Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Transkriptio

1 Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Kaupunginvaltuuston iltakoulu Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue

2 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin ja täydennettiin raitiotien yleissuunnitelman arviointia Arvioitiin raitiotiejärjestelmän vaikutuksia Verrattiin bussivaihtoehtoon vuosina 2025 ja 2040 Arviointia varten tuotettiin kuvaukset joukkoliikennejärjestelmästä ja maankäytöstä raitotie- ja bussivaihtoehtoon Arvioitiin vaikutuksia: Ihmisiin Kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja maisemaan Ympäristöön Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Liikenteeseen Elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon Talouteen

3 Vaikutuksia arvioitiin yhteistyössä Seitsemän arviointitiimiä, joissa edustus Tampereen kaupungilta, Raitiotieallianssista, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä, Pirkanmaan liitosta, Pirkanmaan ELY -keskuksesta, Pirkanmaan maakuntamuseosta, Tampereen Kauppakamarista, Tampereen yliopistosta, Liikennevirastosta sekä Trafix Oy:stä. Tampereen yliopisto arvioi vaikutuksia elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon Trafix toteutti liikennemallinnuksen Ympäristö- ja muita erillisselvityksiä (mm. VTT, Newsec, Sito, Ramboll) Vuoropuhelua raitiotien vaikutuksista on käyty muun muassa sidosryhmätapaamisissa ja yleisötilaisuuksissa. Arvioinnissa on hyödynnetty myös raitiotiehen liittyneitä internetkyselyjä.

4 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Palveluiden, asuin- ja työpaikka- ja virkistysalueiden saavutettavuus paranee. Raitiotien etuja verrattuna busseihin ovat muun muassa esteettömyys, pysyvä ja tunnistettava reitti, matkustusmukavuus ja matkustusajan nopeutuminen. Raitiotiekäytävässä autottomien liikkumismahdollisuudet, liikkumis- ja toimintaesteisten sekä lasten itsenäisen liikkumisen edellytykset paranevat. Kaupungin palveluverkon suunnittelussa otetaan jo nyt huomioon raitiotielinjat aina kun se on mahdollista, perusteena saavutettavuushyödyt. Raitiotie voi mahdollistaa uudenlaisia palveluja ja halukkuutta hakea palveluja nykyistä kauempaa Kytkeytyneiden toimintojen kaupunki Raitiotie ja siihen tukeutuva liityntäliikenne edistää tapahtumien ja paikkojen kytkemistä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Karttaan on koottu joitakin keskeisiä suunniteltujen raitiotielinjojen varrella olevia kaupunkitoimintoja.

5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja maisemaan Katuympäristön tilajako muuttuu. Lisäksi katuympäristöön tulee uusia kadunkalusteita ja teknisiä rakenteita kuten johdinpylväät, uudentyyppiset pysäkkiympäristöt ja sähkönsyöttöasemat Katupuiden uusimisella on vaikutuksia kaupunkikuvaan. Raitiotie aktivoi rakennus- ja perusparannushankkeita, joilla on myönteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan.

6 Ympäristövaikutukset Raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Raitiotievaihtoehdossa hiukkas-, typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotievaihtoehdossa ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskeisillä pääkatuosuuksilla keskustassa sekä Hervannassa. Raitiotie aiheuttaa bussivaihtoehtoa enemmän materiaalien kulutusta ja maamassojen kuljettamisen tarvetta. Raitiotien merkittävimmät haitalliset luontovaikutukset kohdistuvat liito-oravan elinympäristöihin. Haittoja kompensoidaan saatujen poikkeamislupien edellyttämällä tavalla.

7 Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset SAAVUTETTAVUUS & KESKUSTAHAKUISET TOIMINNOT Tampereen saavutettavuus kaupunkiseudun ulkopuolelta paranee: keskustan lisäksi raitiotievyöhyke tulee hyvin saavutettavaksi alueeksi. Seurauksena keskustahakuisille toiminnoille syntyy hyviä paikkoja mm. Hervantaan, Turtolaan, Kalevaan ja Lielahteen. RAKENTEEN TIIVISTYMINEN Raitiotie tukee rakenteen tiivistymistä jo olevaan kaupunkirakenteeseen. Erityisesti Tampereen asuntorakentaminen keskittyy raitiotievyöhykkeelle. Tampere ja seudun kunnan sitoutuneet MAL sopimuksessa ohjaamaan kaavoitusta raitiotievyöhykkeelle. ASUKKAAT JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKKEELLÄ V noin 85 % ja v noin 90 % Tampereen väestöstä asuu joukkoliikennevyöhykkeellä (800 m raitiotiestä tai 500 m runkobussilinjoista) Bussivaihtoehdossa tarve uusille asuinalueille kasvaa ja yhdyskuntarakenne laajenee. Bussivaihtoehdossa sekä vuonna 2025 että 2040 noin 80 % Tampereen väestöstä asuu 500 metrin säteellä runkobussilinjoista.

8 Liikenteelliset vaikutukset Raitiotie lisää joukkoliikennematkojen määrää Tampereen alueella bussivaihtoehtoon verrattuna mennessä 10 % kaikista matkoista, 15 % keskustaan suuntautuvista mennessä 19 % kaikista matkoista, 30 % keskustaan suuntautuvista Raitiotie vähentää henkilövahinkoon johtavia liikenneonnettomuuksia mennessä keskimäärin 4,3 kappaletta vuodessa mennessä keskimäärin 6,9 kappaletta vuodessa Raitiotie vähentää autoliikennettä ja ajosuoritteita verrattuna bussivaihtoehtoon. Raitiotie parantaa tasaisesti kaikkien alueiden saavutettavuutta, erityisesti Lentävänniemen Lielahden ja Hervannan eteläosien saavutettavuutta. Vaihdollisten matkojen osuus kaikista joukkoliikennematkoista 2016 nykytilanne 15 % 2025 bussivaihtoehto 17 %, raitiotievaihtoehto 22 % 2040 bussivaihtoehto 17 %, raitiotievaihtoehto 26 % Raitiotien saavutettavuushyödyt verrattuna bussivaihtoehtoon. Vihreillä alueilla saavutettavuus paranee.

9 Vaikutukset elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon Raitiotie on merkittävä joukkoliikenneratkaisu ja keskeinen osa kaupunkikehittämisen kokonaisuutta sekä toimivan kaupungin tavoittelua KAUPUNKIKEHITTÄMINEN Raitiotievaihtoehto tukee keskustaa sekä keskustatoimintojen laajentamista nykyistä suuremmalle alueelle, perinteisen keskustan ulkopuoliset työpaikkaalueet vahvistuvat ÄLYKÄS KAUPUNKI Vaunuista, pysäkeistä ja koko järjestelmästä voidaan kehittää alusta älykkäille palveluille, taiteelle sekä kaupunkikulttuurille ja tapahtumille EUROOPPALAINEN RAIDELIIKENNEKAUPUNKI Tampere profiloituu eurooppalaisena raideliikennekaupunkina, jonka eri kohteet ovat paikallisille ja matkailijoille helposti saavutettavissa Bussivaihtoehdossa kaupungin eri osat säilyisivät nykyisessä laajuudessaan ja roolissaan Kaupunkien joukkoliikenteessä laajalti yleistyvät sähköbussit eivät tuota Tampereelle vastaavaa imagohyötyä

10 Taloudelliset vaikutukset Hankkeen yhteiskuntataloudellinen hyötykustannussuhde on 1,3. Suurimmat tulot kaupungille: Raitiotien kiinteistötaloudelliset hyödyt Tampereen kaupungille maanomistajana ovat 128 miljoonaa euroa Hiedanrannan reitillä Raitiotie lisää lipputuloja 30 vuoden aikana 114 miljoonaa euroa verrattuna vertailuvaihtoehtoon Suurimmat säästöt kaupungille: Raitiotien edellyttämä tiivis kaupunkirakenne tuottaa kaupungille 115 miljoonan euron hyödyn Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat 44 miljoonaa pienemmät kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotiehanke on hyvin kannattava hanke Tampereen kaupungille. Kaupungin investointipanos palautuu lähes kaksinkertaisena mm. lisääntyvien lipputulojen, maanomistuksen arvon nousun, maankäytön tehostumisen hyödyn ja verotulojen kasvun vaikutuksesta. Tampereen kaupungin taloudellinen H/K suhde Kustannukset (milj. euroa) Investointi (VE Hiedanranta) 283 Valtion investointituki -75 Kaupungin nettoinvestointi 208 Hyödyt (milj. euroa) Maankäytön tehostuminen 115 Kiinteistötalous (Hiedanranta) 128 Kunnallisverotulot (osa 1) 7 Hoito- ja ylläpito -32 Lipputulojen kasvu 114 Operointikustannusmuutos 44 Jäännösarvo 22 Hyödyt yhteensä 398 Hyöty/Kustannus 1,9

11 Maankäytön tehostumisen hyödyt Raitiotie mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen hyvä saavutettavuus vetää puoleensa asunto- ja toimitilarakentamista sekä palveluja. Kokonaan uuden alueen rak.kust /asukas Alueen uudelleen rakentaminen /asukas Täydennysrakentaminen /asukas Edullisin täydennysrakentaminen /asukas Verrattuna bussivaihtoehtoon raitiotievaihtoehdossa pystytään raitiotievyöhykkeelle sijoittamaan noin asukasta enemmän. Bussivaihtoehdossa nämä asukkaat sijoittuvat enemmän uusille alueille. Ydinkaupunki on edelleen kiinnostava alue, mutta muuten kaupungin kasvu jakaantuu laajemmalle alueelle, kuten tähänkin asti. Raitiotievaihtoehdossa julkisissa investoinneissa voidaan säästää n. 115 M. VTT:n erillisraportti Raitiotievyöhykkeen osuus uudesta asuntotuotannosta vuoteen 2040 mennessä.

12 Kiinteistötaloudelliset hyödyt Raitiotiehankkeesta rakennusoikeuden arvon kehittymistä kaupungin omistamilla maa-alueilla sekä kiinteistöjen arvon muutosta muilla kuin kaupungin omistamilla alueilla, mistä kaupungille on odotettavissa maankäyttökorvaustuloja Kiinteistötaloudelliset vaikutukset Maankäytön tehostuminen Yksikköhintavaikutus Rakentumisen nopeutuminen Kiinteistötaloudelliset lisätulot kaupungille verrattuna bussivaihtoehtoon (0+) 128 milj.euroa (Hiedanranta) 79 milj.euroa (yleissuunnitelman reitti, yleissuunnitelmavaiheessa 60 milj.euroa) 0+ -vaihtoehto Asuin Toimitila Maankäyttösopimuskorvaus Yhteensä Hiedanrannan herkkyystarkastelu Asuin Toimitila Maankäyttösopimuskorvaus Yhteensä Ero 0+ -vaihtoehtoon Kaupunki k-m² Yksityinen k-m² Yhteensä k-m² Tulot, nykyarvo '

13 Työllisyysvaikutukset / kunnallisverotulot Raitiotien rakentamisen työllistämisvaikutus vuosina (linjat Hervanta keskusta Tays) on 2400 htv. Tamperelaisten osuus välittömästä työllistyvyydestä arviolta n. 50 %, välillisestä 25 % kaupungille verotuloja n. 7 milj. euroa (Keskusta-Lentävänniemi n. 1-2 milj.euroa) Arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollista raitiotien muuta rakentamista kiihdyttävää työllisyysvaikutusta

14 Raitiotien matkustajamäärät 01/2016 Linja Muu Hervannan liikenne (osa linjoilta 4, 5, 20, 24) Sammonkadun pysäkit keskustaan/keskustasta ja Rieväkadun liityntä (linjat 17, 25, 47) Itsenäisyydenkatu Hämeenkatu Pyynikintori lyhyet matkat (linjat 1, 2, 8, 14, 17, 25, 29, 47) Tays Sampola ja Taysin liityntä (linjat 1, 8, 27, 28, 90) Lielahden muut linjat + liityntäliikenne (linjat 21,27,28,35) YHTEENSÄ matkaa/vrk (1/11 tamperelaisesta edestakaisin) TALLI-malli 2025 Kasvuennuste (TAI) matkaa/vrk (laskenta perustuu) (1/9 edestakaisin) Vuoden 2016 matkustajamäärä Raitiotiekäytävän uudet asukkaat ( as.) Kulkumuoto-osuuden kasvu raitiotiekäytävillä (+2,3 %-yksikköä) YHTEENSÄ matkaa/vrk (1/8 edestakaisin)

15 Joukkoliikenteen käyttötalous 2025 TA2016 TA2025 Bussivaihtoehto Ratikkavaihtoehto Toimintatulot [M ] 44,3 55,4 59,5 Toimintamenot [M ] 56,3 74,0 73,9 Toimintakate [M ] - 12,0-18,6-14,4 Subventio [%] - 21 % - 25 % - 20 % Joukkoliikenteen käyttötalouteen ei sisälly väyläinfrastruktuurin investointi- ja ylläpitokustannuksia (kadut, rata). Raitiotievaihtoehdon TA2025 sisältää 1,7 M varikkomaksua (investointi- ja ylläpitokustannukset).

16 Kiitos!