BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Opinnäyte BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Kivistö Lillemor, Ylönen Camilla Kalastuksen ja ympäristön kehittämisohjelma

2 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEENVETO Kalastuksen ja ympäristön kehittämisohjelma Kivistö Lillemor ja Ylönen Camilla Bromarv-Tenholan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Ohjaajat: Arto Huhta, Raisa Kääriä ja Gabriella Lindholm Toukokuu 2005 Sivumäärä 47+9 Bromarv-Tenholan kalastusalue sijaitsee Tammisaaren kunnassa Länsi- Uudellamaalla. Alueen kokonaisvesiala on hehtaaria, mistä n ha on merialuetta ja ha sisäjärviä. Vedenomistussuhteet ovat hyvin pirstoutuneet, ja sekä yhteiset että lohkotut vesialueet ovat pieniä. Suurimman osuuden omistavat yksityishenkilöt. Kalastusalueen arvioitu kalastusteho on vuonna 2001 runsaat 3 %. Harjoitettu ammattikalastus on ns. saaristokalastusta. Kalastusalueella on sangen toimiva istutusjärjestelmä, ja jo aiemmin on tehty verkkokalastuksessa päätös tietyistä silmäko oista. Suunnitelma sisältää selvitysosan sekä käyttö- ja hoito-osan. Suunnitelmassa annetaan yleisiä ohjeita kalastusjärjestelyistä. Tärkeimmät ohjeet ovat: suositukset vähimmäiskoosta ja solmukoosta suositukset istutuslajeista ja istutuskalan laatuvaatimuksista tehostetumpi kalastuksenvalvonta osakaskunnan yhteistyön kehittäminen Avainsanoja: kalastusalue, Bromarv-Tenhola, käyttö- ja hoitosuunnitelma Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU POLYTECHNIC ABSTRACT Degree program of fisheries Kivistö Lillemor and Ylönen Camilla Management and utilization plan for Bromaf-Tenala fishing area Instructor(s): Arto Huhta, Raisa Kääriä, Gabriella Lindholm May 2005 Total number of pages 47+9 Bromarf-Tenala fishing area is located in Ekenäs municipality in western Nyland. The area covers hectares of water which about hectares is water and the reaming hectares are lakes. The ownership of the waters is very scattered and the majority is collective owned or private water areas. The fishing area had an estimated fishing pressure of about 3 % year Professional fishing that is taken place in the area is so called archipelagic fishing. Bromarf-Tenala fishing area has a setting plan for fish settings that is working well and they are using regulated sizes of mesh for net fishing. The plan consists of a investigation part and a management and utilisation plan. The most important guide lines are as follows: Recommendation for minimisize of fish and distance between knots in net fishing. Recommendation of species for setting fish and quality criterions for setting fish. A more effective fishing control. The cooperation of the small fishery associations should be developed. Keywords: Fishing area, fishery association, Bromarf, Tenala Deposit at: Library of Turku polytechnic

4 1 1 JOHDANTO PERUSOSA Mikä on kalastusalue? Mitä kalastusalue tekee? Kalastusalueen sijainti, koko ja vedenomistaja Alueen yleiskuva Gennarbyviken Merialueet Maa-alueet Väylät, veneliikenne, kalastus- ja pienvenesatamat Virkistysalueet Suojelualueet Vedenlaatu Alueella toimivia kalastus- ja ympäristöjärjestöjä Bromarvin kalastuskilta Nylands Fiskarförbund Krogarsin vesiensuojeluyhdistys Ammattikalastus Kalanviljelylaitokset Virkistyskalastus ja kalastusmatkailu Gammelgädda-hanke Kalakanta Kuha Ahven Siika Hauki Silakka...19

5 Lohi Meritaimen Särki, lahna, pasuri Istutukset Erilaisia kalastukseen vaikuttavia määräyksiä Nykyinen kalastuksenvalvonta Muuta kalastukseen vaikuttavaa Hylje Merimetso Käynnissä olevia tutkimuksia/selvityksiä/seurantoja alueelta Matalat merenlahdet kalojen lisääntymisalueina KALASTUSALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄ Vesialueiden monipuolinen kalastus ja käyttö Varovaisuusperiaate/alikalastus Tärkeiden kutu- ja poikasalueiden suojelu Vedenlaadun ja elinympäristöjen suojelu Yhteistyö TOIMENPITEET Yhteistyö Tiedotus Vedenomistajien informointi Istutukset Kalastusmääräykset Alueen omat määräykset Muita kalastuksenhoitotoimia Kalastuksenvalvonta...32

6 4.7 Osakaskunta pienten alueiden yhteenliittymä Muita toimenpiteitä Kalastusvälineiden ja valvonnan merkintä Ammattikalastusalueet pitää varmistaa Kalastuslupa RAHOITUS SEURANTA YHTEYSTIEDOT LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: LAKIPYKÄLIÄ LIITE 2: ISTUTUKSET VUOSINA BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEELLA LIITE 3: LAATUKRITEERIT KARTTALIITTEET 1. BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN RAJAT 2. VIRKISTYS- JA SUOJELUALUEET KUVIOT 1. Veden fosforikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. 2. Veden typpikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. 3. Ammattikalastajien saaliit Uudellamaalla 4. Toiminta-avustukset Kalastuskorttivarat Vedenomistajien korvaukset Pinta-alaraja (ha) jossa korvaus ylittää 200 mk/30 TAULUKOT 1. Bromarv-Tenholan kalastusalue numeroiden valossa

