BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Opinnäyte BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Kivistö Lillemor, Ylönen Camilla Kalastuksen ja ympäristön kehittämisohjelma

2 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEENVETO Kalastuksen ja ympäristön kehittämisohjelma Kivistö Lillemor ja Ylönen Camilla Bromarv-Tenholan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Ohjaajat: Arto Huhta, Raisa Kääriä ja Gabriella Lindholm Toukokuu 2005 Sivumäärä 47+9 Bromarv-Tenholan kalastusalue sijaitsee Tammisaaren kunnassa Länsi- Uudellamaalla. Alueen kokonaisvesiala on hehtaaria, mistä n ha on merialuetta ja ha sisäjärviä. Vedenomistussuhteet ovat hyvin pirstoutuneet, ja sekä yhteiset että lohkotut vesialueet ovat pieniä. Suurimman osuuden omistavat yksityishenkilöt. Kalastusalueen arvioitu kalastusteho on vuonna 2001 runsaat 3 %. Harjoitettu ammattikalastus on ns. saaristokalastusta. Kalastusalueella on sangen toimiva istutusjärjestelmä, ja jo aiemmin on tehty verkkokalastuksessa päätös tietyistä silmäko oista. Suunnitelma sisältää selvitysosan sekä käyttö- ja hoito-osan. Suunnitelmassa annetaan yleisiä ohjeita kalastusjärjestelyistä. Tärkeimmät ohjeet ovat: suositukset vähimmäiskoosta ja solmukoosta suositukset istutuslajeista ja istutuskalan laatuvaatimuksista tehostetumpi kalastuksenvalvonta osakaskunnan yhteistyön kehittäminen Avainsanoja: kalastusalue, Bromarv-Tenhola, käyttö- ja hoitosuunnitelma Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU POLYTECHNIC ABSTRACT Degree program of fisheries Kivistö Lillemor and Ylönen Camilla Management and utilization plan for Bromaf-Tenala fishing area Instructor(s): Arto Huhta, Raisa Kääriä, Gabriella Lindholm May 2005 Total number of pages 47+9 Bromarf-Tenala fishing area is located in Ekenäs municipality in western Nyland. The area covers hectares of water which about hectares is water and the reaming hectares are lakes. The ownership of the waters is very scattered and the majority is collective owned or private water areas. The fishing area had an estimated fishing pressure of about 3 % year Professional fishing that is taken place in the area is so called archipelagic fishing. Bromarf-Tenala fishing area has a setting plan for fish settings that is working well and they are using regulated sizes of mesh for net fishing. The plan consists of a investigation part and a management and utilisation plan. The most important guide lines are as follows: Recommendation for minimisize of fish and distance between knots in net fishing. Recommendation of species for setting fish and quality criterions for setting fish. A more effective fishing control. The cooperation of the small fishery associations should be developed. Keywords: Fishing area, fishery association, Bromarf, Tenala Deposit at: Library of Turku polytechnic

4 1 1 JOHDANTO PERUSOSA Mikä on kalastusalue? Mitä kalastusalue tekee? Kalastusalueen sijainti, koko ja vedenomistaja Alueen yleiskuva Gennarbyviken Merialueet Maa-alueet Väylät, veneliikenne, kalastus- ja pienvenesatamat Virkistysalueet Suojelualueet Vedenlaatu Alueella toimivia kalastus- ja ympäristöjärjestöjä Bromarvin kalastuskilta Nylands Fiskarförbund Krogarsin vesiensuojeluyhdistys Ammattikalastus Kalanviljelylaitokset Virkistyskalastus ja kalastusmatkailu Gammelgädda-hanke Kalakanta Kuha Ahven Siika Hauki Silakka...19

5 Lohi Meritaimen Särki, lahna, pasuri Istutukset Erilaisia kalastukseen vaikuttavia määräyksiä Nykyinen kalastuksenvalvonta Muuta kalastukseen vaikuttavaa Hylje Merimetso Käynnissä olevia tutkimuksia/selvityksiä/seurantoja alueelta Matalat merenlahdet kalojen lisääntymisalueina KALASTUSALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄ Vesialueiden monipuolinen kalastus ja käyttö Varovaisuusperiaate/alikalastus Tärkeiden kutu- ja poikasalueiden suojelu Vedenlaadun ja elinympäristöjen suojelu Yhteistyö TOIMENPITEET Yhteistyö Tiedotus Vedenomistajien informointi Istutukset Kalastusmääräykset Alueen omat määräykset Muita kalastuksenhoitotoimia Kalastuksenvalvonta...32

