Historia-aineiden opetusohjelma Syksy 2013

Transkriptio

1 Historia-aineiden opetusohjelma Syksy 2013 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä asiaa 3 Syksyn luentokurssit 12 Syksyn verkkokurssit 22 Ennakkotietoa kevään 2014 luentokursseista 24 Historian perusopinnot 26 Kulttuurihistoria 33 Suomen historia 65 Yleinen historia 98 Tenttiminen 123 Opetusohjelmassa käytetyt lyhenteet 124 1

2 Yhteystiedot: Historian oppiaineiden yhteiset kotisivut intrassa: Kulttuurihistoria Sirkkala, Historicum 3. krs, Kaivokatu 12, Turun yliopisto Puh tai (toimisto) Intran osoite: Uusi ulkoisten sivujen verkko-osoite: Suomen historia Sirkkala, Historicum 2. krs, Kaivokatu 12, Turun yliopisto Puh tai (toimisto) Intran osoite: Uusi ulkoisten sivujen verkko-osoite: Yleinen historia Sirkkala, Historicum, 1. krs, Kaivokatu 12, Turun yliopisto Puh tai (toimisto) Intran osoite: Uusi ulkoisten sivujen verkko-osoite: 2

3 YLEISTÄ ASIAA Sivuainekokeet Historian sivuainekoe järjestetään tiistaina klo ls. XXV ja kulttuurihistorian sivuainekoe keskiviikkona klo ls. XXV Historia-aineiden lukukauden avaus -tilaisuus Sirkkalan kampus-alueella Maanantaina klo järjestetään lukukauden avaus, johon ovat tervetulleita kaikki historia-aineiden opiskelijat sekä oppiaineiden henkilökunta. Erityisesti toivotamme tervetulleeksi kaikki 1.vuoden opiskelijat. Tilaisuus järjestetään sään niin salliessa ulkona Sirkkalan pihalla, ja tilaisuudessa on tutustumisen lisäksi pientä tarjoilua ja grillattavaa. Johdantokurssi Historian perusopinnot alkavat kurssilla Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin maanantaina klo Mikron luentosalissa. Tämä kurssi on pakollinen kaikille 1.vuoden opiskelijoille. Toivomme, että opiskelijat tulevat tilaisuuteen tuutor-ryhmittäin. Arkistolinjan tiedotustilaisuus Arkistolinjan opinnot alkavat yhteisellä tilaisuudella, 3.9. klo seminaarihuone Juvassa (Kaivokatu 12, Minerva, I krs). Kaikkien UUSIEN opiskelijoiden läsnäolo on välttämätön, mutta vanhatkin opiskelijat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa jaetaan kirjallisuuslista ym. tietoa opintojen ja harjoittelun suorittamisesta. HISTORIA-AINEIDEN TOIMISTOPALVELUT Historia-aineilla on yhteinen toimistosihteeripalvelu, joka löytyy Historicum -rakennuksen 1. kerroksesta. Toimistosihteereinä toimivat Erja Aarnio ja Sirpa Kelosto. Heidän puoleensa voi kääntyä yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusten rekisteröintiä tai opinto-kokonaisuuksia koskevissa asioissa. Erja Aarnio: puh , huone 129, s-posti erja.aarnio@utu.fi Sirpa Kelosto: puh , huone 106, s-posti sirpa.kelosto@utu.fi Yhteinen sähköpostiosoite: his-toimisto@lists.utu.fi HISTORIAN OPPIAINEIDEN TILAT SIRKKALASSA Historian oppiaineet sijaitsevat Sirkkalan kasarmilla aikaisemmin sotilassairaalana toimineessa keltaisessa Historicum-rakennuksessa (Kaivokatu 12). Yleisen historian tilat ovat talon ensimmäisessä, Suomen historian toisessa ja kulttuurihistorian kolmannessa kerroksessa. Oppiaineiden seminaarihuoneet Oppiaineiden ensimmäisten professorien mukaan nimetyt seminaarihuoneet (kulttuurihistorian Litzen, Suomen historian Juva sekä yleisen historian Jäntere) sijaitsevat Sirkkalan kampuksen Minerva-rakennuksessa (punainen esikuntarakennus) ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksessa on myös seminaarihuone (Virkkunen). Opetusta järjestetään myös muissa Minervassa sijaitsevissa seminaarihuoneissa, luentosali Januksessa sekä yliopiston muissa luentosaleissa. 3

4 KOTISIVUT JA OPISKELUOHJEET Yliopisto siirtyi lukuvuonna uuteen sisäisen viestinnän järjestelmään. Yliopiston intra-sivut, Soihtu, on suunnattu koko yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, ja niiden kautta löytyy kaikki olennainen opetukseen, henkilökuntaan ja tutkimukseen liittyvä tieto. Myös julkiset sivut uudistettiin keväällä 2013, ja nämä suunnataan ennen kaikkea yliopiston ulkopuolisille tahoille. Opiskelijoita kehotetaan seuraamaan säännöllisesti historian oppiaineryhmän ja kolmen oppiaineen intra-sivuja. Oppiaineet tiedottavat sivuillaan ajankohtaisista tapahtumista, tärkeistä päivämääristä sekä tulevista vierailuluennoista. Historian oppiaineryhmän sivuilta löytyvät muun muassa opiskeluohjeet, joista saa tarkkoja neuvoja esseen ja luentopäiväkirjan kirjoittamiseen, opintokokonaisuusmerkinnän hakemiseen, tentti-ilmoittautumiseen ja moneen muuhun asiaan. Osoitteet: (kulttuurihistoria) (Suomen historia) (yleinen historia) HUMANISTINEN TIETEENALAKIRJASTO LOGOS Historia-aineiden seminaarikirjasto sijaitsee edelleen Juslenian (Henrikinkatu 2) kolmannessa kerroksessa. Lopullinen muutto uusiin tiloihin Teutoriin Sirkkalankadun ja Lemminkäisenkadun kulmaan tapahtuu kesällä Muutoista löydät tarkempia tietoja kirjaston sivuilta: Seminaarikirjojen laina-aika on 14 pv. Poikkeuksena on käsikirjastoaineisto, kuten hakuteokset ja aikakauslehdet ja -sarjat. Tarkemmat tiedot lainauskäytännöistä löytyvät kirjaston kotisivuilta: Kirjaston sivuilta löydät myös tieteenalakohtaisesti koottua tietoa ja aineistoja Research Guides -palvelusta: Tenttikirjoja löytyy ennen kaikkea kurssikirjastosta Educariumista (Assistentinkatu 5) sekä TYYn kirjastosta (Inspehtorinkatu 4 B). Muista myös Åbo Akademin kirjastot. TÄMÄN OPETUSOHJELMAN LUKEMISESTA Tämä opetusohjelma sisältää sekä alkavan lukuvuoden tutkintovaatimukset kirjatenttipaketteineen että syksyn opetustarjontaa koskevat tiedot. Tässä mainitut tutkintovaatimukset ovat voimassa myös keväällä 2014, joten opas kannattaa säästää koko lukuvuoden. Kevään opetusohjelma ei sisällä tutkintovaatimuksia. Tämän oppaan alkupuolella on esitelty kaikki tarjolla oleva opetus: luentokurssit, luentojen ja harjoituskurssien yhdistelmät sekä verkkokurssit. Kurssien korvaavuudet nykyiseen tutkintoon on kerrottu kurssin esittelyn yhteydessä. Omiin opintoihin sopivan opetuksen löytymistä on pyritty helpottamaan sillä, että kurssit ja niiden korvaavuudet on kerrottu myös oppiaineittain. Tällöin kurssien nimet on sijoitettu niiden opintokokonaisuuksien alle, joihin ne sopivat korvaaviksi. Kurssien nimien perässä on sulkeissa sen oppiaineen lyhenne, jonka järjestämästä opetuksesta on kyse. Järjestävä oppiaine antaa kurssista tarvittaessa lisätietoja 4

5 ja rekisteröi opintosuoritukset, joten tätä tietoa saattaa tarvita Wentissä ja opintorekisteriotetta lukiessa. Opetusohjelmassa on kerrottu alustavasti myös joistain kevään kursseista, mutta tarkemmat tiedot kevätlukukauden ohjelmasta ilmoitetaan vasta kevään opetusohjelmassa, joka ilmestyy viimeistään viikolla 51. Tietoja humanistisen tiedekunnan kaikkien oppiaineiden tutkintovaatimuksista, tutkintojen rakenteesta ja valmistumisesta löytyy Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta Opiskelijan yleisopas puolestaan sisältää neuvoja ja ohjeita opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa aina ilmoittautumis-menettelystä kirjastokortin saamiseen. Katso lisätietoja: On syytä muistaa, että opetukseen saattaa tulla muutoksia, lisäyksiä ja jopa peruutuksia heti kun opas on painettu tai myöhemmin syksyn mittaan. Oppiaineiden kotisivuja, ilmoitustauluja ja sähköpostilistoja kannattaa siksi seurata tarkoin. Jos huomaat oppaassa virheen tai puutteen, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti oppiaineiden toimistoon. HISTORIA-OPISKELU -SÄHKÖPOSTILISTA Historia-aineilla on oma historia-opiskelu -niminen sähköpostilista, jonka kautta oppiaineet tiedottavat opintoihin liittyvistä asioista. On erittäin tärkeää, että kaikki opiskelijat liittyvät historia-opiskelu -listalle. Liittymisohjeet löydät historian oppiaineryhmän kotisivuilta: SIVUAINEOPINTO-OIKEUS HISTORIAN OPINTOIHIN Historian oppiaineissa on sivuaineopiskelijoiden kiintiöt. Suomen historian ja yleisen historian kiintiö on 30 opiskelijaa, kulttuurihistorian kiintiö 20 opiskelijaa. Molempien kiintiöiden opiskelijat valitaan sivuainekokeiden kautta. Suomen historian ja yleisen historian sivuainekokeen läpäiseminen oikeuttaa suorittamaan historian perusopinnot ja Suomen historian ja yleisen historian aine- ja syventävät opinnot. Kulttuurihistorian sivuainekokeen läpäiseminen oikeuttaa suorittamaan kulttuurihistorian perus-, aine- ja syventävät opinnot. Sivuaineen valintakoe pidetään tiistaina klo ls. XXV Valintakoetta varten luetaan teos: Jarkko Keskinen, Suvianna Seppälä, Kari Teräs (toim.) Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Arjen ilmiöitä sota-aikana. Turku Teoksen voi ostaa historia-aineiden toimistosta, puh. (02) tai tilata sähköpostitse Sivuainekokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kokeessa on varauduttava esittämään henkilöllisyystodistus. Kokeessa hakijat vastaavat kahteen essee-kysymykseen. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kummastakin kysymyksestä vähintään 5/10 pistettä. Lisätietoja antavat historia-aineiden tohtorikoulutettavat/ tutkijatohtorit. Sivuaineen valintakokeessa hyväksytyt saavat suorituksesta kaksi opinto-pistettä, jotka voidaan sisällyttää perusopintoihin. Kulttuurihistorian sivuaineen valintakoe pidetään keskiviikkona klo ls. XXV 5

6 Valintakoetta varten luetaan teos: Hannu Salmi (toim.): Menneen ja tulevan välillä luvun kulttuurihistorian lukukirja. k&h, Turku 2011 (HUOM. vain sivut 7 52 ja ). Teoksen voi ostaa historia-aineiden toimistosta, puh. (02) tai tilata sähköpostitse histoimisto@lists.utu.fi. Sivuainekokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kokeessa on varauduttava esittämään henkilöllisyystodistus. Kokeessa hakijat vastaavat kahteen esseekysymykseen. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kummastakin kysymyksestä vähintään 5/10 pistettä. Lisätietoja antaa kulttuurihistorian tutkijatohtori. Sivuaineen valintakokeessa hyväksytyt saavat suorituksesta kaksi opintopistettä, jotka voidaan sisällyttää perusopintoihin. Yksittäisiä luentokursseja on kenellä tahansa yliopisto-opiskelijalla oikeus suorittaa, mutta opintokokonaisuusmerkintöjä (esim. Perusopinnot) voidaan antaa vain niille, joilla on opintooikeus. Pienryhmäopetus kuuluu vain pää- ja sivuaineoikeuden piirissä oleville. Sivuaineoikeus tarkistetaan viimeistään Historian taito -kurssin alussa. Aivan kaikkia opiskelijoita sivuainekoe ei koske eli mikäli harkitset jonkin historia-aineen ottamista sivuaineeksi, lue tarkemmat ohjeet oppiaineryhmän sivuilta: Lisätietoja oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaavilta opettajilta. LUKUVUODEN PERIODISOINTI SL1, syksyn ensimmäinen periodi SL2, syksyn toinen periodi KL1, kevään ensimmäinen periodi KL2, kevään toinen periodi Periodien viimeinen viikko on kontaktiopetuksesta vapaa viikko, jolloin järjestetään usein tenttejä. Historian oppiaineiden opetushenkilökunnalla on lukuvuoden aikana yksi tutkimustyöhön varattu periodi. Opettajat ilmoittavat itse siihen liittyvistä muutoksista esimerkiksi vastaanottoajoissa. MUU HISTORIANOPETUS Myös poliittisen historian oppiaineessa ja Åbo Akademin historian laitoksella annettavaa historianopetusta suositellaan hyödynnettäväksi. Tietoja opetuksesta saa näiden laitosten kotisivuilta. Myös erilliset ohjelmat, kuten Baltic Sea Region Studies tarjoavat kursseja sekä yksittäisiä kursseja laajempia moduuleja, joita historianopiskelijat voivat suorittaa. Korvaavuuksista kannattaa aina keskustella ennakolta. SIVUAINEOPINNOT Historianopiskelijat voivat opiskella Turun yliopistossa monia aineita sivuaineina. Useissa aineissa on kuitenkin sivuaineopiskelijoiden kiintiöitä. Tietoa sivuaineoikeuksista ja sivuaineiden valintakokeista: Yhteystietoja eräiden sivuainekokonaisuuksien kotisivuille: Baltic Sea Region Studies (non-degree studies sekä maisteriohjelma): 6

7 North American Studies: Kaupunkitutkimuksen opintokokonaisuus: Sivut/home.aspx Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus: Asklepios-ohjelma: Ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus: East-Asian Studies: History and Politics of European Integration -ohjelma: Opiskelijan on mahdollista suorittaa koko opintokokonaisuus, jolloin hän saa siitä sivuaineen tutkintoonsa tai vain yksittäisiä kursseja ja sijoittaa ne osaksi historian opintoja. Kurssien korvaavuudesta on aina sovittava etukäteen oppiaineiden opinnoista vastaavien opettajien kanssa. SÄHKÖINEN KURSSI-ILMOITTAUTUMINEN Lukuvuonna joillakin kursseilla otetaan käyttöön sähköinen ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen tapahtuu NettiOpsussa, johon voi kirjautua osoitteessa Kirjautumisen jälkeen valitaan Kurssit -linkistä kohta Ilmoittautuminen. NettiOpsuun kirjautuminen edellyttää Turun yliopiston atk-keskuksen myöntämää ja voimassa olevaa käyttäjätunnusta sekä postisalasanaa. Myös moodleoppimisympäristö, verkkokurssit sekä monet muutkin kurssit edellyttävät utu-tunnusta. TENTTIAKVAARIO Eräitä historia-aineiden opintosuorituksia on mahdollista tehdä myös sähköisenä ns. tenttiakvaariossa. Tenttiminen tapahtuu sähköistä tenttimistä varten rakennetussa videovalvotussa tenttitilassa (tenttiakvaariossa), joka sijaitsee PharmaCityssä, seminaarihuone 4 (Itäinen Pitkäkatu 4). (Tenttiakvaarion paikka saattaa vaihtua syksyn kuluessa. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan historia-opiskelu -sähköpostilistalla.) Opiskelija varaa itselleen sopivan tenttiajan opettajan määrittämän aikataulun puitteissa. Sähköisen tenttipalvelun www-osoite on Palveluun kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla. Toistaiseksi tenttiakvaariossa voi suorittaa seuraavat opintojaksot: kulttuurihistoria: HistPO P5.1, P5.2. ja P5.8. Muista tentittävistä kohdista ilmoitetaan syksyllä Suomen historia: P5.4., A2.1., A2.2., A3, Ark.3.1., Ark 3.3., S2. yleinen historia: opintojaksojen P5.5., P5.6., A1.2. ja S3.2. kirjatentit sekä opintojakson S2.2. kirjapaketit Kalela & Peltonen & Stanford (5 op) SEKÄ Clark & Media-analyysi: tekstistä tulkintaan & Tuomi ja Sarajärvi (5 op). 7

8 VIERAILULUENTOPASSI Osallistumalla viidelle vierailuluennolle ja kirjoittamalla 2 3 sivun mittaisen raportin luennoista voi suorittaa kaksi opintopistettä. Vierailuluentopassin voi suorittaa kerran ja suorituksen voi sijoittaa mihin tahansa historia-aineiden opintokokonaisuuteen (valinnaisiin opintoihin). Yleisessä ja kulttuurihistoriassa lasketaan pääsääntöisesti vain vieraskieliset luennoitsijat. Oppiaineiden toimisto jakaa vierailuluentopasseja ja täysinäinen passi ja raportti palautetaan sen oppiaineen opintojen ohjauksesta vastaaville opettajille, johon suoritus halutaan. OPINTOKOKONAISUUKSIEN LOPPUMERKINNÄT Opiskelijan anoessa tutkintotodistusta tulee hänellä olla opintorekisteriin merkittynä loppumerkinnät niihin vaadituista opintokokonaisuuksista. Historian opintokokonaisuuksien loppumerkinnät eivät tule automaattisesti opintorekisteriin, vaan tarvittavat opinnot suoritettuaan opiskelijan tulee itse pyytää merkintää kokonaisuudesta. Opiskelija täyttää ko. kokonaisuutta koskevan lomakkeen, merkitsee siihen ne kurssit, jotka haluaa käyttää ja jättää lomakkeen toimistoon Erja Aarniolle (Historicum, 1. krs, s-posti erja.aarnio(at)utu.fi). Opiskelijan täytyy itse tarkistaa, että kurssit korvaavat tämän kokonaisuuden osakohdat. Epäselvissä korvaavuuskysymyksissä neuvovat oppiaineiden tohtorikoulutettavat/tutkijatohtorit. Lomakkeita saa toimistosta ja oppiaineryhmän nettisivuilta: Sivut/home.aspx Loppumerkintöjen vastuuhenkilöt oppiaineissa ovat: Historian perusopinnot Sakari Ollitervo (kh) Jarkko Keskinen (Sh) Eero Kuparinen (yh) Kulttuurihistorian perusopinnot Sakari Ollitervo Kulttuurihistorian aineopinnot Maarit Leskelä-Kärki (syksy 2013) Kari Kallioniemi (kevät 2014) Suomen historian aineopinnot Yleisen historian aineopinnot Timo Myllyntaus Leila Koivunen Kulttuurihistorian syventävät opinnot Hannu Salmi Marjo Kaartinen Suomen historian syventävät opinnot Kirsi Vainio-Korhonen Yleisen historian syventävät opinnot Taina Syrjämaa Yhteiskuntatieteellisten opintojen (opettajiksi aikoville) merkintöjen antamisesta vastaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanslia. OPETTAJAN PEDAGOGISIIN OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN Haku opettajan pedagogisiin opintoihin on vuosittain tammikuussa. Kaikilta historia-aineiden kiintiössä hakevilta vaaditaan vähintään 50 op:n pääaineen opinnot. 8

9 Lisätietoa saa Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta ja kotisivuilta osoitteesta sekä hakulomakkeesta, joka on jaossa tammikuun alusta lähtien Humanistisen ja Kasvatustieteiden tiedekunnan kansliassa sekä Opiskelijapalveluissa. Lomake löytyy myös Kasvatustieteiden tiedekunnan kotisivuilta. Lisätietoja antavat myös historian oppiaineiden opintojen ohjauksesta vastaavat opettajat ja Turun opettajankoulutuslaitoksen aineen-opettajakoulutuksesta vastaava amanuenssi. Johdatus oikeustieteeseen 5 op Paula Klami-Wetterstein, SL 1 Kurssi on osa yhteiskuntatieteen opintoja (60 op) ja pakollinen kaikille historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajiksi aikoville. Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuvaus oikeudellisista käsitteistä sekä perehdyttää opiskelija eri oikeudenalojen peruskysymyksiin ja perusterminologiaan. Peruskäsitteitä, oikeudellisia instituutioita sekä oikeudellisia menettelyjä käsitellään esittelemällä eri oikeudenalojen sisältöä. Luennot: Ti klo 12:00 16:00, Pub2 To klo 12:00 16:00, Cal3 Ti klo 12:00 16:00, Pub2 To klo 12:00 16:00, Cal1 Ti klo 12:00 16:00, Pub2 Tarkemmat tiedot kurssista (mm. tentittävästä kirjallisuudesta) löytyy yhteis-kuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta: VAIHTO-OPISKELU Päähaku Euroopan opiskelijavaihtoihin on tammi-helmikuussa ja täyttämättä jääneiden paikkojen uusintahaku syyskuussa. Euroopan ulkopuoliset opiskelupaikat ovat useimmiten haussa edellisenä lukuvuonna loka-marraskuussa. Pohjoismaisiin yliopistoihin haetaan Nordlys-verkoston kautta, jonka hakuajat umpeutuvat tammi-helmikuussa syyslukukautta ja elo-syyskuussa kevätlukukautta varten. Vaihtoon päästäkseen on laadittava oppiaineen kv-yhdyshenkilön (kh: Harri Kiiskinen syksyllä 2013, Maarit Leskelä-Kärki keväällä 2014, Sh: Suvianna Seppälä, yh: Tuomas Räsänen) hyväksymä ja allekirjoittama opintosuunnitelma. Siihen kirjataan ne kurssit, joita aikoo ulkomailla suorittaa ja joilla korvataan suomalaisen tutkinnon osia. Mikäli tarkkoja kurssitietoja ei ole saatavilla hakuvaiheessa, voi suunnitelman laatia suuntaa antavasti käytössä olevien tietojen perusteella. Yliopiston kansainvälisten palveluiden www-sivuilla ja toimintapisteissä (Publicum ja Turun Kauppakorkeakoulu) on opinto-oppaita yhteistyöyliopistoista ja muuta informaatiota, joka voi olla avuksi vaihtopaikkaa ja rahoitusta etsiessä. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi pääsääntöisesti tulla valituksi ulkomaan vaihtoon, mutta muutoin vaihtoon voi hakeutua koska tahansa. Vaihdon ajoittamisesta kannattaa keskustella oman opettajatuutorin kanssa. Neuvoja saa myös oppiaineiden opiskelija-neuvonnasta vastaavilta sekä yliopiston kv-palveluista ja www-sivuilta. 9

10 MAISTERIOHJELMAT European Heritage, Digital Media and the Information Society Humanistisessa tiedekunnassa toimii kansainvälinen maisteriohjelma European Heritage, Digital Media and the Information Society. Ohjelman tavoitteena on humanistista ja tietotekniikka-alan opetusta yhdistämällä kouluttaa maistereita, joilla on asiantuntemusta niin eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kuin sen esittämisestä uuden median välityksellä. Ohjelma antaa valmiudet tuottaa sisältöä digitaalisen median tarpeisiin ja samalla mahdollisuuden työllistyä monille eri aloille: ei ainoastaan mediaan, vaan myös erilaisiin asiantuntijatehtäviin, akateemiseksi yrittäjäksi tai kulttuurialan palvelukseen. Ohjelmaan valitaan Turun yliopistossa joka toinen vuosi yhdeksän opiskelijaa erillisen haun kautta. Ohjelman toteuttaa EUROMACHS-verkosto, johon kuuluvat Turun yliopistosta historia-aineet sekä kulttuurituotanto ja maisemantutkimus, Portugalista Coimbran yliopiston historian laitos, Saksasta Kölnin yliopiston humanistinen tietojenkäsittelytiede, Itävallasta Grazin Karl- Franzens -yliopiston historian laitos ja Italiasta Salenton yliopiston keskiajan, uuden ja uusimman ajan historian laitos. Turun painopistealueina ovat historiakulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, digitaalinen kulttuuri sekä verkkopedagogiikka. Opiskelu tapahtuu sekä lähiopetuksena että verkkokursseina. Osa verkko-opetuksesta on kansainvälistä, ja opiskelijat voivat hyötyä muiden yliopistojen antamasta opetuksesta sekä yhteisopiskelun mahdollisuuksista. Tärkeänä osana ohjelmaa on vaihtoperiodi yhdessä partneriyliopistossa. Opintoihin on mahdollista sisällyttää myös harjoittelujakso esim. jossakin kulttuurialan organisaatiossa. Opetusta annetaan pääasiassa englanniksi, mutta osa opinnoista on mahdollista suorittaa myös suomeksi. Lisätietoa ohjelmasta: tai ohjelman koordinaattorilta Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelma Aineopintojen loppuvaiheessa olevat tai syventäviä opintojaan suorittavat historianopiskelijat voivat valita Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelman tutkintonsa sivuaineeksi (väh. 25 op) tai suorittaa osia ohjelmasta. Sivuainekokonaisuuteen on sisällytettävä vähintään yksi jakso kultakin painopistealueelta. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa myös maisteriohjelman moduulien luentokursseja. Tarkempia tietoja vaatimuksista voi tiedustella BSRS -ohjelman toimistosta tai s-postilla baltic(at)utu.fi Lisätietoja ohjelmasta ja sen järjestämästä opetuksesta ks. OPINTO-OHJAUS JA -NEUVONTA Kulttuurihistoriasssa ohjausta ja neuvontaa antavat tutkijatohtori Harri Kiiskinen (syksyllä 2013, Maarit Leskelä-Kärki palaa tehtävään keväällä 2014), Suomen historiassa tutkijatohtori Suvianna Seppälä ja yleisessä historiassa tohtorikoulutettava Tuomas Räsänen. Opintosuoritusten rekisteröinnistä vastaa toimistosihteeri Erja Aarnio ja hänen puoleensa voi kääntyä esim. loppumerkintäkaavakkeen täytön yhteydessä tai jos opintosuoritusten rekisteröitymisessä on ongelmia. Opettajatuutorointi ja ehops Jokaisen uuden opiskelijan on tehtävä HOPS 1.opiskeluvuoden aikana. Ellet pääse P 1 Johdatus historian opintoihin kurssille, ota yhteyttä johonkin historia-aineiden opettajatuutoreista sopiaksesi, miten korvaat poissaolon. 10

11 Opettajatuutoreina toimivat: Kulttuurihistoria: Harri Kiiskinen, joka hoitaa tehtävää syksyllä 2013 (keväällä 2014 Maarit Leskelä-Kärki palaa hoitamaan tehtävää) ja Sakari Ollitervo Suomen historia: Jarkko Keskinen ja Suvianna Seppälä Yleinen historia: Eero Kuparinen ja Tuomas Räsänen TYÖELÄMÄÄN ORIENTOIVA OPINTO-OHJAUS Historian oppiaineissa on pyritty tehostamaan työelämään orientoivaa opinto-ohjausta. Tarkoituksena on tarjota opintojen alussa olevalle opiskelijalle tiedollisesti ja kokemuksellisesti tukevat puitteet, joiden avulla hän pystyy suunnittelemaan opintojaan siten, että niistä muodostuu omien kiinnostusten ja vahvuuksien kannalta mielekäs kokonaisuus, jolla on kysyntää myös työmarkkinoilla. Työelämään liittyvää opinto-ohjausta annetaan HOPSkeskustelujen yhteydessä. Syksyllä 2013 järjestetään Historian, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen yhteinen opiskelijoille suunnattu työelämäpäivä ma Logomossa, klo Luvassa on puheenvuoroja ja keskusteluja kulttuurialan työllistymisestä ja työpaikoista, harjoittelukokemuksista ja työelämän vaatimuksista. Opiskelijan on mahdollista saada 2 op:n opintosuoritus kirjoittamalla työelämäpäivästä pohdiskeleva 3-4 sivun mittainen raportti sekä laatimalla itselleen cv:n ohjatusti Rekryn järjestämällä cv-klinikalla. (Cv-klinikoita järjestetään marras-joulukuussa) Opintosuoritus katsotaan hyväksytyksi, kun opiskelija on palauttanut laatimansa raportin ja esittänyt cv:nsä jollekin historia-aineiden työelämäohjauksesta vastaavalle opettajalle (kh: Harri Kiiskinen, keväällä 2013 Maarit Leskelä-Kärki; Sh:Suvianna Seppälä; yh: Tuomas Räsänen) (korvaavuus: kh: A6; Sh: A4.8., S5; yh: A4, S4). Tarkemmat tiedot päivän ohjelmasta, työelämäpäivästä opintosuorituksena ja muusta työelämään liittyvästä opetuksesta ilmoitetaan syksyn kuluessa sähköpostilistoilla ja nettisivuilla. Lisätietoa saa myös oppiaineiden neuvonnasta vastaavilta opettajilta. 11

12 SYKSYN 2013 OPETUS 1700-luku nyt tieteellisen artikkelin kirjoittamisen kurssi, 4 op (Sh ja yh) Tunturi Janne, Vainio-Korhonen Kirsi, SL1 SL2, Ensimmäiset tapaamiset klo 12 14; klo Paikka: Aikala, Historicum. Seuraavat tapaamiset sopimuksen mukaan. Kurssi opettaa tieteellisen artikkelin kirjoittamista ja historiantutkimukselle ominaisen argumentaation rakentamista seminaarityöskentelyn avulla. Artikkelin kirjoittamista ja tieteellistä julkaisua käsittelevien johdantoluentojen jälkeen osallistujat syventyvät valitsemiinsa teemoihin. Tavoitteena on oppia kirjoittamista ja julkaisuprosessiin osallistumista käytännössä, sillä kurssilla kirjoitetaan artikkeli Ennen ja nyt -verkkojulkaisun erikoisnumeroon 1700-luku nyt. Kurssille tulijan ei tarvitse perehtyä 1700-luvun alkuperäislähteisiin, sillä artikkelin voi kirjoittaa myös review-tyyppisenä katsauksena valitsemastaan teemasta. Johdantokerroilla on mukana myös Ennen ja nyt -julkaisun päätoimittaja Anu Lahtinen. Korvaavuus: kh: sopimuksen mukaan; Sh: S4 tai J4; yh: Syventävät opinnot ja jatko-opinnot sopimuksen mukaan. Aika parantaa haavat ja metodi tutkimustulokset (Time heals wounds and method research results) 4 5 op, (Sh) Timo Myllyntaus, SL1 SL2, ti Janus, Alkaen Luentokurssilla esitellään historiantutkimuksen uusimpia virtauksia, käydään läpi useita metodeja tarkastellen niiden mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä teoreettisia perusteita ja soveltamiskohteita. Menetelmien esittelyn ja vertailun ohella kurssi antaa opinnäytetyötään valmisteleville virikkeitä ja metodisia näkökulmia. Luento-opetuksen lisäksi kurssilla perehdytään metodijulkaisuihin ja itsenäisesti johonkin tutkimusmenetelmään ja sen käytännön sovellutuksiin tutkimusmateriaalin avulla sekä kirjoitetaan 6 8 sivun essee metodisesta analyysistä kirjallisuuden ja mahdollisesti oman tutkimusaineiston pohjalta. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on aiempaa paremmat valmiudet omaksua tutkimusmetodeja, kerätä ja analysoida niiden avulla tutkimusaineistoa sekä tulkita saamiaan tuloksia ja kirjoittaa näiden pohjalta erilaisia tutkimustekstejä. Luentokuulustelu 2 op ja essee 2-3 op. Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin kurssin Moodle-sivuilla. Korvaavuudet: kh: sopimuksen mukaan; Sh: S1.2, S1.3, S3. Antiikin kulttuurihistoriaa, 3 5 op (kh) Harri Kiiskinen, SL2, tiistaisin klo ja perjantaisin klo 12 14, ls II, Tentit 3.12., ja Kurssilla tutustutaan antiikin kreikkalais-roomalaisen maailman keskeisiin kulttuurisiin piirteisiin. Kurssin ensimmäisellä puoliskolla käydään läpi antiikin maailman historiallinen kehitys pääpiirteissään, kiinnittäen huomiota siihen, miten kulttuuriset piirteet ovat toisaalta riippuvaisia poliittisista ja sotilaallisista kehityskuluista, toisaalta määrittelevät sen merkitysmaailman minkä sisällä poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja sotilaalliset kehityskulut saavat merkityksensä. Toisella puoliskolla käsitellään eri teemojen kautta yksilön suhdetta kulttuuriinsa: elinkeinoja, omistamista ja työntekoa, sukupuolisuutta ja sukupuolittuneita käytänteitä, esine- ja viihdekulttuuria, uskonnon, moraalin ja tieteen luonnetta sekä ihmisen suhdetta tilaan ja ympäristöönsä. 3 op:n suoritukseen kuuluu luentosarja ja oheislukemisto; 5 op:n suoritukseen tehdään lisäksi kirjallinen tehtävä. Korvaavuus: kh: A4.13., S3; yh: A3.1., A3.3. Artist in, Diaspora, Exile and Immigration , 2 4 ECTS (kh) Hasan Fuat Sari, Litzen Thursdays 10 12, starting (8h) The immigration of artists from one country to another has increased since the Second World War up to day. There are many reasons for this: political, economic, religious, artistic and personal. During this course we will focus on the small stream of Diaspora-exile immigrant 12

13 visual artists, who come to Finland. We will look at the dialogue between immigrant visual artists and the Finnish artistic and cultural community from the perspective of social integration, artistic integration and identities. The course will be in English. Course assessment: course diary that consists of further reading (2 ECTS) and writing of an essay (2 ECTS). Contact: Korvaavuudet: kh: A4.6.; yh: A3.3. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssi, 3 op (TMA) Wilenius Anne (TMA) Arkistolinjan opiskelijoille suunnattu peruskurssi koostuu Turun maakunta-arkistossa toteutettavista kahdesta lähiopetuspäivästä (17.9. ja ) ja lähiopetuspäivien välillä verkko-opiskeluna suoritettavista välitehtävistä. Turun maakunta-arkiston luentosali (Aninkaistenkatu 11). llmoittautuminen viimeistään osoitteessa Muista mainita ilmoittautumislomakkeessa olevasi TY:n arkistolinjalainen/suomen historia. Kurssilla käsitellään asiakirjahallinnon ja arkistotoimen asemaa tietohallinnossa, asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen suunnittelua sekä säilyvyyden ja käytettävyyden kehittämistä. Korvaavuus: Sh: Ark 3.4. Avoin data ja sähköiset aineistot humanistisen tutkimuksen käytössä, 5 op (HKTL) Useita luennoitsijoita. Koordinaattori Tapio Onnela, pienryhmät: Antti-Jussi Nygård ja Taina Saarenpää. Kurssi järjestetään pe 12 15, Janus. Humanistisen tutkimuksen aineistot ja työkalut sähköistyvät nopeaan tahtiin. Humanisteille tärkeiden aineistojen määrä on jyrkässä kasvussa: muistiorganisaatiot ovat vahvasti digitoimassa kokoelmiaan ja sähkösyntyinen aineisto tulee korvaamaan analogisen aineiston nopeassa tahdissa. Mitä aineistoja eri humanististen alojen tutkijoille on tarjolla? Miten humanistinen tutkimus näitä aineistoja hyödyntää? Mitä tulee ottaa huomioon aineistoja käytettäessä? HKT-laitoksen kaikille oppiaineille tarkoitettu kurssi tarjoaa yleiskatsauksen avoimen datan ja sähköisten aineistojen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Kurssi välitetään myös Adobe Connect ohjelman avulla ja taltioidaan myöhempää käyttöä varten. Kurssin pienryhmät voivat kokoontua myös kevätlukukauden 2014 aikana. Kurssille ilmoittaudutaan kirjautumalla moodleen välisenä aikana osoitteessa ja palauttamalla ennakkotehtävä (0,5 1 sivua), joka on samalla motivaatiokirje. Ennakkotehtävässä opiskelija esittelee itsensä. Hän tekee selkoa, mistä aiheista on kiinnostunut ja kuvailee lyhyesti omat oppimistavoitteensa ja odotuksensa kurssilla. Pienryhmätyöskentelyssä keskitytään kunkin oppiaineen näkökulmasta kurssin aihepiiriin. Pienryhmätehtävän suoritus määritellään kussakin ryhmässä erikseen. Loppuraportissa opiskelija arvioi omien oppimistavoitteiden ja odotusten täyttymistä, arvioi omaa oppimistaan sekä antaa palautetta kurssin kulusta. Historia-aineiden pienryhmää ohjaa Antti-Jussi Nygård ja arkistolinjalaisille suunnatun pienryhmän vetäjänä toimii Taina Saarenpää. Korvaavuus: kh: A4.11.; Sh: Ark.S4.1., Ark. S4.2. ja Sh S4; yh: A4. 13

14 A Cultural History of African-American Music in the United States, 3 6 op (North American Studies) Pirkka Kivenheimo, SL1 Mondays 16 20, Pharma 1, starts The course examines the cultural and stylistic history of various genres of music created by African-Americans in the United States, including Negro spirituals, gospel, blues, jazz, R&B, soul, funk, rap and hip hop. The interaction of these styles with black American identity throughout African-American history is discussed, from the African roots through the days of slavery and segregation to the modern era and the beginning of the 21st century. The course work includes an exam that will give the student 3 op. To earn extra study points the student has an option to write an essay worth 1, 2 or 3 op. Korvaavuus: kh: P5.9. (3 op), A4.5. (5 op) Elokuvahistorian tutkimusryhmä 5 10 op (kulttuurihistoria & mediatutkimus) Kimmo Laine, Tommi Römpötti ja Hannu Salmi, SL1 SL2, ensimmäinen kokoontuminen pe klo 12 14, harjoitushuone E323 Tavoitteena on perehtyä elokuvahistorian lähdeaineistoon omakohtaisen tutkimuksen, yhteisten keskustelujen ja ryhmätyön kautta. Tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) kanssa ja tutustuu ennen kaikkea vuosina valmistuneisiin suomalaisiin elokuviin. Mitä nämä elokuvat kertovat suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tilasta sodan jälkeen ja miten niitä tutkitaan ja tulkitaan? KAVAn tuella tutustumme koko aikakauden tuotantoon, käsikirjoituksiin ja muuhun aineistoon. Kurssin yhteydessä tuotetaan juonitiivistelmiä ja teematekstejä Suomen kansallisfilmografian verkkoversioon, testataan lajityyppiluokittelujen toimivuutta ja kirjoitetaan yhteinen julkaisu. Ryhmä on avoin kaikille mediahistoriasta kiinnostuneille HKT-laitoksen opiskelijoille. Myös tohtorikoulutettavat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! Ryhmän otetaan enintään 20 jäsentä, ja etusijalla ovat mediahistoriasta opinnäytettään kirjoittavat. Ilmoittaudu mennessä jollekin ryhmän vetäjistä: Kimmo Laine (kimmo.laine@utu.fi), Tommi Römpötti (tommi.rompotti@utu.fi), Hannu Salmi (hannu.salmi@utu.fi). Tutkimusryhmän ensimmäinen kokoontuminen on perjantaina klo harjoitushuoneessa E323. Seuraava kerta, katselu ja yhteinen keskustelu, on maanantaina klo huoneessa E325. Loka- ja marraskuussa ryhmä kokoontuu maanantaisin klo lähtien (tarkemmat paikkatiedot myöhemmin). Korvaavuus: kh: A4.5., S2.3., S3, J2 tai J6; Sh: S4; yh: A3.1., S3.1. sekä jatko-opinnot sopimuksen mukaan. Historiaa lautasella. Ruoka menneisyyden tulkkina (History on the plate. Food as an interpreter of the past) 4 op, (Sh) Vastuuhenkilöt: Timo Myllyntaus ja Lari Rantanen SL1 SL2, pe 10 12, Janus., alkaen Opintojakso perehdyttää opiskelijan ravintohistorian ja ruokakulttuurin kerroksellisuuteen ja monisyisyyteen. Se tarkastelee ruuan merkitystä niin perheiden arkipäivässä kuin kansakuntien historiassa samoin kuin terveyden lähteenä ja identiteetin rakennuspalikkana kuin pelkojen kohteena ja hädän tuojana. Ruoka välittää perinteitä, arvoja, elämyksiä ja maailmankuvia. Luentosarjan jälkeen opiskelija pystyy tarkastelemaan ravintoa ja ruokia useista näkökulmista sekä osaa analysoida niiden yhteiskunnallisia, taloudellisia ja kulttuurisia kytkentöjä. Omaksumillaan taidoilla hän kykenee arvioimaan myös ruuan valmistuksen ja ruokailun monia funktioita niin menneisyydessä kuin nykyajassakin. Suoritustapa: luentopäiväkirja 2 op ja essee 2 op. Kirjallisuus: Knuuttila, Maarit, Kauha ja kynä: Keittokirjojen kulttuurihistoriaa, Helsinki: SKS 2010; Snellman, Hanna, Kovan leivän ja pitkän piimän rajoilla, teoksessa Alueiden Lappi, toim. Maria Lähteenmäki, Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2006, ss Korvaavuus: kh: P5.7., A4.3.; Sh: A4.1. ja A4.2., S3, S4; yh: A

15 Luentorunko: (suluissa päivämäärä) 1. Timo Myllyntaus: Johdanto ruokahistoriaan (20.9.) 2. Suvianna Seppälä: Maakunnalliset erot suomalaisten ruokataloudessa esimodernilla ajalla (27.9.) 3. Kirsi Vainio-Korhonen: 1700-luvun keittokirjat (4.10.) 4. Ulla Ijäs: ja 1800-lukujen porvarisperheiden ruokaostokset (11.10.) 5. Ulrike Plath: An outline of Baltic food history, (Baltian maiden ruokahistorian päälinjat ja uudet suuntaukset) (16.10.) 6. Ulrike Plath: The use of wild plants in Baltic German cuisine 18 th -19th Century (Villikasvien käyttö baltiansaksalaisessa ruuanlaitossa ja 1800-luvulla (18.10) Opetukseton periodi ( ) 7. Reima Välimäki: Yhteinen ateria - yhteinen usko. Ryhmäruokailu, ruoasta pidättäytyminen ja sosiaaliset rajat (8.11.) 8. Suvi Rytty: Ruoka ja terveys. Vegetarismi 1900-luvun alun Suomessa. (15.11.) 9. Naresh Sourabh: Indian food culture at home and abroad (22.11.) 10. Timo Myllyntaus: Jälkiruoaksi ruokahistoriaa pähkinänkuoressa (29.11.) Historialliset kartat tutkimuksen lähteenä ja kohteena 4 op (Sh) Juha Ruohonen, SL2, ti 10 12, alkaen Paikka: Pha 1 ( ), Salus ( ) Kurssilla perehdytään suomalaisen kartoituksen historiaan, eri kartta-aineistoihin ja niiden saatavuuteen sekä karttoihin liittyviin asiakirjoihin. Luennoilla käsitellään etenkin lukujen kartta-aineistoa, mutta tutustutaan myös uudempaan materiaaliin. Käsiteltävät kartat pyritään myös sijoittamaan laajempiin kartografisiin yhteyksiinsä. Lisäksi kurssilla esitellään historiallisen kartta-analyysin tekemistä sekä paikkatietopohjaista karttatyöskentelyä ja sen hyödyntämistä historiantutkimuksessa. Kurssi koostuu luennoista 18 h, harjoitustöistä ja oheiskirjallisuudesta sekä tutustumiskäynnistä. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään luennoilla saatua tietoa tutkiessaan karttoja ja karttoihin liittyviä asiakirjoja. Kurssin suoritustapa: aktiivinen osallistuminen ja harjoitustyöt sekä essee Korvaavuus: kh: S3.; Sh: A4.1., A4.4. S1.3., S4; yh: S2.2. Illuusio ja ilmestys: Historiasta, 2 5 op (kh) Janne Tunturi, Sakari Ollitervo, Heli Rantala, SL1 KL2. Ensimmäinen kokoontuminen seminaarihuone Litzenissä tiistaina klo 16 18, missä sovitaan seuraavien tapaamisten ajat ja paikat. Akateeminen historiantutkimus painottaa tutkimustavan läpinäkyvyyttä, alkuperäislähteitä, huolellista kontekstointia, menneisyyden erityisyyttä ja ihmisen toiminnan rationaalisuutta. Suurin osa menneisyyttä koskevasta tutkimuksesta, tiedosta ja ajattelusta ei ole kuitenkaan historioitsijoiden tuottamaa. Kurssilla pohditaan muiden tieteen- ja tiedonalojen tapoja kirjoittaa ja puhua historiasta. Millainen menneisyys on ja miksi sitä pitää tutkia filosofin, juristin tai taloustieteilijän mielestä? Miten muiden tieteenalojen modernit klassikot ja tämän hetken suunnannäyttäjät analysoivat menneisyyttä? Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa kuuntelemaan alustusta ja keskustelemaan yhdestä avaintekstistä. Korvaavuus: kh: A4.9., S2.3., S3, Sh: S1.3.; yh: S2.1., S

16 Louhisaari, Luostarinmäki ja lisätty todellisuus, 9 op (Sh) Lauri Viinikkala, SL1 KL2, to 10 12, alkaen , Seminaarihuone Juva. Sisältö: Kurssilla osallistutaan lisätyn todellisuuden tekniikkaa hyödyntävän museonäyttelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen vaihtoehtoisesti Louhisaaren linnassa tai Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Futuristic History -hankkeen, museologian oppiaineen sekä Museoviraston ja Turun museokeskuksen kanssa. Kurssilla perehdytään historiallisen tiedon popularisointiin museoympäristössä konkreettisten esimerkkien avulla ja eri alojen asiantuntijoiden opastuksella. Kurssille osallistuminen ei vaadi tietotekniikan erityisosaamista. Luento-opetus 4h, ryhmäopetus 14h, ekskursiot ja ryhmätyönä toteutettava näyttelysuunnitelma. Kurssille otetaan enintään 15 opiskelijaa. Etusija on Suomen historian pääaineopiskelijoilla. Ennakkoilmoittautuminen Nettiopsussa mennessä. Korvaavuus: kh: A4.14., A4.15.; Sh: A4.8., S5 (tai A4. ja S4). Muutakin kuin pettua Katovuosien historian opintopiiri, (Beyond bark bread Study group for the history of harvest failures), 3 op (Sh) Lari Rantanen ja Timo Myllyntaus, SL1 SL2, ke 16 18, Virkkunen, alkaen Kurssilla tutustutaan erityyppisiin katovuosia käsitteleviin tekstiaineistoihin ja opitaan analysoimaan historiallisia tutkimuksia. Esiteltävät koti- ja ulkomaiset tekstit lähestyvät katovuosia ja niiden taustoja ja vaikutuksia ajallisesti, maantieteellisesti sekä poliittisesti vaihtelevista näkökulmista. Opiskelija saa käsityksen katojen tutkimisen ja tulkitsemisen tavoista sekä elintarvikekriisien merkityksistä historiassa. Opintojakson päätyttyä opiskelija tuntee nälänhätien maailman historian pääpiirteissään sekä miten ja mistä näkökulmista niitä on tutkittu ja tulkittu. Kurssi perustuu katovuosia käsitteleviin tekstimateriaaleihin, niiden esittelyihin sekä näiden pohjalta käytäviin keskusteluihin. Luettavat tekstit jaetaan kurssilaisille kunkin periodin alussa opintopiirin Moodle-sivujen kautta. Suoritus edellyttää aktiivista osallistumista opintopiirin kokoontumisiin sekä perehtymistä ennalta sovittuun tekstimateriaaliin. Kukin osallistuja valmistelee kurssin kuluessa kaksi alustusta; 1) käsiteltävän tekstin kirjoittajasta ja tämän taustasta, sekä 2) käsiteltävän tekstin sisällöstä ja merkityksistä. Korvaavuus: kh: sopimuksen mukaan; Sh: S1.3., S3, S4, J5; yh: A3.2. Paluu menneisyyteen. Uskonnollinen reformi keskiajalla ja uuden ajan alussa, 5 op (TUCEMEMS, kh) SL1 SL2, tiistaisin klo 10 12, Janus-sali Useita luennoitsijoita, koordinaattori Meri Heinonen HUOM! Kurssi alkaa jo periodissa SL1 moodle-osuudella. Kurssilinkin ja kurssiavaimen saa sähköpostitse Meri Heinoselta (meri.heinonen@utu.fi). Kristinuskon historiassa reformi (uudistaminen / uudelleen muotoilu) on ollut aika ajoin toistuva ilmiö aina varhaiskristillisistä vuosisadoista lähtien. Tästä syystä esimerkiksi luterilaista reformaatiota (uskonpuhdistusta) voidaan tarkastella yhtenä reformina keskiajan ja uuden ajan alun uudistusten sarjassa. Reformeja tehtiin niin sääntökuntien piirissä kuin kirkossa laajemminkin. Yhteistä niille oli uudistuksen idean etsiminen menneisyydestä. Augustinolaisveli Luther kääntyi omassa reformissaan raamatun ja pyhän Augustinuksen puoleen, mutta häntä ennen oikeaa kristillisyyttä oli etsitty niin apostolisen elämän perinteestä kuin pyhän Benedictuksen esimerkistä. Paluu menneisyyteen -kurssilla tarkastellaan keskiajan ja uuden ajan alun kristillisyyttä reformien avulla ja pohditaan, miten kunkin ajan yhteiskunnalliset ja uskonnolliset tarpeet synnyttivät halun uudistua ja miten tähän tarpeeseen vastattiin. Kurssilla kysytään, millaisiin ongelmiin menneisyydestä haettiin vastauksia, mitä kulloinkin valittiin esikuvaksi ja millaisiin käytännön ratkaisuihin uudistuksissa päädyttiin. 16

