Kulttuurihistoria Suomen historia Yleinen historia

Transkriptio

1 Historia-aineiden opetusohjelma kevätlukukaudelle 2016 Kulttuurihistoria Suomen historia Yleinen historia Versio Ohjelman kaikki opetustilatiedot eivät ole vahvistettuja ja joitakin tilatietoja puuttuu. Tätä tiedostoa päivitetään tarpeen mukaan. Sisällysluettelo Yleistä... 3 Lukukauden periodisointi... 3 Sivuaineopinto-oikeus historian opintoihin... 3 Historia-opiskelu -sähköpostilista... 4 Opettajan pedagogisiin opintoihin hakeutuminen... 4 Vaihto-opiskelu... 4 Muu historianopetus... 4 Sähköinen kurssi-ilmoittautuminen... 5 Tenttiminen... 5 Tenttipäivät... 5 Tenttiakvaario... 5 Tenttiminen... 6 Opintokokonaisuuksien loppumerkinnät... 6 Kevään 2016 opetus historia-aineissa

2 Kulttuurihistorian oppiainekohtainen opetus Suomen historian oppiainekohtainen opetus Yleisen historian oppiainekohtainen opetus Kevään 2016 verkkokurssit Laitoksen ja muiden tahojen tuottamaa opetusta keväällä Oppiaineiden henkilökunta Kulttuurihistoria Suomen historia Yleinen historia Tenure track -apulaisprofessori Yhteystiedot Kulttuurihistoria Suomen historia Yleinen historia

3 Yleistä Tämän opetusohjelman lukemisesta. Tämä opetusohjelma sisältää kevään 2016 opetustarjontaa koskevat tiedot koottuna yhden tiedoston alle. Tietoihin mahdollisesti tulevat muutokset ja päivitykset tehdään suoraan nettiopsun alta löytyvän opetus-ohjelman tietoihin; tästä tiedostosta julkaistaan uusia versioita tarpeen vaatiessa. Kurssien korvaavuudet nykyiseen tutkintoon on kerrottu kurssin esittelyn yhteydessä. Kurssien nimien perässä on sulkeissa sen oppiaineen lyhenne, jonka järjestämästä opetuksesta on kyse. Järjestävä oppiaine antaa kurssista tarvittaessa lisätietoja ja rekisteröi opintosuoritukset, joten tätä tietoa saattaa tarvita opintorekisteriotetta lukiessa. Tietoja humanistisen tiedekunnan kaikkien oppiaineiden tutkintovaatimuksista, tutkintojen rakenteesta ja valmistumisesta löytyy Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta Opiskelijan yleisopas puolestaan sisältää neuvoja ja ohjeita opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa aina ilmoittautumismenettelystä kirjastokortin saamiseen. Hyvä lähtökohta yleisohjeistuksen löytämiseen on intranetin palvelusivu opiskelijoille: On syytä muistaa, että opetukseen saattaa tulla muutoksia, lisäyksiä ja jopa peruutuksia heti kun opas on julkaistu tai myöhemmin kevään mittaan. Nettiopsua, oppiaineiden kotisivuja ja sähköpostilistoja kannattaa siksi seurata tarkoin. Jos huomaat oppaassa virheen tai puutteen, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti oppiaineiden toimistoon. Lukukauden periodisointi KL1, kevään ensimmäinen periodi KL2, kevään toinen periodi Periodien viimeinen viikko (viikko 9 ja viikko 18) on kontaktiopetuksesta vapaa viikko, jolloin järjestetään usein tenttejä. Historian oppiaineiden opetushenkilökunnalla on lukuvuoden aikana yksi tutkimustyöhön varattu periodi. Opettajat ilmoittavat itse siihen liittyvistä muutoksista esimerkiksi vastaanottoajoissa. Sivuaineopinto-oikeus historian opintoihin Sivuaineen opiskeluoikeus on vapaata kaikille, joilla on tutkinnonsuoritusoikeus Turun yliopistossa. Historian ja kulttuurihistorian sivuaineopiskelijaksi voi ilmoittautua seuraavan kerran syyslukukauden alussa Yksittäisiä luentokursseja on kenellä tahansa yliopisto-opiskelijalla oikeus suorittaa, mutta opintokokonaisuusmerkintöjä (esim. Perusopinnot) voidaan antaa vain niille, joilla on opintooikeus. Pienryhmäopetus kuuluu vain pää- ja sivuaineoikeuden piirissä oleville. Lisätietoja oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaavilta opettajilta (kh: Paavo Oinonen, Sh: Suvianna Seppälä, yh: Heli Paalumäki) 3

4 Historia-opiskelu -sähköpostilista Historia-aineilla on oma historia-opiskelu -niminen sähköpostilista, jonka kautta oppiaineet tiedottavat opintoihin liittyvistä asioista. On erittäin tärkeää, että kaikki opiskelijat liittyvät historia-opiskelu -listalle. Liittymisohjeet löydät historian oppiaineryhmän kotisivuilta: Opettajan pedagogisiin opintoihin hakeutuminen Haku opettajan pedagogisiin opintoihin on vuosittain tammikuussa. Hakuaika päättyy klo Kaikilta historia-aineiden kiintiössä hakevilta vaaditaan vähintään 50 op:n pääaineen opinnot. Nämä 50 op. opinnot voivat koostua kaikista historia-aineiden kursseista. Valintainfo opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta pidetään perjantaina klo luentosalissa EDU1. Paikalla myös SOOL, OAJ ja Turun kaupunki. Lisätietoa saa Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta ja kotisivuilta osoitteesta: sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan sivuilta osoitteesta: Vaihto-opiskelu Vaihtoon päästäkseen on laadittava oppiaineen kv-yhdyshenkilön (kh: Paavo Oinonen, Sh: Suvianna Seppälä, yh: Heli Paalumäki) hyväksymä ja allekirjoittama opintosuunnitelma. Siihen kirjataan ne kurssit, joita aikoo ulkomailla suorittaa ja joilla korvataan suomalaisen tutkinnon osia. Mikäli tarkkoja kurssitietoja ei ole saatavilla hakuvaiheessa, voi suunnitelman laatia suuntaa antavasti käytössä olevien tietojen perusteella. Yliopiston kansainvälisten palveluiden www-sivuilla ja toimintapisteissä (Publicum ja Turun Kauppakorkeakoulu) on opinto-oppaita yhteistyöyliopistoista ja muuta informaatiota, joka voi olla avuksi vaihtopaikkaa ja rahoitusta etsiessä. Vaihtopaikoista ja hakuajoista tietoja yliopiston kansainvälisten palvelujen sivuilta. Myös käytännön neuvontaa vaihtopaikkoihin hakeutumisesta annetaan yliopiston kansainvälisissä palveluissa. Muu historianopetus Myös poliittisen historian oppiaineessa ja Åbo Akademin historian laitoksella annettavaa historian opetusta suositellaan hyödynnettäväksi. Tietoja opetuksesta saa Nettiopsusta ja näiden laitosten kotisivuilta. Myös erilliset ohjelmat, kuten Baltic Sea Region Studies tarjoavat kursseja sekä yksittäisiä kursseja laajempia moduuleja, joita historian opiskelijat voivat suorittaa ja sisällyttää tutkintoon. Korvaavuuksista kannattaa aina keskustella ennakolta. 4