7 6 1 JOHDANTO Kalastusalueiden on kalastuslain mukaan laadittava käyttö- ja hoito-suunnitelma, joka sisältää selvityksen kalakannan tilasta ja yleisiä suuntaviivoja kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestelystä. Vesioikeudellisessa hankkeessa on otettava riittävässä määrin huomioon kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Käyttö- ja hoitosuunnitelman oikeudellista vaikutusta voidaan verrata seutu- ja yleissuunnitteluun. Bromarv-Tenholan kalastusalueen ensimmäinen käyttö- ja hoitosuunnitelman laati Tom Abbors vuonna 1993, ja suunnitelma hyväksyttiin alueen kokouksessa Aikuisopiskelijat Camilla Ylönen ja Lillemor Kivistö aloittivat kesällä 2004 käyttö- ja hoitosuunnitelman täydentämisen ja ajantasaistamisen Turun ammattikorkeakoulussa saattaakseen iktyonomitutkintonsa päätökseen ammattikorkeakoulututkintoa varten. Työssämme olemme hyödyntäneet mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja Uudenmaan liiton uusia julkaisuja sekä sellaista tuoretta tietoa, jota on saatavilla ilman kirjallista kalastuskyselyä. Kalastusalueen hallitus on syksyllä 2005 tehnyt tietyt pienet muutokset ja lisäykset suunnitelmassa.

8 7 2 PERUSOSA 2.1 Mikä on kalastusalue? Kalastusalueet ovat lakisääteisiä yhteistyöelimiä, joiden jäseniä ovat yhteisen vesien yhteisalueet, vesialueen omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastajien järjestöt (KalL 71). Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan vesialueita, jotka muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen. Kalastusalueen tarkoituksena on tehostaa vesien kalastuksellista hyödyntämistä vaikutuspiirissään. Kalastusalueilla on tietty viranomaistehtävä. Suomessa on n. 225 kalastusaluetta. Kalastuslain 1 :n mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kalastusalueen tulee tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalakannan tilasta sekä yleisiä suuntaviivoja kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestelystä. Joitakin käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen pohjana olevia pykäliä on lueteltu LIITTEESSÄ 1: Lakipykäliä. 2.2 Mitä kalastusalue tekee? Kalastusalueen julkisoikeudelliset tehtävät perustuvat kalastuslakiin. Kalastusalueella on oikeus päättää mm. kalastusta ja kalastusvälineitä koskevista rajoituksista kestävän kalakannan turvaamiseksi. Kalastusalue päättää myös valtion kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksujen jaosta vedenomistajille. Kalastusalue valvoo kalastusta ja kalastuselinkeinon yleisiä etuja. 2.3 Kalastusalueen sijainti, koko ja vedenomistaja Bromarv-Tenholan kalastusalue sijaitsee Tammisaaren kunnassa läntisellä Uudellamaalla. Alue koostuu pääosin Bolaxfjärdenin ja Porsö-Bredsundsfjärdenin ulkosaarivyöhykkeestä sekä pitkälle ulottuvien harjanteiden välisistä lahdista, joista tärkeimmät ovat Lindöviken ja Hölklötfjärden. Lisäksi kalastusalueeseen kuuluvat makeanveden syvänne Gennarbyviken ja muutamat sisäjärvet. Alueen kokonaisvesiala on n hehtaaria, jakautuneena ha:n merialueeseen ja ha:n sisäjärviin. Katso karttaliite 1.

9 8 Vedenomistussuhteet ovat hyvin pirstoutuneita, ja sekä yhteiset että lohkotut vesialueet ovat pieniä. Vesialueella on kaikkiaan n. 750 tilaa, joista n. 535 on lohkottuja ja ainoastaan n. 90 on suurudeltaan yli 50 hehtaaria. Osan vesialueista omistavat paikalliset yksityishenkilöt, mutta suuri osa kuuluu pääkaupunkiseudulta oleville (Espoo, Helsinki, Vantaa). Kalastusalueen vedenomistajarekisterin digitaalinen päivitys on otettu käyttöön syksyllä Alueen yleiskuva Gennarbyviken Gennarbyviken on merenlahti, joka 1957 erotettiin merestä Stagsundin kohdalla makeanveden saannin turvaamiseksi silloin Koverhaaraan suunnitteilla olevalle rautatehtaalle. Nykyisin Gennarbyviken toimii paitsi Fundia Koverharin makeanvedenaltaana, myös ensi kädessä Hangon kaupungin varavesilähteenä. (Holmberg 2000.) Sulkemisen jälkeen perustettiin Gennarbyvikenin kalanhoitoyhdistys 1971 pitämään huolta vedenomistajien eduista, koska siihen mennessä ei ollut ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin Gennarbyvikenin muutosten kartoittamiseksi ja asianomaisten velvoittamiseksi korvauksiin (Abbors 1993). Lahti on 16 km pitkä ja kokonaisalaltaan 10,5 km 2. Gennarbyvikenin valuma-alue on suuruudeltaan 120 km 2. Arvioitu virtaama on n. 1 m 3 /s, mistä seuraa, että valuma-alueella on melko vähäinen merkitys Gennarbyvikenille. (Holmberg 2000.) Tärkeimmät kalalajit ovat hauki ja ahven. Lisäksi siian ja kuhan pyynti on lisääntynyt viime vuosina. Gennarbyvikenille on olemassa jaksolle oma kalastuksenhoitosuunnitelmansa, jonka on tehnyt Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä Merialueet Merialueet koostuvat ulkosaaristosta, avoimista selistä saarineen ja rantoineen, sisäsaaristosta sekä pitkistä ja kapeista suojaisista merenlahdista, joilla on kapeahko kaislikkoinen rantavyöhyke. Sitä vastoin puuttuu virtaavia vesiä, joihin kalat voisivat mainittavassa määrin nousta. Merialueet ovat hyvin vaihtelevia. (Abbors 1993.)

10 Sisäjärvet Alueen sisäjärvet sijaitsevat maantieteellisesti Salpausselän päätemoreenien geomorfologisella alueella, mistä syystä järvet ovat karuja ja köyhäravinteisia. Järvet ovat hyvin pienikokoisia. Ne sijaitsevat toisinaan peltojen välittömässä läheisyydessä, mistä paikoitellen aiheutuu ruskehtavaa humusta. Sisäjärvien rannat ovatkin melko asumattomia. (Abbors 1993.) Maa-alueet Maa-alueet käsittävät yhteensä 443 km 2. Taajama-alueita on 4,4 km 2, joka merkitsee 1 %:a kokonaisalasta. Maanviljelytiloilla (246 kpl 1992:n tietojen mukaan) on yhteenlaskettua peltoalaa 55 km 2. Yhteenlaskettu metsäala on yli kaksi kertaa suurempi kuin peltoala, mistä syystä metsänhoidon voi sanoa olevan vallitsevana alkutuotannossa. (Abbors 1993.) Seutu on harvaanasuttua. Kalastusalueen piirissä asuu runsaat 2600 henkilöä. Vapaaajanasuntojen määrä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Vapaa-ajanasuntoja oli ja 1989 yli Saariston kiinteä asuntokanta on osittain hyvin vanhaa, mutta myös uusia rakennuksia on kohonnut viime vuosikymmeninä. Usein vapaa-ajankäyttöön siirtynyt vanhahko asunto sijaitsee monesti säiltä suojaisessa paikassa lähellä rantaa, merinäköalan äärellä. Taajama-asutus on keskittynyt Tenholan kirkonkylään. Alueen vapaa-ajanasutus käsittää suurimmalta osin rakennuksia, joihin johtaa autotie. Asutus on hienokseltaan keskittynyt Vättlaxin, Bredvikin ja Kvigosin kyliin. Porsötä lukuun ottamatta saariston asutus on aika harvaa, mikä johtuu veneyhteyksistä ja pienvenesatamien niukkuudesta. Lomakylien tapaista vapaa-ajanasutusta on alueella parissa paikassa Väylät, veneliikenne, kalastus- ja pienvenesatamat Alueella on vesireitti, joka kulkee Bredsundsfjärdenin yli Gloppetin kautta Bromarvin kirkolle, sekä Bolaxfjärdenillä pohjois-eteläsuuntainen reitti, joka johtaa Strömman kanaaliin. Yksi reitti johtaa Korsuddarnan kautta Pettuun. On myös venereitti Ekholman selältä Tenholan kirkonkylään. Alueen veneliikenne käsittää suurimmaksi osaksi saarten vapaa-ajanasunnoille sekä kalapaikoille suuntautuvia kuljetuksia. Valtaosa venematkailusta ohjautuu alueen ohi

