Ammatillinen perustutkinto peruskoulutuksena - kuvailevat kentät

Transkriptio

1 Ammatillinen perustutkinto peruskoulutuksena - kuvailevat kentät Koulutuksen kuvailevat tiedot Tarjonnan kentistä osa on pakollisia, osa vapaaehtoisia. Koulutuskuvausten tavoitteena on, että hakeutuja löytää itselleen sopivimman koulutuksen. Kuvaus on hyvä laatia niin, että se tukee tätä tavoitetta. Kuvaus on osa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaviestintää. Tavoitteena on, että koulutuskuvauksen ja valintaperustekuvauksen perusteella hakeutuja osaa kysyttäessä kertoa, miten koulutus vastaa hänen kiinnostuksiaan ja taitojaan motivoituu hakemaan ja asennoituu koulutukseen myönteisesti osaa kertoa, mihin sitoutuu, jos tulee valituksi osaa soveltaa valintaperusteita omaan suoriutumiseensa ja tarvittaessa hankkia lisäosaamista tai parantaa suoriutumistaan osaa hakea koulutukseen mahdollisimman omatoimisesti siirtyy sujuvasti hakijasta opiskelijaksi ja kiinnittyy opintoihinsa. Jotta tavoitteet toteutuisivat, kannattaa käyttää vain niitä kenttiä, joiden käyttäminen on välttämätöntä, jotta hakeutuja saa koulutuksesta oikean kuvan. Esim. jos kansainvälistyminen ei ole koulutuksen ydinainesta, ei kenttää tarvitse eikä kannata käyttää lainkaan. Oppijalle näytetään vain kentät, joihin on tallennettu tekstiä. Jos mietit tekstin tyyliseikkoja, verkkokirjoittamisen erityispiirteitä tai hakukoneoptimointia, voit löytää vastauksia Opintopolun sisällöntuottajan oppaasta. Painotetut kentät ja painokertoimet sanahaussa: hakukohteen nimi (1) tarjoajan nimi (20) paikkakunta (20) koulutuksen nimi (20) osaamisalan nimi (20) tehtävänimike (20) tavoitteet (1) sisältö (1) Kuvien julkaisu organisaatio-ja koulutustiedoissa Mikäli oppilaitos tallentaa Opintopolkuun kuvia tunnistettavista henkilöistä, tulee huolehtia siitä, että ao. henkilöiltä on saatu lupa kuvan tallentamiseen ja julkaisemiseen Opintopolussa. Kuvaformaattina mieluiten jpeg, kuvan leveys pikseliä. Kuvan korkeudelle ei ole minimi- tai maksimirajoja, mutta organisaation kuvan korkeus vaikuttaa tekstisisältöjen näkymiseen - ne painuvat sitä alemmas, mitä korkeampi kuva. Kuva saa olla enintään 1000 kt kokoinen. Koulutuksen rakenne, Tutkinnon koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet, Jatko-opintomahdollisuudet, Koulutusohjelman koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet OPH:n teksti, tulee automaattisesti näkyviin valitun koulutuksen / tutkinnon ja koulutusohjelman mukaisesti. Ammattinimikkeet Hakeutujalle näytetään otsikko: Ammatit ja työtehtävät. Ammattinimikkeet-kenttää painotetaan sanahaussa. Virkailijan käytössä on TEM:n ammattinimikkeiden koodisto. Valitse koodistosta ne ammattinimikkeet, joissa koulutuksesta valmistuva yleensä toimii. Koodistoon voi tutustua sivulla Huom. valitse tehtävänimike, ei nimikkeiden luokka. Ei siis esim. "Kansi- ja konemiehistötyön tekijät", vaan Matruusi. Koulutuksen sisältö Oppilaitos kuvaa lyhyesti hakeutujalle tutkinnon ja koulutusohjelman ammatillisten opintojen keskeisiä sisältöjä ja suoritustapaa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta on hyvä mainita. Verkkotekstissä on hyvä käyttää lyhyitä lauseita ja kappaleita ja tarvittaessa listoja. Vapaa teksti, 2000 merkkiä Esimerkki 1: ICT-asentajan ammatillisissa opinnoissa opiskelija perehtyy