17 Kurssi alkaa syksyn 1. periodissa, jonka aikana osallistujat lukevat aiheeseen johdattelevaa kirjallisuutta (Tuomas Heikkilä ja Maiju Lehmijoki-Gardner: Keskiajan kirkko. Uskonelämän muotoja läntisessä kristikunnassa, 2002 sekä Ulinka Rublack: Reformation Europe, 2005) ja tekevät sen pohjalta moodle-tehtäviä tai kirjoittavat esseen. Toisessa periodissa aihepiirin tuntemusta syvennetään luennoilla ja lukemalla tutkimusartikkeleita. Kurssin toinen osa suoritetaan tenttimällä. Kurssin kokonaisarvosana määräytyy molempien osasuoritusten pohjalta. Korvaavuus: kh: P5.2., A4.9.; A4.13. (keskiaika ja uusi aika); Sh: A4.1., S4; yh: A3.1. Luennot: Teemu Immonen: Karolinginen renessanssi ja Rooman viehätys Pekka Tolonen: Gregoriaaninen reformi ja sydänkeskiajan uskonnolliset liikkeet Marika Räsänen: Hyväksytty köyhyys - fransiskaanit uuden ajan apostoleina Meri Heinonen: Veljet kaduilla ja sisaret luostareissa dominikaaniliikkeen reformi ja 1400-luvuilla Riitta Laitinen: Kuvat ja esineet protestanttisessa reformissa ja 1600-luvulla Kirsi Salonen: Reformaatio(t) keskustassa ja periferiassa ja 1500-lukujen taitteen muutosliikkeet paavin kuuriassa ja eri puolilla Kristikuntaa Pohjaväreitä ja pintakuohuja. Yksilö ja 1900-luvun alun kulttuurihistoria, 3 5 op (kh) Maarit Leskelä-Kärki, SL2, tiistaisin klo 14 16, ls. I (Tauno Nurmela), alkaen Kurssilla perehdymme 1900-luvun alun tunteiden, ajattelun ja aatteiden kulttuurihistoriaan. Ajallisesti liikumme 1890-luvulta 1930-luvulle, ajanjaksoon ennen ja jälkeen ensimmäisen maailmansodan, maantieteellisesti ennen muuta Suomessa, mutta myös muissa Pohjoismaissa sekä Baltian maissa unohtamatta kiinteitä kytköksiä laajemmin Eurooppaan. Lähtökohtana on ajatus muutoksesta, modernin murroksesta, jonka on nähty leimaavan aikakauden yksilöiden kokemusta. Murroksen kokemusta tarkastellaan esimerkiksi seksuaalisuuden, uskonnollisuuden (okkultismi ja muut uususkonnolliset liikkeet), emansipaation, sukupuolten välisten suhteiden ja poliittisen liikehdinnän näkökulmista. Aikakauden avaajina toimivat yksilöt, ennen muuta kirjailijat ja taiteilijat, jotka käsittelivät aikansa kysymyksiä tuotannossaan ja henkilökohtaisessa aineistossaan. Kurssin tavoitteena on katsoa aikakautta pohjaväreiden kautta: mitä nousee esiin, kun sukellamme yksilöllisten kokemusten kautta aikakauteen, jota leimaa suuri yhteiskunnallinen muutos, poliittiset myllerrykset ja sodan mullistava vaikutus. Keskeinen kurssin lähestymistapaa koskeva kysymys liittyy yksilön ja hänen aikakautensa väliseen kiehtovaan suhteeseen: mitä yksilö voi kertoa ajastaan ja miten aika muovaa yksilöä. Pohdimme myös erilaisten aineistojen kuten kaunokirjallisten ja omaelämäkerrallisten tekstien suhdetta historiantutkimukseen. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille (12 h) ja lukemalla niin alkuperäismateriaalia kuin tutkimustekstejäkin sekä osallistumalla tenttiin. Lisäopintopisteitä (aineopintojen 4/5 op) saa kirjoittamalla erikseen sovitusta aiheesta esseen. Lisätietoja kurssista syksyn kuluessa moodle-sivustolla. Korvaavuus: kh: P5.1., P5.5., P5.6., A4.1., A4.8., A4.6., A4.13.; Sh: A4.2., A4.6.; yh: A3.1. Pohjoisten alueiden metsähistoria, 4 5 op (Sh) Seija A. Niemi, SL1, ke 14 16, Juva, Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot pohjoisten alueiden metsähistoriasta, metsähistorian lähteistä ja metodeista. Hän on tutustunut joihinkin metsähistorian keskeisiin tutkimusongelmiin ja oppinut ymmärtämään metsähistorian aseman historiantutkimuksen kentässä. Kurssin luento-osuudessa (16 h) käydään läpi Pohjoismaiden, Kanadan ja USA:n sekä jonkin verran Venäjän metsähistoriaa lähinnä ympäristöhistorian näkökulmasta, joka tutkii luonnon, kulttuurin ja poliittisen päätöksenteon välisiä yhteyksiä. Kurssi suoritetaan pohtivalla opintopäiväkirjalla, jossa hyödynnetään sekä luentoja, ryhmätyöskentelyä että 17

18 oheiskirjallisuutta. Vaihtoehtoisesti voi tehdä esseen, mikäli haluaa laajemman suorituksen. Osallistuminen luennoille ja pienryhmään on pakollista. Oppimispäiväkirja tai essee. Korvaavuus: kh: A4.12.; Sh: A4.4., A4.6., S4; yh: A3.2. Samasukupuolisen rakkaus ja pariskunnat keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa, 3 5 op (kh) Tom Linkinen, SL1, torstaisin ls. II, alkaen Luentojen aikataulu: Ensin neljä luentoa 19.9., 26.9., 3.10., , välissä kahden viikon tauko ja oheislukemista, minkä jälkeen toiset neljä luentoa , 7.11., , ja Luentokurssilla avataan rakkauden ja pariskuntien käsitteitä suhteessa samaa sukupuolta olleiden rakkauteen ja pariskuntien kulttuurihistoriaan. Kurssilla keskitytään ensin siihen miten käsitteet rakkaus ja pariskunnat ovat asettuneet myöhempään tutkimukseen näistä aihepiireistä sekä siihen miten ne ovat asettuneet keskiajan ja uuden ajan alun kulttuureihin. Tämän jälkeen samasukupuolisten rakkautta ja pariskuntia pohditaan erilaisten esimerkkitapausten kautta. Kurssi koostuu kahdeksasta luennosta ja valinnaisesta määrästä oheismateriaalia, jota jaetaan kurssin alettua sähköpostitse. Kurssi suoritetaan luennoitsijalle mennessä palautettavalla luentopäiväkirjalla (5 6 sivua), joka perustuu sekä luentoihin että kurssilla jaettaviin materiaaleihin. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla sekä jaettavaan oheismateriaaliin tutustumista. Kurssin yhteydessä on luentopäivän lisäksi mahdollista suorittaa 1 2 opintopistettä (5 6 sivua tai sivua) kirjoittamalla essee kurssilla ehdotettavan kirjallisuuden pohjalta. Edeltävät opinnot: Kulttuurihistorian tai historian perusopinnot. Korvaavuus: kh: A4.8., A4.13, S3; Sh: A4.1., S4; yh: A3.3. Seminar on Multiculturalism, 5 10 op (yh) Auvo Kostiainen et al., SL1 SL2, Tuesdays at 14 16, starting on September 10, 2013 (Seminar room Pha6, Pharmacity). Coordinator Essi Huuhka (General History, eshuuh[at]utu.fi) Network for Research on Multiculturalism and Societal Interaction" (MCnet) offers teaching at the the University of Turku in the fall of 2013, continuing the seminar in its fifth year. The Seminar on Multiculturalism is intended for researchers and students of history, sociology, and other fields of study. The seminar will discuss the concept of multiculturalism as well as its policies and practices, as carried on in various social and cultural environments. The seminar language is English. The seminar starts with an introductory session and then continues with student presentations. Each seminar participant selects a topic for writing a research plan on their own field of study, which will be deepened further in the seminar meetings. Students have also the option of writing a full research paper in the course. The seminar will also contain guest lectures given by specialists working on research topics related to the concept of multiculturalism. Students may register for the seminar at after having contacted project coordinator Essi Huuhka at eshuuh[at]utu.fi. For more information, see Korvaavuus: kh: S3; Sh: S4; yh: S2.2, S3.3. Tavataan raastuvassa! lukujen keskeiset suomalaiset arkistolähteet, 4 op (Sh) Veli-Pekka Toropainen, ma 12 14, Juva, alkaen 9.9. Opiskelija tutustuu käytännössä keskeisiin suomalaisiin arkistolähteisiin ja niiden rakenteeseen. Kurssilla tutustutaan suomalaisten asiakirjojen syntyhistoriaan ja toiminnallisiin 18

19 seikkoihin, kuten vuorovaikutteisuuteen muiden asiakirjakokonaisuuksien kanssa. Turun arkistoissa tutustutaan paikanpäällä verotuslähteisiin, oikeuspöytäkirjoihin, kirkonarkistoihin, kaupunginarkistoon, sotilasasiakirjoihin ja karttamateriaaliin. Luento-opetus 12 h. Kirjallinen tentti. Edeltävät opinnot: Vanhojen käsialojen perusteet. Tentissä suoritetaan luentojen lisäksi: Kostet: Turun raadista käräjäoikeuteen. Oikeuslaitoksen turkulaisia vaiheita keskiajalta toisen vuosituhannen lopulle JA Lappalainen (toim.): Verotushistoriaa 1, s Lappalainen (toim.): Verotushistoriaa 2, s Korvaavuus: kh: S3; Sh: A4.1., A4.2., S1.3, S4. Taide ja tieto: estetiikan toinen traditio, 3 op (Yleinen kirjallisuustiede) Useita luennoitsijoita. SL1 SL2, torstaisin klo Janus-salissa, Luentokertaukset ja (Salus-sali, Sanitas). Modernin taideinstituution ajatellaan yleensä syntyneen 1700-luvun lopussa, kun taide itsenäisenä esteettisyyden alueena erotettiin muista inhimillisen toiminnan alueista kuten tietämisestä, moraalista ja uskonnosta. Esteettisyyden puhtautta koskeva traditio, jonka alku yleensä sijoitetaan Kantin Kritik der Urteilskraftiin (1790), johti estetiikan teoriassa taideteoksen formaalisten ominaisuuksien korostamiseen, jopa niiden absolutisointiin ainoina merkitsevinä. Tämä oli omiaan tekemään estetiikasta erillisenä oppialana vähemmän relevanttia taidetta tutkivien empiiristen tieteiden kannalta, joissa ei ollut mahdollista olla näkemättä taiteen kytkeytymistä monin tavoin ympäröivään maailmaan ja saavan merkitystään näistä kytköksistään. Kurssilla nostetaan esille toinen, ei-formalistinen estetiikan traditio, jossa korostetaan sitä, että taiteellakin on tiedollista, todellisuutta hahmottavaa merkitystä ja että itse asiassa taide on yksi keskeinen ihmisen kokemuksen ja todellisuuden tiedollisen hahmottamisen muoto. Tieto käsitetään tällöin toisella tapaa kuin abstrakteilla käsitteillä ja kontrolloidulla havainnoinnilla operoivissa tieteissä, jotka ovat antaneet modernin luonnontieteen hallitsemille vuosisadoille niiden (tieteellisen) tiedon ihanteen. Millainen on taiteen tieteestä poikkeava tiedollinen funktio, millä tavoin ilmentää ihmisen kokemusmaailmaa ja rakentaa sitä, siitä on tarkastelemillamme taiteenfilosofeilla erilaisia näkemyksiä. Korvaavuus: kh: A4.6., S3; Sh: A4.6. Transmission, dissemination and translation Literary culture in medieval Baltic Sea Region, 3 ECTS, (BSRS0019) Maria Kallio, Mondays 14 16, except on Monday Sept 2, Venues: Mon, Sept 2 to Sept 30, room E 121, Jäntere Mon, Oct 7 to Oct 21, room, E 104, Virkkunen The course aims to give an introduction to medieval literary culture in the Baltic Sea Region. Students will learn about the textual development through series of case studies. All the given examples are from texts and manuscripts which were produced and used in the medieval Baltic Sea Region. Key questions of the course are how and where the books were produced and what was the meaning of transmission, dissemination and translation for the later cultural development? No previous medieval or book studies are required from the participants. Learning outcome is the knowledge of the basic themes of the medieval and early modern literary culture of the Baltic Sea Region. Participants will also learn to understand for example how religion and administration had their own impact on the literalization process and how different kinds of texts were passed through the European continent. Korvaavuus: kh: A4.1., A4.14; Sh: A4.1., S4; yh: A3.1. Uuden ajan alun opintopiiri, 4 op (Sh) Ulla Ijäs ja Mari Välimäki, SL1, tiistaisin klo 10 12, Juva, alkaen Opintopiirissä keskitytään Itämeren alueen historiaan pitkällä aikavälillä n talousja sosiaalihistorian näkökulmista. Painopiste on pienessä ihmisessä, jolloin keskiöön 19

20 nousevat esimerkiksi gender, perhe ja yksilön talous. Kurssilla keskustellaan ajankohtaisesta kirjallisuudesta ja opiskelijoiden tuomista papereista (esim. kandi-työpaperit, gradujen luvut yms.). Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat ajan-kohtaiseen kirjallisuuteen ja metodologisiin vaihtoehtoihin sekä vertaisarviointiin osana akateemista työskentelyä. Kurssilla on läsnäolopakko, sillä yksi osa kurssin suoritusta on keskustelu sekä luettavien tekstien esitteleminen muille kurssilaisille. Lisäksi tapaamiskerroista laaditaan luentopäiväkirja. Korvaavuus: kh: sopimuksen mukaan; Sh: A4.1., A4.5., A4.6., S3, S4; yh: A3.3. Vasemmisto vastakulttuurina: Maailmanhistoria vasemmistolaisesta näkökulmasta, 4 5 op (kh) Lauri Keskinen, SL 2. Johdantoluento seminaarihuoneessa E121 Jäntere klo ja viiden viikon verkkotyöskentely, 4 5 op Opiskelijat tutustuvat vaihtoehtoiseen, vastakulttuuriksi miellettyyn näkemykseen maailmanhistoriasta. Kurssin päättyessä opiskelijat ymmärtävät, miten historiantutkimusta on käytetty ideologian edistämiseksi. Samalla opiskelijat perehtyvät historiallisten tulkintojen vertailuun, kriittiseen analyysiin ja omien tulkintojensa perusteluun. Aiheeseen perehdyttävää alustusluentoa seuraa viiden viikon mittainen verkkotyöskentely Moodle-alueella. Joka viikko Moodle-alueelle avautuu uusi osio, jota käsitellään maanantaista sunnuntaihin. Osiot suoritetaan lyhyillä kirjoitustehtävillä ja aktiivisella osallistumisella keskusteluihin. Osioissa tutustutaan tapoihin, joilla vasemmisto niin akateemikot kuin maallikotkin on tulkinnut historiaa. Korvaavuus: kh: A4.9., S3; Sh: A4.2., A4.6.; yh: A3.1. Voisiko tämä olla tieteen historiaa? Tiede ja tieteentekijät tutkimuskohteina, 2 5 op (yh) Leila Koivunen, Johanna Skurnik ja Janne Tunturi, SL1 KL2. Kurssi alkaa pe klo 10 Aikalassa (Historicum, 2. krs). Jo kahden lukuvuoden ajan menestyksekkäästi toiminut tieteen historian opintopiiri jatkaa myös tänä lukuvuonna ja toivottaa tervetulleeksi niin vanhat kuin uudet, opintojensa eri vaiheissa olevat jäsenet. Käsitys tieteen historiasta on laajentunut huomattavasti viime vuosina, ja tutkittavien aiheiden kirjo on lähes rajaton. Kysymykset tiedon luonteesta, sen rajoista ja käytöstä ovat tehneet tieteen historiasta yhden tärkeimmistä inhimillisen toiminnan ymmärtämisen muodoista. Samoin kiinnostus tieteen tuottamisen, esittämisen, popularisoinnin ja vastaanoton tutkimiseen on kasvussa. Opintopiiri tutustuu näihin ja moniin muihin kysymyksiin lukemalla, keskustelemalla ja itse kirjoittamalla. Korvaavuus: kh: A4.4., S3; Sh: S4; yh: A3.1., S2.1.; S3.1. Yhteistyö ja kilpailu suomalaisen yritystoiminnan pitkä linja, 4 op (Sh) Kallioinen Mika, ma 12 14, alkaen 2.9. Dentalia auditorio, muut luennot Janus. Opiskelija oppii jäsentämään liiketoiminnan kehitystä pitkällä aikavälillä, keskiajalta luvulle, sekä ymmärtämään yhteistyön ja kilpailun suhdetta eri aikoina. Nykyinen kilpailua korostava talousmalli on historiallisesti varsin uusi. Esiteollisena aikana yritystoiminta oli sidoksissa yhteisöihin, ammattikuntiin ja muihin korporaatioihin, jotka määrittivät kilpailun rajat. Teollistumisen myötä kilpailua alkoivat säädellä vapaaehtoiselta pohjalta muodostuneet kartellit. Niiden henkinen perintö on elänyt Suomessa vahvana aivan näihin aikoihin asti, vaikka kartelleja ja muita kilpailunrajoituksia on lainsäädännöllä suitsettu 1950-luvulta lähtien. Luentosarja tarjoaa yleiskuvan yhteistyön ja kilpailun vaikeasta suhteesta Suomen liikeelämässä. Luennoilla (12 h) keskitytään erityisesti sosiaalisiin käytäntöihin ja pelisääntöihin, joilla yhteistyötä tai kilpailua on kulloinkin perusteltu. Kirjallinen tentti. Tenttiin sisältyy luentojen yhteydessä ilmoitettu kirjallisuus. Korvaavuus: kh: A4.14; Sh: A4.2., A4.3. S4. 20