5 Sähköinen kurssi-ilmoittautuminen Lukuvuonna useilla kursseilla on käytössä sähköinen ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen tapahtuu NettiOpsussa, jossa valitaan Kurssit -linkistä kohta Ilmoittautuminen. Mikäli kurssi-ilmoittautumista ei ole, on kaikilla vapaa pääsy kurssille. 1.kerralla on oltava läsnä säilyttääkseen kurssipaikan. Tenttiminen Tenttipäivät Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia perjantaina 15.1., 20.5., luentosalissa X perjantaina 5.2., 4.3., 8.4., luentosalissa II Humanistisen tiedekunnan kuulustelut: (kypsyyskokeet) Tiedekunnan tentit ovat pe 29.1., ls. IX, pe 26.2., ls. IX, to 31.3., X, pe 29.4., IX, pe 27.5., Edu1 Kesätentit Humanistisen tiedekunnan kesätentit (10.6. ja 12.8.) Molempiin ilmoittaudutaan viimeistään Elokuun kesätenttiin osallistuvan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi syyslukukaudeksi Ilmoittautuminen on tehtävä ennen elokuun tenttiä. Salitiedot tulevat lähempänä ajankohtaa. Myös tenttiakvaariota kannattaa hyödyntää kesäisin. Tenttiakvaario Useita historia-aineiden opintosuorituksia on mahdollista tehdä myös sähköisenä ns. tenttiakvaariossa. Tenttiminen tapahtuu sähköistä tenttimistä varten rakennetussa videovalvotussa tenttitilassa (tenttiakvaariossa), joita sijaitsee Teutorissa, sali 105 (Lemminkäisenkatu 3, ensimmäinen kerros) tai kauppakorkeakoulussa (Rehtorinpellonkatu 3, ensimmäinen kerros) Opiskelija varaa itselleen sopivan tenttiajan opettajan määrittämän aikataulun puitteissa. Sähköisen tenttipalvelun www-osoite on Palveluun kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla. Toistaiseksi tenttiakvaariossa voi suorittaa seuraavat opintojaksot Kulttuurihistoria: HistPO P5.1 ja P5.2.. KhPO P5 ja P6. Muista tentittävistä kohdista ilmoitetaan kohtien avautuessa. 5

6 Suomen historia: P5.3. ja P5.4. A4.2., A4.4. (Vanhat opinnot: A2.1. ja A3) Yleinen historia: Uudet tutkintovaatimukset: P5.5., P5.6., A1.2, A3.3 (Luonto ja ympäristö), A3.5 (Aatteet, ideologiat ja uskonnot), A3.6 (Nationalismi ja transnationalismi), S3.4, S3.6 Vanhat tutkintovaatimukset: P5.5., P5.6. A1.2. ja S3.2. sekä opintojakson S2.2. kirjapaketit Kalela & Peltonen & Stanford (5 op) SEKÄ Clark & Media-analyysi: tekstistä tulkintaan & Tuomi ja Sarajärvi (5 op). Tenttiminen Tutkintovaatimusten mukaisia kirjatenttejä ilmoittaudutaan tenttimään oppiaineiden tenttipäivinä. Tiedekunnan kuulustelut ovat HuK- ja pro gradu -kypsyyskokeiden suorittamista varten. Muiden tenttien suorittamisesta tiedekunnan kuulusteluissa on aina neuvoteltava etukäteen tentaattorin kanssa. Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Tentteihin voi ilmoittautua sähköisesti NettiOpsulla tai toissijaisesti tenttikuorella, joita löytyy toimistosta. Tenttikuori tulee täyttää huolellisesti ja palauttaa historia-aineiden toimistoon. Samana tenttipäivänä voi suorittaa myös useamman tentin. Jokaisesta tentistä täytyy tehdä oma tentti-ilmoittautuminen. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen useampaa suoritusta ei huomioida kysymysten määrässä eikä niitä arvostella kokonaisuutena. Tentin peruuntumisesta on hyvä ilmoittaa tentaattorille tai oppiaineen toimistoon hyvissä ajoin. Muistathan aina kirjoittaa opiskelijanumerosi tenttivastauksiin ja esseisiin yms, jotta tenttisuoritus kohdentuu oikein ja tuloksesi voidaan ilmoittaa ilmoitustaululla ja netti-opsussa. Yliopiston tenttipäivät on tarkoitettu yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Avoimen yliopiston opiskelijat tenttivät omina tenttipäivinään. Lisäohjeita tenttimiseen historia-aineiden kotisivuilta. Opintokokonaisuuksien loppumerkinnät Opiskelijan anoessa tutkintotodistusta tulee hänellä olla opintorekisteriin merkittynä loppumerkinnät niihin vaadituista opintokokonaisuuksista. Historian opintokokonaisuuksien loppumerkinnät eivät tule automaattisesti opintorekisteriin, vaan tarvittavat opinnot suoritettuaan opiskelijan tulee itse pyytää merkintää kokonaisuudesta. Opiskelija täyttää ko. kokonaisuutta koskevan lomakkeen, merkitsee siihen ne kurssit, jotka haluaa käyttää ja jättää lomakkeen toimistoon Erja Aarniolle (Historicum, 1. krs, s-posti erja.aarnio(at)utu.fi). Opiskelijan täytyy itse tarkistaa, että kurssit korvaavat tämän kokonaisuuden osakohdat. Epäselvissä korvaavuuskysymyksissä neuvovat oppiaineiden neuvonnasta vastaavat opettajat. Lomakkeita saa toimistosta ja oppiaineryhmän nettisivuilta: Loppumerkintöjen vastuuhenkilöt oppiaineissa ovat: 6

7 Historian perusopinnot Sakari Ollitervo (kh) Jarkko Keskinen (Sh) Eero Kuparinen (yh) Kulttuurihistorian perusopinnot Kulttuurihistorian aineopinnot Suomen historian aineopinnot Yleisen historian aineopinnot Kulttuurihistorian syventävät opinnot Suomen historian syventävät opinnot Yleisen historian syventävät opinnot Sakari Ollitervo Maarit Leskelä-Kärki Timo Myllyntaus Janne Tunturi Hannu Salmi Marjo Kaartinen Kirsi Vainio-Korhonen Leila Koivunen Yhteiskuntatieteellisten opintojen (opettajiksi aikoville) merkintöjen antamisesta vastaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanslia 7

8 Kevään 2016 opetus historia-aineissa Englishness, Pop and Postwar Britain, 5 ECTS (Popular Culture Studies Pathway) Kari Kallioniemi. Wednesday 12 14, Friday Lecture hall II (except and lecture hall X) Week 9, no lectures. Starts This course will seek to account of how notions of Englishness have been reflected in English/British popular music since the Second World War. The thread that connects it all is the concept of Pop Englishness, which is presented in its broader manifestations (art, cinema, British culture), and especially in this course, in more specifical musical ones. The main aim of the course is to explore the (in)authenticity of English nationalism as it is refracted through pop (music) culture and to decode its complex national tropes by identity, imaginary concepts of a nation, geography, transnationalism and British music industry. Therefore, it will provide material for students interested about popular culture and national identity, performing arts, cultural history/heritage, urban and regional studies. 1. Introduction: Seeking the (In)Authentic Voice of Pop-Britain. 2. Strategies For Conceptualizing Notions of Pop-Englishness (The Peculiarities of English National Pop Identity; Imaginary Englishness; Pop-Geography; Transnationalism, Americanisation and Europe; British Music Management). 3. Pop, English Parochialism and Postwar Britain: Englishness, The History of National Music and The Emergence of British Rock'n'roll. 4. Pop, English Parochialism and Postwar Britain: Swinging London, The British Invasion and Psychedelia. 5. From the Winter of Discontent to Free Enterprise: Punk, Disco and Progressive Rock. 6. From the Winter of Discontent to Free Enterprise: David Bowie, The New Pop and The White British Soul-Boys. 7. The Road to Brit-pop and back: Morrissey as an International Outsider. 8. The Road to Brit-pop and back: The North Strikes Back Madchester and the Northern Metaphor Revisited. 9. The Road to Brit-pop and back: The Battle for Britpop. 10. Conclusion: Post-Brit-Pop and The Ghosts of Englishnesses Past. Korvaavuus: kh: A4.5, A4.13. History of Finnish Popular Culture after World War II, 5 ECTS (Popular Culture Studies: Pathway to Master s Degree) Person in charge: Maarit Leskelä-Kärki. Several lecturers. Wednesday 12 14, Friday Pause Starts The course History of Finnish Popular Culture after World War II offers an overall picture of the development of popular culture in Finland from the late 1940s to the early 2000s and analyses genres and specific themes of Finnish popular culture. Lectures present case studies from the Post War Era including radio and television entertainment, sports, movies and popular music. Assessment: Lectures, additional reading and writing assignments. Korvaavuus: kh: A4.5; Sh A4.5. 8

9 Huomispäivän uutisia - tulevaisuusajattelun historiaa, 5 op (yh) Heli Paalumäki, KL1 KL2, 8 krt, ma klo 12-14, Litzen, ajalla Tulevaisuuden odotukset avaavat ikkunan menneisyyden ihmisten toiveisiin, pelkoihin, aikeisiin ja suunnitelmiin. Menneet tulevaisuudet kertovat suhtautumisesta olosuhteisiin ja halusta muuttaa niitä. Kurssilla tutustutaan tulevaisuusajattelun pitkään historiaan ikuisen paluun myytistä oikeudenmukaisen yhteiskunnan visioihin ja tulevaisuudentutkimukseen jokapäiväisen elämän utopioita unohtamatta. Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään tulevaisuuden ulottuvuutta historiallisena ilmiönä. Opiskelija tutustuu tulevaisuusajattelun historian keskeisiin käsitteisiin ja lähderyhmiin. Teemoihin ja painotuksiin voi myös itse vaikuttaa. Kurssi muodostuu luennoista, aineistojen yhteisestä analysoinnista, opiskelijoiden pienistä alustuksista sekä kirjallisista tehtävistä. Ilmoittautuminen Nettiopsussa mennessä. Korvaavuus: kh A4.9.; Sh: S3; yh: A3.1., S3.1. Irlannin ja Suomen suuret nälänhädät ja niiden tulkinnat 2/5 op (Sh) Timo Myllyntaus, Lari Rantanen, Tuomas Jussila KL1-2, luennot ke klo Janusauditorio, alkaen Luentokurssi perehdyttää opiskelijan komparatiivisen tutkimusmetodin käyttöön ja kansainvälisiin vertailuihin tapaustutkimusten avulla. Tarkastelukohteina ovat Irlannin ja Suomen suuret nälänhädät sekä niiden tulkinnat. Näiden maiden poikkeuksellisen ankaria katoja käsitellään yhteiskunnallisessa kontekstissa ja pyritään löytämään selittäviä tekijöitä vertailun avulla. Erojen ja yhtäläisyyksien avulla pyritään luonnehtimaan näiden maiden kohtaamia satojen menetyksiä, elintarvikekriisejä, väestökatoja ja yhteiskunnallisia muutoksia sekä kansalaisten kokemuksia että kansallisia ominaispiirteitä. Vertailemalla katovuosista elpymistä ja nälänhätien tulkintoja tarkastellaan, millaisia seurauksia näillä väestökatastrofeilla oli ja millaisen jäljen ne ovat jättäneet Irlannin ja Suomen kansalliseen muistiin. Luentokurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää nälänhätien lähtökohtatekijöitä, ominaispiirteitä sekä torjuntakeinojen vaikutusmenetelmiä ja samalla hänelle muodostuu käsitys komparatiivisen menetelmän soveltamismahdollisuuksista. Kurssi koostuu luennoista ja lukupaketista, jotka suoritetaan luentokuulustelulla ja esseellä. Korvaavuus: Sh: A4.4., S3, yh: A3.4 Juutalaiset ovat onnettomuutemme! Holokausti historiantutkimuksen ongelmana, 5 op (yh) Eero Kuparinen, SL2 KL1, pe klo 8 10, ls. I (Tauno Nurmela -sali), Kurssi jatkuu syyslukukaudelta. Korvaavuus: kh: A4.9., A4.10.; Sh A4.5.; yh: A3.1, A3.6. Kielten kiemuroissa syventävä asiakirja- ja käsialakurssi, 5 op (Sh) , kello 14-16, Hovi, koordinaattori Veli-Pekka Toropainen FM Veli Pekka Toropainen: Kurssin aloitusluento 9

10 18.1. FM Veli Pekka Toropainen: Asiakirjojen jäljillä FT Kirsi Salonen: Keskiajan asiakirjat 1.2. FT Tuomo Fonsén: Alasaksasta ruotsiin 8.2. FM Veli Pekka Toropainen: Keskiajan asiakirjoihin liittyvä luento FM Veli Pekka Toropainen: Keskiajan ja uuden ajan alun asiakirjoihin liittyvä luento FT Suvianna Seppälä: 1500-luvun voudintilien maailma FM Veli Pekka Toropainen: ja 1600-luvun asiakirjoihin liittyvä luento FM Veli Pekka Toropainen: 1600-luvun asiakirjoihin liittyvä luento FM Veli Pekka Toropainen: ja 1700-luvun asiakirjoihin liittyvä luento 4.4. FM Panu Savolainen: Käsialan uudet tuulet 1700-luvulta moderniin FM Veli Pekka Toropainen: ja 1800-luvun asiakirjoihin liittyvä luento Opetuksen toteutustavat: Luentoja 24 tuntia, luentoihin liittyviä harjoitustöitä, jotka tarkastaa kurssikoordinaattori. Lisäksi oheislukemistoa. Kurssin pohjalta laaditaan ennalta sovitusta aiheesta essee lopputyönä. Ennakkoilmoittautuminen Nettiopsussa. Korvaavuus: kh: S5. (sopimuksen mukaan); Sh A4.(sopimuksen mukaan) tai S3. Matkojen maailma, 5 op (yh) Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa, KL1, ti klo Janus ja to Pha1, paitsi to Pha2, ajalla Kurssilla tarkastellaan matkustamisen, matkojen ja matkailijoiden historiaa. Painopiste on 1700-luvulta 1900-luvulle. Lähtökohtana on ajatus matkustamisesta olennaisena osana ihmisten elämää. Se voi olla konkreettista siirtymistä paikasta toiseen, mutta mielikuvia vieraista paikoista ja niihin pääsemisestä muotoutuu myös lukuisilla muilla tavoilla. Kurssilla tarkastellaan matkustamista kulttuurisena toimintatapana ja sen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä eri aikoina, esimerkiksi tutkimusmatkailijoiden kohottamista sankareiksi tai toisten matkalaisten leimaamista tyhmiksi turisteiksi. Kurssilla pohditaan myös, miten aiemmat käsitykset vaikuttavat matkailijoihin toimijoina ja miten matkat puolestaan muokkaavat arkea. Kurssilla yhdistyvät luennot ja seminaarityöskentely. Ilmoittautuminen Nettiopsussa mennessä. Korvaavuus: kh: A4.13.; Sh A4.3.; yh: A3.2, A3.5., S3.2, S3.5 Popular Music and Politics, 5 op (kh) Martin Cloonan. Klo E225, Kotimainen kirjallisuus seminaarisali. Pe 5.2. ma 8.2. ja ke In this three seminar course Professor Cloonan reflects upon, and offers insight in to, issues concerning the Politics of Popular Music Politics. Each seminar will examine a different aspect of Popular Music Politics, offering critical insight in to the issues involved. The seminar topics are as follows: 1. Introduction to Popular Music and Politics; 2. Music and 9/11; 3. Popular Music and Violence. The course offers students the opportunity to consider whether Popular Music has Politics and, if so, how those politics should be assessed and studied. Students will be encouraged to actively participate in the seminars and to share their own experiences. 10

11 Selected readings will be provided in advance to registered participants. A separate reading list will also be circulated via moodle. Students should familiarise themselves as much reading as possible with before and during the course. Assessment: pass or fail One 1500 word essay: Is popular music generally politically radical or conservative? Answer with reference to at least two example. Registration Participants to the course need to register in advance by to Paavo Oinonen (paavo.oinonen@utu.fi) to obtain the course materials. Korvaavuus: kh: A4.5. Raj: Brittiläisen Intian historiaa, 5 op (yh) Raita Merivirta, KL1, harjoituskurssi, ke 10 12, Litzen, Kurssilla käsitellään brittien ja intialaisten (kulttuurisia) kohtaamisia Intiassa noin kahden sadan vuoden ajanjaksolla Plasseyn taistelusta (1757) Intian itsenäistymiseen asti (1947). Kurssin kuluessa opiskelija muodostaa yleiskuvan ajanjaksosta sekä perehtyy tarkemmin yhteen kurssin valinnaisista teemoista. Tarkastelemme muun muassa brittien ja intialaisten uudistuksia ja modernisointipyrkimyksiä, syntyneitä väkivaltaisiakin konflikteja (kuten 1857 sepoykapina ja 1919 Amritsarin verilöyly) ja niiden seurauksia, Intian itsenäistymisprosessia, Gandhin väkivallatonta kampanjaa, hindujen ja muslimien välisiä suhteita, maskuliinisuutta suhteessa imperialismiin sekä populaarikulttuurin kuvauksia brittiläisestä Intiasta. Käsittelemme aiheita vieraan kohtaamisen ja erilaisten kulttuurien vuorovaikutuksen näkökulmista. Kurssi koostuu luennoista, luettavista teksteistä ja niistä käydyistä keskusteluista sekä opiskelijoiden esityksistä ja kirjallisista töistä. Ilmoittautuminen Nettiopsussa mennessä Korvaavuus: kh: A4.13.; yh: A3.2., A3.6, S3.2, S3.6 Sallivuudesta rajoihin: suomalaisen seksuaalisuuden historiaa, 5 op Koordinaattori Mari Välimäki (marivaz@utu.fi) KL2, Torstaisin klo ( , myös kiirastorstaina 24.3.) Janus-sali. Kurssilla tarkastellaan seksuaalisuutta varhaismodernin ajan Suomessa. Keskiössä on se, miten ihmiset kokivat ja ilmaisivat seksuaalisuuttaan. Kurssi koostuu kahdeksasta luennosta, joista jokaisella käsitellään teemaa eri näkökulmista. Kurssi suoritetaan luentopäiväkirjalla, ja lisäksi opiskelijat laativat esseen. Kurssin luennoitsijat: Mari Välimäki: Yhden illan juttuja vai parisuhteita? Nuorten miesten seksuaalisuhteet luvun Turussa Veli-Pekka Toropainen: Turun porvariston seksuaalimoraali 1600-luvulla Tiina Miettinen: Neitsyt, piika ja emäntä. Nuoren naisen roolit ja 1700-lukujen maaseudulla Panu Savolainen: Seksuaalirikollisia vai viattomia rakastavaisia? Kaupunkien alempien väestönosien seksi 1700-luvun Turussa 11

12 Sofia Gustafsson: Sex and the City - Soldiers, Camp-followers and Locals in Mid-eighteenth Century Helsinki Johanna Ilmakunnas: Eliitit ja seksuaalisuus 1700-luvulla Kirsi Vainio-Korhonen: Maksettu rakkaus prostituutio varhaismodernissa Suomessa Pasi Saarimäki: Aviorikokset suomalaisella maaseudulla 1800-luvun lopussa Pyhän avioliiton rikkoutuminen Suoritustapa: Luentopäiväkirja ja essee. Ei ennakkoilmoittautumista. Korvaavuudet: Sh: A4.2. tai S3. Uuden ajan alun lähteille -seminaari, 5 op (kh) Marjo Kaartinen KL2, ke klo 8 10, E117 Litzen. Uuden ajan alun Eurooppa oli puritaanisen ja vapaamielisen, avoimen ja suljetun, uuden ja vanhan kohtaamisten luomien jännitteiden maailma. Se oli aikaa, jolloin vääränlaisista sanoista saattoi menettää päänsä, mutta jolloin myös moninaisuutta siedettiin ja maailmaa kierrettiin. Kurssi antaa työvälineitä tähän meille osin outoon ja vieraaseen mutta niin kiehtovaan maailmaan perehtymistä varten. Kurssilla tehdään kokeilevia löytöretkiä muiden muassa uuden ajan alun eurooppalaiseen keittotaitoon, puutarhanhoitoon, lääkintään, tapakasvatukseen, kauneudenhoitoon ja kuriositeettikokoelmien rakentamiseen. Suoritustapa: Seminaari-istunnot, tehtävät ja ryhmätyöt. Ilmoittautuminen: Kurssille ilmoittaudutaan NettiOpsussa tammikuun loppuun mennessä. Osallistujamäärä: enintään 20. Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu aineopintoja aloittaville. Huom! Runsaiden ryhmätöiden vuoksi kurssille osallistuminen edellyttää läsnäoloa Turussa epäsäännöllisinä aikoina. Korvaavuus: kh: A4.13 uusi aika tai sopimuksen mukaan; VAAO3 Ytimen varjossa. 30 vuotta Tshernobylistä 5 op (kh) Useita opettajia. Pe : , Tauno Nurmela -sali (Päärakennus T1) Huhtikuun 26. päivänä 1986 Ukrainassa tapahtui historian pahin ydinvoimalaonnettomuus. Tieto Neuvostoliiton alueella sattuneesta suuronnettomuudesta kulki hitaasti, ja katastrofin laajuus selvisi vähitellen. Kulttuurihistorian oppiaineen järjestämässä seminaarissa tarkastellaan ydinvoimaan ja ydinvoimalaonnettomuuksiin liittyviä kulttuurisia, poliittisia ja historiallisia taustoja ja käsityksiä. Seminaarin voi ottaa opintoihin, ja tarkemmat suoritusohjeet julkaistaan helmikuussa. Korvaavuus: kh A4.10., A4.12. HUOM. Katso opetusohjelman lopusta muu kuin historia-aineiden järjestämä luentoja seminaariopetus 12

13 Kulttuurihistorian oppiainekohtainen opetus A1. Avaintekstejä kulttuurihistoriaan 3 op (kh) Sakari Ollitervo. Luennot ma 12 14, , Janus-sali. Opintojakso avaa näköalan kulttuurihistoriallisen tutkimuksen klassikoihin, suuntauksiin ja aihepiireihin, metodologisiin lähtökohtiin ja työskentelytapoihin. Huomion kohteena ovat kulttuurihistorian kehitys viime vuosikymmeninä sekä teoreettisen ajattelun ja empiirisen työskentelyn vuorovaikutus. Kurssin yhteydessä luetaan kirja Avaintekstejä kulttuurihistoriaan. Toim. Hanna Järvinen ja Kimi Kärki. Cultural history kulttuurihistoria 6. k&h, Turku Kurssi suoritetaan suullisen esityksen ja oppimispäiväkirjan avulla. Opiskelija tuntee tiedekirjoittamisen lähtökohdat ja tunnistaa sen eri muotojen (tieteellinen artikkeli, essee, popularisoiva esitys, kritiikki) keskeiset tavoitteet. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihistorian tiedekirjoittamista ja soveltaa saamaansa palautetta omiin teksteihinsä. A2. Risteävät maailmat 5 op (kh) Maarit Leskelä-Kärki. Luennot ma ja ti 12 14, , Janus-sali. Kurssi perehdyttää kulttuurisen kohtaamisen ja vaihdon luonteeseen. Opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Tavoitteena on ymmärtää, miten kulttuurit syntyvät ja kehittyvät vuorovaikutuksessa keskenään. Historia kertoo kulttuurien moninaisuudesta, erityispiirteistä, kehityksestä ja suhteista. Kulttuurit tulkitsevat itseään ja toisiaan ja yrittävät suhtautua toistensa menneeseen tai nykyiseen olemassaoloon. Kulttuurien väliset suhteet ilmenevät eri muodoissa, rauhanomaisesta vuorovaikutuksesta ja kulttuurilainoista konflikteihin. Opintojakso syventyy myös kulttuuriseen muistiin käsitellessään yhteisöjen tapoja muistaa menneisyyttään. Lisäksi pohditaan kulttuurihistoriallisen tutkimuksen kannalta niitä teoreettisia malleja ja käsitteitä, joilla on yritetty tavoittaa ja selittää kulttuurien rakenteita, eroja ja historiallisuutta. Kurssi johdattaa käsitteiden "länsimainen kulttuuri" ja "kulttuurirelativismi" sisältöön ja ongelmiin. Toteutustavat: Luentokurssi. A3.3. Kulttuurihistorian kirjoittaminen 5 op (kh) Vastuuopettaja: Maarit Leskelä-Kärki, useita luennoitsijoita. Luennot ti 12 14, kello 12-14, seminaarihuoneessa E117 Litzen, Minerva, Sirkkala Johdantoluento (Maarit Leskelä-Kärki) 2.2. Tiedeviestintä 9.2. Tiede, tieto ja kirjoittaminen. Historiatiedon esittämisen lajit (Anu Lahtinen) Kirjoittaminen luovana prosessina (Niina Repo) Temaattisiin työpajoihin jako tapahtuu ensimmäisellä luennolla ja se tehdään arpomisperiaatteella. Ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran viikolla 7 ja sen jälkeen oman aikataulunsa mukaan ja jatkavat huhtikuulle asti. Projektiryhmät: 13

14 Ryhmä I ti 10 12, alkaen , Minerva, E117 Litzen Ryhmä II ke 10 12, alkaen , Minerva, E104 Virkkunen Ryhmä III pe 10 12, alkaen , Minerva E104, Virkkunen Kurssin loppuseminaari järjestetään tiistaina klo Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan käytännössä niitä taitoja, jotka on opittu kohdassa A3.2. Luennot käsittelevät kirjoittamisen merkitystä kulttuurihistoriallisessa tutkimuksessa ja tieteen popularisoinnissa sekä tiede- ja tietokirjoittamisen yleisiä piirteitä, lajeja, tyylejä ja foorumeita. Työpajoissa tehtävissä kirjoitustöissä harjoitellaan luennoilla opittua tuottamalla erityyppisiä aineistoja eri foorumeille. Kurssin tavoitteena on tehdä kulttuurihistoriaa hyvin käytännönläheisesti ja siten harjoittaa myös työelämässä vaadittavia taitoja (kirjoittamisen ohella myös projektityöskentelyä, projektinhallintaa, esimiestaitoja, ohjausta, eri viestintävälineiden hallintaa, mediataitoja). Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus, työpajatyöskentely (itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely). Vaadittavat opintosuoritukset: Luentopäiväkirja, harjoitustyö(t) + osallistuminen kontaktiopetukseen. Edeltävät opinnot: Kulttuurihistorian perusopintojen P3 (Kulttuurihistorian aikakaudet) / Historian perusopintojen P3 (Näkökulmia historiaan). Lisätiedot: Mikäli opiskelija tekee myös yleisen historian aineopinnot, joihin kuuluu vastaavanlainen kurssi (Keskusteleva historia 5 op), voi hän halutessaan korvata kurssin suorittamalla kohdasta A4 5 op. Kandidaattiseminaarit Syksyllä alkaneet ryhmät jatkavat ma ja ke (KL1), alk. ma Leskelä-Kärki ma ja ke (E104 Virkkunen) ja Ollitervo alk ma (E119 Juva) ja ke (E117 Litzen). Maisteriseminaarit Ryhmä 1: Hannu Salmi, parillisten viikkojen keskiviikkoina 10 12, E223, alkaa Ryhmä 2: Marjo Kaartinen, maanantaisin 14 16, E117 Litzen, alkaa Huom! Ryhmiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Teemaseminaarit Muisti ja kerronta. Maari Leskelä-Kärki ja Otto Latva. Maanantaisin klo 10 12, E117 Litzen. Alkaa Populaarikulttuuri ja materiaalinen kulttuuri. Kimi Kärki ja Heta Lähdesmäki. Tiistaisin klo 14 16, E117 Litzen. Alkaa Vanhat ajat. Harri Kiiskinen ja Reima Välimäki. Perjantaisin klo 12 14, E117 Litzen. Alkaa Muodintutkimuksen graduseminaari (5 op). Annamari Vänskä. Maanantaisin klo 10 12, metu seminaarihuone E323. Alkaa Ilmoittautumiset s-postitse: annamari.vanska@utu.fi. 14

15 Jos haluat liittyä mukaan teemaseminaarien toimintaan kesken lukuvuoden, ota yhteyttä seminaarin vetäjiin. Tutkimusryhmät Tilan ja aineellisen kulttuurin tutkimusryhmä. Riitta Laitinen, ke 12 14, E225. Vanhojen aikojen tutkimusryhmä. Marjo Kaartinen, ke 14 16, E117 Litzen. Populaarikulttuuri ja mediateknologia. Silja Laine, pe 10 12, E117 Litzen. Sukupuoli, kirjoittaminen ja tekstuaalisuus. Maarit Leskelä-Kärki ja Kirsi Tuohela, ke 14 16, E123 Sukupuolentutkimus. Tiedon ja tunteen historian tutkimusryhmä. Hannu Salmi, Ti 14 16, E223 Yl.kirjall.tiede. Tutkimusryhmien toiminnasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan suoraan yhteyttä ryhmien vetäjiin. Kunkin ryhmän käynnistymisestä tiedotetaan vuoden 2016 alussa. Suomen historian oppiainekohtainen opetus A1.1. Suomen historian lähestymistapoja, 2 op (Sh) Jarkko Keskinen, KL 1, ti HOVI (V105) Artium, alkaen Opintojakso antaa valmiudet ymmärtää Suomen historian asemaa osana muita ihmistieteitä. Opiskelija saa käsityksen Suomen historiankirjoituksen vaiheista sekä sen keskeisistä lähestymistavoista ja yhteyksistä lähitieteisiin. Hän oppii myös jäsentämään Suomen historian tutkimusta pitkästä ajallisesta näkökulmasta. Opiskelija perehtyy Suomen historiaan tieteenä sekä Suomen historian tutkimussuuntauksiin ja niiden yhteyksiin muihin tieteenaloihin. Jakson aikana perehdytään erityisesti kansallisen historiantutkimuksen asemaan kansainvälistyvässä maailmassa. Huomion kohteena on Suomen historian kehitys kansakunnan yhteisestä valtiokeskeisestä historiasta kohti pienempiä kertomuksia, lähemmäs pienyhteisöjä ja "tavallista" ihmistä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, tenttiin vaadittavan oheismateriaalin lukeminen sekä kirjallinen tentti. Opintojakso koostuu luennoista, 12 h sen yhteydessä tehtävästä ryhmätyöstä ja tentistä. A1.2. Suomen historian aineistot ja vanhat käsialat, 5 op (Sh) Suvianna Seppälä ja Kirsi Vainio-Korhonen, KL 1- KL 2, ma 12-14, Hovi (V105), Artium, alkaen Tavoitteet: Opiskelija saa kurssilla perusvalmiudet erilaisten Suomen historian tutkimuksessa käytettyjen lähdeaineistojen käyttöön ja analyysiin. Opiskelija saavuttaa valmiuden lukea Itämeren piirissä ja saksalaisella kielialueella 1800-luvulle asti käytössä olleella ns. saksalai- 15

16 sella kirjaimistolla laadittuja asiakirjoja mm. kirjeitä, tiliaineistoa, oikeuspöytäkirjoja ja henkikirjoja sekä tuntee kirkonarkistojen keskeiset väestöhistorialliset lähteet. Lisäksi opiskelija saa perustiedot arkistotieteestä ja keskeisten suomalaisten arkistojen toiminnasta. Käytännön tasolla opiskelija saa henkilökohtaisen opastuksen siinä, miten tutkija toimii arkistossa ja sähköisessä ympäristössä. Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, tutustumiskäynneistä ja harjoituksista. Luennoilla käsitellään arkistotieteen perusteita ja keskeisiä Suomen historian tutkimuksessa käytettyjä lähdeaineistoja, viranomaisarkistoja, yksityisarkistoja, sanomalehtiä ja muistitietoaineistoa. Turun maakunta-arkistossa ja Turun kaupunginarkistossa tutustutaan arkistoaineistoihin, arkistotekniikkaan ja aineistojen tulkintaan. Kurssi sisältää lisäksi katsauksen eri aikoina käytettyjen kirjoitustapojen kehitykseen ja ohjattua harjoittelua lukujen asiakirjojen tulkintaan. Kurssilla tehdään harjoitustehtäviä verkkoympäristössä sekä harjoitellaan tietokoneluokassa sähköisten aineistojen hakua ja erilaisten aineistotietokantojen käyttöä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin, harjoitustehtävien tekeminen sekä kirjallinen tentti Toteutustavat: Luento-opetus ja harjoitukset 24 h, verkkotehtävät, tutustumiskäynnit arkistoihin Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät (KL 1-2) Kurssi kestää kaksi periodia A1.3. Tiedon haku ja hallinta Tietoverkot historiantutkimuksen apuna (verkkokurssi), 3 op Opettaja: Tapio Onnela A2 Huoneentaulun maailma ihmisiä Suomessa keskiajalta varhaismoderniin, 5 op (Sh), Vainio-Korhonen Kirsi, KL 2, alk ke klo 10 12, paikka Janus-sali. Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystään Suomen alueen vanhemmasta historiasta ja yhteiskunnasta osana Ruotsin valtakuntaa, Itämeren piiriä ja Eurooppaa. Sisältö: Kurssi koostuu luennoista ja tenttiin luettavasta kirjallisuudesta, joka valitaan kolmesta vaihtoehdosta. Luennoilla käsitellään Suomen yhteiskuntahistoriaa Itämeren alueen ja laajemminkin eurooppalaisessa kontekstissa keskiajalta 1800-luvun alkupuolelle. Osiossa laajennetaan Suomen historian peruskurssilla saatuja tietoja eri yhteiskuntaryhmien asemasta ja vuorovaikutussuhteista ja pohditaan perheen, sukupuolen, kasvatuksen ja työn merkitystä menneisyyden arjessa. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, tenttiin vaadittavan kirjallisuuden lukeminen sekä kirjallinen tentti Arviointi: 0-5 Toteutustavat: Luento-opetus 16 h sekä kirjallisuus. Kurssiin sisältyy etukäteistehtävä, josta järjestetään informaatiotilaisuus keskiviikkona 3.2. klo luentosalissa Janus. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät, KL 2 16

17 Kirjallisuusvaihtoehdot, joista valitaan yksi kohta (1., 2., tai 3.) tenttiin 1. Kari Tarkiainen: Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan. Suomen ruotsalainen historia 1 (2010) 2. Mirkka Lappalainen: Pohjolan Leijona Kustaa II Adolf ja Suomi (2014) JA Peter Englund: Pultava (2010) 3. Kirsi Vainio-Korhonen: Sophie Creutzin aika. Aateliselämää 1700-luvun Suomessa (2008) JA Sofie Munsterhjelmin aika. Aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (2012) Kandidaattiseminaari Kallioinen: ma JA ke 12 14, Juva, alkaen (jatkuu syksyltä) Maisteriseminaarit Ryhmä 1 (Vainio-Korhonen): ke Juva, alkaen Ryhmä 2 (Myllyntaus): to klo 16 18, Juva, alk Tutkijaseminaari Vainio-Korhonen ti 14 16, Juva, alkaen Yleisen historian oppiainekohtainen opetus A1.1 Tutkimuksellisia näkökulmia yleiseen historiaan, 5 op (yh) Merivirta, Huhta, Paalumäki, KL1, ti ja pe Pha1, ajalla Mitä on yleinen historia? Mitä kiinnostavaa sen alalla tapahtuu? Mitä ja miten henkilökunta tutkii? Kurssi johdattelee yleisen historian aineopintoihin. Se perehdyttää tutkimuksellisten näkökulmien ja käsitteiden käyttöön sekä antaa työvälineitä kriittiseen ajatteluun ja lukemiseen. Kurssi koostuu pakollisesta luento-osuudesta (14 h), luentoihin liittyvistä Moodletehtävistä sekä luentosarjan päätteeksi tehtävästä kirjallises-ta työstä. Kurssille ilmoittaudutaan ensimmäisellä luennolla. Kandidaattiseminaarit Ryhmä 1 (Kuparinen): ti ja to 12 14, Jäntere, alk ja Ryhmä 2 (Tunturi): ke ja pe Jäntere, alk Maisteritutoriaalit Kokoontumispaikkana yleisen historian kahvihuone tai sop. mukaan Ryhmä 1 (Skurnik): ti 10 12, alk

18 Ryhmä 2 (Karppinen): to 12 14, alk Ryhmä 3 (Tanninen): to 12 14, alk Maisteriseminaarit Ryhmät jatkavat syyslukukaudelta: Ryhmä 1 (Kuparinen) (SL1 KL2): ti 14 16, Jäntere, alk Ryhmä 2 (Koivunen) (SL1 KL2): ma ja to 14 16, kahvihuone, alk Ryhmä 3 (Syrjämaa) (SL1 KL2): ma ja ke 10 12, Jäntere, alk Syksyllä 2016 alkavien maisteriseminaarien infotilaisuus pidetään ke klo 10 12, Jäntere-salissa. Tutkijaseminaari to Jäntere, alk

19 Kevään 2016 verkkokurssit Keväällä 2016 opetustarjonnassa on Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen kursseja. Kukin oppiaine hankkii tietyn määrän kurssipaikkoja, jotka käytetään ko. oppiaineen opintoja korvaaviin kursseihin. Kulttuurihistorialla on syksyn verkkokursseille 30 paikkaa, Suomen historialla 5 8 paikkaa sekä yleisellä historialla 5 8 paikkaa. Paikat jaetaan ilmoittautumistilanteen mukaan. Aineopintojen pakolliselle Tiedon haku ja hallinta -kurssille otetaan kaikki ilmoittautujat, mutta muuten opiskelija voi saada pääsääntöisesti paikan yhdelle ilmoittautumistaan kursseista. Valinnoista ilmoittavat oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaava opetushenkilökunta, mutta kursseja koskeva tieto tulee kurssin opettajalta. Ilmoittautuminen kevään 2016 kursseille alkaa klo ja päättyy , klo Lisätietoja kursseista ja ilmoittautuminen: Britti-imperialismi Afrikassa viktoriaanisella kaudella 5 op Opettaja: Taneli Hiltunen. Kurssilla perehdytään britti-imperialismin erityispiirteisiin kuningatar Viktorian hallituskauden loppupuolella sodankäynnin ja sen kulttuuristen representaatioiden näkökulmasta. Maantieteellisenä fokuksena on Saharan eteläpuolinen Afrikka, ja esimerkkitapauksena tutustutaan vuonna 1879 käytyyn zulusotaan. Sen alkuvaiheessa brittijoukot kärsivät useita kotimaassa tyrmistystä herättäneitä tappioita, kunnes vastarinta murskattiin toisella, laajemmalla invaasiolla, mikä tiesi itsenäisen zulujen kuningaskunnan loppua. Korvaavuus: kh: A4.13. Eläinten historiaa 5 op Opettaja: Hannele Klemettilä. Ihmiset ja eläimet ovat eläneet maapallolla rinnakkain vuosituhansien ajan. Eläimet ovat tarjonneet ihmisille paitsi ruokaa ja materiaaleja, myös työvoimaa, seuraa ja virkistystä, symboleita ja ajattelun apuvälineitä. Kaikkina aikoina hyvinkin erilaisia suhtautumistapoja on voinut vallita rinnakkain yhden ja saman kulttuurin sisällä. Kurssilla perehdytään sekä yksittäisten eläinten historiaan että uskomuksissa, tavoissa, mielikuvissa ja asenteissa tapahtuneisiin muutoksiin esihistorialliselta ajalta meidän päiviimme. Korvaavuus: kh: A4.12; Sh A4.1. tai S3; yh: A3.3. Esinekulttuuri Suomessa - esineitä ajassa ja arjessa 5 op Opettaja: Maija Mäkikalli. Ensimmäiset dokumenttimme menneisyyden ihmisistä ovat artefakteja, ja nykyajan ihmisten tuottama esineiden massa on jopa havaintokykymme rajoja 19

20 koettelevan valtava. Esineet ovat kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneita, niitä käytetään eri tavoin ja eri tarkoituksiin. Kurssi johdattelee Suomen esinekulttuuriin tarkastelemalla esineitä ajallisessa kontekstissa arjen, muotoilun sekä paikallisuuden näkökulmista. Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään kokonaisvaltaisesti suomalaista esinekulttuuria, ja tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan niitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineiden ajalliseen kontekstiin. Korvaavuus: kh: A4.3; Sh A4.3. tai S3 Finland, the world economy, and the Cold War 5 op Teacher: Niklas Jensen-Eriksen. The Cold War between the socialist and capitalist blocs had an impact on practically every field of human activity. After all, the conflict was not only a military or a diplomatic confrontation but at least as much a battle for hearts and minds and for economic superiority. In the course we will consider what impact the Cold War had on the Finnish foreign trade and on the economic development of the country. How did the superpowers and their allies try to use economic tools to promote political goals? What impact did these actions have on Finland? How did the Finnish government and the Finnish companies try to defend their interests in the Cold War world? Korvaavuus: Sh A4.4. tai S3 Identities in European History 5 op Tutor for Finnish students is Anne Kupila. The aim of the course is to examine, how ideas of identity are created, reinforced and modified in European history. This question will be studied from different viewpoints and time periods. The focus will be on the questions of language, politics and religion. These questions will be examined in different time periods and topics. Students will learn to use key concepts concerning European identity in history. Course takes place in web-based international and local study groups. Korvaavuus: kh: A4.7; yh: A3.2. Kirjahistorian perusteet ja tutkimus 2 5 op Opettaja: Tuija Laine, kirkkohistoria, HY. Mitä kertovat mummolan vintiltä löytyvät vanhat opukset? Mistä kirjoja ostettiin ennen Akateemisen kirjakaupan perustamista? Millaista oli tenttiin luku neljäsataa vuotta sitten? Kirjahistorian perusteita tarkastelevalla luentosarjalla tutustutaan erilaisiin kirjahistoriaan liittyviin teemoihin, kuten lukemiseen, kirjakauppaan, kirjojen levitykseen, sensuuriin, kirjan painamiseen, kirjan vaikutushistoriaan. Korvaavuus: kh: A4.1, yh: A3.5. Kuva ja propaganda 4 5 op Opettajat: Olli Kleemola, Aake Kinnunen. Kurssilla perehdytään sotien valokuvaamiseen ja kuvien propagandistiseen käyttöön aina 1930-luvulta nykypäivään. Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien kautta niin kansallista identiteettiä rakenta- 20

21 neisiin kuviin kuin kriisiajan kuvallisen viestinnän ja propagandan erityispiirteisiinkin. Kurssin jälkeen opiskelijat kykenevät tulkitsemaan yhä visuaalisemmaksi muuttuvaa mediamaisemaa sekä ymmärtävät, miksi eri aikojen kriiseistä otetut kuvat ovat sellaisia kuin ovat. Korvaavuus: kh: A4.10; Sh A4.4. tai S3. Liikenteen kulttuurihistoriaa 5 op Opettaja: Teija Försti. Kurssilla tarkastellaan liikennettä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Aikarajaus on 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Kurssin aineistona on sekä kotimaisia että englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita. Kurssin yhteisissä verkkokeskusteluissa, lähdeanalyysitehtävässä ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä: Liikennekulttuuri on käsite, joka on toistuvasti esillä nykyhetken julkisessa keskustelussa. Mitä käsitteellä liikennekulttuuri tarkoitetaan? Miten eri liikennevälineet ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen ja liikkumiseen Euroopassa? Millaisia tunteita ja aistimellista kokemista liikenteeseen on liitetty? Miten sukupuoli ja liikenne ovat kytkeytyneet toisiinsa? Korvaavuus: kh: A4.3; Sh A4.3. tai S3 Suomalaisuus populaarimusiikissa 2 5 op Opettaja: Kimi Kärki. Kurssin ideana on tarkastella suomalaisuuden ulottuvuuksia toisen maailmansodan jälkeisessä populaarimusiikissa. Suomalaisuus ymmärretään tässä symbolisena ja myös konkreettisena kulttuurituotantona, monikerroksellisena rakenteena, joka toisaalta heijastaa vallitsevia käsityksiä kansallisuudesta, toisaalta haastaa ja uudelleenluo niitä. Pohjimmiltaan kurssi käsittelee populaarimusiikin merkitystä kansalliselle identiteetille. Kurssi kytkeytyy kiinteästi Yle Teeman tuottamaan 6-osaiseen televisiosarjaan Takamaa. Korvaavuus: kh: A4.5. Tiedon haku ja hallinta Tietoverkot historiantutkimuksen apuna 3 op Opettaja: Tapio Onnela. Kurssilla tutustutaan Internet-tiedonhaun erityispiirteisiin historiantutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan myös tiedeyhteisön sähköisiä kommunikointitapoja, sähköisten lähteiden problematiikkaa, sekä digitalisoitumista historiantutkimuksen kannalta. Kurssi suoritetaan erilaisilla tiedonhakutehtävillä sekä verkkolähde analyysillä. Kurssille ilmoittautuneille lähetetään ennen kurssin alkua osallistumisohjeet sähköpostilla. Korvaavuus: kh: A3.1; sh: A1.3; yh: A2.1. Tulkintojen lähteillä. Harjoituskurssi historiantutkimuksen uusista lähestymistavoista 5 op Opettaja: Teija Försti. Tulkintojen lähteillä on nimensä mukaisesti kurssi, jolla harjoitellaan tulkintojen tekemistä menneisyydestä alkuperäislähteiden avulla. Tavoitteena on soveltaa historiantutkimuksen uusia lähestymistapoja empiiriseen aineistoon ja tutustua historiantutkimuksessa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin muutoksiin. Korvaavuus: kh: A

22 Uusi sotahistoria 5 op Opettajat: Olli Kleemola & Virpi Kivioja. Viime vuosina sotahistoria on kokenut muodonmuutoksen. Operaatiokeskeinen, joukkojen liikkeistä ja taistelujen lopputuloksista sekä ylimmän sodanjohdon päätöksistä kiinnostunut "perinteinen" sotahistoria on väistynyt taka-alalle. Esiin nousseen "uuden sotahistorian" (new military history) tutkimuksissa ääneen pääsevät sotilaiden lisäksi myös kotirintama sekä erilaiset vähemmistöt, joiden sotakokemus saattaa poiketa merkittävästi kansallisesta narratiivista. Verkkokurssilla tutustutaan uuden sotahistorian eri näkökulmiin sekä käsitellään aihetta monipuolisesti erilaisten lähdeaineistojen ja monimuotoisten tehtävien kautta. Korvaavuus: kh: A4.10; Sh A4.4. tai S3; yh: A3.6. Valokuvat kulttuurin kuvastimena 5 op Opettajat: Tiina Männistö-Funk ja Olli Kleemola. Kurssilla perehdytään yksityisen valokuvauksen muuttuneisiin käytäntöihin ja kuvaustoiminnan muuttuneisiin kulttuurisiin merkitykseen aina valokuvauksen syntyhetkistä nykypäivään. Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien kautta valokuvan kulttuurisiin merkityksiin länsimaissa. Kurssin jälkeen opiskelijat omaavat valmiuden käyttää kuva-aineistoja omien tutkimuksiensa lähteinä. Korvaavuus: kh: A4.6; Sh A4.5. tai S3 Ympäristöhistoria 3 5 op Opettaja: Sami Louekari. Kurssilla käsitellään ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta metsästäjäkulttuureista nykypäivään. Kurssi antaa opiskelijalle kuvan ympäristöhistoriasta osana historiatiedettä ja muita yhteiskuntatieteitä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys ihmisestä ympäristöään hyödyntävänä toimijana sekä ihmisen luontosuhteessa tapahtuneista muutoksista. Kurssi on kokonaan uudistettu versio varhaisemmasta kurssista "Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen historia" Korvaavuus: kh: A4.12; Sh A4.1. tai S3 Laitoksen ja muiden tahojen tuottamaa opetusta keväällä 2016 Constructions Of Ethnicity In American Cinema, 3 6 op (North American Studies) Pirkka Kivenheimo, Mondays 16 20, Pub 2, starts The United States has been called a melting pot of different cultures and ethnicities. As a prominent constructor of American identity and a reflector of that identity both internationally and domestically, Hollywood has always had a major role in influencing the way both Ameri- 22

23 can and international audiences perceive various ethnic groups. The course examines the ways in which images of different ethnic groups have been constructed and re-constructed throughout the history of American cinema from the beginning of the 20th century to the present day. The course work includes an exam that will give the student 3 op. To earn extra study points the student has an option to write an essay worth 1, 2 or 3 op. Korvaavuus: kh: S.5. sopimuksen mukaan; yh: A3.2 (väh. 5 op) Digitaaliset ihmistieteet, 5 op (hum. tdk) Marjut Johansson ja muita opettajia, ti klo , Janus, alk Digitaaliset ihmistieteet -kurssi tarjoaa katsauksen digitaalisiin ihmistieteisiin, niiden nykytilaan ja tulevaisuuteen. Luentosarjan aikana opiskelija tutustuu digitaalisten ihmistieteiden erilaisiin tutkimusnäkökulmiin. Hän saa kattavan kuvan digitaalisten ihmistieteiden perusteista ja oppii soveltamaan aineistoon jotakin lähestymistapaa. Kurssilla käsitellään digitaalisten ihmistieteisiin kuuluvia erilaisia digitaalisia aineistoja, menetelmiä ja työkaluja. Digitaaliset aineistot ovat avoimia, monimuotoisia tai niitä kerätään reaaliaikaisesti. Aineistoja yhdistellään ja hyödynnetään uusilla tavoilla. Lisäksi muistiorganisaatiot ovat vahvasti digitoimassa kokoelmiaan ja sähkösyntyinen aineisto tulee korvaamaan analogisen aineiston nopeassa tahdissa. Digitaalisissa menetelmissä korostuvat sekä laadullisten että kvantitatiivisten menetelmien käyttö. Datan perusteella tehdään erilaisten tutkimusilmiöiden mallinnusta. Tutkimuskohteina voivat esimerkiksi olla vuorovaikutus, kielten ja kulttuurien muutokset sekä historialliset muutokset. Kurssi koostuu luennoista, joilla luennoitsijat kertovat omista tutkimusaiheistaan ja - tuloksistaan ja opastavat aineistojen, menetelmien ja työkalujen käyttöön. Lisäksi kurssin aikana järjestetään monitieteinen datatyöpaja, jossa analysoidaan pienryhmissä kurssin aihepiireihin liittyvää dataa. Korvaavuus: kh: S5.; J5; Sh:S3 ; yh: A4, S2 Elvira Willmanista Arto Salmiseen: Sata vuotta suomalaista työväenkirjallisuutta, 3 tai 5 op (kotim. kirjallisuus, kh & Sh) Ma klo Janus ja to klo Pha1, KL 2, , koordinaattori: Kati Launis (klaunis@utu.fi) Suomessa on kirjoitettu työväenkirjallisuutta yli sadan vuoden ajan. Viime vuosina tutkijoiden kiinnostus tätä kirjallisen, kulttuurisen ja historian kentän ilmiötä kohtaan on noussut: Kuka oli ja on työläiskirjailija ja millä kriteerein? Mitä tekemistä luokalla on kirjallisuuden sen kirjoittamisen, lukemisen ja levittämisen suhteen? Millaista oli olla työläiskirjailija 1900-luvun taitteen Suomessa entä nykypäivänä? Millaisia keskusteluja tekijyydestä ja luokasta työväenkirjallisuuden tutkimuksessa on käyty? Monitieteisen kurssin puhujat tulevat kirjallisuudentutkimuksen, historian, kulttuurihistorian ja folkloristiikan oppiaineista. Kurssi perustuu luennoijien yhteistyöhön, jonka tuloksena ilmestyy Journal of Finnish Studies -lehden teemanumero suomalaisesta työväenkirjallisuudesta ja erityisesti sen kansainvälisyydestä. Kurssi tarjoaa paitsi ajantasaista teoreettista tietoa myös läpileikkauksen suomalaisen työväenkirjallisuuden ja laajemminkin työväenkulttuurin historiaan sadan vuoden ajalta. Korvaavuus: kh: A4.6; Sh A4.2. tai S3. 23