2 teoreettiseen sähkötekniikkaan ja sähkönmittauksen tekniikkaan rakennusten sähköverkkoon sähköasennusmateriaaleihin ja niiden käyttöön elektroniikan perusteisiin tietokone- ja tietojärjestelmätöihin kaapelointiin tietokoneisiin ja tietoliikennelaitteisiin asennukseen, huoltoon ja ylläpitoon. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Opetus toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena sekä työssäoppimisjaksolla. Ammatissa on avuksi reipas ja omatoiminen asenne, ongelmanratkaisutaidot ja looginen päättelykyky. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työ- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen ja vastuullisuus. Esimerkki 2: Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ammatillisissa opinnoissa opiskelija perehtyy ohjaajuuteen ryhmän dynamiikkaan ja ryhmän ohjaamiseen yksilön kasvuun ja kehitykseen ja sen tukemiseen ohjaukseen eri toimintaympäristöissä työyhteisöihin ja vuorovaikutukseen moniammatilliseen työotteeseen ja palveluohjaukseen ohjauksen eri menetelmäalueisiin kuten kulttuuriohjaukseen, liikunnanohjaukseen, luonto- ja elämystoimintaan, nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin, media- ja verkko-ohjaukseen, tekniikkaan ja kädentaitoihin nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen Työtehtävissä tarvittavia taitoja ovat ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kyky ottaa taustaltaan erilaisten ohjattavien tarpeet huomioon sekä hyvät yhteistyövalmiudet ja kyky toimia ryhmän edessä (esiintymistaidot). Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Opetus sisältää erilaisten ohjaustilanneharjoitteiden lisäksi teoriaopiskelua, erilaisten kirjallisten tuotosten laadintaa sekä esittämistä yksin ja ryhmässä. Sijoittuminen työelämään Tässä kentässä kuvataan, millaisiin tehtäviin ja työpaikkoihin koulutuksesta valmistutaan. Mitä valmistunut osaa? Miten osaa? Keiden kanssa työskentelee? Missä tyypillisesti työskentelee? Vapaa teksti 1000 merkkiä Esimerkki: Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut osaa hankkia, käsitellä, muokata ja välittää tietoja sekä käyttää viestintävälineitä ja tietoverkkoja. Hän osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja erilaisissa verkostoissa. Hän osaa ohjata ja opastaa kirjaston ja sen kokoelmien käyttöön, tiedonhallintaan ja sähköiseen asiointiin liittyvissä tehtävissä sekä yksittäisiä asiakkaita että ryhmiä. Hän osaa tiedottaa organisaationsa tapahtumista ja palveluista. Koulutusohjelman suorittaneet sijoittuvat esimerkiksi kirjastojen, julkishallinnon ja yritysten palvelukseen tieto- ja kirjastopalvelujen työtehtäviin. Kansainvälistyminen Kirjoitetaan jos kansainvälisyyys on keskeinen osa koulutusta. Esim. yhteistyö tai ulkomailla opiskelu / vaihto-opiskelumahdollisuudet. Virkailija valitsee otsikot. Vapaa teksti 2000 merkkiä Esimerkki: Oppilaitoksen A kansainvälinen yhteistyöverkko ulottuu yli kymmeneen maahan. Yhteistyöoppilaitoksia on mm. Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Saksassa, Espanjassa, Irlannissa, Virossa ja Sloveniassa. Oppilaitoksessa A osallistuminen kansainväliseen opiskelijavaihtoon tarkoittaa, että suoritat yhden työssäoppimisjaksoistasi ulkomailla. Työssäoppimisjakson pituus on tavallisesti 2-7 viikkoa henkilökohtaisen opetusohjelmasi mukaisesti. Opiskelijavaihtoon voi kuulua myös teoriajaksoja. Tarjoamme opiskelijoillemme mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan myös erilaisten valinnaisten opintojen kautta. Näistä saat tarkempaa tietoa oppilaitoksemme opetussuunnitelmasta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (Työelämäyhteistyö, oppilaitosyhteistyö)

3 Tässä voidaan kertoa työelämäyhteistyöstä työssäoppimisesta, oppilaitosten välisestä yhteistyöstä opintopolkujen toteuttamisessa tms. Yritysten nimien mainitsemista on kuitenkin syytä välttää. Vapaa teksti 2000 merkkiä Esimerkki: Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työssäoppimisjaksojen yhteydessä, jolloin ammattiosaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella käytännön työtilanteissa ammattiosaamisen näytöillä. Työelämän edustajat tulevat näin entistä laajemmin mukaan arviointiin. Työssäoppimisen opetussuunitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Koulutusohjelman valinta: Jos koulutus sisältää koulutusohjelmia, kerro hakijalle Koska, missä vaiheessa ja miten valitaan koulutusohjelma tai osaamisala. Hakiessa? Yhden vuoden opiskelun jälkeen? Kahden vuoden opiskelun jälkeen? Voiko halutun koulutusohjelman ammatilliset opinnot suorittaa yhteistyöoppilaitoksessa, jos se ei toteudu siinä oppilaitoksessa / toimipisteessä, johon opiskelija valitaan? Kuvauksen pituus korkeintaan 1000 merkkiä. Esimerkki 1: Koulutusohjelman valinta Opiskelijat valitsevat koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden loppupuolella. Ensimmäisenä vuonna eri koulutusohjelmien sisällöt käydään lyhyesti läpi. Näin kaikki opiskelijat saavat ennen koulutusohjelman valintaa kuvan siitä, mitä eri koulutusohjelmien opinnot sisältävät ja mihin tutkintoihin ne johtavat. Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin hakemuksen perusteella. Koulutusohjelma toteutetaan jos siihen on riittävästi opiskelijoita. Oppilaitos ohjaa ja neuvoo koulutusohjelman valinnassa. Toinenkin oppilaitos voi olla vaihtoehtona, jos omassa oppilaitoksessa haluttua koulutusohjelmaa ei järjestetä. Vaihto toteutetaan oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Esimerkki 2: Koulutusohjelman valinta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa koulutusohjelma valitaan vasta toisen lukuvuoden lopussa ja opiskelijat erikoistuvat viimeisenä lukuvuonna valittuun ohjelmaan. Koulutusohjelman aloittaminen edellyttää, että tutkinnon perusopinnot ovat suoritetut. Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin hakemuksen perusteella. Koulutusohjelma toteutetaan jos siihen on riittävästi opiskelijoita. Oppilaitos ohjaa ja neuvoo koulutusohjelman valinnassa. Toinenkin oppilaitos voi olla vaihtoehtona, jos omassa oppilaitoksessa haluttua koulutusohjelmaa ei järjestetä. Vaihto toteutetaan oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Esimerkki 3: Koulutusohjelman valinta tutkinnossa, jossa on vain yksi koulutusohjelma: Tutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma, johon kaikki opiskelijat valitaan suoraan. Hakukohteen tiedot Lisätiedot Tässä voidaan kertoa esimerkiksi kaksoistutkinnon suorittamisesta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän muiden oppilaitosten kanssa. Valintaperusteiden sanallinen kuvaus Opiskelijaksi ottamisen perusteet OPH:n teksti Valintakokeen / Pääsy- ja soveltuvuuskokeen sanallinen kuvaus: Oppilaitos kuvaa, minkätyyppisistä tehtävistä pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu, mitä kokeessa arvioidaan ja miten koe pisteytetään. Esimerkki 1: Soveltuvuuskoe (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) Sosiaali- ja terveysalalla lähihoitajakoulutukseen järjestetään maksullinen soveltuvuuskoe. Kokeen järjestää soveltuvuuskokeisiin erikoistunut yritys yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Hinta on kokeeseen osallistuville 45. Kokeeseen kuuluu oppilaitoksen kirjallinen tehtävä ja opettajien haastattelu. Lisäksi siihen kuuluvat testifirman organisoimat psykologiset tehtävät ja haastattelu. Soveltuvuuskokeessa arvioidaan: vuorovaikutustaitoja motivaatiota käsitysten realistisuutta valmiuksia alalle Esimerkki 2: Pääsykoe: (Merenkulkualan perustutkinto)

4 Pääsykoe koostuu kirjallisesta esitietolomakkeesta, matematiikan kokeesta ja haastattelusta. Kirjallisella esitietolomakkeella selvitetään muun muassa hakijan opiskeluhistoriaa, motivaatiota, hakutoiveita, opiskelun edellytyksiä sekä hakijan näkemyksiä koulutuksesta ja työelämästä. Lomake lähetetään hakijalle etukäteen kutsukirjeen mukana ja lomake palautetaan pääsykokeen yhteydessä. Matematiikan kokeella kartoitetaan matematiikan perusosaamista sekä loogista päättelykykyä. Aikaa kokeeseen varataan 30 min. Kokeessa ei tarvita laskimia. Haastattelun pohjana on opiskelijan palauttama kirjallinen esitietolomake. Haastattelijoina toimivat alan opettajat ja haastattelun tavoitteena on hakijan alakohtaisten valmiuksien ja motivaation kartoittaminen. Aikaa haastattelulle varataan noin 10 min. Haastattelun arviointikohteita ovat: vuorovaikutustaidot opiskelumotivaatio opiskelijan käsitys opiskelusta ja tulevasta ammatista valmiudet alalle Pääsykokeen pisteytys Pääsykokeesta saatava yhteispistemäärä on 1-10 pistettä. Pääsykokeen osa-alueet (kirjallinen esitietolomake, matematiikan koe, haastattelu, alakohtainen koe) pisteytetään ja eri osa-alueiden painotus vaihtelee alakohtaisesti. Merenkulkualan perustutkinnossa haastattelulla on suurempi painotus kuin matematiikan kokeella tai alakohtaisella tehtävällä. Pääsykoetilaisuudesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan opiskelijakohtaisesti pääsykokeen eri osa-alueiden pisteytykset. Pääsykokeen kaikki osa-alueet tulee suorittaa hyväksytysti. Organisaation tiedot Tietoa oppimisympäristöstä Oppilaitos kuvaa, millainen oppimisympäristö opetuspisteessä on käytössä ja miten se tukee oppimista. Miten ympäristö tukee oppimista sisäisesti muokkaavia kognitiivisia elementtejä eli opiskelijan omia tietoja ja taitoja? Miten ympäristö tukee oppimisen affektiivisia elementtejä: motivaatiota, tavoitteita, vireyttä, tunnetilaa? Miten ympäristö tukee oppimisen kognitiivisia elementtejä: asioiden yhdistelyä, vertailua, erottelua, luokittelua, uuden tiedon liittämistä aikaisempaan tietoon ja muihin asiayhteyksiin, omien päättelysääntöjen luontia, ajatusten ja toimintamallien visualisointia, oman mallin luomista opittavasta asiasta / ilmiöstä, tiedon käyttöä ja soveltamista eri tilanteissa ja asiayhteydessä? Miten ympäristössä on otettu huomioon yhteisöllinen oppiminen ja tiedon jakaminen? Esimerkki: Oppilaitoksen A oppimisympäristöön kuuluvat luokat, laboratoriot, kielistudiot, työpajat, multimedia-aineistot, virtuaaliympäristö ja kirjasto. Sekä luokkaopetustilat että työpajojen tilat on suunniteltu siten, että ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden toimia sekä itsenäisesti että yhdessä. Tekstiilialan opinnot sisältävät kangaspuilla kudottavien sisustustekstiilien suunnittelua ja valmistusta. Oppilaitoksessamme on käytössä uusimmat tietokoneavusteiset kangaspuut ja erikoiskangaspuut sekä kudonnan suunnitteluohjelmat. Opiskelu käsittää myös kankaanpainantaa, huovutusta, kankaiden ja lankojen värjäystä sekä erikoistekniikoita. Pajoissa innostutaan, mallinnetaan, testataan, tutkitaan, tarkkaillaan, jaetaan kokemuksia ja ideoita sekä rakennetaan omaa ammatti-identiteettiä. Opiskelijan käytössä ovat käsikirjaston ja lainattavan kokoelman lisäksi atk-tilat, joissa voi työskennellä itsenäisesti. Lehtiä, DVD- ja videomateriaalia ei lainata opiskelijoille kotikäyttöön. Opiskelijoiden käytössä on mm. tulostin, skanneri, sidontalaite, tehonitoja, DVDja videolaitteet. Verkko-oppimisympäristömme on Fronter. Sähköisistä tietokannoista opiskelijoille avoinna ovat mm. Factatietopalvelu, MOT-sanakirjat ja Aleksi-artikkeliviitetietokanta. Esteettömyys ja oppimisen tuki Oppilaitos kuvaa, miten opetuspisteessä on järjestetty esteettömyys sekä tukipalvelut, varsinkin oppimisen tuki. Esimerkki: Oppimisen tuki kuuluu kaikille opiskelijoille. Yleisen eli kaikille kuuluvan varhaisen ja ennakoivan tuen muodot ehkäisevät sekä poistavat oppimisen esteitä ja vähentävät siten oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen. Lähtökohtana opetuksen järjestämisessä ammatillisissa oppilaitoksissa on esteettömyys. Erityistä tukea tarvitsevien opetus järjestetään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai tarvittaessa osittain tai kokonaan erityisryhmissä. Mikäli erityisopiskelija tarvitsee harjaantumista perusvalmiuksissa, hän voi osallistua ennen ammatillisten opintojen alkua vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, jossa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Suunnitelmaan sisältyy suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelmien tai näyttötutkinnon perusteet, tutkinnon laajuus, opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, opiskelijan saamat palvelu- ja tukitoimet vastuuhenkilöineen sekä erityisopetuksen perusteet.

5 Opiskelijan edut Oppilaitos kuvaa opiskelijan opintososiaalisia etuja ja palveluja. Kuvaus sisältää alaotsikot tietoa elämisen kustannuksista opiskelijaruokailu terveydenhuoltopalvelut Esimerkki: Tietoa elämisen kustannuksista Opetus ammatillisessa koulutuksessa on maksutonta. Opiskelija maksaa kuitenkin itse osan opiskelukustannuksista: esim. oppikirjat sekä omaan käyttöön tulevat työvälineet, laitteet ja materiaalit, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle. Ruokailu on maksutonta. Ammatillisen perustutkinnon ja valmistavan koulutuksen suorittaminen edellyttää säännöllistä koulutukseen osallistumista. Opintotuen saamisen edellytyksenä on myös riittävä opiskeluissa eteneminen. opiskelijalla on mahdollisuus saada koulumatkatukea. Opiskelijaruokailu Ruokailu on maksutonta. Opiskelijalle tarjotaan yksi maksuton ateria päivässä. Terveydenhuoltopalvelut Opiskelija on oikeutettu maksuttomiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotka järjestetään yhdessä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilaitoksen SOME-linkki Esimerkiksi oppilaitoksen Facebook-sivut. Linkki oppilaitoksen verkkosivulle Jos opetuspisteitä on useita, se opetuspiste, johon hakukohde on kiinnitetty. Multimedialinkki Esimerkiksi opiskelijatöiden galleriasivu tai hakeutujan opas. Oppilaitoksen kuva Jos opetuspisteitä on useita, sen opetuspisteen kuva, johon hakukohde on kiinnitetty. Yhteystiedot Merkitään se yhteystieto, josta hakeutujat voivat kysyä lisätietoja, esim. hakutoimisto. Opintopolun sisällöntuottajan opas Opintopolun sisällöntuottajan opas