6 4.7 Osakaskunta pienten alueiden yhteenliittymä Muita toimenpiteitä Kalastusvälineiden ja valvonnan merkintä Ammattikalastusalueet pitää varmistaa Kalastuslupa RAHOITUS SEURANTA YHTEYSTIEDOT LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: LAKIPYKÄLIÄ LIITE 2: ISTUTUKSET VUOSINA BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEELLA LIITE 3: LAATUKRITEERIT KARTTALIITTEET 1. BROMARV-TENHOLAN KALASTUSALUEEN RAJAT 2. VIRKISTYS- JA SUOJELUALUEET KUVIOT 1. Veden fosforikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. 2. Veden typpikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. 3. Ammattikalastajien saaliit Uudellamaalla 4. Toiminta-avustukset Kalastuskorttivarat Vedenomistajien korvaukset Pinta-alaraja (ha) jossa korvaus ylittää 200 mk/30 TAULUKOT 1. Bromarv-Tenholan kalastusalue numeroiden valossa

7 6 1 JOHDANTO Kalastusalueiden on kalastuslain mukaan laadittava käyttö- ja hoito-suunnitelma, joka sisältää selvityksen kalakannan tilasta ja yleisiä suuntaviivoja kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestelystä. Vesioikeudellisessa hankkeessa on otettava riittävässä määrin huomioon kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Käyttö- ja hoitosuunnitelman oikeudellista vaikutusta voidaan verrata seutu- ja yleissuunnitteluun. Bromarv-Tenholan kalastusalueen ensimmäinen käyttö- ja hoitosuunnitelman laati Tom Abbors vuonna 1993, ja suunnitelma hyväksyttiin alueen kokouksessa Aikuisopiskelijat Camilla Ylönen ja Lillemor Kivistö aloittivat kesällä 2004 käyttö- ja hoitosuunnitelman täydentämisen ja ajantasaistamisen Turun ammattikorkeakoulussa saattaakseen iktyonomitutkintonsa päätökseen ammattikorkeakoulututkintoa varten. Työssämme olemme hyödyntäneet mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja Uudenmaan liiton uusia julkaisuja sekä sellaista tuoretta tietoa, jota on saatavilla ilman kirjallista kalastuskyselyä. Kalastusalueen hallitus on syksyllä 2005 tehnyt tietyt pienet muutokset ja lisäykset suunnitelmassa.

8 7 2 PERUSOSA 2.1 Mikä on kalastusalue? Kalastusalueet ovat lakisääteisiä yhteistyöelimiä, joiden jäseniä ovat yhteisen vesien yhteisalueet, vesialueen omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastajien järjestöt (KalL 71). Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan vesialueita, jotka muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen. Kalastusalueen tarkoituksena on tehostaa vesien kalastuksellista hyödyntämistä vaikutuspiirissään. Kalastusalueilla on tietty viranomaistehtävä. Suomessa on n. 225 kalastusaluetta. Kalastuslain 1 :n mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kalastusalueen tulee tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalakannan tilasta sekä yleisiä suuntaviivoja kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestelystä. Joitakin käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen pohjana olevia pykäliä on lueteltu LIITTEESSÄ 1: Lakipykäliä. 2.2 Mitä kalastusalue tekee? Kalastusalueen julkisoikeudelliset tehtävät perustuvat kalastuslakiin. Kalastusalueella on oikeus päättää mm. kalastusta ja kalastusvälineitä koskevista rajoituksista kestävän kalakannan turvaamiseksi. Kalastusalue päättää myös valtion kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksujen jaosta vedenomistajille. Kalastusalue valvoo kalastusta ja kalastuselinkeinon yleisiä etuja. 2.3 Kalastusalueen sijainti, koko ja vedenomistaja Bromarv-Tenholan kalastusalue sijaitsee Tammisaaren kunnassa läntisellä Uudellamaalla. Alue koostuu pääosin Bolaxfjärdenin ja Porsö-Bredsundsfjärdenin ulkosaarivyöhykkeestä sekä pitkälle ulottuvien harjanteiden välisistä lahdista, joista tärkeimmät ovat Lindöviken ja Hölklötfjärden. Lisäksi kalastusalueeseen kuuluvat makeanveden syvänne Gennarbyviken ja muutamat sisäjärvet. Alueen kokonaisvesiala on n hehtaaria, jakautuneena ha:n merialueeseen ja ha:n sisäjärviin. Katso karttaliite 1.

9 8 Vedenomistussuhteet ovat hyvin pirstoutuneita, ja sekä yhteiset että lohkotut vesialueet ovat pieniä. Vesialueella on kaikkiaan n. 750 tilaa, joista n. 535 on lohkottuja ja ainoastaan n. 90 on suurudeltaan yli 50 hehtaaria. Osan vesialueista omistavat paikalliset yksityishenkilöt, mutta suuri osa kuuluu pääkaupunkiseudulta oleville (Espoo, Helsinki, Vantaa). Kalastusalueen vedenomistajarekisterin digitaalinen päivitys on otettu käyttöön syksyllä Alueen yleiskuva Gennarbyviken Gennarbyviken on merenlahti, joka 1957 erotettiin merestä Stagsundin kohdalla makeanveden saannin turvaamiseksi silloin Koverhaaraan suunnitteilla olevalle rautatehtaalle. Nykyisin Gennarbyviken toimii paitsi Fundia Koverharin makeanvedenaltaana, myös ensi kädessä Hangon kaupungin varavesilähteenä. (Holmberg 2000.) Sulkemisen jälkeen perustettiin Gennarbyvikenin kalanhoitoyhdistys 1971 pitämään huolta vedenomistajien eduista, koska siihen mennessä ei ollut ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin Gennarbyvikenin muutosten kartoittamiseksi ja asianomaisten velvoittamiseksi korvauksiin (Abbors 1993). Lahti on 16 km pitkä ja kokonaisalaltaan 10,5 km 2. Gennarbyvikenin valuma-alue on suuruudeltaan 120 km 2. Arvioitu virtaama on n. 1 m 3 /s, mistä seuraa, että valuma-alueella on melko vähäinen merkitys Gennarbyvikenille. (Holmberg 2000.) Tärkeimmät kalalajit ovat hauki ja ahven. Lisäksi siian ja kuhan pyynti on lisääntynyt viime vuosina. Gennarbyvikenille on olemassa jaksolle oma kalastuksenhoitosuunnitelmansa, jonka on tehnyt Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä Merialueet Merialueet koostuvat ulkosaaristosta, avoimista selistä saarineen ja rantoineen, sisäsaaristosta sekä pitkistä ja kapeista suojaisista merenlahdista, joilla on kapeahko kaislikkoinen rantavyöhyke. Sitä vastoin puuttuu virtaavia vesiä, joihin kalat voisivat mainittavassa määrin nousta. Merialueet ovat hyvin vaihtelevia. (Abbors 1993.)

10 Sisäjärvet Alueen sisäjärvet sijaitsevat maantieteellisesti Salpausselän päätemoreenien geomorfologisella alueella, mistä syystä järvet ovat karuja ja köyhäravinteisia. Järvet ovat hyvin pienikokoisia. Ne sijaitsevat toisinaan peltojen välittömässä läheisyydessä, mistä paikoitellen aiheutuu ruskehtavaa humusta. Sisäjärvien rannat ovatkin melko asumattomia. (Abbors 1993.) Maa-alueet Maa-alueet käsittävät yhteensä 443 km 2. Taajama-alueita on 4,4 km 2, joka merkitsee 1 %:a kokonaisalasta. Maanviljelytiloilla (246 kpl 1992:n tietojen mukaan) on yhteenlaskettua peltoalaa 55 km 2. Yhteenlaskettu metsäala on yli kaksi kertaa suurempi kuin peltoala, mistä syystä metsänhoidon voi sanoa olevan vallitsevana alkutuotannossa. (Abbors 1993.) Seutu on harvaanasuttua. Kalastusalueen piirissä asuu runsaat 2600 henkilöä. Vapaaajanasuntojen määrä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Vapaa-ajanasuntoja oli ja 1989 yli Saariston kiinteä asuntokanta on osittain hyvin vanhaa, mutta myös uusia rakennuksia on kohonnut viime vuosikymmeninä. Usein vapaa-ajankäyttöön siirtynyt vanhahko asunto sijaitsee monesti säiltä suojaisessa paikassa lähellä rantaa, merinäköalan äärellä. Taajama-asutus on keskittynyt Tenholan kirkonkylään. Alueen vapaa-ajanasutus käsittää suurimmalta osin rakennuksia, joihin johtaa autotie. Asutus on hienokseltaan keskittynyt Vättlaxin, Bredvikin ja Kvigosin kyliin. Porsötä lukuun ottamatta saariston asutus on aika harvaa, mikä johtuu veneyhteyksistä ja pienvenesatamien niukkuudesta. Lomakylien tapaista vapaa-ajanasutusta on alueella parissa paikassa Väylät, veneliikenne, kalastus- ja pienvenesatamat Alueella on vesireitti, joka kulkee Bredsundsfjärdenin yli Gloppetin kautta Bromarvin kirkolle, sekä Bolaxfjärdenillä pohjois-eteläsuuntainen reitti, joka johtaa Strömman kanaaliin. Yksi reitti johtaa Korsuddarnan kautta Pettuun. On myös venereitti Ekholman selältä Tenholan kirkonkylään. Alueen veneliikenne käsittää suurimmaksi osaksi saarten vapaa-ajanasunnoille sekä kalapaikoille suuntautuvia kuljetuksia. Valtaosa venematkailusta ohjautuu alueen ohi

11 pienvenesatamien puuttuessa. Alueella on 3 pienvenesatamaa, Skatauddenissa, Bromarvissa ja Tenholassa. Tenholan pienvenesatma ei ole tarkoitettu vieraille. 10 Varsinaisia kalasatamia alueella ei ole. Skatauddenin valtion ponttoonilaituri on ammattikalastajien käytettävissä purkausta ja lastausta varten. Yksityisiä kalasatamia on pääasiassa Pavdassa ja Vättlaxissa. Ensimmäisen käyttö- ja hoitosuunnitelman kirjoittamisen jälkeen 1993 on kalastusalueen rajoja muutettu niin että Prediumin pienvenesatama Järnössä ei enää kuulu Bromarv-Tenholan kalastusalueeseen. Pienemmistä yksityislaitureista löytyy n. 200 venepaikkaa Virkistysalueet Bromarv-Tenholan kalastusalueella on muutamia alueita, jotka on varattu virkistykseen ja ulkoiluun Länsi-Uudenmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti. Maakuntasuunnitelman mukaan Ovanmalmin järven läheisyydestä on varattu isohko alue virkistyskäyttöön. Vättlaxin Sandvikenissä on 22 ha:n suuruinen alue, joka kuuluu Uudenmaan liiton ulkoilualueisiin ja jolla on toimivat palvelut. Lisäksi Helsingin kaupunki omistaa suuren osan Prästöstä Hankoniemen pohjoispuolelta; saari sijaitsee Bromarv-Tenholan kalastusalueen rajalla ja on helsinkiläisten virkistyskäytössä. (Ks. karttaliite 2.) Myös uimarantoja on Nitlaxissa, Orvlaxissa, Vikstrandenissa, Furutorpissa ja Padvassa Suojelualueet Kalastusalueen rajojen sisällä on useita luonnonsuojelualueita ja Natura alueita. Natura verkoston tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin maissa. Suojeltaviksi on valittu toisaalta arvokkaita luontotyyppejä, toisaalta uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Luonnonsuojelulaissa (1096/1996) nimetään yhdeksän uhanalaista luontotyyppiä, jotka luonnonarvojensa johdosta ovat tärkeitä elinympäristöjä ja on sen vuoksi suojeltava. Luonnonsuojelulain perusteella voidaan perustaa yksityisiä luonnonsuojelualueita. Tapelsåsen-Lindöviken-Heimlaxin alue käsittää seitsemän erillistä osa-aluetta, jotka edustavat kolmea tyyppiä. Knopössä, Framnäsissa ja Flatholmenissa on hemiboreaalisia jalopuumetsiä ja lehtoja. Tapelsåsenin ja Sattalan nummien harjuilla on nähtävissä merkkejä muinaisesta rantaviivasta. Kolmas ryhmä koostuu Lindövikenin ja Heimlaxin lintuvesialueista.

12 11 Myös Bölsviken-Bredvikenin seutu on sekä natura- että lintuvesialuetta. Lisäksi kalastusalueella on joitakin pienempiä yksityisiä suojelualueita, joista useimmat on suojeltu lintudirektiivin tai luonnonsuojelulain perusteella. (Ks. karttaliite 2.) 2.5 Vedenlaatu Uudenmaan vesien tilaa kuormittavat eniten eloperäiset aineet, joita tuottavat maatalouden hajakuormitus sekä yhdyskuntien, teollisuuden ja haja-asutuksen jätevedet. Kuvioissa 1 ja 2 esitetään, miten fosforin ja typen kokonaiskuormitus vesistöön jakautuu kuormitussektoreiden kesken. Ylilannoitus näkyy vedenlaadussa mm. siten, että leväkukinnat ovat yleistyneet, vesi on käynyt sameaksi, rannat ja kalastusvälineet ovat limoittuneet, rantojen ja vesien kasvullisuus on enentynyt, vaativammat kalalajit ovat hävinneet ja karppikalat ovat lisääntyneet (Uudenmaan maaseutu- ja saaristo-ohjelma, 2001). Suomenlahden rehevöityminen on edennyt ja sinileväkukinnat lisääntyneet huolimatta Suomenlahden kuormituksen vähenemisestä. Yhtenä syynä tähän on huonontuneiden happiolosuhteiden vallitessa pohjasedimentistä vapautunut fosforikuormitus. Atmosfäriskt nedfall 1 % Naturlig urlakning 15 % Industri 1 % Samhälle 10 % Skogsbruk 1 % Gles bebyggelse Åkerodling 4 % 65 % Boskapsskötsel 3 % Kuvio 1: Veden fosforikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. (Lähde: Uudenmaan ympäristön tila, Uudenmaan ympäristökeskus 1995.)

13 12 Atmosfäriskt nedfall 3 % Naturlig urlakning 20 % Åkerodling 36 % Industri 2 % Boskapsskötsel 3 % Gles bebyggelse 1 % Skogsbruk 1% Samhälle 34 % Kuvio 2: Veden typpikuormituksen jakautuminen 1995 kuormittajien kesken. (Lähde: Uudenmaan ympäristön tila, Uudenmaan ympäristökeskus 1995.) Alueen vedenlaatuun vaikuttaa huomattava pistekuormitus Hankoniemen pohjoisosan Bengtsårin alueella (Visko Oy, Santalan kartano) sekä Bengtsårin alueesta etelään (Oy Forcit Ab). Bengtsårin alueella esiintyy vuosittain happiongelmia. Kesän mittaan happi loppuu tai vähenee voimakkaasti alueen syvänteissä. Tämä on nähtävissä pohjaeläimistössä, joka on alueen syvänteissä selvästi muuttunutta ja harventunutta. Happiongelma aiheuttaa lisäksi sen, että pohjasedimenttiin sitoutuneet ravintosuolat alkavat vapautua veteen ja lisäävät näin syvänveden ravintosuoloja kymmeniä kertoja suuremmiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen kasvattaa vesien kuormitusta. Alueen typpikuormitus on viime vuosia lukuun ottamatta vähentynyt selvästi, ja se on vain murto-osa siitä kun tehtaat aloittivat toimintansa. Myös vesistössä on havaittavissa pientä typpipitoisuuden laskua verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Fosforikuormituksessa ei ole 90- luvulla tapahtunut suuria muutoksia. (Holmberg & Jokinen 2004.) Tenholanlahti, johon kuuluvat Gretarbyviken, Hölklötfjärden, Lunkbölefjärden ja Moderviken, on puoliksi eristynyt merialue, jonka ainut yhteys mereen on kapea ja suhteellisen matala salmi. Tenholan vedenpuhdistamolta tuleva kuormitus loppui 1997, jolloin puhdistamo suljettiin ja alueen jätevedet alettiin johtaa Tammisaareen. Jätevesikuormituksen suora vaikutus vastaanottavaan Tenholanlahteen on ollut havaittavissa jonkin verran kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Lahden suurin ongelma on myöhäiskesän huonontunut happitilanne. Se on johtanut jo vanhastaan kuormittuneen merialueen

14 13 sisäiseen kuormitukseen. Mitään nopeaa muutosta happitilanteeseen ei uskota olevan odotettavissa huolimatta alueen pistekuormituksen loppumisesta. Yläpuolisilta viljelysmailta tuleva hajakuormitus yhdessä menneiden vuosien kuormituksen kanssa riittää luultavasti säilyttämään syntyneen tilanteen vielä pitkään. (Holmberg 2000.) Lisäksi ensi kädessä maanviljelyksen aiheuttama hajakuormitus vaikuttaa vedenlaatuun. Yleistilanteeseen vaikuttaa myös Suomenlahden ja Itämeren pohjoisosan yleistilanne. Suolapitoisuus on 2-3. Gennarbyvikenin vedenlaatu on tyydyttävä. 2.6 Alueella toimivia kalastus- ja ympäristöjärjestöjä Bromarvin kalastuskilta Ammatti- ja sivuelinkeinokalastajat ovat pääsääntöisesti liittyneet paikalliseen kalastuskiltaan, jotka vuorostaan kuuluu alueeliseen neuvontajärjestöön, Nylands Fiskarförbund. Bromarv- Tenholan kalastusalue on Bromarvin kalastuskillan toimialuetta. Bromarvin kalastuskilta perustettiin 1940-luvulla ja sillä on n. 40 jäsentä. Pienimuotoista toimintaa järjestetään kiltajuhlan muodossa Nylands Fiskarförbund Nylands Fiskarförbund r.f. (perustettu 1907) muodostuu Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien rannikkoseudun kalastuskiltojen, osakaskuntien ja kalastusalueiden yhteensulaumasta. Kalastajaliiton omat päämäärät ja ministeriön antamat tulostavoitteet määrittävät liiton toiminnan suuntalinjat. Liitto pyrkii yleisesti edistämään ja kehittämään kalastuselinkeinoa toimialueellaan, niin että ammattikalastuksen asema turvataan yli kielirajojen, että kotimaisen kalan kulutus lisääntyy, että kalakantaa hyödynnetään järkevästi ja että kalavesien tuotantokyky parantuisi. Liitto työskentelee ammattikalastukseen, kalastusoikeuteen, kalastuksenhoitoon, neuvontaan ja tiedottamiseen liittyvien kysymysten parissa. (http://www.saunalahti.fi/~nyfisk/nyfisk_verksam.htm, [luettu ].) Krogarsin vesiensuojeluyhdistys Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry. perustettiin v Yhdistys on keskittynyt meriluonnon suojeluun ja Hankoniemen pohjoispuolisten vesien ylilannoittumisen vähentämiseen. Nykyisin yhdistyksen toiminnassa ovat ajankohtaisia myös pohjaveden suojelu, ilmansuojelu ja

15 14 meluntorjunta. Yhdistys on ollut voimakkaasti edistämässä suunnitelmia rakentaa jätevesijohtoja mm. Viskolta Hangon Suursuon puhdistamolle. (http://www.krogars.org/svenska/etus -sv.html, [luettu ].) 2.7 Ammattikalastus Kalastuksen järjestelyissä pitää ottaa huomioon ammattikalastajien tarpeet kalastusalueella. Bromarv-Tenholan kalastusalueella harjoitetaan niin sanottua saaristokalastusta. Alueella toimii n. 10 ammattikalastajaa, jotka harjoittavat saaristokalastusta (suusanallinen tieto: K-J Lindqvist ). Verkot ja silakkaverkot ovat tärkeimmät työvälineet, ja saalis koostuu suurimmaksi osaksi kuhasta, siiasta, kampelasta, ahvenesta ja silakasta. Alueella ei harjoiteta troolikalastusta tällä hetkellä, mutta alueen piirissä on vesialueita, jotka sopivat troolikalastukseen. Kuhasaaliit ovat lisääntyneet, ja syynä on hyvä vuosiluokka Kuhasaaliissa on odotettavissa laskua, mutta nousu on todennäköinen, kun vuosiluokat 2001 ja 2002 näkyvät pyynnissä (Kalavarat 2004). Ahvensaaliit ovat vähentyneet, mutta syytä siihen ei tunneta luvun lopulla oli lämpimiä kesiä, jotka olivat suotuisia ahvenen lisääntymiselle. Tämän odotetaan näkyvän saaliissa (Kalavarat 2004). Lohisaaliit jatkavat vähentymistään, ja syytä siihen ei ole löydetty. Hylkeitä oletetaan yhdeksi syyksi, mutta myös istutusten epäonnistumisella on tässä osansa. Hauen, siian ja mateen osuudessa saaliista ei ole tapahtunut suurempia vaihteluita, eikä isoja muutoksia ole odotettavissa. Särkikalojen invaasio lisääntyy kaiken aikaa, eikä se näytä loppuvan. Kuviosta 3 käy ilmi, että Uudenmaan saaliissa kuha on lisääntynyt, kun taas muut kalalajit ovat vähentyneet tai pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin aiemmin.

16 15 Kuvio 3: Ammattikalastajien saaliit Uudellamaalla. (Lähde: ) 2.8 Kalanviljelylaitokset Bromarv-Tenholan kalastusalueella ei ole nykyään kulutukseen menevän kalan kalanviljelylaitoksia. Sitä vastoin Gennarbyvikenissä on kasseja yksikesäisten siianpoikasten ja meritaimen smolttien viljelyä varten. Jos alueella tulisivat ajankohtaisiksi kalanviljelylaitokset, jotka käyttävät vähintään 2000 kg kuivarehua vuodessa tai joissa kalan kasvu on vähintään 2000 kg vuodessa, olisi haettava luvat ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan. Sitä paitsi voidaan tarvita luvat vesilain mukaan; 1 15, 9 2, , 9 7 ja Luvat haetaan paikallisen ympäristökeskuksen kautta. 2.9 Virkistyskalastus ja kalastusmatkailu Virkistyskalastuksella ei ole yksiselitteistä määrittelyä, mutta sen voidaan katsoa tarkoittavan sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vapaa-aikana, mukaan luettuina sen aineettomat arvot sekä tähän kalastukseen liittyvä elinkeino- ja muu toiminta, joka edistää ja palvelee virkistyskalastusta (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, 2001). Virkistyskalastajat ovat yhä enemmän siirtyneet verkko- ja katiskakalastuksesta vapakalastukseen. On tapahtunut myös erikoistumista tietyntyyppiseen kalastukseen tai jonkin tietyn kalalajin pyyntiin.

17 16 Kalastusmatkailun kehitys on edennyt voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Erilaisia hankkeita on rahoitettu EU:n rakennerahaston turvin kalastuspalvelujen tuotteistamiseksi ja markkinoimiseksi, mikä on johtanut kalastus- ja matkailualan yhteistyön lisääntymiseen. Tämä on puolestaan vaikuttanut palvelujen kehittymiseen yhä markkinakelpoisempaan suuntaan. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, 2001). Kalastusmatkailun perusedellytykset riippuvat kalastusoikeus- ja lupakysymyksistä, kalavesien käytöstä ja hoidosta, oheispalveluista, tuotekehittelystä ja markkinoinnista. Virkistyskalastajien suuri määrä muodostaa vahvan perustan kalastuspalvelujen kehitykselle. KalL:n 1996/1045 mukaan jokaisella on oikeus harjoittaa onkimista ja pilkkimistä sekä yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastusta, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä tai syvääjällä. Poikkeuksena ovat lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat sekä ne vesialueet, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa. Viehekalastus, ns. virvelöinti, tuli vapaaksi yllä olevan mukaan tammikuun alusta 1997 alkaen. Onginta ja pilkkiminen ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia, mutta sen, joka harjoittaa virvelöintiä ilman vedenomistajan lupaa, tulee kalastuksenhoitomaksun lisäksi suorittaa viehekalastusmaksu valtiolle. Tämä kalastuksenhoitomaksu/viehekalastusmaksu on suoritettava henkilöiden, jotka ovat yli 18- mutta alle 65-vuotiaita. Virkistyskalastajat ovat liikkeellä eniten kesäaikaan. Tavallisinta saalista ovat ahven, hauki, kuha ja siika. Läänikohtaisen viehekalastuskortin voimaantulolla on ollut haitallinen vaikutus vedenomistajien tulojen kannalta. Esim. vetouistelu useammalla kuin yhdellä vavalla henkeä kohti, kalastussafarit ja verkkokalastus vaativat kuitenkin edelleen vedenomistajan luvan. Vetouistelusta on tullut suosittu kalastustapa, ja se vaatii isoja vesialueita. Kiinnostus kalastusta kohtaan on Uudellamaalla suurta. Vuonna henkilöä kalasti Uudenmaan merialueella. Virkistyskalastuksen kokonaissaalis oli Uudenmaan piirissä vuonna 2001 n. 3,17 miljoonaa kiloa, josta kg Bromarv-Tenholan kalastusalueelta (Toivanen & al 2002). Kalastusteho on alueella vuonna 2002 arvioitu 3,05 %:ksi (Bromarv-Tenholan kalastusalueen toimintakertomus, 2003).

18 17 Taulukko 1: Bromarv-Tenholan kalastusalue numeroiden valossa. Kaikki luvut on pyöristetty lähimpään sata- tai tuhatlukuun. Virkistyskalastajien ja virkistyskalastussaaliiden tiedot perustuvat julkaisun Suomi kalastaa 2001, Kalaja riistaraportteja nro 266 tilastoihin. Bromarv-Tenholan kalastusalue numeroina Virkistyskalastus Virkistyskalastussaalis Kalastajia kpl/v. Salakalastus kg/v. Kalastuspäiviä yht vrk/v. Kokonaissaalis kg/v. Viehekalastus vrk/v. Viehekalastus kg/v. läänikortilla läänikortilla Viehekalastus vrk/v. Viehekalastus kg/v. vedenomistajan luvalla vedenomistajan luvalla Vapaonginta ja pilkintä vrk/v. Vapaonginta ja pilkintä kg/v. Muu kalastus vedenomistajan luvalla vrk/v. Muu kalastus vedenomistajan luvalla kg/v. Uudenmaan liiton maaseutu- ja saaristo-ohjelman 2001 puitteissa halutaan turismielinkeinosta, johon kalastusmatkailukin kuuluu, vahva elinkeinohaara. Turistipalvelujen kehityksen halutaan kuitenkin tapahtuvan tavalla, joka suojaa ympäristöä ja painottaa maaseudun ja saariston tarpeita. Erityisesti arvokkailla luontoalueilla ja saaristossa matkailijavirtaa on ohjattava ja tarvittaessa rajoitettava Gammelgädda-hanke Gammelgäddan on yli 20 yrittäjän verkko pitkin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rannikkoa. Hanke kesti vuodet Haluttiin tarjota monipuolinen kirjo palveluja kalastusveneistä ja -oppaista mökkeihin ja kokoustiloihin sekä osaksi ohjata hauenkalastus tiettyihin paikkoihin. Hankkeessa oli mukana pari yrittäjää Bromarv-Tenholan kalastusalueelta, ja ainakin yhdellä yrittäjistä on jatkuvaa toimintaa Kalakanta Maamme kalakanta on jo pitkään suoraan tai epäsuorasti kärsinyt elinympäristön muutoksista. Ympäristömuutokset ovat olleet vahingollisimpia taloudellisesti arvostetuimmille kalalajeille, joita ovat virtaavassa vedessä kutevat lajit. Yleisesti ottaen vedenlaadun tila on kalakannalle suhteellisen hyvä. Kalakantamme monimuotoisuus on kaventunut vaelluskalakannan luvun harvettua (Böhling & Salminen 2003).

19 18 Ammattikalastajille tärkeimmät lajit ovat silakka, kilohaili, kuha, ahven ja siika. Bromarv- Tenholan kalastusalueella ovat kuha, siika ja ahven tärkeimmät lajit. Virkistyskalastajia kiinnostavat kuha, ahven, siika ja hauki Kuha Kuha viihtyy parhaiten suojaisilla ja hivenen runsasravinteisilla lahti- ja saaristovesillä. Kuhan kutualueita ovat matalat merenlahdet, jotka lämpenevät keväällä nopeasti ja joissa on kivi-, soratai savipohja. Kuhan lisääntymismenestys vaihtelee vuosittain lämpötilasta riippuen. Kuha on taloudellisesti tärkein rannikkolajimme. Ammattikalastajien kuhasaaliit pyydetään suurimmaksi osaksi myöhäissyksyllä, kevättalvella ja keväällä verkolla. Kutuaikaan saadaan hieman kuhaa myös silakka- ja suomukalarysistä. Virkistyskalastajien kuhasaaliit tulevat kesäkuukausina verkolla ja uistimella Ahven Ahven on hyvin sopeutuvainen laji. Suomen vesillä vain veden lämpötila rajoittaa sen levinneisyyttä. Ahven kutee alueilla, joilla esiintyy vesikasvillisuutta. Mätinauhat voivat kiinnittyä lujasti kasveihin. Vuosiluokissa on suuria eroja. Lämpötila on tärkein suurten vuosiluokkien esiintymiseen vaikuttava tekijä alueella, jolla ei ole haitallisia, lisääntymiseen vaikuttavia ympäristömuutoksia. Lämpiminä kesinä muodostuu isoja vuosiluokkia. Suurin osa ammattikalastajien saaliista tulee muun kalan pyynnin ohessa touko-kesäkuussa rysillä ja verkoilla sekä myöhäiskesällä ja syksyllä pääasiassa verkoilla Siika Siika on laji, joka viihtyy runsashappisessa ja kylmässä vedessä ja kutee syys-marraskuussa matalissa vesissä, joissa on sora- tai hiekkapohja. Maassamme esiintyy siiasta erilaisia ekologisia alalajeja. Ne kuuluvat kuitenkin kaikki samaan lajiin, Coregonus lavaretus. Rannikoillamme esiintyy vaellussiikaa, saaristosiika ja karisiika. Saaristosiika on isokasvuinen, levinneisyydeltään paikallista ja lisääntyy paikion luonnollisesti. Vaellussiika on riippuvainen istutuksista. Karisiialla on merkitystä alueilla, joilla on lisääntyviä kantoja..(heikinheimo & al, 2004.)

20 19 Yhtä lailla ammattikalastajat kuin virkistyskalastajat pyytävät siikaa eniten verkolla, mutta viime vuosina on siianonginnan osuus kasvanut erityisesti Uudenmaan rannikolla (Kalavarat 2003). Verkolla kalastettuun verrattuna ongittu siika on pientä, keskimitaltaan cm, kun verkolla saadaan keskimäärin 45 cm:n siikaa verkon solmuväli ollessa mm. Suurin osa ongitusta siiasta on vaellussiikaa, joka on peräisin istutuksista Hauki Haukea esiintyy koko maassamme, ja se viihtyy rantakasvuston liepeillä. Saaristovesillä on huomattu, että hauki on hyvin paikallinen kala, joka viihtyy runsaskasvustoisilla, matalilla ja tyynillä ranta-alueilla. Hauki kutee keväällä jäiden lähdettyä, ja merialueilla kutu jatkuu kesäkuulle. Pitkälle rehevöityneillä vesillä on havaittu, että haukikanta usein heikkenee. Merialueilla erityisesti rakkolevävyöhyke on tärkeä hauen elinympäristönä ja sen poikastuotannon kannalta, joka heikkenee rehevöitymisen vaikutuksesta Silakka Silakkaa esiintyy koko rannikkomme pituudelta. Silakka on parvikala, joka kutee keväällä, mutta myös syksyllä kutevia populaatioita esiintyy. Silakka on ammattikalastuksen tärkein laji, ja sitä pyydetään troolareilla, rysillä ja vähemmässä laajuudessa verkoilla. Silakan hyvinvointi riippuu kokonaan Itämeren tilasta ja kalakannan sääntelystä Lohi Suurimmaksi osaksi lohenpyynti on riippuvainen istutuksista. Istutettujen lohenpoikasten eloonjääminen on ollut heikkoa vuoden 1996 jälkeen. Suomenlahdella eloonjääminen on ollut vielä huonompaa kuin muilla alueilla. Rysät ja ajoverkot ovat lohen tärkeimmät pyyntivälineet. Hylkeet aiheuttavat vahinkoa lohenkalastukselle kautta koko Suomen rannikon. Vahinkojen määrä vaihtelee alueittain. Esim. Suomenlahdella hylkeet pilasivat noin neljänneksen ammattikalastajien saaliista vuonna 2002 (Kalavarat 2003). Myös merimetso häiritsee lohenkalastusta tietyillä alueilla.

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE 1 JOHDANTO...1 2 PERUSOSA...2 2.1 KALASTUSALUEIDEN YLEISTIETOJA...2 2.1.1 Ruotsinpyhtään kalastusalue...2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Matti Sipponen 17.12.2014 Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään kalavarojen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI Kalastusaluepäivä Jämsä Päivi Eskelinen 1 Päivi Eskelinen Sisältö Uudessa kalastuslaissa Lukelle säädetyt velvoitteet Tutkimuksen roolit uudessa kalastuslaissa Toimeenpanoon

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen 1 1. Lainsäädäntö 2. Vesialueiden rajat 3. Kalastusoikeus ja vaadittavat luvat 4. Pyyntivälineiden ja saaliin

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteinen kalastusaluepäivä 18.11.2015 Kalastuslaki voimaan 1.1.2016 Kalastusasetusluonnoksen

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi 30.1.2012 Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Jäsentely Taustaa Lain tarkoitus Kalastusoikeudet Kalastuslaissa säädettävät tehtävät Kaupallisen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015

VUOSIKERTOMUS 2015. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015 LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 1/6 VUOSIKERTOMUS 2015 PERUSTIEDOT Bromarf-Tenholan kalastusalue ja Hangon kalastusalueet päättivät vuosikokouksissaan keväällä 2014 kalastusalueiden liittämisestä yhteen.

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakimies Riina Arffman Lappeenranta

Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakimies Riina Arffman Lappeenranta Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta Lakimies Riina Arffman Lappeenranta 10.3.2011 Uudistuksen tausta Työryhmä asetettu vuoden 2008 lopussa, toimikautta jatkettu 31.12.2011

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin. Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Uudet säännökset. järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Uudet säännökset. järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Uudet säännökset järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Tässä esityksessä HE 271/2010 ja valiokuntien lausunnot KalastusL uudistettavat kalastuksenvalvontasäännökset, mm:toimivalta, koulutus,

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot