VANTAAN RATIKKA - ELOA JA ELINVOIMAA!

Transkriptio

1 VANTAAN RATIKKA

2 VANTAAN RATIKKA - ELOA JA ELINVOIMAA! Vantaan ratikka on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on käynnissä yleissuunnittelu, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusi raitiotieyhteys mahdollistaa uudella tavalla Itä-Vantaan kaupunkirakenteen kehittämisen uusine asumis- ja liiketoimintaympäristöineen. Vantaan ratikka sitoo alueet tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja vahvemmin osaksi keskusten verkostoa. Yritykset hakeutuvat tänä päivänä sinne missä on osaavaa työvoimaa, mielenkiintoisia liiketoimintaympäristöjä ja hyvät raideliikennepalvelut. Vantaan ratikka parantaa Aviapoliksen saavutettavuutta niin Helsingin seudulta kuin kansainvälisestikin. Lisäksi Aviapoliksen sisäinen liikkuminen paranee. Tämä kaikki mahdollistaa sen, että Aviapolis pystyy kilpailemaan yhä paremmin kansainvälisistä yrityksistä ja osaajista. Vantaalla on arvioitu vuonna 2050 olevan runsaat asukasta ja työpaikkaa. Tämä tarkoittaa uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Uudet asunto- ja työpaikkaalueet suunnitellaan mahdollisimman hyvin joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen. Raitiotien rakentaminen mahdollistaa tiiviin rakentamisen raitiotiekäytävän yhteyteen. 2

3 Aviapolis k-m 2 Tikkurila k-m 2 Pakkala k-m 2 Hakunila k-m 2 Vaarala k-m 2 Länsimäki k-m 2 Mellunmäki k-m 2 VAHVA KYTKÖS MAANKÄYTTÖÖN Vantaa kasvaa muun pääkaupunkiseudun mukana. Vantaan on arvioitu kasvavan nykytilanteeseen verrattuna yli asukkaalla ja jopa työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. Tähän kasvuun tulee varautua liikenteellisesti, erityisesti joukkoliikenteen tarjonnan osalta. Raitiotien varrella kasvu kohdistuu etenkin Aviapolikseen, Tikkurilaan, Hakunilaan ja Länsimäkeen. 3

4 Perinteikkäässä, Vantaan itäisimmässä keskuksessa Hakunilassa on vielä runsaasti asema- ja yleiskaavavarantoa, mikä mahdollistaa maankäytön tiivistämisen pikaratikan vaikutusalueella. Hakunilan keskustalle on laadittu vastikään kaavarunko, joka mahdollistaa alueelle muun muassa tuhansia uusia asuntoja. Myös Länsimäessä, Vantaan ja Helsingin rajan tuntumassa on runsaasti täydennysrakentamismahdollisuuksia. Aviapolis on paitsi Suomen vetovoimaisin työpaikka-alue, tulevaisuudessa myös noin asukkaan elävä ja monipuolinen lentokenttäkaupunki. Aviapoliksessa raitiotielinjaus on suunniteltu palvelemaan ja nivomaan yhteen alueen kasvavaa ja pinta-alaltaan varsin laajaa työpaikkojen, asumisen, lentokentän ja kaupallisten palveluiden keskittymää. Raitiotielinja laajentaa Kehäradan vaikutusaluetta laajemmalle ympäristöönsä. Raitiotien suora linjaus Tikkurilasta Jumboon luo nopean poikittaisen yhteyden kahden merkittävän keskusten välille. Tikkurila elää renessanssiaan. Viime vuosina huimasti uudistuneessa Vantaan hallinnollisessa keskuksessa on vireillä useita merkittäviä asemakaavahankkeita, jotka kasvattavat keskusta ja sen lähialueiden väestömäärää edelleen merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti Tikkurilassa korostuu purkavan saneerauksen trendi, jossa nykyinen rakenne korvautuu uudella ja tehokkaammalla. Parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan yhteydessä on arvioitu, että raitiotiehen tukeutuvia asuntorakentamisen mahdollisuuksia olisi yli 3 miljoonaa kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamisen mahdollisuuksia yli 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Raitiotie mahdollistaisi siis asuntojen rakentamisen kymmenille tuhansille uusille asukkaille. Koko kaupungin alueen kattava yleiskaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 lopussa. Tähän yleiskaavaan merkitään Vantaan ratikka reitillä, joka on määritetty raitiotien yleissuunnitelmassa. Asemakaavoissa varataan yleissuunnitelman mukaiset katutilavaraukset, joilla sekä joukkoliikenne että henkilöautoliikenne saadaan toimiviksi. 4

5 Lentoasema Lahdenväylä Aviapolis Osuustie Jumbo Tuusulanväylä Koivuhaka Viertola Tikkurila Kuusikko Lahdenväylä Kehä III Hakunila Vaarala Tuusulanväylä Malmi Fazerila Varikko Porvoonväylä Länsimäki Kehä I Mellunmäki TÄRKEÄ TÄYDENNYS SEUDUN RAIDEVERKOSTOON Vantaan ratikka täydentää pääkaupunkiseudun raideverkostoa, ja on merkittävä parannus joukkoliikenteen tarjontaan. Raitiotie on erinomainen ratkaisu kaupunkiin, jossa liikenne perustuu taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin kulkumuotoihin. 5

6 Ensimmäisessä vaiheessa Vantaan ratikka toteutetaan bussirunkolinjana 570, joka aloittaa liikennöinnin syksyllä Runkolinja korvaa linjan 562 kulkien suunnilleen samaa reittiä ja pysähtyen noin joka toiselle pysäkille. Runkolinja on samaa tasoa runkolinjojen 550 ja 560 kanssa. Pysäkkien laatutaso on korkea ja busseihin voi nousta myös keskiovista, mikä lyhentää pysäkkiaikaa. Reitille toteutetaan vahvat liikennevaloetuudet, minkä tavoitteena on saada linjasta nykyistä luotettavampi ja toimivampi. Vantaan ratikka kytkeytyy muuhun joukkoliikennejärjestelmään metron, pääradan ja Kehäradan sekä tulevaisuudessa Helsingin pikaraitiotieverkoston kautta. Itäpäässä liitytään Mellunmäestä metroon, lännessä Kehärataan lentoasemalla ja Aviapoliksessa ja Tikkurilassa pääradalle ja sen kautta koko Suomeen. Tikkurilassa ratikalle on suunniteltu pääradan alittavaa tunnelia, joka mahdollistaisi erinomaisen vaihtopaikan ratikasta pääradan juniin ja Tikkurilan bussiterminaaliin. Ratakujan alittava tunnelivaihtoehto on kuitenkin haastava, ja vaihtoehtoja sille vielä etsitään. Vantaan ratikan kannalta keskeisimmät Helsingin pikaraitiotieverkoston laajenemissuunnat ovat Viikin-Malmin sekä Tuusulanväylän raitiotiet, joista molempien ensimmäiset vaiheet on nostettu jatkosuunnitteluun Helsingissä tällä valtuustokaudella. Raitiotietä on alustavassa yleissuunnitelmassa verrattu runkobussivaihtoehtoon. Vertailua junaan tai metroon ei ole tehty. Molemmat raskaan raideliikenteen muodot ovat huomattavasti raitiotietä kalliimpia rakentaa, metron kustannukset ovat lähes kymmenkertaiset raitiotiehen verrattuna. Maan pinnalla kulkeva juna on hieman edullisempi, mutta vaatii täyden erottelun muusta liikenteestä eikä näin kokoa kaupunkirakennetta lähelleen kuten raitiotie. Vantaan ratikka voisi lähteä rakentumaan jo vuonna 2024, jolloin liikennöinti voisi alkaa aikaisintaan vuonna Jotta tähän aikatauluun päästään tulee nyt käynnissä olevan yleissuunnitelmavaiheen jälkeen tehdä päätös jatkosuunnittelusta. Vantaan ratikka sisältyy MAL-suunnitelman luonnoksen 2030-vuoteen mennessä toteutettaviin hankkeisiin. 6

7 Tikkurilan keskusta vuonna 2030 SUUNNITTELUPERIAATTEET Vantaan ratikan suunnitteluperiaatteina on ollut korkea laatutaso, esteettömyys, vihreys ja hyvät reitit sekä kävelijöille että pyöräilijöille. Periaatteet näkyvät esimerkiksi pysäkkien esteettömyytenä ja korkeana laatutasona, sekä lisääntyneenä katuvihreänä. Lisäksi yhtenä lähtökohtana on yhteensopivuus Helsingin raitiotiejärjestelmän kanssa, jotta tulevaisuudessa mahdollistetaan esimerkiksi raitiotielinja lentoasemalta Helsingin keskustaan. Tavoitteena on suunnitella raitiotie muusta liikenteestä erotetuille omille kaistoille nopean ja luotettavan liikennöinnin takaamiseksi. Koko linjasta vain hieman yli kilometri on autoliikenteen kanssa sekakaistoilla. Osalla reittiä omat kaistat edellyttäisivät hyvin kalliita liikennejärjestelyjä. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi Kehä III:n alituskohdat Aviapoliksessa sekä Kielotie Tikkurilassa. Näissä ratikan on suunniteltu siksi kulkevan autoliikenteen seassa. 7

8 VARIKKO Linjan varikon on suunniteltu sijaitsevan Vaaralassa Kehä III:n ja Länsimäentien välissä. Varikolle on suunniteltu tilat Vantaan ratikan tarvitsemille vaunuille, sekä lisäksi varattu laajentamismahdollisuus jos tulevaisuudessa varikkoa halutaan käyttää myös muilla ratikkalinjoilla. KUSTANNUSARVIO Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset on Vantaan ratikan yleissuunnitelmassa arvioitu normaalia yleissuunnitelmatasoa tarkemmin. Huomioon on pyritty ottamaan kaikki kustannuksia aiheuttavat tekijät, ja laatutaso on pidetty korkealuokkaisena. Raitiotien arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin 390 miljoonaa euroa. Tästä summasta muutenkin välttämättömiä uudistuksia, kuten katujen saneerausta tai siltojen perusparannusta, on noin 60 miljoonaa euroa. Helsingin osuuden kustannuksiksi on arvioitu noin 12 miljoonaa euroa. Rakentamiskustannukset sisältävät noin kolmasosan itse raitiotietä, ja muu osa on katurakentamista, katuvihreää, siltoja ja esimerkiksi liikennevaloja ja valaistusta. Kustannusarvio siis kattaa koko katukuvan parantamisen ratikan reitillä, ja esimerkiksi kaiken kunnallistekniikan siirron pois reitin alta. 8

9 Liikennöintikustannukset Liikennöintikustannukset ovat noin 4,5 miljoonaa euroa suuremmat vuodessa kuin nivelbussilla. Liikennöintikustannus sisältää sekä varikon että vaunujen rakentamis- ja hankintakustannukset. Luvussa on huomioitu pienet bussilinjaston muutokset ratikan myötä. Osa lisääntyneistä liikennöintikustannuksista kompensoituu lisääntyneillä lipputuloilla. Ratikan ominaisuuksia Raitiolinjan pituus 19,3 kilometriä Keskimääräinen pysäkkiväli 800 metriä Keskinopeus 25 km/h Vuoroväli 5 / 10 / 20 minuuttia (ruuhka / päivä / ilta) Matkustajakapasiteetti /vaunu matkustajaa (nivelbussilla 105) Ennustettu matkustajamäärä matkustajaa / vuorokausi vuonna

10 RAITIOTIEN VAIKUTUKSET Matkaketjut ovat sujuvia ja matka-ajat luotettavia Raitiotie on palvelutasoltaan runkobusseja parempi etenkin matkustusmukavuuden, luotettavuuden ja linjaston hahmotettavuuden osalta. Ratikan kyytiin myös mahtuu enemmän ihmisiä. Luotettavuutta parantaa vahvempi erottelu muusta liikenteestä ja siitä johtuva myöhästelyn väheneminen. Ennustetuilla matkustajamäärillä bussiliikennöinnissä joudutaan tilanteeseen, jossa osa vuoroista on selkeän ylikuormittuneita, mikä tekee linjasta epäluotettavan. Matkustaja ei tiedä mahtuuko pysäkiltä kyytiin, ja myös saapumisaika perille on epävarma. Riittämätön kapasiteetti aiheuttaa myös pitkiä seisahdusaikoja pysäkeillä, mikä aiheuttaa matka-ajan pidentymistä. Runkobussin liikennöinnin nopeus riippuu vahvasti muun liikenteen sujuvuudesta, kun taas muusta liikenteestä eroteltu raitiotie kykenee täsmällisiin ajoaikoihin, vaikka muu liikenne ruuhkautuu. Liikenneturvallisuus paranee ja liikenneympäristöt muuttuvat turvallisemmiksi Raitiotien vaikutus matkaketjujen sujuvuuteen ja luotettavuuteen näkyy välillisesti koko liikennejärjestelmän toiminnassa. Parantuneen saavutettavuuden myötä yhä useammalla matkalla käytetään joukkoliikennettä, mikä vähentää henkilöautoliikennettä. Henkilöautoliikenteen vähentyminen näkyy suoraan positiivisina turvallisuusvaikutuksina. Onnettomuustiheyden perusteella arvioidut henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät vuositasolla kohtuullisen merkittävästi. Liikenteen terveys- ja ympäristöhaitat vähenevät Liikenneturvallisuuden tavoin positiiviset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat seurausta henkilöautoliikenteen vähentymisestä. Vaikutuksia on mitattu liikenteen CO 2 -päästöjen kautta. CO 2 -päästöt vähenevät runkobussivaihtoehtoon verrattuna arviolta tonnia vuodessa. Vantaan kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Ratikka tukee osaltaan tähän tavoitteeseen pääsemistä. 10

11 Hakunilan keskusta vuonna 2040 Uudet asunto- ja työpaikka-alueet suunnitellaan joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen Raitiotien rakentaminen mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen sen ympärille. Mallinnusten perusteella erityisesti pääradan itäpuolella joukkoliikenteen saavutettavuus paranee merkittävästi ja nämä alueet muuttuvat houkuttelevimmiksi niin asumiselle, palveluille kuin työpaikoillekin joukkoliikenneverkon laajentumisen myötä. Seuraavissa suunnitteluvaiheessa on tärkeää tunnistaa näillä alueilla mahdollisesti oleva lisärakennuspotentiaali. Liikennejärjestelmä tukee kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Raitiotie Mellunmäestä Lentoasemalle yhdistää luontevasti Itä-Vantaan Helsingin seudun raideliikenneverkon piirin ja mahdollistaa aivan uudella tavalla Itä-Vantaan kaupunkirakenteen kehittämisen uusine asumis- ja liiketoimintaympäristöineen. Raitiotiekäytävässä autottomien liikkumismahdollisuudet sekä liikkumis- ja toimintaesteisten liikkumisen edellytykset paranevat. Raitiotien myötä julkiset ja kaupalliset palvelut sekä liiketoimintaympäristöt ovat paremmin saavutettavissa. 11

12 VANTAA.FI/RATIKKA Lisätiedot Suunnittelupäällikkö Markus Holm, Liikenneinsinööri Tiina Hulkko, Havainnekuvat: Tuomas Vuorinen, WSP 8/2019