Asianomainen ministeriö voi tehdä 2 :ssä tarkoitetun päätöksen ennen lain voimaantuloa. 4 Soveltaminen Mitä muualla on säädetty, määrätty tai sovittu Suomen Pankin peruskorosta, koskee tämän lain voimaan tultua peruskorkoa, jolleivät osapuolet ole toisin sopineet. Mitä muualla on säädetty, määrätty tai so- HE 176/1998 TaVM 27/1998 EV 200/1998

8 2708 N:o 996 vittu Suomen Pankin määrittelemistä ja julkaisemista 2 :ssä tarkoitetuista viitekorkoina käytetyistä koroista, koskee tämän lain voimaan tultua asianomaisen ministeriön päättämiä viitekorkoina käytettyjä korkoja, jolleivät osapuolet ole toisin sopineet. Sen estämättä, mitä 1 :ssä säädetään, peruskorko on tämän lain voimaan tullessa yhtä suuri kuin Suomen Pankin ennen tämän lain voimaantuloa viimeksi määräämä peruskorko. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari

9 2709 N:o 997 Laki korkolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä elokuuta 1982 annetun korkolain (633/1982) 12, sellaisena kuin se on osaksi laissa 284/1995, sekä muutetaan 3, 4 ja 12 a, sellaisina kuin ne ovat, 3 osaksi mainitussa laissa 284/1995 sekä 4 ja 12 a viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: 3 Velasta maksettava korko Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltäneeltä ajalta. Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa korkokantaa kuitenkaan määräämättä, velallisen on maksettava vuotuista korkoa kulloinkin voimassa olevaa asianomaisen ministeriön eräistä viitekoroista annetun lain (996/1998) nojalla vahvistamaa kolmen kuukauden markkinakoron vuosikeskiarvoa vastaavan korkokannan mukaisesti (ministeriön vahvistama viitekorko). Ministeriö vahvistaa 2 momentissa tarkoitetun korkokannan prosenttiyksikön tarkkuudella vuosittain joulukuussa seuraavaksi kalenterivuodeksi. 4 Viivästyskoron määrä Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa, velallisen on velan maksun viivästyessä maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin sovittu korko. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa enempää kuin kulloinkin voimassa oleva ministeriön vahvistama viitekorko lisättynä kymmenellä prosenttiyksiköllä. Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa korkokantaa kuitenkaan määräämättä, velallisen on velan maksun viivästyessä maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan ministeriön vahvistaman viitekoron. Jos velasta ei ole sovittu maksettavaksi korkoa, velallisen on maksun viivästyessä maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka ylittää seitsemällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan ministeriön vahvistaman viitekoron. Milloin 1 momentin mukaan määräytyvä viivästyskorko on alempi kuin velalle eräpäivää edeltäneeltä ajalta maksettava korko, viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää. HE 176/1998 TaVM 27/1998 EV 200/ /131

10 2710 N:o a Ilmoitus viitekoron vahvistamisesta Ministeriön on julkaistava ilmoitus ministeriön vahvistamasta viitekorosta Suomen säädöskokoelmassa viimeistään 14 päivää ennen kyseisen koron voimaantuloa. Ilmoituksessa on myös mainittava 4 :n 3 momentissa tarkoitetun viivästyskoron suuruus. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Mitä muualla säädetään Suomen Pankin vahvistamasta viitekorosta, koskee tämän lain voimaan tultua ministeriön vahvistamaa viitekorkoa. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari

11 2711 N:o 998 Valtiovarainministeriön päätös eräistä viitekorkoina käytettävistä koroista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Valtiovarainministeriö on päättänyt eräistä viitekoroista 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun lain (996/1998) 2 :n 1 momentin nojalla: 1 Euriborkorot (Euro Interbank Offered Rate), jotka perustuvat 365 korkopäivään, korvaavat erääntymisajoiltaan vastaavat, Suomen Pankin määrittelemät ja julkaisemat viitekorkoina käytettävät heliborkorot. Mitä muualla on säädetty, määrätty tai sovittu Suomen Pankin määrittelemistä ja julkaisemista heliborkoroista, koskee 1 momentissa tarkoitettuja euriborkorkoja, jolleivät osapuolet ole toisin sopineet. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Ministeri Jouko Skinnari Lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen

12 2712 N:o 999 Asetus meluntorjunta-asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Ympäristöministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 12 päivänä helmikuuta 1988 annetun meluntorjunta-asetuksen (169/1988) 3 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Sinikka Mönkäre