11 pienvenesatamien puuttuessa. Alueella on 3 pienvenesatamaa, Skatauddenissa, Bromarvissa ja Tenholassa. Tenholan pienvenesatma ei ole tarkoitettu vieraille. 10 Varsinaisia kalasatamia alueella ei ole. Skatauddenin valtion ponttoonilaituri on ammattikalastajien käytettävissä purkausta ja lastausta varten. Yksityisiä kalasatamia on pääasiassa Pavdassa ja Vättlaxissa. Ensimmäisen käyttö- ja hoitosuunnitelman kirjoittamisen jälkeen 1993 on kalastusalueen rajoja muutettu niin että Prediumin pienvenesatama Järnössä ei enää kuulu Bromarv-Tenholan kalastusalueeseen. Pienemmistä yksityislaitureista löytyy n. 200 venepaikkaa Virkistysalueet Bromarv-Tenholan kalastusalueella on muutamia alueita, jotka on varattu virkistykseen ja ulkoiluun Länsi-Uudenmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti. Maakuntasuunnitelman mukaan Ovanmalmin järven läheisyydestä on varattu isohko alue virkistyskäyttöön. Vättlaxin Sandvikenissä on 22 ha:n suuruinen alue, joka kuuluu Uudenmaan liiton ulkoilualueisiin ja jolla on toimivat palvelut. Lisäksi Helsingin kaupunki omistaa suuren osan Prästöstä Hankoniemen pohjoispuolelta; saari sijaitsee Bromarv-Tenholan kalastusalueen rajalla ja on helsinkiläisten virkistyskäytössä. (Ks. karttaliite 2.) Myös uimarantoja on Nitlaxissa, Orvlaxissa, Vikstrandenissa, Furutorpissa ja Padvassa Suojelualueet Kalastusalueen rajojen sisällä on useita luonnonsuojelualueita ja Natura alueita. Natura verkoston tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin maissa. Suojeltaviksi on valittu toisaalta arvokkaita luontotyyppejä, toisaalta uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Luonnonsuojelulaissa (1096/1996) nimetään yhdeksän uhanalaista luontotyyppiä, jotka luonnonarvojensa johdosta ovat tärkeitä elinympäristöjä ja on sen vuoksi suojeltava. Luonnonsuojelulain perusteella voidaan perustaa yksityisiä luonnonsuojelualueita. Tapelsåsen-Lindöviken-Heimlaxin alue käsittää seitsemän erillistä osa-aluetta, jotka edustavat kolmea tyyppiä. Knopössä, Framnäsissa ja Flatholmenissa on hemiboreaalisia jalopuumetsiä ja lehtoja. Tapelsåsenin ja Sattalan nummien harjuilla on nähtävissä merkkejä muinaisesta rantaviivasta. Kolmas ryhmä koostuu Lindövikenin ja Heimlaxin lintuvesialueista.

12 11 Myös Bölsviken-Bredvikenin seutu on sekä natura- että lintuvesialuetta. Lisäksi kalastusalueella on joitakin pienempiä yksityisiä suojelualueita, joista useimmat on suojeltu lintudirektiivin tai luonnonsuojelulain perusteella. (Ks. karttaliite 2.) 2.5 Vedenlaatu Uudenmaan vesien tilaa kuormittavat eniten eloperäiset aineet, joita tuottavat maatalouden hajakuormitus sekä yhdyskuntien, teollisuuden ja haja-asutuksen jätevedet. Kuvioissa 1 ja 2 esitetään, miten fosforin ja typen kokonaiskuormitus vesistöön jakautuu kuormitussektoreiden kesken. Ylilannoitus näkyy vedenlaadussa mm. siten, että leväkukinnat ovat yleistyneet, vesi on käynyt sameaksi, rannat ja kalastusvälineet ovat limoittuneet, rantojen ja vesien kasvullisuus on enentynyt, vaativammat kalalajit ovat hävinneet ja karppikalat ovat lisääntyneet (Uudenmaan maaseutu- ja saaristo-ohjelma, 2001). Suomenlahden rehevöityminen on edennyt ja sinileväkukinnat lisääntyneet huolimatta Suomenlahden kuormituksen vähenemisestä. Yhtenä syynä tähän on huonontuneiden happiolosuhteiden vallitessa pohjasedimentistä vapautunut fosforikuormitus. Atmosfäriskt nedfall 1 % Naturlig urlakning 15 % Industri 1 % Samhälle 10 % Skogsbruk 1 % Gles bebyggelse Åkerodling 4 % 65 % Boskapsskötsel 3 % Kuvio 1: Veden fosforikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. (Lähde: Uudenmaan ympäristön tila, Uudenmaan ympäristökeskus 1995.)

13 12 Atmosfäriskt nedfall 3 % Naturlig urlakning 20 % Åkerodling 36 % Industri 2 % Boskapsskötsel 3 % Gles bebyggelse 1 % Skogsbruk 1% Samhälle 34 % Kuvio 2: Veden typpikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. (Lähde: Uudenmaan ympäristön tila, Uudenmaan ympäristökeskus 1995.) Alueen vedenlaatuun vaikuttaa huomattava pistekuormitus Hankoniemen pohjoisosan Bengtsårin alueella (Visko Oy, Santalan kartano) sekä Bengtsårin alueesta etelään (Oy Forcit Ab). Bengtsårin alueella esiintyy vuosittain happiongelmia. Kesän mittaan happi loppuu tai vähenee voimakkaasti alueen syvänteissä. Tämä on nähtävissä pohjaeläimistössä, joka on alueen syvänteissä selvästi muuttunutta ja harventunutta. Happiongelma aiheuttaa lisäksi sen, että pohjasedimenttiin sitoutuneet ravintosuolat alkavat vapautua veteen ja lisäävät näin syvänveden ravintosuoloja kymmeniä kertoja suuremmiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen kasvattaa vesien kuormitusta. Alueen typpikuormitus on viime vuosia lukuun ottamatta vähentynyt selvästi, ja se on vain murto-osa siitä kun tehtaat aloittivat toimintansa. Myös vesistössä on havaittavissa pientä typpipitoisuuden laskua verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Fosforikuormituksessa ei ole 90- luvulla tapahtunut suuria muutoksia. (Holmberg & Jokinen 2004.) Tenholanlahti, johon kuuluvat Gretarbyviken, Hölklötfjärden, Lunkbölefjärden ja Moderviken, on puoliksi eristynyt merialue, jonka ainut yhteys mereen on kapea ja suhteellisen matala salmi. Tenholan vedenpuhdistamolta tuleva kuormitus loppui 1997, jolloin puhdistamo suljettiin ja alueen jätevedet alettiin johtaa Tammisaareen. Jätevesikuormituksen suora vaikutus vastaanottavaan Tenholanlahteen on ollut havaittavissa jonkin verran kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Lahden suurin ongelma on myöhäiskesän huonontunut happitilanne. Se on johtanut jo vanhastaan kuormittuneen merialueen

14 13 sisäiseen kuormitukseen. Mitään nopeaa muutosta happitilanteeseen ei uskota olevan odotettavissa huolimatta alueen pistekuormituksen loppumisesta. Yläpuolisilta viljelysmailta tuleva hajakuormitus yhdessä menneiden vuosien kuormituksen kanssa riittää luultavasti säilyttämään syntyneen tilanteen vielä pitkään. (Holmberg 2000.) Lisäksi ensi kädessä maanviljelyksen aiheuttama hajakuormitus vaikuttaa vedenlaatuun. Yleistilanteeseen vaikuttaa myös Suomenlahden ja Itämeren pohjoisosan yleistilanne. Suolapitoisuus on 2-3. Gennarbyvikenin vedenlaatu on tyydyttävä. 2.6 Alueella toimivia kalastus- ja ympäristöjärjestöjä Bromarvin kalastuskilta Ammatti- ja sivuelinkeinokalastajat ovat pääsääntöisesti liittyneet paikalliseen kalastuskiltaan, jotka vuorostaan kuuluu alueeliseen neuvontajärjestöön, Nylands Fiskarförbund. Bromarv- Tenholan kalastusalue on Bromarvin kalastuskillan toimialuetta. Bromarvin kalastuskilta perustettiin 1940-luvulla ja sillä on n. 40 jäsentä. Pienimuotoista toimintaa järjestetään kiltajuhlan muodossa Nylands Fiskarförbund Nylands Fiskarförbund r.f. (perustettu 1907) muodostuu Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien rannikkoseudun kalastuskiltojen, osakaskuntien ja kalastusalueiden yhteensulaumasta. Kalastajaliiton omat päämäärät ja ministeriön antamat tulostavoitteet määrittävät liiton toiminnan suuntalinjat. Liitto pyrkii yleisesti edistämään ja kehittämään kalastuselinkeinoa toimialueellaan, niin että ammattikalastuksen asema turvataan yli kielirajojen, että kotimaisen kalan kulutus lisääntyy, että kalakantaa hyödynnetään järkevästi ja että kalavesien tuotantokyky parantuisi. Liitto työskentelee ammattikalastukseen, kalastusoikeuteen, kalastuksenhoitoon, neuvontaan ja tiedottamiseen liittyvien kysymysten parissa. (http://www.saunalahti.fi/~nyfisk/nyfisk_verksam.htm, [luettu ].) Krogarsin vesiensuojeluyhdistys Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry. perustettiin v Yhdistys on keskittynyt meriluonnon suojeluun ja Hankoniemen pohjoispuolisten vesien ylilannoittumisen vähentämiseen. Nykyisin yhdistyksen toiminnassa ovat ajankohtaisia myös pohjaveden suojelu, ilmansuojelu ja

15 14 meluntorjunta. Yhdistys on ollut voimakkaasti edistämässä suunnitelmia rakentaa jätevesijohtoja mm. Viskolta Hangon Suursuon puhdistamolle. (http://www.krogars.org/svenska/etus -sv.html, [luettu ].) 2.7 Ammattikalastus Kalastuksen järjestelyissä pitää ottaa huomioon ammattikalastajien tarpeet kalastusalueella. Bromarv-Tenholan kalastusalueella harjoitetaan niin sanottua saaristokalastusta. Alueella toimii n. 10 ammattikalastajaa, jotka harjoittavat saaristokalastusta (suusanallinen tieto: K-J Lindqvist ). Verkot ja silakkaverkot ovat tärkeimmät työvälineet, ja saalis koostuu suurimmaksi osaksi kuhasta, siiasta, kampelasta, ahvenesta ja silakasta. Alueella ei harjoiteta troolikalastusta tällä hetkellä, mutta alueen piirissä on vesialueita, jotka sopivat troolikalastukseen. Kuhasaaliit ovat lisääntyneet, ja syynä on hyvä vuosiluokka Kuhasaaliissa on odotettavissa laskua, mutta nousu on todennäköinen, kun vuosiluokat 2001 ja 2002 näkyvät pyynnissä (Kalavarat 2004). Ahvensaaliit ovat vähentyneet, mutta syytä siihen ei tunneta luvun lopulla oli lämpimiä kesiä, jotka olivat suotuisia ahvenen lisääntymiselle. Tämän odotetaan näkyvän saaliissa (Kalavarat 2004). Lohisaaliit jatkavat vähentymistään, ja syytä siihen ei ole löydetty. Hylkeitä oletetaan yhdeksi syyksi, mutta myös istutusten epäonnistumisella on tässä osansa. Hauen, siian ja mateen osuudessa saaliista ei ole tapahtunut suurempia vaihteluita, eikä isoja muutoksia ole odotettavissa. Särkikalojen invaasio lisääntyy kaiken aikaa, eikä se näytä loppuvan. Kuviosta 3 käy ilmi, että Uudenmaan saaliissa kuha on lisääntynyt, kun taas muut kalalajit ovat vähentyneet tai pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin aiemmin.

