VESILAHDEN KUNTA Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava -metsäalueiden luontoselvitys 2009
|
|
- Annika Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VESILAHDEN KUNTA Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava -metsäalueiden luontoselvitys 2009 FM Kati Skippari Ympäristösuunnittelija Vesilahden kunta Tekninen toimi
2 2 TYÖN TAUSTAA Vesilahden Koskenkylän ja Mantereen metsäalueiden luontoarvot selvitettiin keväällä ja kesällä maastokauden 2009 aikana (ks. liitekartta 1, aluerajaus). Selvitysalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 26 km 2. Työn tarkoituksena oli saada tietoa osayleiskaavan laatimisen avuksi alueen metsien luonnosta ja paikantaa mahdolliset arvokkaat elinympäristöt ja luontotyypit tarkempia selvityksiä varten, sekä tarkastella alueen luontoa myös virkistyskäytön näkökulmasta. Linnustoselvitys tehtiin erikseen maastokaudella 2009 (Mikko Honkiniemi). Luontoselvityksen maastotyöt toteutettiin pääosin kesä- ja heinäkuussa. Maastotöissä keskityttiin arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseen ja kasvillisuustyyppien rajaamiseen. Erillistä linnustoselvitystä maalintujen osalta ei tehty eikä myöskään kasvillisuutta tai muita eliöryhmiä (sienet, hyönteiset) tutkittu tarkemmin. Kasvillisuustyyppien ja arvokkaiden elinympäristöjen selvittäminen auttaa arvioimaan myös näiden ryhmien kannalta merkittävimmät kohteet. Luontoselvityksessä jätettiin viljellyt peltoalueet ja asutuksen välitön läheisyys lähimetsiköineen selvityksen ulkopuolelle. Nuoria (< 20 vuotiaita) taimikoita tai avohakkualueiden kasvillisuustyyppiä ei määritetty. Lisäksi rantaosayleiskaava-alue ja Pirkanmaan liiton (1995) tehdyssä selvityksessä mainitut arvokkaat luontokohteet jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Maastotöistä ja raportoinnista vastasi Vesilahden kunnan ympäristösuunnittelija FM Kati Skippari. Alueelta ei ole olemassa aikaisempaa kattavaa luontoselvitystä. Erillisten kaavahankkeiden yhteydessä on tutkittu alueen luontoarvoja: - Rantaosayleiskaavan luontoselvitys (Maa ja Vesi, 1996) - Laitikan alueen luontoselvitys (FM Tuuli Pakkanen, 2002) - Ylämäen asemakaava-alueen laajennuksen luontoselvitys (Mira Ryömä, Vesilahden ympäristösuunnittelija, 2007) ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalueella näkyy voimakkaasti ihmisen kädenjälki. Alueesta suuri osa on avointa kumpuilevaa peltomaisemaa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (Vesilahden kulttuurimaisemat, Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun maisemamaakunta). Alueen pohjoisosassa, Valkkistentien, Mantereentien ja Vesilahdentien muodostamassa kolmiossa, sijaitsee ainoa laajempi rakentamaton metsäalue topografisesti alueen korkeimmilla kohdilla. Alueen metsät ovat kuitenkin enimmäkseen hoidettua talousmetsää, josta suuri osa on avohakattu tai harvennettu voimakkaasti lukujen aikana. Laajat peltoalueet keskittyvät teiden, järvien ja Koskenjoen varrelle, alavalle savimaalle. Selvitysalueella taaja-asutus keskittyy Koskenkylän alueella pääosin Koskenkyläntien tuntumaan, Ylämäen koulun läheisyyteen sekä Valkkistentien ja Mantereentien eteläosien reunamille. Haja-asutus keskittyy yksittäisinä tilakeskuksina peltoalu-
3 3 eiden korkeille kohdille metsäsaarekkeisiin ja metsän reunoille etenkin Koskenkyläntien, Valkkistentien ja Mantereentien varrella. Koskenjoen ranta-alueilla on jonkin verran asutusta sekä kesäkäytössä olevia vapaa-ajanasuntoja. Täysin luonnontilaisia alueita ei ole, vaan kaikessa näkyy tavalla tai toisella ihmistoiminnan jäljet. Selvitysalue rajautuu itäosiltaan Pyhäjärven lahtialueiksi luettaviin Hulausjärveen, Mantereenjärveen, Sauvonselkään, Rikalanjärveen ja Heinälahteen. Vesistöalue on rehevä ja järvet matalia. Vesikasvillisuus on runsasta ja monipuolista järvien rantaalueilla. Alueen luoteisosassa sijaitsee rehevä Vähäjärven suojeltu lintuvesi. Selvitysalueen eteläosan laajoja peltoaukeita halkoo Onkemäenjärvestä Mantereenjärveen laskeva Koskenjoki. Vallitsevana metsätyyppinä on tuore kangasmetsä. Myös lehtomaista kangasmetsää on runsaasti etenkin alueen pohjoisosassa Vesilahdentien tuntumassa. Rehevämmät pienet lehtoalueet keskittyvät peltoalueiden reunamille, metsäsaarekkeisiin ja metsän notkokohtiin metsäojien tuntumaan. Suurin yhtenäinen lehtoalue sijaitsee Veralhon alueella. Alue on vanhaa laidunmaata, johon on istutettu kuusimetsää. Kuusivaltaista lehtometsää löytyy myös Muurainkorven läheisyydestä. Pirkanmaan liitto teki selvityksen vuonna 1995 Vesilahden arvokkaista luontokohteista. Suunnitellulla yleiskaava-alueella selvityksessä mainituista kohteista sijaitsee laaja ja edustava räme- ja rantaniittyalue Mantereenrahka ja Hakasuo alueen kaakkoisosassa Hulausjärven länsirannalla. Alue ei ole luonnontilassa, vaan se on kattavasti ojitettu, mutta alueella on silti tyypillistä rämekasvillisuutta, rantaniittykasvillisuutta ja monipuolinen perhoslajisto. Koskenjoen alue on Pirkanmaan liiton selvityksen mukaan arvokas jokialue, joka on taantuneen saukon reviiriä. Mantereenjärvi ja Koskenjoen alue aina Onkemäenjärvelle asti kuuluu Etelä-Pirkanmaan arvokkaisiin lintuvesiin (FINIBA). Onkemäenjärvi on Natura verkostoon kuuluva lintujärvi. Selvitysalueen luoteiskulmassa on Vähäjärvi, joka on suojeltu arvokkaana lintujärvenä. Maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja selvitysalueella edustavat Marttilan rantaniityt Mantereenjärven pohjoisosassa. KASVILLISUUSKUVIOT (liite 2) 1. Kuivahkot kangasmetsät ja kalliot Selvitysalueella on hyvin vähän kuivahkoa puolukkatyypin kangasmetsää. Pienialaiset metsälaikut keskittyvät lähinnä kallioiden lakialueille. Valtapuuna on mänty ja kitukasvuinen hieskoivu, pensaana lähinnä pihlajaa ja katajaa. Kenttäkerroksen valtalajeina on puolukka, metsälauha, mustikka ja kultapiisku. Kanervaa ei löydy selvitysalueen kuivilta kangasmetsälaikuilta juuri lainkaan. Laajimmat metsän peitossa olevat kallioalueet sijaitsevat Hailianmäen laella. Muuten kallioalueet ovat erittäin pienialaisia ja pääosin avohakattuja. 2. Tuoreet kangasmetsät Suurin osa tutkitusta alueesta on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Puusto vaihtelee kuusivaltaisista varttuneista metsistä nuoriin tiheisiin taimikoihin ja hakkuualueisiin. Vanhaa metsää löytyy vain Muohonvuorilta ja Kaukomaan tilan eteläpuolelta (ks.
4 4 erityiskohteet). Laajimmat yhtenäiset kangasmetsäalueet sijaitsevat Hailianmäen ja Muurainkorven läheisyydessä, Muhonvuorilla, Murhianmäen ja Päivärinteen tilan eteläpuolisissa metsissä. Pensaskerros on varttuneemmissa metsiköissä melko niukka (pihlajaa ja katajaa).valtalajina kenttäkerroksessa on mustikka ja puolukka, muita yleisiä ovat vanamo, sananjalkakasvustot ja metsätähti sekä valoisilla paikoilla metsälauha ja vadelma. Sammalaljisto koostuu lähinnä seinä- ja kerrossammalista ja kosteammilla kohdilla karhunsammalista. 3. Lehtomaiset kangasmetsät 4. Lehdot Lehtomaisessa kangasmetsässä aluskasvillisuus on tuoretta kangasta rehevämpää ja lajistoltaan rikkaampaa. Varsinaiset lehtojen lajit kuitenkin puuttuvat tai jäävät yksittäisiksi havainnoiksi. Valtalajeina lehtomaisilla kankailla kasvaa mm. mustikka, käenkaali, metsätähti, metsä- ja korpi-imarre sekä ahomansikka. Pensaana kasvaa etupäässä pihlajaa, tuomea ja taikinamarjaa. Puusto vaihtelee puhtaista Muurainkorven, Hailianmäen, Murhianmäen ja Kaarrekallion kuusikoista (paikoin istutettua mäntyä) reheviin koivuvaltaisiin lehtisekametsiin peltojen laitamilla mm. Pujeron tilan läheisyydessä. Lehtomaiset kangasmetsät keskittyvät alueella mäkien alarinteille ja notkelmiin. Selvitysalueen pohjoisosassa Pyhäjärven suunnalla ja Muurainkorven läheisyydessä on lehtomaisten kangasmetsien osuus suurin. Myös Muhonvuorien rinteiden alaosassa on rehevää kasvillisuutta, joka muuttuu notkokohdassa metsäojan läheisyydessä lehdoksi. Selvitysalueen metsät ovat paikoin melko tiheitä, joten aluskasvillisuus on niukkaa ja koostuu pääosin erilaisista sammalista ja käenkaalikasvustosta. Selvitysalueen lehtokuviot ovat pääosin pieniä pellonreunassa tai keskellä peltoa sijaitsevia savimaan metsäsaarekkeita. Peltojen ja asutuksen välittömässä läheisyydessä olevia metsäkuvioita on käytetty usein myös laidunnukseen mm. Letsamon metsäsaarekkeet ja Veralhon-Nokiniityn alue, joka on alueen lehdoista suurin. Näillä lehtoalueilla kasvaa avoimilla paikoilla mm. vadelmaa ja mesiangervoa ja metsäkurjenpolvea. Varjoisammassa kasvaa erilaisia saniaisia, lillukkaa, ahomansikkaa, vuokkoja, orvokkeja ja kieloja ym. ruohoja. Varjoisilla paikoilla sammalpeite on runsas ja monilajinen (eri lehväsammalia). Varvut puuttuvat tyystin. Laidunnuksesta kertoo niukka pensaskerros ja suuret vanhat vankkaoksaiset ja haaroittuneet puut (haavat, koivut, männyt ja raidat). Keskellä kangasmetsää sijaitsevat lehtoalueet keskittyvät notkokohtien metsäpurojen välittömään läheisyyteen esimerkiksi Muohonvuorten väliseen notkelmaan. Näissä laikuissa saniaisten (hiirenporras, metsäalvejuuri, korpi-ja metsäimarre) ja lehväsammalien osuus on suuri, avoimilla paikoilla kasvaa runsaasti eri ruohoja (orvokkeja, lillukkaa,mesiangervoa, saroja, kevätlinnunhernettä, metsäkurjenpolvea, rentukkaa jne.). Varpuja ei ole lainkaan. Puuston valtalajina on usein istutettu kuusi. Aukkopaikoissa kasvaa erilaisia lehtipuita. Alueen lehtometsät ovat pääosin harvennettuja tai istutettuja. Lahopuuta on jonkin verran esim. Letsamon lehtosaarekkeissa. Luonnontilaisen kaltaista lehtometsää löytyy vain Muhonvuorten ja Muurainkorven notkelmasta (ks. erityiskohteet).
5 5 5. Soistuneet kangasmetsät Selvitysalueella ei ole lainkaan varsinaisia suoalueita. Alueella on lähinnä pieniä soistuneita kangasmetsälaikkuja. Koska valtaosa metsästä on hoidettua kangasmetsää, kosteammatkin kohdat on ojitettu kauan sitten ja ojitus on kuivattanut metsänpohjaa. Selvitysalueen metsissä suolaikut ovat pääosin erilaisia korpia, joissa rahkasammalkasvustot keskittyvät painanteisiin. Isoimmat yhtenäiset korpilaikut sijaitsevat Päivärinteen tilan eteläpuolisessa metsikössä, Nokiniityn lähellä ja Hailianmäen sekä Kaarrekallion väliin jäävällä alueella (ks.erityiskohteet). Peruskartalla kosteiksi merkityt alueet ovat enimmäkseen ojitettuja kosteita lehtoja. 6. Metsittyvät ja niittymäiset pellot 7. Pellot 8. Muut alueet LINNUSTO MUU ELÄIMISTÖ Pienimmät ja sijainniltaan hankalimmat peltolaikut on jätetty niityksi tai metsitetty. Tällaisia niittyjä on mm. Murhianmäen ja Mustisen metsäalueiden keskellä ja Päivärinteen tilan läheisyydessä. Suurin osa selvitysalueen pelloista on edelleen aktiivisessa viljelykäytössä. Selvityksen ulkopuolelle on rajattu kokonaan asuintalojen ja muiden rakennusten ja rakennelmien pihoiksi tai lähimetsäalueeksi luettavat alueet. Alueelle tehtiin erillinen linnustoselvitys maastokaudella 2009, josta on oma raporttinsa. Luontoselvityksen ohessa linnustoa ei erityisemmin tarkasteltu. Pääosin havaittu lajisto oli hyvin tavanomaista (tiaiset, vihervarpunen, pajulintu, kirjosieppo jne.). Lajeista mainittakoon mm. Hailianmäen ja Muurainkorven tuntumassa havaitut tiltaltti (runsaasti) ja palokärkipari sekä hiirihaukkapari. Peltoaukeilla tuulihaukka on yleinen. Hailianmäen ja Muurainkorven tuntumassa oli runsaasti hirven jälkiä ja hirven tekemiä polkuja. Hirviä myös liikuskeli näkösällä useina päivinä. Metsäkauriinjälkiä oli jonkin verran ja valkohäntäpeuran jälkiä runsaasti Veralhon-Nokiniityn lehdossa, Letsamon lehtometsissä ja muissa Mantereentien luoteispuolen pellonreunametsiköissä. Myös rusakoista, metsäjäniksistä ja oravista kertyi havaintoja eri puolilta selvitysaluetta. ERITYISKOHTEET (liite 3) Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia suojeltavia kohteita lukuun ottamatta kohdetta 1 eli viiden pennin mäntyä Murhianmäen metsäalueen kärjessä (kuva 1). Mänty on vanha, paksuoksainen ja runsashaarainen sekä kasvaa aukealla paikalla peltojen ja niityn keskellä. Mänty on mahdollisesti luonnonsuojelulain
6 6 tarkoittama suojeltava yksittäispuu. Männyn ohitse kulkee niityltä laskeva lähdenoro, jonka kasvillisuus on rehevää (mataraa, orvokkeja, saroja, luhtalemmikkiä). Männyn taustalla on tuore niitty, jolla on melko runsas niittykasvilajisto sekä kostean niityn saroja. Männylle pääsee peltotietä pitkin ja tietä käytetäänkin ratsastuksessa. Talvella männyn ohi kulkee usein latu. Kuva 1. Viiden pennin mänty Mahdollisia metsälain 10 mukaisia luontokohteita löytyi alueelta kaikkiaan seitsemän (kohteet 3,6,7,8,9,10 ja11). Suurin osa kohteista ovat metsälaissa tarkoitettuja luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä rehevine lähiympäristöineen. Myös kaksi rehevää luonnontilaisen kaltaista korpilaikkua löytyi alueelta. Täysin luonnontilaisia kohteita ei alueelta löytynyt. Kohde 3 on metsänoro ja siihen liittyvä pienialainen lehtolaikku Letsamon peltoaluetta reunustavassa vanhan metsän saarekkeessa(kohde 2). Noron ympäristö eroaa selkeästi muusta kasvillisuudesta etenkin tuuhean metsäkortekasvuston vuoksi (kuva 2). Kohteen maasto on kosteaa ja lehväsammalien peittämää. Noro kulkee rinnettä pitkin päätyen tasaisempaan rehevään lehtolaikkuun. Noron ympäristössä maatuu vanhaa lahopuuta ja puita on kaatunut noron päälle. Muu puusto on iäkästä hieskoivua tai kuusta.
7 7 Kuva 2. Metsänoro (kohde 3). Kohde 6 on metsäoja, joka sijaitsee Muhonvuorten vanhan metsän muodostamassa notkossa. Ojassa ei korkeimmilla kohdillaan ole vettä, mutta kasvillisuus eroaa merkittävästi ympäristöstään rehevien saniaisten, ruohojen ja lehväsammalien runsauden ansiosta (kuva 3). Ojan alaosan läheisyydessä on kosteita rahkasammallaikkuja painaumissa. Kasvupaikka on suojaisa ja kostea. Ojan ympäristössä on järeitä kuusia, harmaaleppiä ja jonkin verran lahopuuta. Oja on luonnontilaisen kaltainen. Ojan läheisyydessä kulkee polku, joka on kuitenkin ollut pitkään samalla paikalla. Kuva 3. Muhonvuorten metsäojaa (kohde 6.) Kohde 7 sijaitsee Muhonvuorten notkelmassa, metsäojan tuntumassa. Rinteiden väliseen notkossa on tasainen kostea pienialainen lehtoalue, jonka valoisimmissa kohdissa on runsaasti erilaisia ruohoja (orvokkeja, koiranputkea, kevätlinnunhernettä, ojakellukkaa, metsäkurjenpolvea jne.). Kohde on suojassa vanhojen järeiden kuusten keskellä. Puusto on pääosin kuusta ja lehtipuita kuten koivua (Kuva 4.).
8 8 Kuva 4. Muhonvuorten lehtolaikku (kohde 7). Kohde 8 on rehevä metsäoja, joka laskee Hailianmäen suunnasta luoteeseen peltoalueelle. Ojan ympäristöön on jätetty lahopuuta ja tuulenkaatoja. Ojan reunustalla kasvaa lehtipuita kuten harmaaleppää ja koivua. Ojassa kasvaa paikoin runsas hiirenporras- ja alvejuurikasvusto ja muutenkin ojan reunavyöhykkeen kasvillisuus on rehevää ja poikkeaa ympäristöstään selkeästi. Oja on säilytetty etenkin yläjuoksultaan luonnontilaisen kaltaisena ja sitä reunustaa paikoin järeitä haapoja. Muuten metsä ojan läheisyydessä on hoidettua talousmetsää ja osa ojasta rajautuu avohakkuualueen reunaan. Kohde 9 on myös rehevä metsäoja, joka sijaitsee kohteen 8 läheisyydessä Hailianmäen luoteisosassa avohakkuualueen keskellä. Ojan reunustalle on jätetty noin 40 metrin levyinen puustoinen suojavyöhyke, joka on luonnontilaisen kaltainen. Ojassa on ympäristöstään poikkeava rehevä kasvillisuus ja reunustalla on jonkin verran lahopuuta. Metsätie halkaisee ojan. Metsätien toisella puolella jatkuu kohteen 9 metsäoja. Metsäojan lähimaasto on kosteaa ja melko ravinteikasta korpialuetta (kohde 10), jossa kasvaa mm. okarahkasammalia, metsäkortetta, oravanmarjaa ja alvejuuria. Puusto koostuu lähinnä kuusista, joiden tiheä latvusto varjostaa korpea. Kenttäkerroksen peittävyys on pieni. Pohjakerros koostuu rahkasammalista, karhunsammalista sekä seinä- ja kerrossammalista. Kohde 11 sijaitsee kohteen 10 läheisyydessä, Hailianmäen ja metsäautotien vieressä sijaitsevan kumpareen välisessä kosteassa notkelmassa. Alueella on lyhyt metsäoja, jonka ympäristö on kosteaa korpimaastoa. Maassa on lahopuuta ja kaatuneet puut on jätetty maatumaan (kuva 5). Kenttäkerros on kohdetta 10 runsaampi, paljon erilaisia ruohoja, metsä- ja korpi-imarretta, alvejuuria, käenkaalia, suo-orvokkeja jne., pohjakerroksessa kasvaa runsaasti mm. okarahkasammalta. Kohteen 11 läheisyydessä on tehty harvennushakkuita, mutta ojan ympäristö on jätetty käsittelemättä.
9 9 Kuva 5. Hailianmäen pohjoisosan rehevää korpea (kohde 11). Kaikkien edellä mainittujen metsälakikohteiden metsänkäsittelyssä tulisi huomioida kohteiden ominaispiirteet ja pyrkiä säilyttämään ne. Puustoa voidaan poistaa ja kohteita käsitellä, mutta se olisi tehtävä harkiten, siten ettei kosteus ja kasvuolosuhteet muutu oleellisesti ja alueelle jää riittävästi lahopuuta. Muita arvokkaita elinympäristöjä löytyi viisi kohdetta (kohteet 2, 4, 5, 13,14). Arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämistä suositellaan mutta siihen ei ole suoranaista lakivelvoitetta. Niiden luonnonarvot tulisi turvata metsälakiin sisältyvän metsien monimuotoisuuden säilyttämisen yleisen velvoitteen ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti metsänomistajan omalla päätöksellä. Pääosin kohteet ovat alueella vanhan kangasmetsän alueita tai pieniä lehtoja, joista löytyy myös järeää ja vanhaa lehtipuuta sekä lahopuuta. Kohde 2 rajautuu etelä-, itä- ja länsipuolelta avohakkuualueeseen, jonka keskelle mäenrinteeseen on jätetty vanhan kangasmetsän saareke (kuva 6). Metsässä kasvaa vanhoja järeitä kuusia, hieskoivuja ja haapoja. Metsän pienilmasto on kostea ja suojaisa. Kenttäkerros koostuu pääosin varvuista (mustikka ja puolukka), mutta liekokasvillisuuslaikkuja löytyy satunnaisesti. Metsässä on pystyyn kuolleita puita, lahopuuta ja tuulenkaatoja. Pensaskerros on niukka ja metsä onkin helppokulkuinen. Metsä on mahdollinen liito-oravan elinympäristö.
10 10 Kuva 6. Vanhan kangasmetsän saareke (kohde 2). Kohde 4 koostuu kahdesta vanhasta metsälaidunsaarekkeesta keskellä Letsamon peltoja. Saarekkeet ovat haapalehtoja, joita on harvennettu ja käsitelty. Lehtoihin on jätetty kuitenkin runsaasti järeitä vanhoja haapoja sekä lahopuuta (kuva 7.). Osassa puista kasvaa kääpiä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. ahomansikkaa, niittyleinikkiä, keltanoa erilaisia heiniä, lillukkaa ja jonkin verran saniaisia. Sammallaikkuja on siellä täällä lehtikarikkeen seassa. Lehto on mahdollinen liito-oravan habitaatti. Kuva 7. Vanha haapalehto (kohde 4).
11 11 Kohde 5 on vanhan kangasmetsän alue Muhonvuorilla (kuva 8). Metsä on tuoretta tai lehtomaista kangasta ja puusto on vanhaa kuusikkoa, hieskoivuja ja yksittäisiä vanhoja haapoja. Muhonvuorten pohjois- ja itäosassa on tehty laajoja avohakkuita, mikä näkyy metsän reuna-alueiden tuulenkaatoina. Muhonvuorten rinteet muodostavat suojaisan ja kostean pienilmaston ja rinteitä pitkin valuvat ravinteet muodostavat rehevämpää lehtomaista kasvillisuutta rinteiden alaosaan ja notkelmaan (ks. kohteet 6 ja 7). Metsässä on vain vähän vanhoja harvennushakkuiden jäänteitä ja lahopuuta on runsaasti. Metsä on mahdollista liito-oravan elinympäristöä. Kuva 8. Muhonvuorilla kulkevan polun varrella (kohde 5). Kohde 12 on vanha Veralhon ja Nokiniityn metsälaidun ja selvitysalueen laajin lehtoalue. Alue on ojitettu ja mahdollisia soistumia ei enää ole. Maasto on kuitenkin kosteaa lehtoa. Alue on paikoin metsitetty kuusella. Kuusikon kenttäkerros on varjostuksen vuoksi niukka, mutta erilaisia lehväsammalia ja suikerosammalia on runsaasti pohjakerroksessa (Kuva 9). Paikoin alueella on avoimempia pienialaisia metsäniittykohtia, joissa erilaiset ruohot ja heinät ovat runsaita. Puusto vaihtelee vanhoista monihaaraisista raidoista koivuihin, haapoihin ja ojien läheisyydessä leppiin. Huolimatta ihmisjäljestä alue on mielenkiintoinen ja etenkin sammallajisto saattaa olla monimuotoinen. Alue on mahdollista liito-oravan elinympäristöä.
12 12 Kuva 9. Veralhon lehtoa ja lehdon pohjakerroksen sammalia. Kohde 13 on pienialainen vanhan puun lehtolaikku Vesilahdentien kupeessa. Metsässä on runsaasti isoja järeitä kuusia, haapoja ja koivuja. Metsikössä on vanha työmaakoppi ja muita oleskeluun viittaavia merkkejä. Tontti on mahdollisesti rakentamiseen suunniteltu. Kohde on mahdollinen liito-oravan elinympäristö. Kohteen läheisyydessä Vesilahdentien toisella puolella on tehty liito-oravahavaintoja. Kohde 14 sijaitsee Muhonkorvessa ja on mahdollisesti entistä rehevää korpea, mutta ojitettuna nykyisellään kosteaa lehtomaastoa, jossa kasvaa järeitä haapoja, koivuja ja kuusia (yksittäisiä). Alueella on tehty tuoreita hakkuita, joissa on poistettu kaikkein järeintä puustoa (pääosin haapoja). Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti ruohoja ja saniaisia. Vanhat ojitusojat halkovat aluetta, mutta ovat pääosin kuivia. Puiden juurenniskat ovat paikoin paljaana, mikä kertoo entisestä suomaastosta (Kuva 10). Alue on mahdollista liito-oravan elinympäristöä. Kuva 10. Muhonkorpi (kohde 14).
13 13 VIRKISTYSKÄYTTÖ- JA RETKEILYMAHDOLLISUUDET (Liite 3) Selvitysalueen metsät ovat enimmäkseen aktiivisesti hoidettua talousmetsää, jossa vuorottelevat avohakkuualat, tiheät nuoren koivun taimikot ja nuorehkot tiheät kuusitai mäntymetsät. Virkistyskäytön kannalta maasto on paikoin hankalakulkuista. Puuston varttuessa virkistyskäyttömahdollisuudetkin kasvavat. Joillakin alueilla on selkeitä merkkejä ahkerasta käytöstä etenkin hevosten ratsastusreitteinä. Liitekartassa 3 on hahmoteltu metsässä kulkevia käytettyjä polkuja, metsäteitä ja ratsastusreittejä, joita ei välttämättä näy peruskartalla. Polkujen sijainnit ovat suuntaa-antavia. Ratsastuksen kannalta tärkein alue on Ahontien päässä sijaitseva metsäalue, joka on suurelta osin avohakattua aluetta, mutta silti kelvollista ulkoilumaastoa. Alueella on selkeät ja käytetyt polut, jotka kulkevat metsässä ja avohakkuualalla. Alue sijaitsee lähellä Vesilahden ratsastukoulua. Metsäaluetta voi jatkaa aina Murhianmäelle asti, missä on runsaasti polkuja ja helppokulkuista maastoa (joskin pieni alue). Alue on lähellä Koskenkylän taaja-asutusta. Alueen rakentaminen tulisi suunnitella niin, että ulkoilumahdollisuudet säilyvät ja niitä on mahdollisuus parantaa tulevaisuudessa. Hailianmäen länsipuolella kulkee ulkoiluun käytetty polku, jota pitkin pääsee Kaarrekallion metsäautotielle ja edelleen Vesilahdentielle. Polku kulkee pääosin harvennetussa varttuneessa kangasmetsässä, mutta Muhonvuorten läheisyydessä polku kulkee avohakkuualan läpi aina Pujerontielle asti. Tuore avohakkuu on osittain peittänyt polun jälkiä maastossa, mutta hakkuukoneiden uraa pitkin pääsee kulkemaan (kuva 11). Avohakkualan polulta on mahdollisuus kulkea myös Muhonvuorten keskellä kulkevalle polulle, joka on mielenkiintoinen alue luontoharrastajalle. Alueen rakentaminen tulisi suunnitella niin, että ulkoilumahdollisuudet säilyvät ja niitä on mahdollisuus parantaa tulevaisuudessa. Mantereentieltä lähtee kaksi metsätien uraa Kolhosten ja Nokiniityn suuntaan. Tiet kulkevat enimmäkseen avohakkuualan keskellä. Tiet yhtyvät toisiinsa metsässä, joskin yhteys on vaikeasti havaittavissa hakkuiden vuoksi. Päivärinteen tilan eteläpuolella sijaitseva metsikkö on helppokulkuista maastoa ja sopisi hyvin lähivirkistysalueeksi. Metsässä on runsaasti peuran tallaamia polkuja. Kuva 11. Hailianmäeltä etelään avohakkuualalle.
14 14 KÄYTETTY KIRJALLISUUS Hotanen J-P ym Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus Oy, Kairisto Oy, Hämeenlinna. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.) 1986: Retkeilykasvio. Suomen luonnonsuojelun tuki Oy. Helsinki. Laine, J. &Vasander, H. 2008: Suotyypit. Metsäkustannus Oy, Karisto OY, Hämeenlinna. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Meriluoto, M. & Soininen, T.2008: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus, Karisto Oy, Hämeenlinna. Pirkanmaan Liitto 1995: Arvokkaat luontokohteet, Vesilahti. Julkaisu D 40, Tehokopiointi Ky.
15
16
17
18
Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotPäivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
Päivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS A Versio Päivämäärä 11.10.2011 Laatinut Emilia Saarivuo Hyväksynyt
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET
SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Lisätiedot