13 2713 N:o 1000 Opetusministeriön päätös näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998 Opetusministeriö on päättänyt 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Näkövammaisten kirjastosta annetun lain (638/1996) 4 :n 1 momentissa tarkoitettuja maksuttomia lainauspalveluja ovat: 1) kirjaston omista kokoelmista annetut lainat yksityishenkilöille, kirjastoille ja muille laitoksille; 2) lainaus ulkomailta ja ulkomaille; 3) Clarke & Smith -nauhurien lainaus; 4) kirjaston perusluetteloiden jakelu asiakkaille; sekä 5) opastus- ja neuvontapalvelut sekä tiedonhaut kirjastossa käytettävissä olevista tietokannoista. Lainojen toimittaminen asiakkaalle on maksutonta. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Jollei 1 :stä muuta johdu, suoritteita, jotka kirjasto hinnoittelee valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaan, ovat oppimateriaalipalvelut. Perusopetukseen kuuluvien oppikirjojen myynnistä peritään kirjakopion omakustannusarvon suuruinen maksu, kuitenkin vähintään vastaavan mustapainoskirjan arvon suuruinen maksu. Lukio-opetukseen kuuluvien oppikirjojen myynnistä peritään vastaavan mustapainoskirjan arvon suuruinen maksu. Muista kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten ja korkeakoulujen oppi- ja tenttikirjojen myynnistä peritään koulutuksen antajalta kirjakopion omakustannusarvon suuruinen maksu, kuitenkin vähintään vastaavan mustapainoskirjan arvon suuruinen maksu, jos erityisopetuksessa opiskelija saa oppikirjat maksutta. Ylioppilaskokeiden, pääsykokeiden ja muiden koetekstien pisteittämisestä ja tulostamisesta peritään todellisten kustannusten suuruinen maksu. Muun oppimateriaalin, kuten oppitunneilla jaettavan monistemateriaalin pisteittämisestä, tulostamisesta ja äänittämisestä peritään koulutuksen antajalta kirjaston määräämä maksu, joka vastaa vähintään materiaalin kopioinnista aiheutuvia kuluja mutta enintään todellisia kustannuksia. 3 Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, joiden hinnoista päätetään liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) äänikirjojen, pistekirjojen, elektronisten kirjojen ja muun erityisaineiston myynti, jolloin myytävän kirjan hintaan ei sisällytetä alkuperäiskappaleen valmistuskuluja, jos

14 2714 N:o 1000 kirja on tuotettu kirjaston lainauskokoelmaan tai oppimateriaaliksi 2 :n mukaisesti, vaan siitä peritään kirjakopion omakustannusarvon suuruinen maksu, kuitenkin vähintään vastaavan mustapainoskirjan arvon suuruinen maksu; 2) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut painotuotteet; 3) äänitys- ja pisteityspalveluiden myynti; 4) koulutus- ja konsulttipalvelut; Helsingissä 9 päivänä joulukuuta ) tilojen ja laitteiden vuokraus; sekä 6) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitusneuvos Erkki Norbäck

15 2715 N:o 1001 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998 Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista, niiden maksuperusteista sekä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. 2 Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista sähkömarkkinakeskus perii tämän päätöksen 4 5 :ssä määrätyt kiinteät maksut, ovat: 1) päätös sähköverkkolupa-asiassa; 2) päätös sähköjohtojen rakentamislupa-asiassa; 3) päätös sähköverkon siirtoa koskevassa asiassa; 4) päätös sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevassa asiassa; sekä 5) sähköverkonhaltijan valvonta. 3 Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka sähkömarkkinakeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat tilaukseen tai muuhun toimeksiantoon perustuvat palvelut ja suoritteet: 1) selvitykset, tutkimukset ja julkaisut; 2) sähkömarkkinakeskuksen henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, suunnittelu- ja muissa asiantuntijatehtävissä lukuunottamatta tehtäviä, jotka välittömästi tukevat sähkömarkkinakeskuksen valvontatehtäviä tai maksutonta toimintaa; 3) tilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; 4) menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien ja vastaavien suoritteiden sekä tietojärjestelmissä olevien tietoaineistojen käyttöoikeuksien ja tietoaineistojen tekninen luovuttaminen tilauksesta ulkopuolisille; sekä 5) valokopiot ja muut jäljennökset. 4 Hakemusmaksut Sähkömarkkinakeskuksen hakemukseen antamista päätöksistä peritään hakijalta maksuja seuraavasti: 1) sähköverkkolupa-asiat: päätös lupahakemukseen markkaa; päätös luvanvaraisuudesta vapauttamista koskevassa asiassa markkaa;

16 2716 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o ) sähköjohtojen rakentamislupa-asiat: päätös nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamislupahakemukseen markkaa; 3) sähköverkon siirtoa koskevat asiat: päätös sähköverkon siirtoa koskevaan hakemukseen markkaa; 4) sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevat asiat: päätös sähköliiketoimintojen eriyttämistapaa koskevaan poikkeuslupahakemukseen markkaa. 5 Sähköverkonhaltijoiden valvontamaksut Sähkömarkkinakeskuksen suorittamasta sähköverkonhaltijoiden valvonnasta peritään verkonhaltijoilta vuotuista valvontamaksua. Valvontamaksu muodostuu kiinteästä perusosasta ja sen lisäksi perittävästä, verkonhaltijan toiminnan laajuuden mukaan määräytyvästä lisäosasta. Valvontamaksun perusosana peritään: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998 järjestelmävastuuseen määrätyltä kantaverkon haltijalta markkaa; sekä muulta verkonhaltijalta markkaa. Valvontamaksun lisäosana peritään vuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan: 50 penniä jokaista verkonhaltijan jakeluverkkoon liittyneenä ollutta sähkönkäyttäjää kohti; sekä 8 markkaa verkonhaltijan hallinnassa olevaa, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohtokilometriä kohti. Sähkönkäyttäjällä tarkoitetaan 3 momentissa sähkönostajaa, joka käyttää tietyssä sähkönkäyttöpaikassa mitattua jakeluverkonhaltijan siirtämää sähköä. 6 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja se on voimassa vuoden 1999 loppuun. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Markku Kuusio N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998