16 15 Kuvio 3: Ammattikalastajien saaliit Uudellamaalla. (Lähde: ) 2.8 Kalanviljelylaitokset Bromarv-Tenholan kalastusalueella ei ole nykyään kulutukseen menevän kalan kalanviljelylaitoksia. Sitä vastoin Gennarbyvikenissä on kasseja yksikesäisten siianpoikasten ja meritaimen smolttien viljelyä varten. Jos alueella tulisivat ajankohtaisiksi kalanviljelylaitokset, jotka käyttävät vähintään 2000 kg kuivarehua vuodessa tai joissa kalan kasvu on vähintään 2000 kg vuodessa, olisi haettava luvat ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan. Sitä paitsi voidaan tarvita luvat vesilain mukaan; 1 15, 9 2, , 9 7 ja Luvat haetaan paikallisen ympäristökeskuksen kautta. 2.9 Virkistyskalastus ja kalastusmatkailu Virkistyskalastuksella ei ole yksiselitteistä määrittelyä, mutta sen voidaan katsoa tarkoittavan sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vapaa-aikana, mukaan luettuina sen aineettomat arvot sekä tähän kalastukseen liittyvä elinkeino- ja muu toiminta, joka edistää ja palvelee virkistyskalastusta (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, 2001). Virkistyskalastajat ovat yhä enemmän siirtyneet verkko- ja katiskakalastuksesta vapakalastukseen. On tapahtunut myös erikoistumista tietyntyyppiseen kalastukseen tai jonkin tietyn kalalajin pyyntiin.

17 16 Kalastusmatkailun kehitys on edennyt voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Erilaisia hankkeita on rahoitettu EU:n rakennerahaston turvin kalastuspalvelujen tuotteistamiseksi ja markkinoimiseksi, mikä on johtanut kalastus- ja matkailualan yhteistyön lisääntymiseen. Tämä on puolestaan vaikuttanut palvelujen kehittymiseen yhä markkinakelpoisempaan suuntaan. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, 2001). Kalastusmatkailun perusedellytykset riippuvat kalastusoikeus- ja lupakysymyksistä, kalavesien käytöstä ja hoidosta, oheispalveluista, tuotekehittelystä ja markkinoinnista. Virkistyskalastajien suuri määrä muodostaa vahvan perustan kalastuspalvelujen kehitykselle. KalL:n 1996/1045 mukaan jokaisella on oikeus harjoittaa onkimista ja pilkkimistä sekä yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastusta, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä tai syvääjällä. Poikkeuksena ovat lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat sekä ne vesialueet, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa. Viehekalastus, ns. virvelöinti, tuli vapaaksi yllä olevan mukaan tammikuun alusta 1997 alkaen. Onginta ja pilkkiminen ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia, mutta sen, joka harjoittaa virvelöintiä ilman vedenomistajan lupaa, tulee kalastuksenhoitomaksun lisäksi suorittaa viehekalastusmaksu valtiolle. Tämä kalastuksenhoitomaksu/viehekalastusmaksu on suoritettava henkilöiden, jotka ovat yli 18- mutta alle 65-vuotiaita. Virkistyskalastajat ovat liikkeellä eniten kesäaikaan. Tavallisinta saalista ovat ahven, hauki, kuha ja siika. Läänikohtaisen viehekalastuskortin voimaantulolla on ollut haitallinen vaikutus vedenomistajien tulojen kannalta. Esim. vetouistelu useammalla kuin yhdellä vavalla henkeä kohti, kalastussafarit ja verkkokalastus vaativat kuitenkin edelleen vedenomistajan luvan. Vetouistelusta on tullut suosittu kalastustapa, ja se vaatii isoja vesialueita. Kiinnostus kalastusta kohtaan on Uudellamaalla suurta. Vuonna henkilöä kalasti Uudenmaan merialueella. Virkistyskalastuksen kokonaissaalis oli Uudenmaan piirissä vuonna 2001 n. 3,17 miljoonaa kiloa, josta kg Bromarv-Tenholan kalastusalueelta (Toivanen & al 2002). Kalastusteho on alueella vuonna 2002 arvioitu 3,05 %:ksi (Bromarv-Tenholan kalastusalueen toimintakertomus, 2003).

18 17 Taulukko 1: Bromarv-Tenholan kalastusalue numeroiden valossa. Kaikki luvut on pyöristetty lähimpään sata- tai tuhatlukuun. Virkistyskalastajien ja virkistyskalastussaaliiden tiedot perustuvat julkaisun Suomi kalastaa 2001, Kalaja riistaraportteja nro 266 tilastoihin. Bromarv-Tenholan kalastusalue numeroina Virkistyskalastus Virkistyskalastussaalis Kalastajia kpl/v. Salakalastus kg/v. Kalastuspäiviä yht vrk/v. Kokonaissaalis kg/v. Viehekalastus vrk/v. Viehekalastus kg/v. läänikortilla läänikortilla Viehekalastus vrk/v. Viehekalastus kg/v. vedenomistajan luvalla vedenomistajan luvalla Vapaonginta ja pilkintä vrk/v. Vapaonginta ja pilkintä kg/v. Muu kalastus vedenomistajan luvalla vrk/v. Muu kalastus vedenomistajan luvalla kg/v. Uudenmaan liiton maaseutu- ja saaristo-ohjelman 2001 puitteissa halutaan turismielinkeinosta, johon kalastusmatkailukin kuuluu, vahva elinkeinohaara. Turistipalvelujen kehityksen halutaan kuitenkin tapahtuvan tavalla, joka suojaa ympäristöä ja painottaa maaseudun ja saariston tarpeita. Erityisesti arvokkailla luontoalueilla ja saaristossa matkailijavirtaa on ohjattava ja tarvittaessa rajoitettava Gammelgädda-hanke Gammelgäddan on yli 20 yrittäjän verkko pitkin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rannikkoa. Hanke kesti vuodet Haluttiin tarjota monipuolinen kirjo palveluja kalastusveneistä ja -oppaista mökkeihin ja kokoustiloihin sekä osaksi ohjata hauenkalastus tiettyihin paikkoihin. Hankkeessa oli mukana pari yrittäjää Bromarv-Tenholan kalastusalueelta, ja ainakin yhdellä yrittäjistä on jatkuvaa toimintaa Kalakanta Maamme kalakanta on jo pitkään suoraan tai epäsuorasti kärsinyt elinympäristön muutoksista. Ympäristömuutokset ovat olleet vahingollisimpia taloudellisesti arvostetuimmille kalalajeille, joita ovat virtaavassa vedessä kutevat lajit. Yleisesti ottaen vedenlaadun tila on kalakannalle suhteellisen hyvä. Kalakantamme monimuotoisuus on kaventunut vaelluskalakannan luvun harvettua (Böhling & Salminen 2003).

19 18 Ammattikalastajille tärkeimmät lajit ovat silakka, kilohaili, kuha, ahven ja siika. Bromarv- Tenholan kalastusalueella ovat kuha, siika ja ahven tärkeimmät lajit. Virkistyskalastajia kiinnostavat kuha, ahven, siika ja hauki Kuha Kuha viihtyy parhaiten suojaisilla ja hivenen runsasravinteisilla lahti- ja saaristovesillä. Kuhan kutualueita ovat matalat merenlahdet, jotka lämpenevät keväällä nopeasti ja joissa on kivi-, soratai savipohja. Kuhan lisääntymismenestys vaihtelee vuosittain lämpötilasta riippuen. Kuha on taloudellisesti tärkein rannikkolajimme. Ammattikalastajien kuhasaaliit pyydetään suurimmaksi osaksi myöhäissyksyllä, kevättalvella ja keväällä verkolla. Kutuaikaan saadaan hieman kuhaa myös silakka- ja suomukalarysistä. Virkistyskalastajien kuhasaaliit tulevat kesäkuukausina verkolla ja uistimella Ahven Ahven on hyvin sopeutuvainen laji. Suomen vesillä vain veden lämpötila rajoittaa sen levinneisyyttä. Ahven kutee alueilla, joilla esiintyy vesikasvillisuutta. Mätinauhat voivat kiinnittyä lujasti kasveihin. Vuosiluokissa on suuria eroja. Lämpötila on tärkein suurten vuosiluokkien esiintymiseen vaikuttava tekijä alueella, jolla ei ole haitallisia, lisääntymiseen vaikuttavia ympäristömuutoksia. Lämpiminä kesinä muodostuu isoja vuosiluokkia. Suurin osa ammattikalastajien saaliista tulee muun kalan pyynnin ohessa touko-kesäkuussa rysillä ja verkoilla sekä myöhäiskesällä ja syksyllä pääasiassa verkoilla Siika Siika on laji, joka viihtyy runsashappisessa ja kylmässä vedessä ja kutee syys-marraskuussa matalissa vesissä, joissa on sora- tai hiekkapohja. Maassamme esiintyy siiasta erilaisia ekologisia alalajeja. Ne kuuluvat kuitenkin kaikki samaan lajiin, Coregonus lavaretus. Rannikoillamme esiintyy vaellussiikaa, saaristosiika ja karisiika. Saaristosiika on isokasvuinen, levinneisyydeltään paikallista ja lisääntyy paikion luonnollisesti. Vaellussiika on riippuvainen istutuksista. Karisiialla on merkitystä alueilla, joilla on lisääntyviä kantoja..(heikinheimo & al, 2004.)

20 19 Yhtä lailla ammattikalastajat kuin virkistyskalastajat pyytävät siikaa eniten verkolla, mutta viime vuosina on siianonginnan osuus kasvanut erityisesti Uudenmaan rannikolla (Kalavarat 2003). Verkolla kalastettuun verrattuna ongittu siika on pientä, keskimitaltaan cm, kun verkolla saadaan keskimäärin 45 cm:n siikaa verkon solmuväli ollessa mm. Suurin osa ongitusta siiasta on vaellussiikaa, joka on peräisin istutuksista Hauki Haukea esiintyy koko maassamme, ja se viihtyy rantakasvuston liepeillä. Saaristovesillä on huomattu, että hauki on hyvin paikallinen kala, joka viihtyy runsaskasvustoisilla, matalilla ja tyynillä ranta-alueilla. Hauki kutee keväällä jäiden lähdettyä, ja merialueilla kutu jatkuu kesäkuulle. Pitkälle rehevöityneillä vesillä on havaittu, että haukikanta usein heikkenee. Merialueilla erityisesti rakkolevävyöhyke on tärkeä hauen elinympäristönä ja sen poikastuotannon kannalta, joka heikkenee rehevöitymisen vaikutuksesta Silakka Silakkaa esiintyy koko rannikkomme pituudelta. Silakka on parvikala, joka kutee keväällä, mutta myös syksyllä kutevia populaatioita esiintyy. Silakka on ammattikalastuksen tärkein laji, ja sitä pyydetään troolareilla, rysillä ja vähemmässä laajuudessa verkoilla. Silakan hyvinvointi riippuu kokonaan Itämeren tilasta ja kalakannan sääntelystä Lohi Suurimmaksi osaksi lohenpyynti on riippuvainen istutuksista. Istutettujen lohenpoikasten eloonjääminen on ollut heikkoa vuoden 1996 jälkeen. Suomenlahdella eloonjääminen on ollut vielä huonompaa kuin muilla alueilla. Rysät ja ajoverkot ovat lohen tärkeimmät pyyntivälineet. Hylkeet aiheuttavat vahinkoa lohenkalastukselle kautta koko Suomen rannikon. Vahinkojen määrä vaihtelee alueittain. Esim. Suomenlahdella hylkeet pilasivat noin neljänneksen ammattikalastajien saaliista vuonna 2002 (Kalavarat 2003). Myös merimetso häiritsee lohenkalastusta tietyillä alueilla.

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE 1 JOHDANTO...1 2 PERUSOSA...2 2.1 KALASTUSALUEIDEN YLEISTIETOJA...2 2.1.1 Ruotsinpyhtään kalastusalue...2

Lisätiedot

Bromarv-Tenholan kalastusalue 1/5

Bromarv-Tenholan kalastusalue 1/5 Bromarv-Tenholan kalastusalue 1/5 VUOSIKERTOMUS 2007 kalastusalueen ohjesäännön mukaan 1. YLEISTÄ Bromarv-Tenholan kalastusalue sijaitsee Saaristomeren ja Suomenlahden välillä Länsi-Uudellamaalla, Tammisaaren

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelma Hoito- ja käyttösuunnitelma Merkkien selite Hangon kalastusalue Luonnonsuojelualueet Viehekieltoalueet Rauhoitusalueet Hangon kaupungin satama-alueet Gunnarsörarna Hangon kalastusalue Eva Sjöman Yrkeshögskolan

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Matti Sipponen 17.12.2014 Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään kalavarojen

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015

VUOSIKERTOMUS 2015. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015 LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 1/6 VUOSIKERTOMUS 2015 PERUSTIEDOT Bromarf-Tenholan kalastusalue ja Hangon kalastusalueet päättivät vuosikokouksissaan keväällä 2014 kalastusalueiden liittämisestä yhteen.

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan

VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan INKOON KALASTUSALUE Sivu 1 / 6 VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan 1. PERUSTIEDOT Inkoon kalastusalue sijaitsee Länsi-Uudellamaalla. Naapureina on lännessä Raaseporin kaupunki, idässä

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin. Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Kalastajaristeily 6.2.2013 Jari Raitaniemi RKTL Viime vuosikymmenen aikana yhä tärkeämmäksi ymmärretty

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INKOON KALASTUSALUE

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INKOON KALASTUSALUE 1 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INKOON KALASTUSALUE 1 ESIPUHE 5 YHTEENVETO 6 2 PERUSOSA 9 2.1 KALASTUSALUEEN YLEISTIEDOT 2.2 VEDENLAATU 12 2.3 AMMATTIKALASTUS 13 2.3.1 Saaliit 14 2.3.2 Kalastajakillat ja

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot