Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007"

Transkriptio

1 S T A K E S I N R A P O R T T E J A 3 7 / ilkka winblad, jarmo reponen, päivi hämäläinen, maarit kangas Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007 Tilanne ja kehityksen suunta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, Helsinki puhelin: (09) , (09) (automaatti) faksi: (09) Internet:

2 Haluamme kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä tämän raportin rahoittamisesta ja hankkeen valvojaa, neuvottelevaa virkamiestä Annakaisa Iivaria työmme kannustavasta tukemisesta. Kiitämme myös hankepäällikkö Maritta Korhosta, erikoistutkija Persephone Doupia ja erityisasiantuntija Kauko Hartikaista arvokkaista sisältöä koskevista kommenteista sekä yo Katariina Reinikaista teknisestä avusta. Haluamme myös kiittää kaikkia terveydenhuollon toimintayksiköiden vastaajia yhteistyöstä ja kärsivällisyydestä jaksaa vastata laajoihin kysymyslomakkeisiin. Heidän työpanoksensa on ollut välttämätön edellytys sille, että käytettävissä on nyt harvinaisen seikkaperäinen selvitys terveydenhuollon informaatioteknologian käytöstä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Ilkka Winblad Jarmo Reponen Päivi Hämäläinen Maarit Kangas Yhteystiedot lisätietokysymyksille: FinnTelemedicum c/o KTTYL PL Oulun yliopisto Käyntiosoite: Kastellin tutkimuskeskus, Aapistie 1, 5 krs. Ilkka Winblad puh , s-posti: Contact address for requests for additional information: FinnTelemedicum c/o KTTYL Box 5000 FIN University of Oulu Street address: Kastelli Research Centre, Aapistie 1, 5th floor. Ilkka Winblad tel , Kirjoittajat, FinnTelemedicum ja Stakes Taitto: Christine Strid ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Stakes, Helsinki 2008 Valopaino Oy Helsinki 2008

3 Tiivistelmä Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen, Maarit Kangas. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna Tilanne ja kehityksen suunta sivua, hinta 23. Helsinki ISBN Tämän raportin tuottivat sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Oulun yliopiston teleterveydenhuollon osaamiskeskus FinnTelemedicum ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Raportti kuvaa informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) ja eterveys-(ehealth) -sovellusten käytön tilannetta, kehityksen suuntaa ja kustannuksia maamme terveyspalvelujärjestelmässä. Tämä raportti on sarjassaan kolmas ja toimii jatkona kansallisen terveysprojektin aikana vuosina 2003 ja 2005 tehdyille selvityksille. Kuvauksessa ovat mukana kaikki palveluntuottajat julkisella ja yksityisellä sektorilla: sairaanhoitopiirit (21 kpl), perusterveydenhuollon terveyskeskukset (229 kpl) ja otos yksityisen sektorin lääkäripalvelujen tuottajista (45 kpl sisältäen ketjuttuneet toimijat). Kyselyyn vastasivat kaikki sairaanhoitopiirit, terveyskeskuksista % kysymyksestä riippuen ja 62 % yksityisistä kyselyssä mukana olleista palvelun tuottajista. Julkiselle sektorille suunnattiin lisäksi erillinen yksityiskohtaisempi kustannuskysely, jonka kattavuus oli 57 % sairaanhoitopiireistä ja 52 % terveyskeskuksista. Tulokset osoittavat ICT:n käytön voimakkaan ja laajalla rintamalla tapahtuneen kasvun. Sähköinen potilaskertomus on nyt kattavasti käytössä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Sitä käyttivät korkealla käyttöasteella kaikki sairaanhoitopiirit, 99,1 % terveyskeskuksista ja kaikki kyselyyn vastanneet yksityiset palveluntuottajat. Organisaatioiden välinen tiedonvaihto on sekin edennyt ripeästi: sähköisiä lähetteitä otti vastaan 19/21 sairaanhoitopiiriä (16/21 v 2005, 10/21 v 2003) ja niitä käytti 77 % terveyskeskuksista (44 % v 2005, 24 % v 2003). Jokin aluetietojärjestelmä (ATJ) oli nyt käytössä 17/21 sairaanhoitopiirissä (9/21 v 2005) ja 64 %:ssa terveyskeskuksista (20 % v 2005). Potilaskertomustekstin alueellinen vaihto on toteutettu joko ATJ:n avulla tai muulla tavoin 19/21 sairaanhoitopiirissä (11/21 v 2005), ja 62 %:ssa terveyskeskuksista (23 % v 2005). Vastaavasti kuvantamistulosten siirtoa on 17/21 sairaanhoitopiirissä (16/21 v 2005) ja 61 %:ssa terveyskeskuksista (29 % v 2005) ja vastaavasti laboratoriotulosten siirtoa 19 /21 (19/21 v 2005) sairaanhoitopiirissä ja 72 % :ssa terveyskeskuksista (64 % v 2005). Digitaalisten kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmät (PACS, picture archiving and communication systems) ovat nyt käytössä kaikissa 21 sairaanhoitopiirissä ja joka toisessa terveyskeskuksessa. Suoraan kansalaisille tarkoitetut sähköisen terveydenhuollon (ehealth) palvelut, kuten suora sähköinen ajanvaraus, sähköposti- ja tekstiviestikommunikointi, tiedonvaihto nettilomakkein, olivat tuotannossa vasta muutamissa yksiköissä, mutta selvästi yleistyneet kahden vuoden takaisesta. Sairaanhoitopiireistä 18/21 ja runsas puolet terveyskeskuksista arvioi valmiudekseen sähköiseen kansalliseen terveydenhuollon arkistoon liittymisen vuoteen 2011 mennessä. Sähköistä reseptijärjestelmää koskevat luvut olivat samansuuruiset. Sairaanhoitopiireissä ATK-kulujen per capita mediaani oli v ,7 euroa, ,6 euroa ja ,7 euroa sekä terveyskeskustenvastaavasti 10,5 euroa, 12,4 euroa ja 12,4 euroa. ATK-kustannukset nousevat terveydenhuollon kokonaismenojen nousuun nähden voimakkaasti edustaen tällä hetkellä kuitenkin vasta noin 1,5 %:n osuutta. Sähköinen tiedonhallinta toteutui kattavasti ensin paikallisella tasolla, nyt se on edennyt voimakkaasti alueellisella tasolla muodostaen vahvan perustan suoraan kansalaisille tarkoitetuille ehealth palveluille ja terveydenhuollon kansalliselle arkistolle. Suomessa informaatioteknologian käyttöönottoa on kritisoitu siitä, että asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Terveydenhuollon

4 osalta nämä vuosia 2003, 2005 ja 2007 koskevat selvityksemme osoittavat kuitenkin toista, sillä terveydenhuollon ICT:n käyttöönotossa on tapahtunut mittava kehitys kansallisen terveyshankkeen aikana. Keskeistä on ollut rakenteisen kertomuksen ja ydintietojen onnistunut eteenpäinvienti, kansallisten koodistojen ja luokitusten käyttöönoton eteneminen ja uuden yhteistoimintamallin rakentaminen sairaskertomusten yhteensopivuuden edistämiseksi. Avainsanat: informaatio- ja kommunikaatioteknologia, tietoteknologia, terveydenhuolto, sähköiset palvelut, sähköinen potilaskertomus, aluetietojärjestelmä, terveydenhuollon kansallinen arkisto

5 Abstract Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen, Maarit Kangas, Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007 [Health Care ICT and ehealth in Finland Status report and future trends]. STAKES, Reports 37/2008. pp. 140, price 23. Helsinki ISBN This ehealth report was produced by FinnTelemedicum, Centre of Excellence for Telehealth at the University of Oulu and STAKES (National Research and Development Centre for Welfare and Health Development, Finland) under the assignment of the Finnish Ministry of Social Affairs and Health. The survey describes the status and trends of health care information and communication technology (ICT) and ehealth usage in Finland in It also delivers information about financial costs spent on health care ICT. This survey includes data from all the service providers in public and private medical services: hospital districts or central hospitals for secondary / tertiary care (n = 21), primary health care centres (n = 229) and a sample of private sector service providers (n = 45, including also major private service provider chains). When applicable, the results were compared to our earlier results from 2003 and Thus this third survey in its series exhibits all the ICT and ehealth achievements during the National Healthcare Project. The results show that the usage of ICT in the Finnish health care system has continuously progressed in all the discussed application areas. Electronic patient record is now in comprehensive usage both in specialized care (hospital) and primary care (health care centres). The study found that it is used as the main source or as the only source of patient narratives in all the hospital districts, 99.1% of the primary health centres and all the private services providers included in the research. Electronic information exchange between organizations has also progressed rapidly. Electronic referral and electronic discharge letter is in everyday use in 19 of the 21 hospital districts (compare with 16/21 in 2005 and 10/21 in 2003) and this service is utilized by 77% of the primary health care centres in their areas (compare with 44% in 2005 and 24% in 2003). Some multilateral regional electronic patient data depository is in use in 17 /21 hospital districts (9/21 in 2005) and in 64% of the primary health centres (20% in 2005). Thus fully interoperable patient data exchange is regionally in operational use in most of the health care institutions. In more detail, electronic patient data exchange either with the help of a regional patient depository or with telemedicine is organised for EPR narrative texts in 19/21 hospital districts (11/21 in 2005) and in 62% of the primary health centres (23% in 2005) and for imaging results in 17/21 hospitals districts (16/21 in 2005) and in 61% of the primary health care centres (29% in 2005). For laboratory results the figure is 19/21 in hospital districts (19/21 in 2005) and in 72% for the primary health care centres (64% in 2005). Filmless picture archiving and communication systems (PACS) are now in use in all 21 hospital districts and in about half of the primary health care centres. Direct eservices to citizens like electronic appointment services, or text-message (SMS) communication or information exchange through web pages are used only in few institutions, however, the number has increased since According to this survey, 18/21 hospital districts and half of the primary health care centres estimate that they can join the national electronic patient record archive (earchive) by The estimated time scale for joining the eprescription is similar. The median of ICT costs per capita in hospital districts in 2007 was 23.7 (19.6 in 2005 and 14.7 in 2003) and in primary health care centres 12.4 (12.4 in 2005 and 10.5 in 2003). Total ICT costs have increased more rapidly than overall health care costs, representing currently 1.5% of the total spending on health care.

6 Electronic patient records in Finland were put into comprehensive use first in local institutions. By now we have reached a level of regional utilization of electronic patient data. This builds a solid basis for services provided for citizens and for a national archive of health information. The progress seen during the National Healthcare Project is remarkable. All this development has been accompanied by the intake of structured core data, national classifications and coding systems. A new collaborative working model has been created for an interoperable national sharing of electronic patient records including the management of patient consent. Keywords: information and communication technology, ehealth, health care services, electronic patient record systems, telemedicine, regional patient data repositories, national patient data archive

7 Sisällys Tiivistelmä Summary in English 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN aineisto ja menetelmät Tutkimuksen organisointi Tutkimuksen kohdejoukko Kyselyn sisältö, rakenne ja suoritustapa Kyselyn suoritustapa Aineiston käsittelyn menetelmät JULKISEN erikoissairaanhoidon tilanne: sairaanhoitopiirit Sähköinen potilaskertomus ja siihen liittyvät toimintayksikön sisäiset toiminnot Sähköinen potilaskertomus Potilaskertomuksen rakenteiset ydintiedot Toimintayksikön sisäiset potilaskertomuksen lisätoiminnot Digitaalisten kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmät Radiologian ja laboratoriotoiminnan tuotannonohjausjärjestelmät Organisaatioiden väliset toiminnot Sähköinen lähete-palaute- ja konsultaatio-palautejärjestelmä Muut sähköiset konsultaatiot Aluetietojärjestelmät Organisaatioiden välinen potilaskertomustietojen vaihto kokonaisuutena Asiakkaan tai potilaan suostumusten hallinta Organisaatioiden välisen tiedonsiirron standardit Sähköinen todentaminen ja allekirjoittaminen Organisaation ja potilaan välinen tiedon kulku Tiedottaminen ja ajanvaraus Hoitoon pääsyyn sekä tutkimuksiin ja hoitoon liittyvä tiedonvaihto potilaan kanssa Eräät hallinnolliset sähköiset järjestelmät Henkilöstön osaaminen ja sitä tukevat järjestelmät Henkilöstön valmiudet sähköisten järjestelmien käyttöön Henkilöstön koulutuksen ja päätöksenteon tuen sähköiset järjestelmät Täydentävät vastaukset JULKISEN perusterveydenhuollon tilanne: terveyskeskukset Sähköinen potilaskertomus ja siihen liittyvät toimintayksikön sisäiset toiminnot Sähköinen potilaskertomus Potilaskertomuksen rakenteiset ydintiedot Toimintayksikön sisäiset potilaskertomuksen lisätoiminnot Digitaalisten kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmät Radiologian ja laboratoriotoiminnan tuotannonohjausjärjestelmät Organisaatioiden väliset toiminnot Sähköinen lähete-palaute- ja konsultaatio-palautejärjestelmä Muut sähköiset konsultaatiot Aluetietojärjestelmät Organisaatioiden välinen potilaskertomustiedon vaihto kokonaisuutena Asiakkaan tai potilaan suostumusten hallinta Organisaatioiden välisen tiedonsiirron standardit Sähköinen todentaminen ja allekirjoittaminen Organisaation ja potilaan välinen tiedon kulku Tiedottaminen ja ajanvaraus Eräät hallinnolliset sähköiset järjestelmät Henkilöstön osaaminen ja sitä tukevat järjestelmät Henkilöstön valmiudet sähköisten järjestelmien käyttöön Henkilöstön koulutuksen ja päätöksenteon tuen sähköiset järjestelmät Täydentävät vastaukset... 61

8 5 Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien tilanne Sähköinen potilaskertomus ja siihen liittyvät toimintayksikön sisäiset toiminnat Sähköinen potilaskertomus Potilaskertomuksen rakenteiset ydintiedot Digitaalisten kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmät Radiologian ja laboratoriotoiminnan tuotannonohjausjärjestelmät Organisaatioiden väliset toiminnot Lähete-palaute ja sähköinen konsultaatio-palaute Aluetietojärjestelmät Muu organisaatiorajat ylittävä potilaskertomustiedon siirto Sähköinen todentaminen ja tunnistaminen Organisaation ja potilaan välinen tiedon kulku Eräät hallinnolliset sähköiset järjestelmät Henkilöstön osaaminen ja sitä tukevat järjestelmät Henkilöstön valmiudet sähköisten järjestelmien käyttöön Henkilöstön koulutuksen ja päätöksenteon tuen järjestelmät Täydentävät vastaukset Sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset Sairaanhoitopiirit Terveyskeskukset Yksityiset lääkäripalvelujen tuottajat VALMIUS liittyä terveydenhuollon kansallisiin arkistoihin Sairaanhoitopiirit Terveyskeskukset Yksityiset lääkäripalvelujen tuottajat YHTEENVETO keskeisistä tuloksista ja niiden pohdinta Selvityksen näkökulma, luotettavuus ja kattavuus Tutkimuksen menetelmän arviointi Kyselyn kattavuus ja edustavuus Keskeiset tulokset toimintakokonaisuuksittain Ammattihenkilöiden tekemä tiedon käsittely potilaan tutkimus- ja hoitotapahtumien yhteydessä Digitaalisten kuvien siirron ja arkistoinnin järjestelmät sekä tuotannonohjaus Potilaskertomustiedon vaihto organisaatioiden välillä Aluetietojärjestelmien käyttö Organisaatioiden välinen tiedonvaihto kokonaisuutena Organisaatioiden välisen tiedonsiirron tekniset edellytykset Henkilöstön osaaminen ja sitä tukevat järjestelmät Organisaation ja potilaan välinen tiedon kulku Sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset Käsitykset KANTA-arkistoon ja ereseptikantaan liittymisen aikataulusta Pohdinta Lähteet Liitekuviot Liitteet...114

9 1 Johdanto 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon ensimmäinen tietoteknologiastrategia syntyi osana 1990-luvun puolivälin tietoyhteiskuntakehityksen laajempaa poliittista valmistelua (VVM 1995, STM 1996), eikä strategiaa ole toistaiseksi virallisesti uudistettu. Strategiaan kirjattuja ajatuksia ja strategian pohjalta syntyneitä uusia ajatuksia on poliittisessa päätöksenteossa viety eteenpäin jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2007 voimaan astuneessa uudessa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisestä käsittelystä (159/2007) näkyy useita vuoden 1995 strategian oivalluksia. STM:n tietoteknologian hyödyntämisstrategian tavoitteena oli uuden tietotekniikan avulla parantaa sosiaaliturvan, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, saatavuutta, laatua ja tehokkuutta. Sama ajattelu löytyy nykyisin useimpien Euroopan Unionin jäsenmaiden sähköisen terveydenhuollon strategioista (EU:n komissio 2007). Uuden teknologian nähdään muuttavan terveydenhuoltojärjestelmää. Vuoden 1995 strategian uutena radikaalina ajatuksena esitettiin asiakkaan omatoimisuuden ja osallistumisen sekä terveystietoisuuden lisäämistä. Vuoden 2007 lainsäädäntö ja sen myötä käynnistyneet uudet kansalliset kehittämishankkeet lisäävät terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksia, tiedonsaantia ja mahdollisuuksia tehdä päätöksiä terveystietojensa käytöstä, katsella omia terveystietojaan ja päästä osallisiksi sähköisistä palveluista. Tänään uskotaan edelleen, että asiakkaiden voimaantuminen muuttaa palvelujärjestelmää. Terveydenhuollon lainsäädännön kehitys on lähtenyt myös laajemmin vahvistamaan asiakkaan asemaa. Hoitoon pääsyä edistetään jo lailla (844/2004 ja 856/2004) ja ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi (STM 2008a) lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia. Samalla aletaan odottaa että palvelujärjestelmän toiminnasta saataisiin julkisesti näkyville toimintaa kuvaavia tietoja kuten jonojen pituutta ja palvelujen laatua. Näihinkin odotuksiin liittyy terveydenhuollon sähköisten prosessien uudistaminen. Vuoden 1995 strategiassa oli tavoitteena palvelujen organisoiminen alueellisiksi ja valtakunnallisiksi saumattomiksi prosesseiksi. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyön odotettiin lisääntyvän ja kehittyvän hoitoketjujen hallinnan avulla. Moniulotteiset tietoverkot todettiin palvelujen verkostoitumisen edellytykseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on todellakin syntynyt moninaisia, alueellisesti vaihtelevia tietoverkkoja (Winblad ym. 2006). Saumattomia hoitoketjuja ja valtakunnallisesti kattavaa sähköistä terveydenhuollon tiedonvaihtoa ei kuitenkaan syntynyt vaikka STM yritti vauhdittaa kehitystä kokeilulailla ja sen jatkolailla (STM 2003b, 811/2000, HE 190/2005). Tämä hitaus vaikutti ratkaisevasti siihen, että vuonna 2006 tietoyhteiskuntaneuvoston ministeriryhmä esitti, että alan kansallisen tason tietoteknologiatehtävien totuttamista varten tarvitaan ns. kansallinen toimija. Kansaneläkelaitos todettiin tällaiseen tehtävään sopivaksi organisaatioksi (Valtioneuvoston viestintäyksikkö 2006). Sähköisten potilasasiakirjojen arkistoinnin kansalliselle tasolle keskittävän KANTA-arkkitehtuurin vahvistava laki astui voimaan vuonna 2007 (159/2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on tällä hetkellä sekä kuntarakennetta ja kunnallisten toimijoiden tehtäviä muovaavan PARAS-hankkeen lainsäädännön (169/2007) että terveydenhuoltolakiuudistuksen kautta muotoutumassa uudelleen. Yli organisaatiorajojen toimivat sähköiset työvälineet asiakastiedon käsittelyssä ovat välttämättömiä kun ollaan maailmassa, jossa kunnat järjestävät palvelujaan yhdessä ja erikseen ostaen, myyden ja yksityisiä palveluntarjoajia kilpailuttaen ja asiakkaat valitsevat eri palveluntarjoajien välillä luvulla visioitu (STM 1996, 1998) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluntuottajien alueellinen tietoverkko ei enää tulevalla 2010-luvulla riitä turvaamaan saumatonta terveydenhuoltoa. Kansallinen terveyshanke (VNp 2002) on tuonut oman lisänsä terveydenhuollon sähköisten järjestelmien kehittymiseen. Tämänkin poliittisen periaatepäätöksen tavoitteena oli turvata hoidon saatavuus ja laatu maan eri osissa. Osana toimintojen ja rakenteiden uudistamista tuli

10 kehittää terveydenhuollon tietohallintoa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus otetaan käyttöön vuoden 2007 loppuun mennessä. Kansallisen terveyshankkeen sähköiset potilasasiakirjat -osahanketta toimeenpantiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa työryhmissä (STM 2003a, 2004a, STM 2005a) ja niiden ohjaamina rahoitetuissa kansallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa. Kansallisen terveyshankkeen keskeisimpiä tuotoksia olivat sähköisten potilasasiakirjojen yhdenmukaisten tietorakenteiden, ns. ydintietojen, määrittely (STM 2007b) ja kuntien ja kuntayhtymien tukeminen tietoteknologian käyttöönotossa. Lisäksi useiden erilaisten kansallisen terveyshankkeen rahoittamien kansallisen tason hankkeiden tuotoksia on myöhemmin hyödynnetty KANTA-arkkitehtuurin määrittelyssä (mm. Häyrinen ym. 2004, Tammisalo 2005, Eronen ym. 2005, Ruotsalainen 2006). Kunnat ja kuntayhtymät saivat vuosina hakea valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämiseen. Vuosina sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvää tietoteknologian kehittämiseen kohdistettua valtionavustusta yhteensä noin 31 miljoona euroa. Noin puolet tästä suunnattiin sähköisten potilasasiakirjojen kehittämiseen, reilu kolmannes alueellisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja loput noin 5 miljoonaa euroa palvelusovellusten kehittämiseen. (STM 2004b, 2005b, 2006b, STM 2008b) Alueilla oli ollut valtion ja muiden toimijoiden rahoittamaan tietoteknologian käyttöön liittyvää kehittämistoimintaa jo aiemmin, mutta kansallisen terveyshankkeen aikana se on ollut erityisen vilkasta (Hämäläinen ja Hyppönen 2006). Terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin toteutuksen käytännön suunnittelu alkoi jo sitä koskevan lainsäädännön valmistelun aikana. STM kilpailutti ja tilasi ensin määrittelytyön. Tehty määrittelydokumentti (STM 2007c) oli tarjouksen liitteenä kun kansallisen potilasasiakirja-arkiston ja sähköisen reseptin järjestelmä kilpailutettiin. Kansaneläkelaitos solmi sopimuksen Fujitsu Services Oy:n kanssa uuden lain astuttua voimaan syksyllä Kelan lisäksi muita kansallisen tason toimijoita ovat lain mukaan Stakes ( alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), joka on vastuussa koodistopalvelusta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, TEO ( alkaen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira), joka on vastuussa terveydenhuollon henkilöstön ja organisaatioiden varmentamisesta. Tämän raportin julkaisuhetkellä KANTA-arkiston rakennustyö on käynnissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on koordinoinut rakentamiseen liittyviä määrittelytöitä, joiden kaikki tulokset ovat julkisesti saatavilla ministeriön verkkosivuilla (STM 2007d). Ensimmäiset organisaatiot ovat valmistautumassa sähköisen reseptin järjestelmän käyttöönottoon vuoden 2009 alussa ja KANTA-arkiston ensimmäistä kokeilua suunnitellaan vuoden 2009 lopulle. Lain mukaan kaikkien julkisen terveydenhuollon palvelujen tuottajien tulisi liittyä järjestelmiin vuoteen 2011 mennessä. Tämä merkitsee suurta uudistumistarvetta nykyisille potilastietojärjestelmille. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut tätä nyt julkaistua tietoteknologiakartoitusta tilatessaan erityisen kiinnostunut terveydenhuollon palvelujen tuottajien valmiuksista liittyä KANTA-arkkitehtuuriin lain edellyttämässä aikataulussa. Terveydenhuollon informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöönoton seuranta maassamme Vuoden 1996 sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiastrategian ja sen jälkeisten hallinnollisten päätösten ja muun valmistelutyön sekä yhteiskunnan yleiseen tietoteknistymiseen näkymistä sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön työssä ei ole kansallisella tasolla seurattu systemaattisesti. Tietoa on kuitenkin saatavissa erilaisista erillisselvityksistä. Makropilottihanke on arvioitu (Nissilä 2002, Ohtonen 2002), samoin saumattomien palveluketjujen kokeilulain toimeenpano alueilla (Hyppönen ym. 2005). Henkilöstön tietoteknologian käytön osaamisesta ja koulutustarpeista on tehty joitakin selvityksiä (Saranto ym. 2002, von Fieandt 2005, Veikkolainen ja Hämäläinen 2006). Alueellisesta kehityksestä on olemassa myös joitain selvityksiä (mm. Kiviaho ym. 2004a). 10

11 1 Johdanto Kansallisen terveysprojektin tietoteknologiahankkeiden katselmointiraportteja on julkaistu vuosina (Nykänen ym. 2006, Nykänen ym ja Nykänen ym. 2008). Ensimmäiset valtakunnalliset selvitykset, joissa on mitattu erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiaratkaisujen käytön yleisyyttä organisaatioissa, on tehty vuosina 1999 ja 2001 (Hartikainen ym. 1999, 2002). Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnostui seuraamaan informaatioteknologian käyttöönottoa terveyspalvelujärjestelmässä vuonna 2003, jolloin se hankki Oulun yliopiston FinnTelemedicumilta Stakesin kanssa yhteistyössä julkaistun selvityksen (Kiviaho ym. 2004b) terveydenhuollon toimintaprosesseja ja asiointia tukevista ATK-sovelluksista. Vuonna 2003 tehty mittaus kuvasi tilannetta, joka vallitsi juuri ennen kun kansallisen terveyshanke oli alkanut vaikuttaa terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaan ja vuoden 2005 selvitys kuvasi tilannetta kansallisen projektin puolivälissä. Vuoden 2003 selvitystyön aikana luotiin tutkimusmenetelmiä ja asiantuntijayhteistyö, jonka kautta vuonna 2005 oli ensimmäistä kertaa mahdollista systemaattisesti vertailukelpoisella tavalla seurata terveydenhuollon tietoteknologian käyttöönotossa tapahtuvia muutoksia (Winblad ym. 2006). Tässä julkaistava uusi raportti on tehty aiemmin luotuja menetelmiä hyödyntäen Oulun yliopiston FinnTelemedicumin ja Stakesin sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntayksikön yhteistyönä sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yhteisrahoituksella. Raportti kuvaa terveydenhuollon tietoteknologian tilaa kansallisen terveyshankkeen päättyessä. Tulokset antavat tuoreimman käsityksen siitä, mitä tietoteknologian käyttöönotossa on tapahtunut valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla terveyspalvelujärjestelmässämme. Raportti sisältää tietoja sekä julkisesta että yksityisestä terveydenhuollosta. Kyselyssä pyrittiin vertailukelpoisuuden saamiseksi säilyttämään vuonna 2003 ja vuonna 2005 käytettyjä kysymysrakenteita, mutta kyselyä on täydennetty ottamalla mukaan uusia, KANTA-valmiuksia kuvaavia kysymyksiä. Käytetty tutkimusmenetelmä ja raportin rakenne tekevät mahdolliseksi, jos niin halutaan, KANTA-käyttöönoton ja muun alan kehityksen systemaattisen seuraamisen myös tulevaisuudessa. EU:n komissio antoi vuonna 2004 suosituksen (EU:n komissio 2004) kansallisten terveydenhuollon tietoteknologian käyttöottoa edistävien tiekarttojen laatimisesta ja esittää tavoitteeksi eurooppalaisen yhteistyön ja toimintojen yhdenmukaistamisen kehittämistä. Suomen oma tiekartta valmistui vuonna 2007 (STM 2007a). EU:n komission toimintaohjelman julkaisemisen jälkeen kiinnostus kehityksen seuraamiseen eurooppalaisella tasolla on selvästi lisääntynyt. Tilannetta ja toimintaohjelman toteutumisesta jäsenmaissa on komission rahoittamana seurattu mm. vuonna 2007 päättyneessä ERA-hankkeessa (EU:n komissio 2007, Hämäläinen ym. 2008). ERA-hankkeessa ja muussa Suomen tilanteen kansainvälisessä kuvaamisessa on laajasti hyödynnetty terveydenhuollon tietoteknologiakartoituksen vuoden 2007 alussa julkaistua englanninkielistä versiota (Hämäläinen ym 2007). Myös OECD on hyödyntänyt omassa sähköisen terveydenhuollon kehityksen mittaamishankkeessaan Suomen kokemuksia (OECD 2008). EU:n komissio on käynnistänyt laajan terveydenhuollon tietojen sähköistä siirtämistä edistävän hankkeen ja säädöksiä, joissa edellytettäisiin sähköisten potilastietojen saatavuutta yli rajojen. (EU:n komissio 2008, S.O.S fact sheet 2008). Tällaisten uudistusten mahdolliseen toteutumiseen on aikajänne vielä pitkä, mutta Suomessa käynnistynyt KANTA-arkkitehtuurin pystytys nähdään kansainvälisesti eräänlaisena koe-laboratoriona, jossa kokeillaan mittavaa kansallista terveydenhuollon sähköisten järjestelmien uudistamista. Nyt valmistuneesta raportista tullaan todennäköisimmin olemaan erittäin kiinnostuneita ja siksi raportista on vielä vuonna 2008 valmistumassa myös englanninkielinen versio, johon kootaan ne tiedot, joiden arvellaan kiinnostavan kansainvälistä lukijakuntaa. Suuren kiinnostuksen vuoksi kansainväliselle yleisölle onkin jo annettu julkaisuissa muutamia avaintuloksia nyt raporttina julkaistavasta työstä. Tällä hetkellä näyttää jo varmalta, että sähköisen terveydenhuollon uudistuminen on dynaamisessa 11

12 liikkeessä Euroopan tasolla ja myös globaalisti. Ajantasaista tietoa kansainväliseen vertailuun tullaan tarvitsemaan myös jatkossa. Tässä raportissa on käytetty käsitteitä, jotka on määritelty sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien toteuttamista ohjaavan työryhmän loppuraportin liitteessä (STM 2004a) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisestä käsittelystä (159/2007). 12

13 2 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 2 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen organisointi Tutkimus suoritettiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Ohjausryhmän muodostivat neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveysministeriöstä, kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen Kansaneläkelaitokselta sekä ohjattavina tämän raportin kirjoittajat. Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimuksen kohteena olivat kaikki lääkäripalveluita tuottavat julkisen ja yksityisen sektorin yksiköt: terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit sekä yksityiseltä puolelta kaikki ne, jotka olivat vastanneet aikaisempaan eli vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa suoritettuun kyselyyn (Winblad ym 2006) tai jotka kuuluivat alan 30 suurimman yrityksen joukkoon Stakesilta saadun rekisterin mukaan. Luettelo terveyskeskuksista, niihin kuuluvista kunnista ja pääterveysaseman yhteystiedoista saatiin aiempien selvitysten rekisteristämme, Kuntaliiton -sivustosta (päivitetty ) täydennettynä tutkimuksen aikana kirjasta Sosiaali- ja terveydenhuollon hakemisto Suurimmista yksityisistä lääkäripalvelujen tuottajista saatiin yhteystiedot myös Stakesin rekisteristä. Kysely osoitettiin terveyskeskusten johtaville lääkäreille ja sairaanhoitopiirien johtaville ylilääkäreille, tietohallintopäälliköille ja yksityisten palvelutuottajien konsernijohtajille tai ylilääkäreille ja tietohallintopäälliköille. Kyselyyn liittyi sosiaali- terveysministeriön saate (liite 1), ja kartoituksen suorittajien saate (liite 2). Kyselyn sisältö, rakenne ja suoritustapa Sairaanhoitopiireille, terveyskeskuksille sekä yksityisille palvelutuottajille suunnatut kyselyt noudattivat samaa perusrakennetta. Kysymysten perusjäsennyksestä on seuraavassa luettelo, jossa kysymykset ovat lomakkeessa esiintyvässä järjestyksessä. 1) Sähköinen potilaskertomus ja siihen liittyvät toimintayksikön sisäiset toiminnat 2) Valmiudet liittyä kansalliseen earkistoon ja ereseptiin 3) Rakenteisten ydintietojen käyttö 4) Organisaatioiden välisen tiedonsiirron standardit 5) Alueellisen tiedonsiirto ja sen komponentit 6) Tietosuoja ja tunnistaminen 7) Tutkimuksiin ja hoitoon liittyvä tiedonvaihto potilaan kanssa 8) Hallinnolliset järjestelmät 9) Ammatillisen päätöksenteon ja koulutuksen tietokannat 10) Sähköiset työskentelyvalmiudet ja resurssit 11) Sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset 12) Täydentävät kysymykset Tulosten esittelyn järjestys eroaa edellisestä joiltain osin. Tulokset on esitetty erikseen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja yksityisten palvelutuottajien osalta paitsi tulokset earkistooon ja ereseptiin liittymisen valmiuksista, jotka esitetään samassa kappaleessa 13

14 kaikkien organisaatioiden osalta. Sähköisten järjestelmien kustannuksista kysyttiin tarkemmin vain julkisesta terveydenhuollosta ja kaikki tulokset on esitetty yhdessä kappaleessa. Lomakkeen vapaakentissä tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä oman yksikkönsä haasteista liittyä earkistoon ja ereseptiin, kokemuksia sähköisten järjestelmien käytöstä ja vaikutuksesta palveluprosessiin. Vastaajilla oli tilaisuus tuoda esiin myös muita asioita. Lomakkeet olivat sähköisessä muodossa ja niihin pääsi vastaamaan sähköpostitse lähetetyn www-linkin (Webropol ) kautta. Lomakkeet muokattiin lopulliseen muotoonsa yhteistyössä kartoituksen suorittajien ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Lomakkeiden alussa oli lyhyet vastausohjeet. Lomakkeessa oli hyperlinkkejä eräitä termejä valaiseville sivustoille. Lomakkeissa pyrittiin vertailtavuuden takia säilyttämään samat kysymykset kuin aikaisemmassa kyselyssä, vaikka niiden ryhmittely muuttuikin. Mukaan otettiin uusia kysymyksiä, jotka liittyivät alalla tapahtuvaan kehitykseen. Tällaisia olivat esimerkiksi kansalliseen sähköiseen arkistoon ja sähköiseen reseptijärjestelmään sekä päätöksentukijärjestelmiin liittyvät kysymykset. Eräistä järjestelmistä tai sovelluksista kysyttiin, oliko se suunnitteilla, kokeilussa vai tuotantokäytössä sekä tuotantokäytön ikä. Vastaajat ohjeistettiin seuraavasti: Suunnitteilla tarkoitti harkintaa tai aikomusta ottaa järjestelmä tai sovellus käyttöön lähivuosina tai hankkimista valmistelevia toimenpiteitä, Kokeilussa tarkoitti järjestelmän tai sovelluksen testattavana tai pilotoinnissa olemista, Tuotantokäytössä tarkoitti kulloinkin kyseessä olevan järjestelmän tai sovelluksen vakiintunutta käyttöä sen todellisessa toimintaympäristössä ja käyttötarkoituksessa. Tuotehinnoittelu oli eräs tuotantokäytössä olemisen peruste. Silloin kun järjestelmä tai sovellus oli tuotantokäytössä, selvitettiin sen käytön intensiteetti eli tuotantokäytön laajuus. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan kunkin järjestelmän tai sovelluksen tuotantokäytön laajuutta prosenttiosuutena sen käyttötarkoituksen piiriin kuuluvasta toiminnasta. Prosenttiosuus merkittiin kumulatiiviseen valikkoon, jossa annettiin toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi alle 10 %, alle 25 %, alle 50 %, alle 90 % ja yli 90 %. Esitystapa johtui siitä, että lomakkeen kunkin kysymysten vastausvaihtoehdot haluttiin mahduttaa samaan näytön näkymään. Jos esimerkiksi sähköistä lähetettä arvioitiin käytettävän noin kolmanneksessa kaikista lähetteistä vastausajankohtana, vastaajat ohjeistettiin valitsemaan vaihtoehto < 50 % eli yli 25 %, mutta alle 50 %. Eräistä järjestelmistä tai sovelluksista kysyttiin myös, oliko niitä arvioitu toimintayksikössä. Kyselyn suoritustapa Kysely sähköisistä tietojärjestelmistä Kyselylomakkeina käytettiin liitteenä olevan mallilomakkeen (liite 3) mukaisia internetin kautta lähetettyjä ja vastattavia www-verkkolomakkeita, joihin pääsi saatekirjeessä olevasta linkistä. Sairaanhoitopiirien, terveyskeskusten ja yksityisten palvelutuottajien lomakkeet poikkesivat joissain kohdin toisistaan niiden toiminnan luonteen ja sisällön edellyttämällä tavalla. Vastaukset palautuivat lomakkeessa olevalla lähettämistoiminnolla suojattuun tietokantaan. Kyselylomakkeet lähetettiin vastaajille vuoden 2007 joulukuun puolivälissä. Vastaukset, jotka koskivat vallinnutta tilannetta, pyydettiin kolmessa viikossa. Lomakkeessa oli tutkijoiden yhteystiedot mahdollisia neuvoja varten. Vastausten kertymistä seurattiin tietokannasta. Kysely uusittiin niille, joiden vastauksia ei ollut saatu määräajassa. Tämänkin jälkeen puuttui vielä runsaasti terveyskeskusten ja yksityisen sektorin vastauksia. Terveyskeskuksille lähetettiin vielä kolmas vastauspyyntö, johon liitettiin mahdollisuus vastata paperilomakkeelle tai puhelimitse. Koska terveyskeskusten vastausten kattavuus oli edelleen epätyydyttävä, kaikkien vastaamatta olleiden terveyskeskusten johtaviin lääkäreihin oltiin puhelinyhteydessä ja saatiin lupaukset 14

15 2 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät vastata. Koska joissakin terveyskeskuksissa ilmeni resurssiongelmia, ohjausryhmässä sovittiin kyselyn suppeasta versiosta, jonka saattoi täyttää puhelinhaastatteluna. Terveyskeskusten vastauksia kertyi aina huhtikuun 2008 alkuun asti. Kysely terveydenhuollon ATK-kustannuksista Sähköisten tietojärjestelmien käyttöä koskevassa lomakkeessa kysyttiin eräitä keskeisiä kustannustietoja. Julkiselle terveydenhuollolle tehtiin myös yksityiskohtaisempi kysely, jolla pyrittiin saamaan tietoja terveydenhuollon informaatioteknologian kustannuksista ennen kansallisen terveysprojektin alkamista vuodelta 2003, sen aikana vuodelta 2005 ja sen päättyessä vuonna Kysely lähetettiin sähköisellä www-verkkolomakkeilla (liite 4) kaikille 21 sairaanhoitopiirin tietohallintopäälliköille ja kaikille 224 perusterveydenhuollossa johtavalle lääkärille todeten, että he voivat tarvittaessa lähettää sen esimerkiksi sähköpostin lähetä edelleen -toiminnolla toimintayksikköjensä talousjohtajille. Lomakkeita oli kaksi: toinen terveydenhuollon kuntayhtymille ja toinen yhden kunnan terveyskeskuksille. Kustannuskyselyn ensimmäinen kierros lähetettiin maaliskuun toisella viikolla ja vastaukset pyydettiin mennessä. Kun vastauksia määräaikaan mennessä kertyi vain kolmasosalta, suoritettiin uusi kierros huhtikuussa. Vastaajien lukuisten yhteydenottojen jälkeen, joista monet koskivat työruuhkaa toimintayksikköjen taloushallinnossa, vastausaikaa jatkettiin toukokuun loppuun. Aineiston käsittelyn menetelmät Tuloksia on havainnollistettu taulukoina ja graafisina esityksinä, jotka perustuvat suoriin jakaumiin ja vuosien 2003 ja 2005 tilannetta koskevien selvitysten vastaavien jakaumien vertailuun. Avointen kysymysten vastaukset on poimittu tietokannassa niitä varten olleista tiloista ja analysoitu kvalitatiivisesti. Tulokset ovat kuvailevia. Varsinaisia vertailevia tilastollisia menetelmiä ei tässä tutkimuksessa ole käytetty. Tarkistuksia tehtiin johtavien lääkäreiden tai tietohallintopäälliköiden puhelinhaastatteluin. Kertyneen aineiston sisäiset tai muutoin havaittavissa olevat ristiriidat pyrittiin selvittämään. Tukena pystyttiin käyttämään myös aiemmista kyselyistä kertynyttä tausta-aineistoa. Kuntien ja kuntayhtymien hallinnolliset muutokset vaikuttivat jonkun verran perusterveydenhuollon aineiston käsittelyyn ja vertailtavuuteen. Näitä kysymyksiä selvitetään tarkemmin luvun 4 alussa. 15

16 3 JULKISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TILANNE: SAIRAANHOITOPIIRIT Kaikki 21 sairaanhoitopiiriä vastasivat kyselyyn, joten kattavuudeksi tuli 100 %. Kunkin sairaanhoitopiirin vastauksilla tarkoitetaan tässä raportissa ensisijaisesti niiden keskussairaaloiden vastauksia. Kysely lähetettiin erikseen myös keskussairaaloihin liittämättömille aluesairaaloille, mutta niitä tuloksia ei raportoida tässä yhteydessä. Sähköinen potilaskertomus ja siihen liittyvät toimintayksikön sisäiset toiminnot Sähköinen potilaskertomus Sähköinen potilaskertomusjärjestelmä oli vuonna 2007 käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä (kuvio 1) Suunnitteilla Kokeilussa Tuotannossa Kuvio 1. Sähköisen potilaskertomuksen käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä (n = 21) vuosina 2003, 2005 ja 2007 Järjestelmä oli ollut käytössä keskimäärin 4,9 vuotta (vaihteluväli 1 9, mediaani 5). Sen käytettävyyttä, vaikuttavuutta tai kustannusvaikuttavuutta oli arvioitu jossain vaiheessa 14 sairaanhoitopiirissä (taulukko 1). 16

17 3 Julkisen erikoissairaanhoidon tilanne: sairaanhoitopiirit Taulukko 1. Sähköisen potilaskertomuksen käytön tilanne sairaanhoitopiireittäin Sairaanhoitopiiri Käytön tila Käyttikä vuotta Tuotantokäytön aste %* Arviointi** Helsinki-Uusimaa Tuotannossa 4 > 90 K Pirkanmaa Tuotannossa 5 > 90 - Varsinais-Suomi Tuotannossa 4 > 90 K Pohjois-Pohjanmaa Tuotannossa 9 > 90 K Keski-Suomi Tuotannossa 2 > 90 K Pohjois-Savo Tuotannossa Satakunta Tuotannossa 7 > 90 K Päijät-Häme Tuotannossa 6 > 90 K Etelä-Pohjanmaa Tuotannossa 5 > 90 K Kymenlaakso Tuotannossa 3 > 90 K Pohjois-Karjala Tuotannossa 6 > 90 K Kanta-Häme Tuotannossa 1 > 90 - Vaasa Tuotannossa 8 > 90 - Etelä-Karjala Tuotannossa 3 > Lappi Tuotannossa 5 > 90 K Etelä-Savo Tuotannossa 2 > 90 - Kainuu Tuotannossa 5 > 90 K Keski-Pohjanmaa Tuotannossa 7 > 90 - Länsi-Pohja Tuotannossa 6 > 90 K Itä-Savo Tuotannossa 5 > 90 K Ahvenanmaa Tuotannossa 6 > 90 K * Taulukossa esitetty konservatiivisen alueen luvut. ** Merkki K tarkoittaa sitä, että potilaskertomuksesta arvioitu käytettävyyttä, vaikuttavuutta tai kustannusvaikuttavuutta. Kysely kattoi konservatiivisen, operatiivisen, psykiatrian ja päivystyksen vastuualueet. Tuotantokäytön aste oli yli 90 % konservatiivisella, operatiivisella ja päivystyksen alueella 19 sairaanhoitopiirissä ja psykiatrian alueella 18 sairaanhoitopiirissä. Selvää kehitystä oli tapahtunut vuoteen 2005 nähden (kuvio 2). Sähköisen potilaskertomuksen tuotemerkkinä oli Effica kymmenessä, Esko samoin kuin Miranda neljässä sairaanhoitopiirissä ja HealthNet, Abilita/Medix tai Musti+WebkertSeniori kukin yhdessä sairaanhoitopiirissä. Lisättäköön tähän, että Kainuussa oli Effican rinnalla myös Pegasos. Samalla voi myös todeta, että STM ohjauksessa Kuntaliiton tuella on syntynyt käyttäjäklustereita, jotka ovat tukeneet tuotemerkkikohtaisesti käyttöönottoa. Toimintaan on vuonna 2008 vahvistettu klustereiden yhteiskokouksilla. 17

18 < 10 % % % 5 90 % > 90 % < 10 % % % 5 90 % > 90 % Konservat. Operat. Psykiatr. Päivystys Konservat. Operat. Psykiatr. Päivystys Kuvio 2. Sähköisen potilaskertomuksen tuotantokäytön aste vastuualueittain vuosina 2005 (vasen osakuvio) ja 2007 (oikea osakuvio) Potilaskertomuksen rakenteiset ydintiedot Ydintietoihin kuuluvia (ks. esim. Häyrinen ym. 2004, STM 2007e) ja niitä vastaavia terveydenhuollon luokituksia oli nyt käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä. Vuonna 2005 ainakin joitain ydintietoja ilmoitti käyttävänsä viisi sairaanhoitopiiriä ja neljässätoista ne olivat olleet suunnitelmavaiheessa. Oma OID-kooditus (Stakes 2006) oli tuotantokäytössä yhdessätoista sairaanhoitopiirissä, sitä ei ollut kahdeksassa ja kahdesta ei saatu asiassa vastausta. Strukturoitu hoitotyön kertomus on hoitotyöhön tarkoitettu potilaskertomuksen osa, jonka rakenteita on määritelty yhdenmukaisella tavalla. Hoitotyön kirjaamista strukturoidulla tavalla koskeva kysymys tuotti vastauksissa tulkinnanvaraisuutta. Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeen mukaan (Tanttu 2006) pilottiorganisaatioina ovat Kuopion, Oulun ja Turun yliopistosairaalat, seitsemän keskussairaalaa (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä-Savo; Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Kymenlaakso) ja Kuusankosken aluesairaala sekä 16 terveyskeskusta. Hoitotyön kirjaamista strukturoidulla tavalla ilmoittivat tässä kyselyssä käyttävänsä edellä lueteltujen lisäksi Helsinki-Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Vaasa, Lappi, Etelä-Savo, Kainuu, Länsi-Pohja, Itä-Savo ja Ahvenanmaa. 18

19 3 Julkisen erikoissairaanhoidon tilanne: sairaanhoitopiirit Taulukko 2. Rakenteisiin ydintietoihin kuuluvien ja niitä vastaavien terveydenhuollon luokitusten käyttö sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 muutaman keskeisen ydintiedon osalta Sairaanhoitopiiri ICD-10 ICPC-2 Laboratoriotutkimusnimikkeistö Radiologian tutkimus- ja toimenpideluokitus Muu* Helsinki-Uusimaa On Ei vastausta On On On On Pirkanmaa On On On On On On Varsinais-Suomi On Ei On On On On Pohjois-Pohjanmaa On Ei On On On On Keski-Suomi On Ei On On On On Oma OIDkoodi Pohjois-Savo On Ei vastausta Ei vastausta On On Ei vastausta Satakunta On Ei vastausta On On On On Päijät-Häme On Ei vastausta On On On Ei Etelä-Pohjanmaa On Ei Ei On On On Kymenlaakso On Ei vastausta Ei vastausta On On Ei Pohjois-Karjala On Ei On On On On Kanta-Häme On On On On On On Vaasa On Ei On On Ei Ei Etelä-Karjala On Ei On On On Ei Lappi On Ei vastausta On On On Ei vastausta Etelä-Savo On Ei On On On On Kainuu On On On On On Ei Keski-Pohjanmaa On Ei vastausta On On On Ei Länsi-Pohja On Ei vastusta On On On Ei Itä-Savo On On On On On On Ahvenanmaa On Ei vastusta On On On Ei *Muu: ydintietojen käytöstä yksityiskohtaisemmin ks. liitekuvio 1. Toimintayksikön sisäiset potilaskertomuksen lisätoiminnot Sähköisen potilaskertomuksen käyttöön liittyy erinäisiä organisaation sisäisiä lisätoimintoja. Selvityksessä kartoitettiin, käytettiinkö potilaskertomusta langattoman verkon kautta, esimerkiksi vuodeosaston kierroilla. Se oli mahdollista 18 (86 %) sairaanhoitopiirissä eli kaksi kertaa useammassa kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Se oli käytössä myös toimintayksikön ulkopuolella esimerkiksi päivystävälle lääkärille viidessä sairaanhoitopiirissä. Aiemmin yleistyneeseen digitaalisen saneluun liitetty puheentunnistusjärjestelmä oli tullut käyttöön seitsemässä sairaanhoitopiirissä (kuvio 3), kun vuonna 2005 se oli ollut vasta kokeilussa ja siinäkin vain viidessä sairaanhoitopiirissä. Puheentunnistusjärjestelmiä käytettiin paikallisesti saatujen lisätietojen mukaan esim. radiologian lausuntojen muuttamiseksi suoraan tekstiksi. 19

20 Langaton käyttö 7 Puheentunnistus Kuvio 3. Potilaskertomuksen langattoman käytön ja puheentunnistuksen esiintyvyydet sairaanhoitopiireissä vuosina 2005 ja 2007 Digitaalisten kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmät Digitaalisten kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmä (picture archiving and communication system, PACS) oli edennyt tuotantovaiheeseen jo kaikissa sairaanhoitopiireissä, kun sellainen oli käytössä vuonna 2005 vasta 15:ssä (taulukko 3). PACS:n käyttö on siis merkittävästi laajentunut kahden vuoden takaiseen kartoitukseen verrattuna. PACS on nyt ollut käytössä keskussairaaloista pisimpään Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Pohjois-Pohjanmaa), jossa se on ollut kymmenen vuotta, seuraavana Turun yliopistollinen sairaala (Varsinais-Suomi) yhdeksällä vuodellaan. Seuraavaksi pisimpään ovat Kainuu, Helsinki-Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa. Tuotantokäytön aste on kaikissa sairaanhoitopiireissä korkea eli yli 90 %. Vuonna 2005 yli 90 % tuotantokäytön asteeseen ylsi 15 sairaanhoitopiiriä ja vuonna 2003 vain kuusi sairaanhoitopiiriä. PACS:n käytön laajeneminen kaikkiin keskussairaaloihin on toiminnallisesti merkittävää, koska se luo pohjan alueellisen ja kansallisen arkistoinnin sekä kuvantamisen alueellisten tietokantojen kehittymiselle. Kuvantamisen tietokantoja ei voida muodostaa, ennen kuin perusedellytykset digitaaliselle tallennukselle ja katselulle ovat olemassa. Korkea käyttöaste kertoo siitä, että mahdollisuudet tulkita ja jakaa kuvia digitaalisessa muodossa ovat kattavat. 20

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle. Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008

Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle. Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008 Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008 Sisältöä Muuttuva terveydenhuollon toimintaympäristö Yhteentoimivuus ja

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano Suomen lääninhallitus 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja sovelluspalvelut Osapuolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa

Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa Kuinka suomalainen terveydenhuolto hyödyntää informaatioteknologiaa To be or Well be 17.11.2006 Ilkka Winblad Lääkintöneuvos, dosentti FinnTelemedicum/Oulun yliopisto FinnTelemedicum Lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Varsinais-Suomen tilannekatsaus Varsinais-Suomen tilannekatsaus Tekemisen meininkiä Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö 2000-luvun lyhyt historia Varsinais-Suomessa Sähköinen potilaskertomus uusi keksintö?

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa

Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 projektipäällikkö Antero Ensio Ensitieto Oy Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa SUOMEN KUNTALIITTO Sairaala palvelut Kainuun Kastike

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Hotelli Lasaretti, Oulu 26.-27.3.2014 Terveyden ja THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011 Ilkka Winblad Jarmo Reponen Päivi Hämäläinen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011 Tilanne ja kehityksen suunta RAPORTTI 3 2012 Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa

Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa 18.1.2016 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Terminologiaa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

ESSHP:n toimintaympäristö

ESSHP:n toimintaympäristö ESSHP:n toimintaympäristö Väestö: 103664 (2% Manner-Suomesta) yli 65 vuotiaita 20,4% (2004 Suomi 15,8%) kasvaa yli 30%:iin vuonna 2030 alle 6 vuotiaita 6,3% (Suomi 7,7%) 12 kuntaa (2007 10 kuntaa) 7 terveyskeskusta/kuntayhtymää

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kokemuksia Viron earkistosta. Madis Tiik Eestin E-terveyden Säätiön johtaja 27.05.2009

Kokemuksia Viron earkistosta. Madis Tiik Eestin E-terveyden Säätiön johtaja 27.05.2009 Kokemuksia Viron earkistosta Madis Tiik Eestin E-terveyden Säätiön johtaja 27.05.2009 Viron E-Terveys projekti Virossa jo käytössä olevien sovellusten käyttäminen terveydenhuollon tarpeisiin ID-korti Sähköinen

Lisätiedot

Kokemuksia kertakirjautumisesta kuinka Valvira-kortista tehdään haluttu

Kokemuksia kertakirjautumisesta kuinka Valvira-kortista tehdään haluttu Kokemuksia kertakirjautumisesta kuinka Valvira-kortista tehdään haluttu 26.5.2010 Pertti Eskelinen Head of Consulting and Support Salcom Group Oy, osasto 57 Salcom Groupin tavoite ja missio Yritys, joka

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Potilaan hoitoprosessin hallinta terveydenhuollon palveluverkostossa

Potilaan hoitoprosessin hallinta terveydenhuollon palveluverkostossa Potilaan hoitoprosessin hallinta terveydenhuollon palveluverkostossa Terveydenhuollon Atk-päivät, Turku 29.5.2007 Jarkko Krannila, TietoEnator Healthcare & Welfare Oy Page 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot