Historia-aineiden opetusohjelma Syksy 2012 SISÄLLYSLUETTELO. Yhteystiedot

Transkriptio

1 1 Historia-aineiden opetusohjelma Syksy 2012 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä asiaa 2 Syksyn luentokurssit 11 Syksyn verkkokurssit 18 Ennakkotietoa kevään 2013 luentokursseista 21 Historian perusopinnot 23 Kulttuurihistoria 30 Suomen historia 62 Yleinen historia 95 Tenttiminen 121 Opetusohjelmassa käytetyt lyhenteet ja luentosalien sijainti 122 Yhteystiedot Historian oppiaineiden yhteiset kotisivut: Kulttuurihistoria Sirkkala, Historicum 3. krs, Kaivokatu 12, Turun yliopisto Puh tai (toimisto) Suomen historia Sirkkala, Historicum 2. krs, Kaivokatu 12, Turun yliopisto Puh tai (toimisto) Yleinen historia Sirkkala, Historicum, 1. krs, Kaivokatu 12, Turun yliopisto Puh tai (toimisto)

2 2 YLEISTÄ ASIAA Sivuainekokeet Historian sivuainekoe järjestetään tiistaina klo ls. XXV ja kulttuurihistorian sivuainekoe keskiviikkona klo ls. I (Tauno Nurmela - sali) Historia-aineiden lukukauden avaus -tilaisuus Tiistaina klo (Janus-sali) järjestetään lukukauden avaus, joka korvaa aikaisemman ensimmäinen vuoden opiskelijoille tarkoitetun tervetuliaistilaisuuden. Lukukauden avaukseen kutsutaan osallistumaan kaikki historia-aineiden opiskelijat sekä oppiaineiden henkilökunta. Johdantokurssi Historian perusopinnot alkavat kurssilla Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin maanantaina klo ls. I (Tauno Nurmela -sali). Arkistolinjan tiedotustilaisuus Arkistolinjan opinnot alkavat yhteisellä tiedotustilaisuudella, ti klo 10 seminaarihuone Juvassa, (Kaivokatu 12, Minerva, I krs). Kaikkien UUSIEN opiskelijoiden läsnäolo on välttämätön, mutta vanhatkin opiskelijat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa jaetaan kirjallisuuslista ym. tietoa opintojen suorittamisesta. HISTORIA-AINEIDEN TOIMISTOPALVELUT Historia-aineilla on yhteinen toimistosihteeripalvelu, joka löytyy Historicum -rakennuksen 1. kerroksesta. Toimistosihteeripalveluista vastaavat Erja Aarnio ja Sirpa Kelosto. Heidän puoleensa voi kääntyä yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusten rekisteröintiä tai opintokokonaisuuksia koskevissa asioissa. Erja Aarnio: puh , huone 129, s-posti erja.aarnio@utu.fi Sirpa Kelosto: puh , huone 106, s-posti sirpa.kelosto@utu.fi Yhteinen sähköpostiosoite: his-toimisto@lists.utu.fi HISTORIAN OPPIAINEIDEN TILAT SIRKKALASSA Historian oppiaineet sijaitsevat Sirkkalan kasarmilla aikaisemmin sotilassairaalana toimineessa keltaisessa Historicum-rakennuksessa (Kaivokatu 12). Yleisen historian tilat ovat talon ensimmäisessä, Suomen historian toisessa ja kulttuurihistorian kolmannessa kerroksessa. Oppiaineiden seminaarihuoneet Oppiaineiden ensimmäisten professorien mukaan nimetyt seminaarihuoneet (kulttuurihistorian Litzen, Suomen historian Juva sekä yleisen historian Jäntere) sijaitsevat Sirkkalan kampuksen Minerva-rakennuksessa (punainen esikuntarakennus) ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksessa on myös seminaarihuone (Virkkunen). Opetusta järjestetään myös muissa

3 3 Minervassa sijaitsevissa seminaarihuoneissa, luentosali Januksessa sekä yliopiston muissa luentosaleissa. KOTISIVUT JA OPISKELUOHJEET Yliopiston siirtyy syksyn 2012 uuteen sisäisen viestinnän järjestelmään. Yliopiston intra-sivut on suunnattu koko yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, ja niiden kautta löytyy kaikki olennainen opetukseen, henkilökuntaan ja tutkimukseen liittyvä tieto. Myös julkiset sivut uudistetaan syksyn kuluessa, ja nämä suunnataan ennen muuta yliopiston ulkopuolisille tahoille. Opiskelijoita kehotetaan seuraamaan säännöllisesti historian oppiaineryhmän ja kolmen oppiaineen intra-sivuja. Oppiaineet tiedottavat sivuillaan ajankohtaisista tapahtumista, tärkeistä päivämääristä sekä tulevista vierailuluennoista. Historian oppiaineryhmän sivuilta löytyvät muun muassa opiskeluohjeet, joista saa tarkkoja neuvoja esseen ja luentopäiväkirjan kirjoittamiseen, opintokokonaisuusmerkinnän hakemiseen, tentti-ilmoittautumiseen ja moneen muuhun asiaan. Osoitteet: Historia-aineet Kulttuurihistoria Suomen historia Yleinen historia Huom. opintojohtosäännön mukaisesti suoritusten julkaisemisessa ilmoitustaululla käytetään opiskelijan nimen sijaan nykyään opiskelijanumeroa. Muistathan aina kirjoittaa opiskelijanumerosi tenttivastauksiin ja esseisiin yms, jotta tuloksesi voidaan ilmoittaa ilmoitustaululla. HUMANISTINEN TIETEENALAKIRJASTO LOGOS Kulttuuri-, Suomen ja yleisen historian kirjastot sijaitsevat Juslenian (Henrikinkatu 2) kolmannessa kerroksessa. Juslenian kirjastot sekä kulttuurien tutkimuksen oppiaineiden Fennicumissa sijaitseva kirjasto siirtyvät Juslenian rakennushankkeen vuoksi tilapäisiin väistötiloihin loppusyksystä 2012 osoitteeseen Akatemiankatu 1 (Chemicum, 3. krs). Tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan syksyn aikana kirjaston taholta, mutta myös opiskelijatutorit ja oppiaineen henkilökunta tiedottavat kirjaston tilanteesta. Lopullinen muutto uusiin tiloihin Sirkkalankadun ja Lemminkäisenkadun kulmaan tapahtuu vuonna Kirjojen laina-aika on 14 pv. Poikkeuksena on käsikirjastoaineisto, kuten hakuteokset ja aikakauslehdet ja -sarjat. Loppusyksyyn ajoittuvan muuton aikana tieteenalakirjasto Logoksesta siirrettävät aineistot eivät ole lainattavissa tai muuten käytössä. Muuton jälkeen siirrettyjä aineistoja voi käyttää ja lainata normaalisti väistötiloissa. Tarkemmat tiedot lainauskäytännöistä löytyvät kirjaston kotisivuilta: Tenttikirjoja löytyy myös kurssikirjastosta Educariumista (Assistentinkatu 5) sekä TYYn kirjastosta (Inspehtorinkatu 4 B).

4 4 TÄMÄN OPETUSOHJELMAN LUKEMISESTA Tämä opetusohjelma sisältää sekä alkavan lukuvuoden tutkintovaatimukset kirjatenttipaketteineen että syksyn opetustarjontaa koskevat tiedot. Tässä mainitut tutkintovaatimukset ovat voimassa myös keväällä 2013, joten opas kannattaa säästää koko lukuvuoden. Kevään opetusohjelma ei sisällä tutkintovaatimuksia. Tämän oppaan alkupuolella on esitelty kaikki tarjolla oleva opetus: luentokurssit, luentojen ja harjoituskurssien yhdistelmät sekä verkkokurssit. Kurssien korvaavuudet nykyiseen tutkintoon on kerrottu kurssin esittelyn yhteydessä. Omiin opintoihin sopivan opetuksen löytymistä on pyritty helpottamaan sillä, että kurssit ja niiden korvaavuudet on kerrottu myös oppiaineittain. Tällöin kurssien nimet on sijoitettu niiden opintokokonaisuuksien alle, joihin ne sopivat korvaaviksi. Kurssien nimien perässä on sulkeissa sen oppiaineen lyhenne, jonka järjestämästä opetuksesta on kyse. Järjestävä oppiaine antaa kurssista tarvittaessa lisätietoja ja rekisteröi opintosuoritukset, joten tätä tietoa saattaa tarvita Wentissä ja opintorekisteriotetta lukiessa. Opetusohjelmassa on kerrottu alustavasti myös joistain kevään kursseista, mutta tarkemmat tiedot kevätlukukauden ohjelmasta ilmoitetaan vasta kevään opetusohjelmassa. Tietoja humanistisen tiedekunnan kaikkien oppiaineiden tutkintovaatimuksista, tutkintojen rakenteesta ja valmistumisesta löytyy Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta ( Opiskelijan yleisopas puolestaan sisältää neuvoja ja ohjeita opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa aina ilmoittautumismenettelystä kirjastokortin saamiseen ( On syytä muistaa, että opetukseen saattaa tulla muutoksia, lisäyksiä ja jopa peruutuksia heti kun opas on painettu tai myöhemmin syksyn mittaan. Oppiaineiden kotisivuja, ilmoitustauluja ja sähköpostilistoja kannattaa siksi seurata tarkoin. Jos huomaat oppaassa virheen tai puutteen, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti oppiaineiden toimistoon. HISTORIA-OPISKELU -SÄHKÖPOSTILISTA Historia-aineilla on oma historia-opiskelu -niminen sähköpostilista, jonka kautta oppiaineet tiedottavat opintoihin liittyvistä asioista. On tärkeää, että kaikki opiskelijat liittyvät historiaopiskelu -listalle. Liittymisohjeet löydät historian oppiaineryhmän kotisivuilta. SIVUAINEOPINTO-OIKEUS HISTORIAN OPINTOIHIN Historian oppiaineissa on sivuaineopiskelijoiden kiintiöt. Suomen historian ja yleisen historian kiintiö on 30 opiskelijaa, kulttuurihistorian kiintiö 20 opiskelijaa. Molempien kiintiöiden opiskelijat valitaan sivuainekokeiden kautta. Suomen historian ja yleisen historian sivuainekokeen läpäiseminen oikeuttaa suorittamaan historian perusopinnot ja Suomen historian ja yleisen historian aine- ja syventävät opinnot. Kulttuurihistorian sivuainekokeen läpäiseminen oikeuttaa suorittamaan kulttuurihistorian perus-, aine- ja syventävät opinnot. Sivuaineen valintakoe pidetään tiistaina klo ls. XXV Valintakoetta varten luetaan teos: Leila Koivunen: Terweisiä Kiinasta ja Afrikasta. Suomen

5 5 Lähetysseuran näyttelytoiminta luvuilla. Suomen Lähetysseura, Helsinki Sivuainekokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kokeessa on varauduttava esittämään henkilöllisyystodistus. Kokeessa hakijat vastaavat kahteen esseekysymykseen. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kummastakin kysymyksestä vähintään 5/10 pistettä. Lisätietoja antavat historia-aineiden tohtorikoulutettavat / tutkijatohtorit. Sivuaineen valintakokeessa hyväksytyt saavat suorituksesta kaksi opintopistettä, jotka voidaan sisällyttää perusopintoihin. Kulttuurihistorian sivuaineen valintakoe pidetään keskiviikkona klo ls. I (Tauno Nurmela -sali) Valintakoetta varten luetaan teos: Hannu Salmi (toim.): Menneen ja tulevan välillä luvun kulttuurihistorian lukukirja. k&h, Turku 2011 (HUOM. vain sivut 7-52 ja ). Teoksen voi ostaa historia-aineiden toimistosta, puh. (02) tai tilata sähköpostitse histoimisto@lists.utu.fi. Sivuainekokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kokeessa on varauduttava esittämään henkilöllisyystodistus. Kokeessa hakijat vastaavat kahteen esseekysymykseen. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kummastakin kysymyksestä vähintään 5/10 pistettä. Lisätietoja antaa kulttuurihistorian tutkijatohtori. Sivuaineen valintakokeessa hyväksytyt saavat suorituksesta kaksi opintopistettä, jotka voidaan sisällyttää perusopintoihin. Yksittäisiä luentokursseja on kenellä tahansa yliopisto-opiskelijalla oikeus suorittaa, mutta opintokokonaisuusmerkintöjä voidaan antaa vain niille, joilla on opinto-oikeus. Pienryhmäopetus kuuluu vain pää- ja sivuaineoikeuden piirissä oleville. Sivuaineoikeus tarkistetaan viimeistään Historian taito-kurssin alussa. Aivan kaikkia opiskelijoita sivuainekoe ei koske eli mikäli harkitset jonkin historia-aineen ottamista sivuaineeksi, lue tarkemmat ohjeet oppiaineryhmän sivuilta: Lisätietoja oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaavilta opettajilta. LUKUVUODEN PERIODISOINTI SL 1, syksyn ensimmäinen periodi SL 2, syksyn toinen periodi KL 1, kevään ensimmäinen periodi KL 2, kevään toinen periodi Periodien viimeinen viikko on kontaktiopetuksesta vapaa viikko, jolloin järjestetään usein tenttejä. Historian oppiaineiden opetushenkilökunnalla on lukuvuoden aikana yksi tutkimustyöhön varattu periodi. Opettajat ilmoittavat itse siihen liittyvistä muutoksista esimerkiksi vastaanottoajoissa. MUU HISTORIANOPETUS Myös poliittisen historian oppiaineessa ja Åbo Akademin historian laitoksella annettavaa historianopetusta suositellaan hyödynnettäväksi. Tietoja opetuksesta saa näiden laitosten kotisivuilta. Myös erilliset ohjelmat, kuten Baltic Sea Region Studies tarjoavat kursseja sekä yksittäisiä kursseja laajempia moduuleja, joita historianopiskelijat voivat suorittaa. Korvaavuuksista kannattaa aina keskustella ennakolta.

6 6 AVOIMEN YLIOPISTON KURSSEILLE OSALLISTUMINEN Historian oppiaineiden opiskelijoilla on oikeus osallistua avoimen yliopiston järjestämille historian luennoille ja kursseille. Kurssit korvaavat opintojen kohtia samalla tavoin kuin historian laitoksen opetustarjonta. Avoimen yliopiston opetus on tarkoitettu ensisijaisesti avoimeen rekisteröityneille opiskelijoille, mutta yliopiston opiskelijat voivat osallistua sen luento-opetukseen vapaasti ja myös pienryhmiin aina kun kursseilla on tilaa. Pienryhmäopetukseen osallistumisesta on sovittava etukäteen opettajan tai kurssin vetäjän kanssa silloin kun kurssitiedoissa on erikseen mainittu, että kurssi on ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille. Historia-aineissa osa opetuksesta on integroitu avoimen yliopiston opetuksen kanssa niin, että sama kurssi on sekä avoimen yliopiston että historian laitoksen opetusta. SIVUAINEOPINNOT Historianopiskelijat voivat opiskella Turun yliopistossa monia aineita sivuaineina. Useissa aineissa on kuitenkin sivuaineopiskelijoiden kiintiöitä. Tietoa sivuaineoikeuksista ja sivuaineiden valintakokeista: Yhteystietoja eräiden monitieteisten sivuainekokonaisuuksien kotisivuille: Baltic Sea Region Studies: Non-degree studies: ja Maisteriohjelma: North American Studies: Kaupunkitutkimuksen opintokokonaisuus: Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus: Asklepios-ohjelma: Ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus: European Studies -opintokokonaisuus: Opiskelijan on mahdollista suorittaa koko opintokokonaisuus, jolloin hän saa siitä sivuaineen tutkintoonsa tai vain yksittäisiä kursseja ja sijoittaa ne osaksi historian opintoja. Kurssien korvaavuudesta on aina sovittava etukäteen oppiaineiden opinnoista vastaavien opettajien kanssa. SÄHKÖINEN KURSSI-ILMOITTAUTUMINEN Lukuvuonna joillakin kursseilla otetaan käyttöön sähköinen ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen tapahtuu NettiOpsussa, johon voi kirjautua osoitteessa Kirjautumisen jälkeen valitaan Kurssit -linkistä kohta Ilmoittautuminen. NettiOpsuun kirjautuminen edellyttää Turun yliopiston atk-keskuksen

7 7 myöntämää ja voimassa olevaa käyttäjätunnusta sekä postisalasanaa. Myös moodleoppimisympäristö, verkkokurssit sekä monet muutkin kurssit edellyttävät utu-tunnusta. TENTTIAKVAARIO Eräitä historia-aineiden opintosuorituksia on mahdollista tehdä myös sähköisenä ns. tenttiakvaariossa. Tenttiminen tapahtuu sähköistä tenttimistä varten rakennetussa videovalvotussa tenttitilassa (tenttiakvaariossa), joka sijaitsee PharmaCityssä, seminaarihuone 4 (Itäinen Pitkäkatu 4). Opiskelija varaa itselleen sopivan tenttiajan opettajan määrittämän aikataulun puitteissa. Sähköisen tenttipalvelun www-osoite on Palveluun kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla. Toistaiseksi tenttiakvaariossa voi suorittaa seuraavat opintojaksot: kh: ilmoitetaan myöhemmin oppiaineen kotisivuilla; Sh: A2.1, A2.2, A3 ja S2; yh: opintojaksojen P5.5., P5.6. ja S3.2. kirjatentit. VIERAILULUENTOPASSI Osallistumalla viidelle vierailuluennolle ja kirjoittamalla 2 3 sivun mittaisen raportin luennoista voi suorittaa kaksi opintopistettä. Vierailuluentopassin voi suorittaa kerran ja suorituksen voi sijoittaa mihin tahansa historia-aineiden opintokokonaisuuteen (valinnaisiin opintoihin). Yleisessä ja kulttuurihistoriassa lasketaan pääsääntöisesti vain vieraskieliset luennoitsijat. Oppiaineiden toimisto jakaa vierailuluentopasseja ja täysinäinen passi ja raportti palautetaan sen oppiaineen opintojen ohjauksesta vastaaville opettajille, johon suoritus halutaan. OPINTOKOKONAISUUKSIEN LOPPUMERKINNÄT Opiskelijan anoessa tutkintotodistusta tulee hänellä olla opintorekisteriin merkittynä loppumerkinnät niihin vaadituista opintokokonaisuuksista. Historian opintokokonaisuuksien loppumerkinnät eivät tule automaattisesti opintorekisteriin, vaan tarvittavat opinnot suoritettuaan opiskelijan tulee itse pyytää merkintää kokonaisuudesta. Opiskelija täyttää ko. kokonaisuutta koskevan lomakkeen, merkitsee siihen ne kurssit, jotka haluaa käyttää ja jättää lomakkeen toimistoon Erja Aarniolle (Historicum, 1. krs, s-posti erja.aarnio(at)utu.fi). Opiskelijan täytyy itse tarkistaa, että kurssit korvaavat tämän kokonaisuuden osakohdat. Epäselvissä korvaavuuskysymyksissä neuvovat oppiaineiden tohtorikoulutettavat/tutkijatohtorit. Lomakkeita saa toimistosta ja oppiaineryhmän nettisivuilta: Loppumerkintöjen vastuuhenkilöt oppiaineissa ovat: Historian perusopinnot Kulttuurihistorian perusopinnot Kulttuurihistorian aineopinnot Suomen historian aineopinnot Yleisen historian aineopinnot Kulttuurihistorian syventävät opinnot Suomen historian syventävät opinnot Yleisen historian syventävät opinnot Sakari Ollitervo (kh) Mika Kallioinen (Sh) Eero Kuparinen (yh) Sakari Ollitervo Kari Kallioniemi Timo Myllyntaus Leila Koivunen Hannu Salmi/Marjo Kaartinen Kirsi Vainio-Korhonen Taina Syrjämaa

8 8 Yhteiskuntatieteellisten opintojen (opettajiksi aikoville) merkintöjen antamisesta vastaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanslia. OPETTAJAN PEDAGOGISIIN OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN Haku opettajan pedagogisiin opintoihin on vuosittain tammikuussa. Kaikilta historia-aineiden kiintiössä hakevilta vaaditaan vähintään 50 op:n pääaineen opinnot. Lisätietoa saa Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta ja kotisivuilta osoitteesta sekä hakulomakkeesta, joka on jaossa tammikuun alusta lähtien Humanistisen ja Kasvatustieteiden tiedekunnan kansliassa sekä Opiskelijapalveluissa. Lomake löytyy myös Kasvatustieteiden tiedekunnan kotisivuilta. Lisätietoja antavat myös historian oppiaineiden opintojen ohjauksesta vastaavat opettajat ja Turun opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajakoulutuksesta vastaava amanuenssi. Johdatus oikeustieteeseen 5 op Paula Klami-Wetterstein, SL 1 Luennot: ti klo , Pub1 to 20.9 klo , Pub3 ti klo , Pub1 ti 2.10 klo , Pub1 to 4.10 klo , Pub3 Kurssi on osa yhteiskuntatieteen opintoja (60 op) ja pakollinen kaikille historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajiksi aikoville. Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuvaus oikeudellisista käsitteistä, sekä perehdyttää opiskelija eri oikeudenalojen peruskysymyksiin ja perusterminologiaan. Peruskäsitteitä, oikeudellisia instituutioita sekä oikeudellisia menettelyjä käsitellään esittelemällä eri oikeudenalojen sisältöä. Kurssin yhteydessä tentitään: 1. Husa-Pohjolainen: Julkisen vallan oikeudelliset perusteet, 2009, 3. painos, sivut Hoppu Esko - Hoppu Kari: Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet, 2007, s , , ja Tapani, Jussi ja Tolvanen, Matti: Rikosvastuu ja sen toteuttaminen, 2004, Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja. s Vuorenpää, Mikko: Prosessioikeuden perusteet, 2009, s ja Luentomateriaalit 6. Seuraavat säädökset: Suomen perustuslaki; ( /731), Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista; ( /228), Kauppalaki ( /355), Rikoslaki; ( /39) Tiedot mahdollisista muutoksista ja tenttiaikataulusta ilmoitetaan tiedekunnan kotisivuilla ja aulan ilmoitustaululla. Lisätietoja: VAIHTO-OPISKELU Päähaku Euroopan opiskelijavaihtoihin on tammi-helmikuussa ja täyttämättä jääneiden paikkojen uusintahaku syyskuussa. Euroopan ulkopuoliset opiskelupaikat ovat useimmiten

9 9 haussa edellisenä lukuvuonna loka-marraskuussa. Pohjoismaisiin yliopistoihin haetaan Nordlys-verkoston kautta, jonka hakuajat umpeutuvat tammi-helmikuussa syyslukukautta ja elo-syyskuussa kevätlukukautta varten. Vaihtoon päästäkseen on laadittava oppiaineen kv-yhdyshenkilön (kh: Maarit Leskelä-Kärki, Sh: Suvi Rytty/Suvianna Seppälä, yh: Tuomas Räsänen) hyväksymä ja allekirjoittama opintosuunnitelma. Siihen kirjataan ne kurssit, joita aikoo ulkomailla suorittaa ja joilla korvataan suomalaisen tutkinnon osia. Mikäli tarkkoja kurssitietoja ei ole saatavilla hakuvaiheessa, voi suunnitelman laatia suuntaa antavasti käytössä olevien tietojen perusteella. Yliopiston kansainvälisten palveluiden www-sivuilla ja toimintapisteissä (Publicum ja Turun Kauppakorkeakoulu) on opinto-oppaita yhteistyöyliopistoista ja muuta informaatiota, joka voi olla avuksi vaihtopaikkaa ja rahoitusta etsiessä. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi pääsääntöisesti tulla valituksi ulkomaan vaihtoon, mutta muutoin vaihtoon voi hakeutua koska tahansa. Vaihdon ajoittamisesta kannattaa keskustella oman opettajatuutorin kanssa. Neuvoja saa myös oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaavilta sekä yliopiston kansainvälisistä palveluista ja www-sivuilta. MAISTERIOHJELMAT European Heritage, Digital Media and the Information Society Humanistisessa tiedekunnassa toimii kansainvälinen maisteriohjelma European Heritage, Digital Media and the Information Society. Ohjelman tavoitteena on humanistista ja tietotekniikka-alan opetusta yhdistämällä kouluttaa maistereita, joilla on asiantuntemusta niin eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kuin sen esittämisestä uuden median välityksellä. Ohjelma antaa valmiudet tuottaa sisältöä digitaalisen median tarpeisiin ja samalla mahdollisuuden työllistyä monille eri aloille: ei ainoastaan mediaan, vaan myös erilaisiin asiantuntijatehtäviin, akateemiseksi yrittäjäksi tai kulttuurialan palvelukseen. Ohjelmaan valitaan Turun yliopistossa joka toinen vuosi yhdeksän opiskelijaa erillisen haun kautta. Ohjelman toteuttaa EUROMACHS-verkosto, johon kuuluvat Turun yliopistosta historia-aineet sekä kulttuurituotanto ja maisematutkimus, Portugalista Coimbran yliopiston historian laitos, Saksasta Kölnin yliopiston humanistinen tietojenkäsittelytiede, Itävallasta Grazin Karl- Franzens -yliopiston historian laitos ja Italiasta Salenton yliopiston keskiajan, uuden ja uusimman ajan historian laitos. Turun painopistealueina ovat historiakulttuurit, kulttuuriperinnön tutkimus, digitaalinen kulttuuri sekä verkkopedagogiikka. Opiskelu tapahtuu sekä lähiopetuksena että verkkokursseina. Osa verkko-opetuksesta on kansainvälistä, ja opiskelijat voivat hyötyä muiden yliopistojen antamasta opetuksesta sekä yhteisopiskelun mahdollisuuksista. Tärkeänä osana ohjelmaa on vaihtoperiodi yhdessä partneriyliopistossa. Opintoihin on mahdollista sisällyttää myös harjoittelujakso esim. jossakin kulttuurialan organisaatiossa. Opetusta annetaan pääasiassa englanniksi, mutta osa opinnoista on mahdollista suorittaa myös suomeksi. Lisätietoa ohjelmasta: tai ohjelman koordinaattorilta Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelma Aineopintojen loppuvaiheessa olevat tai syventäviä opintojaan suorittavat historianopiskelijat voivat valita Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelman tutkintonsa sivuaineeksi (väh. 25 op) tai suorittaa osia ohjelmasta. Sivuainekokonaisuuteen on sisällytettävä vähintään yksi jakso kultakin painopistealueelta. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa myös maisteriohjelman

10 10 moduulien luentokursseja. Tarkempia tietoja vaatimuksista voi tiedustella BSRS -ohjelman toimistosta tai s-postilla baltic(at)utu.fi Lisätietoja ohjelmasta ja sen järjestämästä opetuksesta ks. OPINTO-OHJAUS JA -NEUVONTA Suomen historiassa ja yleisessä historiassa ohjausta ja neuvontaa antavat tohtorikoulutettavat / tutkijatohtori (SL 2012 Suvi Rytty, KL 2013 Suvianna Seppälä ja Tuomas Räsänen). Kulttuurihistoriassa näitä tehtäviä hoitaa tutkijatohtori (Maarit Leskelä-Kärki). Opintosuoritusten rekisteröinnistä vastaa toimistosihteeri Erja Aarnio ja hänen puoleensa voi kääntyä esim. loppumerkintäkaavakkeen täytön yhteydessä tai jos opintosuoritusten rekisteröitymisessä on ongelmia. Opettajatuutorointi ja ehops Jokaisen uuden opiskelijan on tehtävä HOPS 1. opiskeluvuoden aikana. Ellet pääse P 1 Johdatus historian opintoihin kurssille, ota yhteyttä johonkin historia-aineiden opettajatuutoreista. Opettajatuutoreina toimivat: Kulttuurihistoria: Maarit Leskelä-Kärki ja Sakari Ollitervo Suomen historia: Mika Kallioinen ja Suvi Rytty (KL 2013 Suvianna Seppälä) Yleinen historia: Eero Kuparinen ja Tuomas Räsänen TYÖELÄMÄÄN ORIENTOIVA OPINTO-OHJAUS Historian oppiaineissa on pyritty tehostamaan työelämään orientoivaa opinto-ohjausta. Tarkoituksena on tarjota opintojen alussa olevalle opiskelijalle tiedollisesti ja kokemuksellisesti tukevat puitteet, joiden avulla hän pystyy suunnittelemaan opintojaan siten, että niistä muodostuu omien kiinnostusten ja vahvuuksien kannalta mielekäs kokonaisuus, jolla on kysyntää myös työmarkkinoilla. Työelämään liittyvää opinto-ohjausta annetaan HOPSkeskustelujen yhteydessä. Syksyllä 2012 järjestetään Historian, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen yhteinen opiskelijoille suunnattu työelämäpäivä ma Manillassa (Itäinen Rantakatu 64). Luvassa on puheenvuoroja ja keskusteluja kulttuurialan työllistymisestä ja työpaikoista, harjoittelukokemuksista ja työelämän vaatimuksista. Päivän aikana tutustutaan myös luovien alojen työpaikkoihin Manillassa. Opiskelijan on mahdollista saada 2 opintopisteen opintosuoritus kirjoittamalla työelämäpäivästä pohdiskeleva 3-4 sivun mittainen raportti sekä laatimalla itselleen cv:n ohjatusti Rekryn järjestämällä cv-klinikalla. Opintosuoritus katsotaan hyväksytyksi, kun opiskelija on palauttanut laatimansa raportin ja esittänyt cv:nsä jollekin historia-aineiden työelämäohjauksesta vastaavalle opettajalle (kh: Maarit Leskelä-Kärki; Sh: Suvi Rytty/Suvianna Seppälä; yh: Tuomas Räsänen) (korvaavuus: kh: A6; Sh: A4.8., S5; yh: A4, S4). Tarkemmat tiedot päivän ohjelmasta, työelämäpäivästä opintosuorituksena ja muusta työelämään liittyvästä opetuksesta ilmoitetaan syksyn kuluessa sähköpostilistoilla ja nettisivuilla. Lisätietoa saa myös oppiaineiden neuvonnasta vastaavilta opettajilta.

11 11 SYKSYN 2012 LUENTO-OPETUS JA VERKKOKURSSIT SYKSYN LUENTOKURSSIT Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssi, 3 op (TMA) Periodiopetuksena , Turun maakunta-arkiston luentosali (Aninkaistenkatu 11). Ilmoittautuminen viimeistään osoitteessa Muista mainita ilmoittautumislomakkeessa olevasi TY:n arkistolinjalainen/suomen historia. Kurssin yhteyshenkilönä toimii Päivi Niemelä (paivi.niemela@narc.fi). Kurssiin kuuluva sähköisen arkistoinnin teemapäivä on: Kurssilla käsitellään asiakirjahallinnon ja arkistotoimen asemaa tietohallinnossa, asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen suunnittelua sekä säilyvyyden ja käytettävyyden kehittämistä. Kurssi on tarkoitettu arkistolinjan opiskelijoille. Korvaavuus: Ark 3.4. Elämää maaseudulla 1700-luvun Suomessa 2 op (Sh) Lauri Viinikkala, SL2, ma 14 16, alkaen (12 h) Dentalian Auditorio Kurssilla tutustutaan 1700-luvun maaseudun elämään useasta eri näkökulmasta. Tarkastelussa ovat mm. maaseudun eri väestöryhmät, näiden arki ja keskinäiset suhteet, paikallishallinto ja oikeudenkäyttö, kirkko ja seurakunta elämää säätelevinä instituutioina sekä aikakauden uusien vaikutteiden leviäminen maaseudulle. Korvaavuus: Kh: A4.4. Sh: A2.1, A4.1, A4.2. Immigrant and non-muslim ethnic minorities of Turkish Culture, yesterday and today ( ). Some portraits and profiles, 4 op (kh) Hasan Fuat Sari, SL2 ja KL1, (16h) to Litzen-sali ( ) Turkey is a one of the biggest pot of different cultures. Until today it has been difficult or even a taboo to record nice and openly talks about minorities rights because of many reasons. One of the main reasons has been the political position of Turkey. During this course we will learn about minorities role, inheritance, and reflection of their culture to Turkish culture, from past up to this moment (everyday life, politics, architecture, plastic arts music, literature, sport, film, theatre). We will also look at inheritance, cultural interaction, changing cultural perception of these minorities, and also the role of popular culture of today. The course will be in English. Course assessment consists of further reading and writing of an essay. Contact: hassar@utu.fi Korvaavuus: kh: P5.9, A4.4, A.6; yh: A3.1. Introduction to Digital Archives, 2+2 op (kh, Sh) Person in charge: Dr. Meri Heinonen, SL1 The course consists of lectures and articles (2 op) + Workshop (2 op) Tue 18.9., 10 14, Tempo-seminaarihuone (Minerva 3. krs) Manfred Thaller (University of Cologne, the Department of Applied Computer Science in Humanities / Historich-Kulturwissenschaftliche Informationsverarbeitung):

12 12 Lecture 1: Why do we digitize manuscripts? How do we do so? Specific problems of manuscript digitization and models of manuscript usage. Lecture 2: Digital codicology and digital paleography. How to encode manuscripts. Wed 19.9., 12 16, Tempo-seminaarihuone (Minerva 3. krs) Manfred Thaller: Lecture 3: Collaborative work with manuscript sources. Relationships between manuscripts and Virtual Research environments. Lecture 4: Manuscripts in the Digital Library. Communalities of manuscript libraries with other Cultural Heritage systems and peculiarities of them. Tue 25.9., Tempo Outi Hupaniittu: Digital archives in Finland. Tue 2.10., Tempo Taina Saarenpää: Digital sources in the context of the Finnish medieval and early modern history - possibilities and problems Workshop on the Digitalization of Medieval and Early Modern Finnish Manuscripts Teachers: Maria Kallio and Taina Saarenpää Tue: 9.10., , , in seminar room Virkkunen, Final meeting Tue , seminar room E 223. Three tutored meetings with the teachers and final meeting to discuss the outcome of teamwork concerning the digitalization of manuscripts. Possible themes are e.g. evaluating the usability of different databases, the influence of digitalization for the research of manuscripts and mapping the technological limits of various software systems. Korvaavuus: kh: S3; Sh: S1.3., Ark S1.3.; yh: S2.2. Keskiajan luostarien kulttuurihistoriaa, 2 4 op (kh) Teemu Immonen, SL2, ke 10 12, Janus-sali, alkaen Tentit ke ja Keskiajan luostareilla oli tärkeä rooli eurooppalaisen kulttuurin muovautumisessa. Niiden kautta välittyivät antiikin perinteet ja niiden helmoissa syntyivät keskiajan merkittävimmät hengelliset ja taiteelliset suuntaukset. Kurssilla käsitellään syitä, jotka tekivät luostareista keskiajan yhteiskunnan kiintopisteitä, ja historiallisia muutoksia, jotka vaikuttivat luostarien ja ympäröivän yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Kronologisen johdannon jälkeen kurssilla syvennytään temaattisiin kokonaisuuksiin kuten kirjalliseen kulttuuriin, kuvataiteisiin ja arkkitehtuuriin sekä hallintoon ja talouteen. Kurssi koostuu kuudesta luennosta, jotka voi suorittaa tenttimällä tai opintopäiväkirjana (2 op). Halutessaan opiskelija voi suorittaa toiset 2 op laatimalla esseen erikseen sovittavan oheiskirjallisuuden pohjalta. Korvaavuus: kh: P5.2., A4.4; Sh: A4.1; yh: A3.1., A3.3. Kurssille ilmoittaudutaan moodlessa rekisteröitymällä tämän kurssin opiskelijaksi: Managing Decline: the British Empire since 1918, 3 op (yh) Dr Neil Fleming, University of Worcester, UK, SL1 (8 h), ma 17.9., ti 18.9., ke ja to 20.9 klo 16 18, Seminaarihuone E117 (Litzen), paitsi ke Seminaarihuone E121 (Jäntere). Kurssi koostuu luennoista, kirjallisuudesta ja niiden pohjalta käytävästä keskustelusta. Kurssin suoritustapana on luentopäiväkirja, jonka voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi. Luentopäiväkirjat palautetaan viimeistään yleisen historian tohtorikoulutettava Tuomas

13 13 Räsäselle The British Empire in 1918 emerged victorious from the First World War. It extended its borders to become the largest empire in history. Yet war had shaken imperial confidence in Britain and increased national consciousness among Britain s subject peoples. Policymakers reacted with a mixture of coercion and conciliation: giving independence to white dominions, including the Irish Free State, and granting limited self-government to non-white colonies such as India, Iraq, and Egypt. The Second World War heightened demands for independence. Again, coercion and conciliation were applied in an attempt to control when and how Britain withdrew from its colonies. This course examines why and how Britain managed the decline of its empire, and also how the empire is remembered in British popular culture. Classes: 1. Reforming and maintaining empire, Controlled exit, Memory of empire: television 4. Memory of empire: film Kurssikirjallisuuden voi lukea tai kopioida kurssin omalta kotisivulta: Korvaavuus: kh: A4.4.; yh: A3.1., A3.3., S3.1., S3.3. Mikä menetelmäksi? Historiantutkijoiden metodisia valintoja, 4 5 op (Sh) Timo Myllyntaus, SL1 SL2, ti Mikron auditorio, alkaen 4.9. Kurssilla käydään läpi useita metodeja tarkastellen niiden mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä teoreettisia perusteita ja soveltamiskohteita. Menetelmien esittelyn ja vertailun ohella kurssi pyrkii antamaan opinnäytetyötään valmisteleville virikkeitä ja metodisia näkökulmia. Luentoopetuksen lisäksi kurssilla perehdytään metodijulkaisuihin sekä itsenäisesti johonkin tutkimusmenetelmään ja sen käytännön sovelluksiin. Lisäksi kirjoitetaan harjoitustyö metodisesta analyysistä kirjallisuuden ja mahdollisesti oman tutkimusaineiston pohjalta. Korvaavuus: Sh: S1.2., S1.3., S3; yh: S2.2. Perinnetieteelliset arkistot 2 op (folkloristiikka) Pasi Enges, SL2, ma 12 14, päivät , ja , seminaarihuone E 221 (Minerva 2. krs.). Kurssi koostuu luennoista (6 t) sekä harjoitustöistä ja ekskursioista, joiden ajat sovitaan myöhemmin. Kurssi syventää opiskelijan osaamista perinnetieteellisten aineistojen säilyttämisestä ja käytöstä. Kurssille otetaan enintään 12 opiskelijaa. Ilmoittautuminen mennessä (penges@utu.fi). Korvaavuus: Ark S4.1 Popular Culture Studies: An Introduction to Methodologies, 2 op (kh) SL1, Wednesdays and Fridays 10 12, lecture hall I (Tauno Nurmela -hall) starting 3 Oct, 2 ECTS, 12h contact teaching + additional reading and exercises. Responsible teacher: Kimi Kärki, kimi.karki@utu.fi, The course examines the methodological diversity within popular culture studies, including a historical overview of cultural studies movement from Frankfurt School to Birmingham Centre for Contemporary Cultural Studies, and beyond. Special emphasis is given for different methods of analysing various source materials.

14 14 The course is organised by the PhD Programme in Popular Culture Studies. Korvaavuus: kh: A3.3, S3. Preliminary course schedule: Wed Kimi Kärki Fri Kaj Ahlsved Wed Jelena Gligorijevic Fri Heidi Hakkarainen Wed Rami Mähkä Fri Ljiljana Radosevic Race, Class, and Gender in U.S. History and Culture until 1900, 5 op (kh) Benita Heiskanen, Fall 2012, Period I, Tue & Fri starting on Fri 7.9., E225 (seminar room of Finnish literature) This course explores currents of race, class, and gender in the United States from an interdisciplinary American Studies perspective, from the colonial period to the end of the 19th century. Through lectures and readings, our discussion will be contextualized within particular historical eras that exemplify the complexity of race, class, and gender relations. We will probe into these watershed moments through specific cultural case studies illustrating shifting understanding of Americanness. In this class, students will learn to analyze identity formations as interplays of individual, collective, and societal assignments. They will learn to critically think about the role that cultural representations have in history, ideology, and everyday practices. They will also learn to make connections between so-called ordinary people and academic discourses. This class requires regular attendance and is restricted to 20 students, who are already at their MA-level (or have, at least, already written their BA-thesis). Students will be accepted on a first come, first served basis. Please register by sending an to benita.heiskanen@utu.fi by Friday, August 31, The final acceptance list will be announced on Monday, September 3, 2012 Assessment: active participation, additional reading, presentation, course diary Korvaavuus: kh: A3.2, A3.6, A6, S3; yh: A3.1, A3.3. Course Schedule Fri, Sept. 7, Introduction Tue, Sept, 11 Social Diversity of the Colonial Era Fri, Sept. 14, Case: Pocahontas Tue, Sept 18, American Identity of Slavery and Freedom Fri, Sept. 21, Case: Olaudah Equiano Tue, Sept. 25, Popular Entertainment of the Jacksonian Age Fri, Sept. 28, Case: Blackface Minstrelsy Tue, Oct. 2, Antebellum Reform and Women s Rights Fri, Oct. 5, Case: Elizabeth Cady Stanton and Susan B. Anthony Tue, Oct. 9, Radical Reconstruction and Racial Reorganization Fri, Oct. 12, Case: D.W. Griffith, The Birth of a Nation Tue, Oct. 16, Nationhood and the Crisis of Masculinity Fri, Oct. 19, Case: Bernarr MacFadden Seminar on Multiculturalism, 5 10 op (yh) Auvo Kostiainen et al., SL1 2, Tuesdays at 14 16, starting on September 11, 2012 (Seminar room Juva [E119], Minerva building, Sirkkala, 1st floor).

15 15 Coordinator Aleksi Huhta (General History, alehuh[at]utu.fi) The multidisciplinary project Multiculturalism as a New Pathway to Incorporation, funded by the Academy of Finland (FiDiPro), offers teaching at the University of Turku again in Fall of The Seminar on Multiculturalism is intended for researchers and students of history, sociology, and other fields of study. The seminar will discuss the concept of multiculturalism as well as its policies and practices, as carried on in various social and cultural environments. The seminar language is English. For more information, see Korvaavuus: kh: S3; Sh: S4; yh: S2.2, S3.3. Studying the Past, 3 op (Heri, yh, kh) Taina Syrjämaa, Tom Linkinen, Helena Ruotsala, Anu Salmela, SL1, ls. I. The course (10 h) deals with theoretical and methodological questions of historical research focusing especially on the complex relationship between the past and present. It includes such themes as history as discipline and worldview, the past in the present, the problem of public history, history and media and reading the past. Lectures, articles and learning diary. Korvaavuus: kh: A3.4, A6, S3; Sh: S1.3, S4; yh: S2.1, S2.2. Course programme: ke Taina Syrjämaa pe Taina Syrjämaa ke Tom Linkinen ke Anu Salmela pe Helena Ruotsala Suomalainen ympäristöhistoria -opintopiiri, 2 op (Sh) Seija A. Niemi, SL1 SL2, ma 16 18, alustavat kokoontumiskerrat 10.9., 1.10., , ja Juva. Suomessa on tehty ja tehdään korkeatasoista ympäristöhistoriaa. Opintopiirissä tutustutaan Suomessa tehtyyn ja tekeillä olevaan ympäristöhistoriaan, luetaan tekstejä, esitellään tutkimuksia ja keskustellaan aiheesta. Tavoitteena on syventää ja laajentaa tietoa ympäristöhistoriasta, sen metodeista, tuloksista ja tavoitteista. Opintopiiri tarjoaa vaihtoehtoisen tavan opiskella ja tutkia mielenkiintoista aihetta monipuolisesti ympäristöhistoriaa tutkivan jatko-opiskelijan johdolla. Suoritustapa: aktiivinen osanotto ja essee. Korvaavuus: Sh: A4.4. Sähköinen asiakirjahallinta ja säilyttäminen, 3 op (1 + 2 op) (Sh) Outi Hupaniittu, SL1. Kurssilla perehdytään sähköiseen asianhallintaan, ja annetaan valmiuksia asiakirjahallinnon nykytilan ja tulevaisuuden hahmottamiseen. Painotus on julkishallinnon syntysähköisessä asiakirjatiedossa, mutta myös digitoitua aineistoa käsitellään. Luennoilla pohditaan sähköisen toimintaympäristön tuomia muutoksia, etuja ja vaatimuksia, sekä tutustutaan sähköistä asianhallintaa ohjaaviin lakeihin ja määräyksiin. Kurssi on osittain sama (25.9. luento) Introduction to digital Archives -kurssin kanssa. Suoritus: 1) oppimispäiväkirja, jonka yhteydessä tehtävät; 2) kirjallisuus tentitään kirjatenttipäivänä. Luento: ti klo 10 12, Tempo-sali: Digital Archives in Finland

16 16 Seminaarit: to klo 12 16, seminaarihuone Virkkunen (E102) to klo 12 16, seminaarihuone Virkkunen (E102) Korvaavuus: Ark S4.2 Transmission, dissemination and translation in medieval Baltic Sea Region, 3 op (BSRS) Kallio Maria, SL2, ma ls. XV, paitsi ls. X, alkaen Ilmoittautuminen mennessä sähköpostitse: makalli[at]utu.fi The course aims to give an introduction to medieval literary culture in the Baltic Sea Region and generally in Europe. Students will learn about the textual development through series of case studies around the theme of Transmission, dissemination and translation". No previous medieval or book studies are required from the participants. Learning outcome is the knowledge of the basic themes of the medieval and early modern literary culture of the Baltic Sea Region and Europe. Participants will also learn to understand for example how religion and administration had their own impact on the literalization process and how different kinds of texts were passed through the continent. Korvaavuus: kh: A4.2., A6; Sh: A4.1. ja A4.6.; yh: A3.1. Urban History and Heritage: A Baltic Sea Region Perspective, 5 10 op (BSRS, heri) Hannu Salmi [person in charge], SL2 KL1, course begins Monday 26th November Aims and content: The course is an introduction to the study of urban history and analyses relations between urban history and cultural heritage especially in Turku and the Baltic Sea region. The course concentrates on the basic problems of urban history, the presence of the past in an urban space and on its various forms, and considers the methodologies developed within the urban history studies. The themes of the course include the question of cultural heritage and public history, urban way of life as cultural heritage, city as a sensory experience and the connections between urbanity, gender, architecture, nationality and consumerism. The course starts with lectures by seven lecturers. After this students will work in teams and make presentations based on local source material. The aim is to combine Finnish and foreign students in teams. Modes of Learning: Lectures (24 hours), case study, teamwork Course programme: Mon klo (Salus) Wed klo (Janus) Mon klo (Pha2) Wed klo (Janus) Mon klo (Salus) Wed klo (Janus) Korvaavuus: kh: P5.4, A4.4., A6, S3; Sh: A4.6; yh: A3.1., A3.2. Varhaismoderni Ruotsi osana Eurooppaa -lukupiiri, 3 op (Sh, yh) Kirsi Vainio-Korhonen ja Janne Tunturi. SL1 KL2 Kurssi alkaa tiistaina klo (Aikala) ja seuraavat kokoontumiset ovat , , , 15.1., ja 9.4. Kurssiin sisältyvä ekskursio Ruotsiin on toukokuun puolivälissä. Lukupiiri tutustuttaa yleiseurooppalaisten ja pohjoismaisten vaikutusten risteämistä noin vuosina käsitteleviin lähteisiin ja tutkimukseen. Tuolloin(kin) Ruotsi ja sen osana Suomi vastaanottivat ja muokkasivat muualta Euroopasta tulleita vaikutteita. Ruotsi kiinnittyi tiiviisti osaksi vaurastuvaa Eurooppaa. Samaan aikaan Ruotsi ja ruotsalaisuus vaikuttivat

17 17 eurooppalaisiin käsityksiin, arvoihin ja muoteihin. Lukupiirissä käsitellään aikalaistekstejä ja ajankohtaisia tutkimuksia. Se syventää paitsi käsityksiä 1700-luvun Ruotsista ja Euroopasta, mutta myös kulttuurisesta vuorovaikutuksesta ja ylirajaisuudesta historiantutkimuksen näkökulmina. Kurssi koostuu lukupiiritapaamisista (kerran kuussa) sekä ekskursioista. Ilmoittautuminen: sähköpostilla (janne.tunturi[at]utu.fi) mennessä Korvaavuudet: kh: A6 ja sopimuksen mukaan; Sh: A4.1, A4.6., S4 ja jatko-opinnot; yh: A3.1., S3.1., S3.3., jatko-opinnot. Vesileimasta kiellettyyn kirjastoon. Kirjahistorian perusteita, 3+2 op (yh, engl.) Leila Koivunen, Matti Peikola, Janne Tunturi ja Mari-Liisa Varila, SL1 SL2, to 12 14, ls. I, alkaen 6.9. Kirjat ja käsikirjoitukset muodostavat historiantutkimuksen keskeisen lähdemateriaalin, mutta kiinnostus kadonneita kirjastoja, ensipainoksia tai kiellettyjä kirjoja kohtaan kertoo myös siitä, miten kirjoja on arvostettu esineinä. Kirjahistoria tutkii kirjaa esineenä, joka on samalla lähde. Se on monitieteinen ja myös monia lähestymistapoja salliva tutkimuksen ala. Kurssilla tutustutaan bibliografiseen analyysiin, kirjapaino- ja kuvitustekniikoiden historiaan, kirjan sisältämään erilaiseen tietoon (paratekstit) sekä kirjojen ja käsikirjoitusten valmistamisen, levittämisen ja lukemisen historiaan. Kurssi (3 op) koostuu SL1-periodissa järjestettävistä luennoista ja tutustumiskäynneistä sekä oheiskirjallisuudesta. Luennot: 6.9. Matti Peikola: Vanha kirja esineenä: bibliografisen tutkimuksen perusteita Mari-Liisa Varila: Käsikirjoitukset Janne Tunturi: Paratekstit ja marginaalit kirjojen moniäänisyys Leila Koivunen: Koriste, todiste ja myyntivaltti kuvitettu kirja Janne Tunturi: Painaja, kustantaja, kauppias ja lukija kirjat yhteisöjä muodostamassa SL2 -periodissa järjestetään harjoituskurssi (2 op), jolle valitaan enintään 20 luentokurssin suorittanutta opiskelijaa. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään luennoilla saatua tietoa tutkiessaan kirjoja ja käsikirjoituksia. Yhteistyökumppanina on Turun kaupunginkirjasto, jonka vanha kokoelma tarjoaa poikkeuksellisen hienon aineiston kirjahistorian tutkimukseen. Korvaavuus: kh: A4.2., A4.5., A6, S3; Sh: S1.3., S4; yh: A3.1., A3.2., S2.2., S3.1. Voisiko tämä olla tieteen historiaa? Tiede ja tieteentekijät tutkimuskohteina, 4 op (yh) Leila Koivunen ja Janne Tunturi, SL1 KL2. Kurssi alkaa Aikalassa klo 12. Keväällä 2012 aloittanut tieteen historian opintopiiri jatkaa toimintaansa tavoitteenaan artikkelikokoelman kirjoittaminen. Aiheiden kirjo on suuri, sillä käsitys tieteen historiasta on laajentunut viime vuosina. Kysymykset tiedon luonteesta, sen rajoista ja käytöstä ovat tehneet tieteen historiasta yhden tärkeimmistä inhimillisen toiminnan ymmärtämisen muodoista. Tämä puolestaan on herättänyt kiinnostuksen tieteen tuottamista, esittämistä ja popularisointia kohtaan. Tieteen historia on lähes rajaton: opintopiiriin toivotaankin myös uusia, vähintään kandivaiheessa olevia (kandiseminaarin suorittaneita), tieteen historian harrastajia. Mikäli sinua kiinnostaa tieteen historia sekä opiskelu kirjoittamalla ja muiden tekstejä kommentoimalla, ota yhteyttä mennessä. Lisätietoja: Leila Koivunen, leila.koivunen[at]utu.fi, puh Janne Tunturi, janne.tunturi[at]utu.fi, puh Korvaavuus: kh: A6, S3; Sh: S4; yh: S2.1., S3.1.

18 18 Yksilöllinen erityisyys ja moderni kulttuuri amerikkalaista, englantilaista ja suomalaista eksentrisyyttä etsimässä, 2 op (kh) Kari Kallioniemi, SL2, ma ja ti Janus/Mikro, alkaen Tämä kurssi käsittelee eksentrisen esittämisen historiaa anglo-amerikkalaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa 1800-luvulta nykypäivään. Elokuvan ja populaarimusiikin esimerkkiaineiston avulla se kysyy, miten äärikäyttäytymistä on kuvattu ja ymmärretty osana modernia individualismia. Tarkastelun kohteena ovat yksilöllisyyden ja eksentrisyyden kulttuurihistoria, eksentrisyyden suhde rotuun ja sukupuoleen, englantilaisen tähteyden ja dandyismin erityinen maskuliinisuus, Hollywood-tähteys ja eksentrisyys, Walt Disneyn kansanja rajaseutusankarien eksentrisyys sekä eksentriset hahmot Matti Kassilan elokuvissa. Kurssi koostuu kuudesta luennosta sekä niihin liittyvistä elokuva-esityksistä. Suoritustapa on tentti (2 op), josta tarkempia tietoja kurssin alussa. Mahdollisista lisäsuorituksista sovitaan erikseen opettajan kanssa kurssilla. Tarkemmat tiedot elokuvista kurssin alussa sekä moodlen kurssikuvauksen yhteydessä. Korvaavuus: kh: P5.1., P5.5., P5.9, A4.2., A4.4.; yh: A3.3. SYKSYN VERKKOKURSSIT Syksyllä 2012 opetustarjonnassa on Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen kursseja. Kukin oppiaine hankkii tietyn määrän kurssipaikkoja, jotka käytetään ko. oppiaineen opintoja korvaaviin kursseihin. Kulttuurihistorialla on syksyn verkkokursseille 30 paikkaa, Suomen historialla kysynnän mukaan 5 8 paikkaa sekä yleisellä historialla kymmenen paikkaa. Paikat jaetaan ilmoittautumistilanteen mukaan. Aineopintojen pakolliselle Tiedon haku ja hallinta -kurssille otetaan kaikki ilmoittautujat, mutta muutoin opiskelija voi saada pääsääntöisesti paikan yhdelle ilmoittautumistaan kursseista. Valinnoista ilmoittavat oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaava opetushenkilökunta, mutta kursseja koskeva tieto tulee kurssin opettajalta. Syyslukukauden 2012 verkkokursseille ilmoittautuminen alkaa klo ja päättyy klo Lisätietoja Arjen historia 1900-luvun suomalainen koti, 3 5 op Kurssilla lähestytään suomalaista kotia kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan erityisesti suomalaista arkea. Vaikka kurssi paneutuu jokapäiväiseen ja tavalliseen, sen päämääränä on tavoittaa jotakin yleistä ja yleispätevää, sekä selittää muutoksia, joita ajassa ja ympärillämme tapahtuu. Kurssi pyrkii ohjaamaan opiskelijaa etsimään vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin, miten koti on muuttunut ja mitkä tekijät ovat muovanneet sitä sellaiseksi kuin se nyt on. Korvaavuus: kh: A4.4.; Sh: A4.2, S4 Identities in European History, 4 5 op The aim of the course is to examine, how ideas of identity are created, reinforced and modified in European history. This question will be studied from different viewpoints and time periods. The focus will be on the questions of language, politics and religion. These questions will be examined in different time periods and topics. Students will learn to use key concepts concerning European identity in history. Course takes place in web-based international and local study groups. Korvaavuus: kh: A4.4; Sh: A4.6, S4; yh: A3.1.

19 19 Keskiajan symboliikan harjoituskurssi, 4 op Kurssilla harjoitellaan symbolien ja merkkien analysointia keskiajan (n.500 n.1550) kuva- ja tekstilähteissä. Kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja tulkita symboleja, symbolista ajattelua ja viestintää myös muina aikakausina eri kulttuureissa. Kurssiin kuuluu vieraskielisiä lukemistoja ja useita harjoitustehtäviä. Korvaavuus: kh: A4.1, A4.2; Sh: A4.1, S4; yh: A3.1, S3.1. Keskiajan uskontohistoriaa, 4 op Tavoitteena on antaa opiskelijalle perustietämys keskiajan uskonnollisesta elämästä, mutta myös ohjata tutkimuksen ja lähteiden ongelmakeskeiseen lukemiseen. Eri teemoja pyritään valottamaan mahdollisuuksien mukaan useammastakin näkökulmasta ja osoittamaan myös tutkimuksessa ilmeneviä ristiriitaisia tulkintoja. Samoin opiskelijat pyritään tutustuttamaan ainakin jossain määrin myös alkuperäisaineistoon ja sen käyttöön omassa tutkimuksessa. Yleiseurooppalaisen näkökulman rinnalle tuodaan kussakin kohdin myös Suomea ja muita Pohjoismaita koskevia esimerkkejä. Korvaavuus: kh: P5.2., A4.1; Sh: A4.1, S4; yh: A3.1. Sukupuoli ja teknologia, 4 op Kurssilla perehdytään sukupuolen merkitykseen tekniikan historian tutkimuksessa. Kurssin tavoitteena on osoittaa, miten erilaiset teknologiat kantavat ja saavat sukupuolittuneita merkityksiä eri ajassa, paikassa ja kulttuurissa. Korvaavuus: kh: A4.5.; Sh: A4.3, A4.5, S4; yh: A3.2. Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus autonomian ajan Suomessa, 4 5 op Kurssilla perehdytään ns. kaksijakoisesta kansalaisuudesta käytyyn tutkimus-keskusteluun ja tulkitaan 1900-luvun alun aikalaistekstejä tässä viitekehyksessä. Lähempään tarkasteluun tulevat niin J. V. Snellman, kansanliikkeet kuin valtiopäiväuudistus. Korvaavuus: kh A4.4.; Sh: A4.2, A4.5, S4. Sukupuolihistoria, 4 6 op Kurssin tavoitteena on tarjota perusymmärrys siitä, miten sukupuolten välistä suhdetta tarkastellaan ja mitkä ovat sukupuolen käsitteen analyyttiset mahdollisuudet juuri historiatieteessä. Lähtökohta suhteessa sukupuolitutkimukseen on tarkastella naiseutta ja mieheyttä kulttuurisina ja sosiaalisina määrityksinä, jotka muuttuvat ajan ja paikan myötä. Perusajatus kurssissa on, että inhimillinen olemassaolo sisältää sukupuolta tuottavia ideologioita ja käytäntöjä miltei kaikkialla. Korvaavuus: kh A3.6.; Sh: A4.5, S4; yh: A3.3. Suomalaisuus populaarimusiikissa, 2 4 op Kurssin ideana on tarkastella suomalaisuuden ulottuvuuksia toisen maailmansodan jälkeisessä populaarimusiikissa. Suomalaisuus ymmärretään tässä symbolisena ja myös konkreettisena kulttuurituotantona, monikerroksellisena rakenteena, joka toisaalta heijastaa vallitsevia käsityksiä kansallisuudesta, toisaalta haastaa ja uudelleenluo niitä. Pohjimmiltaan kurssi käsittelee populaarimusiikin merkitystä kansalliselle identiteetille. Painotus on kulttuurintutkimuksen (cultural studies) lähestymistavoissa, ts. sosiaalisten käytänteiden ja

20 20 kulttuuristen merkitysten välisissä suhteissa. Samalla populaarimusiikin kansallisuutta tarkastellaan historiallisena ilmiönä, jota tradition ja muutoksen ideat ovat määrittäneet. Konkreettisista näkökulmista tärkeimpiä ovat kulttuurinen vuorovaikutus sekä marginaalisuuden ja "keskuksen" välinen suhde. Kurssi kytkeytyy kiinteästi Yle Teeman tuottamaan 6-osaiseen televisiosarjaan Takamaa. Korvaavuus: kh: P5.9., A3.3.; A4.2.; Sh: S4 Suurkaupungit ja globalisaatio ja 1900-luvuilla, 3 5 op Suuret kaupungit, metropolit, ovat tänään suurempia kuin koskaan aikaisemmin. Suurkaupungit ja globalisaatio -kurssilla pohditaan suurkaupunkien kasvua ja toimintaedellytyksiä viimeisten kahden vuosisadan aikana. Keskustellaan muun muassa siitä, mikä ihmisiä on houkutellut suurkaupunkeihin, miten kaupunkitila niissä on jakautunut, miten suurkaupungit ovat ratkaisseet jokapäiväiset ongelmansa ja miten ne ovat selvinneet vakavista kriiseistä. Suurkaupungit ovat myös merkittävä osa ilmiötä, jota kutsumme globalisaatioksi. Kurssilla pohditaan, miten kaupunkien keskinäiset suhteet ovat muuttuneet ja miten kaupunkien paikat kaupunkihierarkioissa ovat vaihdelleet globalisaation myötä ja luvuilla. Korvaavuus: kh A4.3; yh: A3.2. Tiedon haku ja hallinta Tietoverkot historiantutkimuksen apuna 3 op Kurssilla tutustutaan Internet-tiedonhaun erityispiirteisiin historiantutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan myös tiedeyhteisön sähköisiä kommunikointitapoja, sähköisten lähteiden problematiikkaa, sekä digitalisoitumista historiantutkimuksen kannalta. Kurssi suoritetaan erilaisilla tiedonhakutehtävillä sekä verkkolähde analyysillä. Huom. Kurssille voi ilmoittautua saakka osoitteessa: Korvaavuus: kh: A2.1; Sh: A1.1; yh: A2.1. Urheilun historia Suomessa, 4 5 op Kurssilla käsitellään urheilun kulttuurisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Urheilu nähdään yhtäältä teollistuneen ja modernin ajan itsenäisenä kulttuuri-ilmiönä sekä toisaalta antiikista asti kulkeutuneiden perinteiden muovaamana pitkän keston ilmiönä. Sen lisäksi, että kurssi tarjoaa opiskelijalle perustietämyksen urheilun järjestökentän rakentumisesta, tarjoaa se myös näkökulman siihen, mitä urheilu on suomalaisille eri aikoina merkinnyt ja minkälaisin tavoin urheiluun on suhtauduttu. Kurssi antaa äänen etenkin niille ristiriitaisille näkemyksille, jotka jakoivat kotimaisen urheilun vasemmistolaiseen ja oikeistolaiseen kenttään lähes koko 1900-luvun ajaksi. Korvaavuus: kh: A4.3.; Sh: A4.2, S4 Water and Society, 5 op WSS, water supply and sanitation, is the key element in development of societies. WSS infrastructure is invisible, but a vital part of any well working city. Many researchers talk and refer this by calling these systems to "Invisible city". The standard of the water supply and sanitation and waste management is not bound in time and to a place as much as to the capability of the society to take responsibility for developing the individuals and their