Helsinki No YS Peter Storsjö, Nybyn kartano Nybyntie Karjaa

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y No YS 1179 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Peter Storsjö, Nybyn kartano Nybyntie Karjaa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Emolehmäpihatto Nybyntie 111, Karjaa Nyby RN:o 1:70, Nyby, Karjaa Toimialatunnus: (TOL 2002) y tunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle MAKSU 2 119,50 A AT2270 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (24) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Karjaan teknisen lautakunnan rakennuslupajaosto on hyväksynyt päätöksellään 72/ ilmoituksen koskien vanhan navetan muuttamista hevostalliksi. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Peter Storsjö on tehnyt vuokrasopimuksen H. W:n kanssa peltoalasta 9,72 ha. Vuokra aika on Sopimus on sen jälkeen voimassa vuosi kerrallaan, jos sopimusta ei irtisanota. Karjaan kaupunki ja Nybyn kartanon omistaja ovat tehneet sopimuksen Nybyn pohjavedenottamon vedenotosta ja Nybyn kartanon oikeudesta talousveden saantiin. Seutukaavan mukaan pihattonavetan sijoitusalueella on merkitty aluevarauksena M maa ja metsävaltainen alue. Uudenmaan maakuntakaavan mukaan pihatto sijoittuu alueelle, jolla on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Tilan Nyby eteläosassa on merkintä pv pohjavesialue. Alueella on Mustionjokilaakson vahvistettu osayleiskaava, jossa on merkintä M. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Karjaan kaupungin Nybyn kylässä tilalla Nyby RN:o 1:70 (kiinteistörekisteritunnus ). Suunniteltu pihatto tulee sijoittumaan Hemkärret nimisen pellon pohjoispuolelle metsän laitaan. Lähimmät häiriintyvät kohteet Suunnitellun pihaton kaakkoispuolella noin metrin päässä on luvan hakijan asuinrakennus / Nybyn päärakennus. Lähimpien ulkopuolisten naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat pihaton itäpuolella lähimmillään noin 370 metrin etäisyydellä suunnitellusta pihatosta. Naapureilla on omat kaivot. Lähialueilla ei ole muita huomioon otettavia kohteita, kuten koulua, päiväkotia tms. Suunnitellusta eläinsuojasta kaakkoon lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä on I luokan pohjavesialue Karjaa ( ). Vaikka itse eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueelle, niin Karjaan pohjavesialue sijaitsee osittain tilan Nyby alueella. Nybyn tilan kokonaispinta ala on noin 167 ha. Nybyn tilan kaakkoisosan pellot (30 ha) sijaitsevat pohjavesialueella. Vedenottamo sijaitsee eläinsuojan kaakkoispuolella noin 1 kilometrin päässä. Laidun ja lannanlevitysaloja on vedenottamon välittömässä läheisyydessä.

3 3 (24) YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Ympäristösuunnittelu Nivala Oy on tehnyt Nybyn tilan alueella alustavan pohjatutkimuksen pohjasuhteiden ja suunniteluun navetan perustamistavan selvittämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli alustavasti etsiä paikkaa suunnitteilla olevalle navettarakennukselle. Lisäksi kartoitettiin pohjasuhteiden alueellista yhtenäisyyttä. Pohjatutkimus ja perustamistapalausunnon (GEO 80624/ ) mukaan suunniteltu rakennuspaikka on metsänpohjaa, josta puusto on kaadettu. Paikan pohjois ja itäpuolella nousee avokalliot. Myös hakkuuaukiolla on avokalliota sekä kiviä ja kantoja. Metsänpohjahumuksen alla on noin 0,2 1,0 m paksu siltti / turvekerros, minkä jälkeen on tiivistä moreenia. Maakerroksen paksuus todennäköisen kallion päällä on keskimäärin vain noin 0,5 m 1,0 m ja syvimmillään 3,36 m. Navetan kantavat rakenteet voidaan perustaa maanvaraisin anturaperustuksin tiiviille moreenille tai kerroksittain hyvin tiivistetylle täytölle. Luvan hakijan mukaan pellot ovat pääosin savikkoalueella, mutta tilan etelä kaakkoisosassa on myös helpommin vettä läpäiseviä maalajeja. Pinnanmuodot ovat peltoalueilla vaihtelevia. Pintavedet Tila kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen 23 ja Billnäsin valumaalueeseen Tilan Nyby halki virtaa kaksi ojaa, joista toinen laskee Kyrksjöhön (Kirkkojärvi) ja toinen suoraan Mustionjokeen eli Karjaanjokeen. Mustionjoki laskee Pohjanpitäjänlahteen. Pohjavesi Morfologia ja maaperä Nybyn vedenottamon kohdalla on kaakkois luode suuntainen kallioruhje. Nybyn vedenottamon kohdalla pintamaa on hienorakeista, silttiä ja savea. Paikoin hienoaineskerrokset ulottuvat syvälle, jopa noin 20 metrin syvyyteen, mutta vedenottamon kohdalla niiden alla tavataan karkeampia maakerroksia noin 7 metrin syvyydestä lähtien. Vedenottamon kohdalla on hyvin vettä johtavia maakerroksia 4 12 metrin syvyydellä. Maakerrosten paksuus vaihtelee voimakkaasti. Kallioalueiden lähellä maakerrokset ovat ohuita ja tavanomainen kerrospaksuus pohjavesialueella lienee noin metriä. Nybyn vedenottamon alueella on todettu yli 20 metriä paksuja maakerroksia. Hydrogeologiset olosuhteet Karjaan I luokan pohjavesialueen (Karjaa ) osa aluetta C rajaavat Krusbacksberget lounaassa ja suuret kallioselänteet Smedbergetin kohdalla koillisessa. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä sadannasta noin 700 m 3 /d 800 m 3 /d. Osa alueella C muodostuva pohjavesi

4 4 (24) Luonnontila purkautuu luonnontilassa pääasiassa Nybyn alueella sijaitsevista lähteistä. Lähteistä, jotka sijaitsevat Nybyn vedenottamon molemmilla puolilla, on ennen vedenottamon rakentamista mitattu yhteensä noin 900 m 3 /d ylivirtaama. Pohjaveden pinnan korkeus osa alueella on noin m mpy. Nybyn vedenottamo Nybyn alueella on tehty pohjavesitutkimuksia vuonna 1969 ja Karjaan kaupungin Nybyn vedenottamo on perustettu vuonna Vedenottamolta on lupa ottaa pohjavettä 800 m 3 /d ja keskimääräinen vedenotto vuonna 2002 oli 400 m 3 /d. Vedenotto tapahtuu yhdestä putkikaivosta. Vedenottamolla ei ole vesioikeudellisia suojavyöhykkeitä. Pohjaveden laatu Nybyn alueella pohjaveden kloridipitoisuus on kohonnut. Kloridipitoisuus (Nyby noin 20 mg/l) alittaa kuitenkin selvästi talousveden terveydellisen laatuvaatimuksen < 250 mg/l. Kloridipitoisuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla ainakin 1990 luvun alusta lähtien. Kohonnut kloridipitoisuus viittaa tienpidon pohjavesivaikutuksiin. Nybyn vedenottamolla pohjaveden laatu on muiden parametrien kuin kloridipitoisuuden osalta hyvä. Suojavyöhykkeet Karjaan veden ja Uudenmaan ympäristökeskuksen teettämän Karjaan ja Meltola Mustion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan pohjavesiolosuhteista on saatu olennaisia uusia tietoja, joiden perusteella pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu muun muassa siten, että Karjaan pohjavesialuetta on laajennettu Nybyn vedenottamon kohdalla. Vedenottamon kohdalla tiedetään sijaitsevan syvän kalliopainanteen, joka kerää vettä ympäristöstään vedenottamolle. Nybyn vedenottamon ohjeellinen suojavyöhyke käsittää lähes koko Karjaan pohjavesialueen osa alue C:n. Suojavyöhykkeen luoteisosassa vettä johtavia kerroksia suojaavat hienoaineskerrokset. Suojavyöhykkeen pinta ala on noin 1,6 km 2. Pohjavesialuetta koskevat rajoitukset ja suositukset lannan käsittelyssä Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetään muun muassa, että lannan patterointi on kielletty. Samoin lietelannan käyttö on kielletty. Alueella, jolla vettä johtavien kerrostumien päällä on tutkimuksin todettu vähintään 3 m paksuinen savikerros, voidaan lietelannan levittäminen pellolle sallia. Kyrksjön järvimäinen laajentuma on Natura 2000 aluetta (FI Mustionjoki). Natura alue muodostuu Mustionjoesta ja sen neljästä sivuhaarasta. Kyrksjö on myös linnustonsuojelualuetta. Natura alue sijaitsee lähimmillään noin 700 metrin päässä eläinsuojasta.

5 5 (24) Mustionjokea säännöstellään, ja sitä on myös perattu. Luonnontilaisen kaltaisia virtapaikkoja on kuitenkin vielä jonkin verran jäljellä. Uudellamaalla ei enää ole kokonaan luonnontilaisia jokia, joten Mustionjoki on muuttuneisuudestaan huolimatta hyvin tärkeä virtaavan veden suojelukohde. Yhtenä perusteena Natura alueen perustamiselle on joessa esiintyvä luontodirektiivin simpukkalaji vuollejokisimpukka, joka on myös kansallisesti uhanalainen laji. Simpukoiden lisääntyminen on tätä nykyä epävarmaa, sillä niiden toukat ovat lohikalojen loisia ja tarvitsevat siis joessa lisääntyvää lohikalakantaa. Mustionjoki on aiemmin ollut Uudenmaan ainoa merilohijoki, mutta alkuperäinen lohikanta hävisi Åminneforsin voimalan padon uusimisen jälkeen Simpukat ovat kuitenkin pitkäikäisiä, ja kanta voi säilyä, vaikkei lisääntymistä olisi vuosikymmeniin tapahtunut. Natura alueeseen kuuluu ainoastaan vesialuetta, ja suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Lisäksi Kirkkojärvessä on Karjaan Kirkkojärven yksityinen luonnonsuojelualue (YSA010107). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nybyn tilalla on tarkoitus harjoittaa emolehmätuotantoa. Kyseessä on uusi toiminta. Emolehmät poikivat maalis huhtikuussa. Emo vasikkaparit, uudistushiehot ja siitossonnit menevät laitumelle toukokuussa. Vasikat vieroitetaan syys lokakuussa. Sonnivasikat ja osa hiehovasikoista myydään välitykseen. Emot voivat vielä tämän jälkeen sään salliessa olla laitumella. Nybyn tilalle on tarkoitus rakentaa kylmäpihatto ja lantala sekä tulevaisuudessa myös jaloittelutarhoja ja tuorerehusiiloja. Pihatto saatetaan toteuttaa eri eläinryhmille myös erillisinä pienempinä pihattoina. Sijoitusalue on kuitenkin sama, mutta se laajenee jonkin verran. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tuotanto Nybyn tilalla tullaan harjoittamaan nurmiviljelyä ja karjan kasvatusta. Tilalla on tavoitteena pitää emolehmiä, jotka pääosin poikivat maalishuhtikuussa. Emot imettävät vasikoitaan ensimmäisen puoli vuotta. Emo vasikkaparit ovat toukokuusta syys lokakuuhun astutusryhminä rotaatiolaidunnuksessa peltolaitumilla. Vuodessa poikii 165 eläintä. Laskennallisesti saadaan 0.95 vasikkaa/emo eli 157 vasikkaa, joista teoreettisesti puolet sonnivasikoita ja puolet hiehovasikoita. Astutusryhmässä on noin 25 emoa ja siitossonni eli siitossonneja tarvitaan 6 7 kpl.

6 6 (24) Talvella siitossonnit, emot, tiineet hiehot ja seuraavan vuoden astutushiehot ovat vapaasti pihatossa. Puolivuotiaat muut vasikat myydään vieroituksen jälkeen välitykseen noin elopainokiloa vuodessa. Eläinmäärät Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Nybyn tilalla on tarkoitus pitää 165 poikivaa emolehmää vuodessa. Emolehmätuotannossa uudistusprosentti on yleensä 14 % 15 %, mikä tarkoittaa, että tiinettä hiehoa korvaa saman määrän emoja vuodessa. Näiden lisäksi on yli 6 kk ja seuraavan vuotena astutuskelpoista nuorta hiehoa. Astutettaville emoille ja hiehoille tarvitaan 6 7 astutussonnia (noin 25 emoa/sonni). Eli tilalla tulee olemaan 165 emolehmää, 42 vasikkaa (ikä alle 6 kk), 25 vasikkaa (ikä 6 12 kk), 25 hiehoa, 8 sonnia. Lisäksi tilalla tulee olemaan 5 hevosta. Emot poikivat maalis huhtikuussa ja syntyneet vasikat ovat emojensa kanssa sisätiloissa: Vasikoilla on oma lymyalue, kunnes lauma jaetaan astutusryhmiin ja pidetään rotaatiolaidunnuksessa toukokuusta lokakuuhun. Vasikat vieroitetaan syksyllä ja suurin osa myydään välitykseen. Tilalle jää siitossonnit, emot, tiineet hiehot sekä seuraavan vuoden astutushiehot. Markkinatilanteen muuttuessa on pihatossa myös mahdollista kasvattaa vasikat teuraaksi tai siitoseläimiksi. Tällöin sisäinen eläinmääräjakauma tietysti muuttuu tilanteen mukaan. Lupaa on haettu suurimman lantavarastovaatimusten edellyttämän kuivitusjärjestelmän mukaan. Käytettäviä rehuja on muun muassa säilörehu ( t/a), kokoviljasäilörehu, valkuaistäydennys, kivennäiset ja olki. Kuivikkeina käytetään olkea ja turvetta. Niiden vuotuiset käyttömäärät vaihtelevat kuivitusjärjestelmän mukaan. Jaloittelualueilla käytettävän kuorikkeen käyttömääristä ei ole tietoa, koska jaloittelualueita ei ole vielä suunniteltu. Nybyn kartanon ja Karjaan kaupungin välinen sopimus veden ottamisesta turvaa vedenhankinnan tai ainakin suurimman osan siitä. Sopimuksen mukaiseksi talousvesimääräksi on määritelty 9,3 m 3 /d. Suunnitellut lannanlevitysalat ovat maastomuodoiltaan vaihtelevia. Alat ovat pääosin savipeitteisiä, mutta paikoitellen on myös helpommin vettä johtavia maalajeja. Osa aloista sijoittuu pohjavesialueelle. Lannanlevitysalojen halki / vieritse virtaa kaksi ojaa. Niiden varressa on 1 m:n pientareet ympäristötukiehtojen mukaan.

7 7 (24) Polttoaineet ja muut kemikaalit Tilan entisen omistajan polttoainesäiliöt on poistettu tilalta. Tulevan toiminnan polttoaineen varastoinnin tarpeita on vaikea tarkkaan arvioida, mutta yksittäiset polttoainesäiliöt tulevat olemaan tilavuudeltaan korkeintaan l. Säiliöt varustetaan suoja altaalla, joka tullaan mitoittamaan suurimman säiliön mukaan. Säiliöiden varusteet ja laitteet, kuten lukitukset, ylitäytönestimet ja laponestolaitteet, suunnitellaan ja toteutetaan siten, että säiliöiden käytöstä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Tilalla käytetään kevyttä polttoöljyä traktoreissa arviolta noin l/a l/a. Tilalla on muita öljytuotteita kerrallaan enintään 200 l. Ne säilytetään sisätiloissa tiiviillä alustalla. Tuorerehun teossa käytetään säilöntäaineina maitohappobakteeripohjaisia säilöntäaineita. Niiden kulutus on noin 3 l/rehutonni eli noin l/a. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Pihaton käytäville levitetään turvetta virtsan imeyttämiseksi, mikä ajaa saman asian kuin lannan kompostointikin. Turpeen käyttö ei ole niin työläs kuin lannan kompostointi. Pihatosta poistettu lanta varastoidaan katetussa lantalassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Hevostallissa syntyy pesuvesiä ja wc vesiä, jotka johdetaan hevostallin viereen rakennettavaan pienpuhdistamoon puhdistettaviksi. Siihen tullaan johtamaan myös tilakeskuksessa olevien asuinrakennusten jätevedet, jotka vielä nykyisin johdetaan saostuskaivojen kautta ojaan. Pihatossa ei synny pesuvesiä. Pihatossa muodostuvat saniteettijätevedet johdetaan umpisäiliöön tai ne puhdistetaan asianmukaisessa puhdistamossa. Lannan käsittely ja varastointi Kuivikelanta Kylmäpihatossa on kuivitetut makuuparret emolehmille, lymykarsinat vasikoille ja siitossonneille on kuivitetut karsinat. Pihattoon tulee kiinteä betonilattia. Hevosten pitoa varten vanha navetta muutetaan hevostalliksi. Lannankäsittelyssä on kuivikelantamenetelmä. Sillä tulevat olemaan kaikki tilan eläimet eli 165 emolehmää, 42 vasikkaa (ikä alle 6 kk), 25 vasikkaa (ikä 6 12 kk), 25 hiehoa, 8 sonnia ja 5 hevosta. Käytävät kuivitetaan turpeella / oljella virtsan imeytystä varten. Käytävät puhdiste

8 8 (24) taan 1 2 kertaa viikossa katettuun lantalaan, missä lannan palaminen jatkuu. Pihatto on muunneltavissa siten, että siinä voi olla joko makuuparret tai karsinat (kuivitetut, vinokuivike tai kuivikepohjalla). Kuivikelantaa (kuivikelanta + virtsa) syntyy laskennallisesti m 3 /a. Lantalat Pihaton viereen rakennetaan katettu lantala. Sen pinta ala tulee olemaan 800 m 2, reunojen korkeus 3 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Pohja ja kuormauslaattamateriaalina on betoni, seinämateriaalina betoni tai betoniharkko ja katemateriaalina pelti. Ympäristölupahakemuksen mukaan lantalassa on lannan varastointikapasiteettia m 3. Jos kekovaikutus (korotus 0,5 1 m:llä) otetaan huomioon, niin lannan varastointikapasiteettia saattaa olla jopa m 3. Tulevaisuudessa saatetaan rakentaa kompostori lannan kompostointia varten, mikäli se on taloudellisesti ja työmäärällisesti perusteltavissa. Lannan patterointia saatetaan tehdä hygieenisistä tai työteknisistä syistä. Tällöin patteroinnista tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laidunnus ja jaloittelutarhat Tilan kaikki eläimet laiduntavat rotaatiolaidunnuksessa peltolaitumilla ja odelmalla. Laidunala on noin 24 ha ja lisäksi odelmamaat. Laitumet sijaitsevat pihaton lähistöllä, tilalla Nyby. Osa laitumista sijaitsee pohjavesialueella. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 5 kk/a (yötä päivää). Eläinten juottaminen on laitumilla järjestetty muun muassa siirrettävillä vesisäiliöillä. Laitumille ei tule pysyvää ruokintapaikkaa, mutta kiertävä saattaa tulla. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös jaloittelutarhojen rakentaminen. Tarhat saatetaan toteuttaa 5 vuoden sisällä. Pihaton molemmin puolin on mahdollista rakentaa jaloittelutarhat. Tarhoissa saatetaan pitää kaikkia eläimiä. Tarhat voivat olla suppeita ja / tai laajoja. Tarhojen pohjamateriaali on betoni/asfaltti. Kulkuaukkoihin tulee nähtävästi betoni. Tarhoihin tehdään riittävän korkeat reunat. Tarhojen tiivispohjaisilla osilla voidaan käyttää esimerkiksi kuoriketta nesteiden imeyttämiseen. Käytetty kuorike saa maatua tarhan tiivispohjalla. Valumavedet johdetaan varastosäiliöön. Säiliö voi olla yhteinen sekä puristenesteelle että tarhojen valumavedelle. Säiliön mitoituksesta ja materiaaleista ei ole vielä tietoa, koska tarhoja ei ole vielä suunniteltu. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Arvioitu esikuivatun säilörehun määrä on noin 800 t/a 900 t/a. Pyöröpaaleissa pyritään 36 % 40 % kuiva ainepitoisuuteen.

9 9 (24) Tulevaisuudessa tehdään säilörehua myös laakasiiloihin. Pihaton pohjoispuolelle on suunniteltu tilavaraus säilörehusiiloille. Siilojen rakenteista ei ole vielä tietoa, koska niitä ei ole suunniteltu. Siilojen yhteyteen rakennetaan noin 2,5 m 3 3 m 3 :n tarkastuskaivo, josta puristeneste voidaan joko levittää pellolle tai pumpata varastosäiliöön. Puristenestettä arvioidaan syntyvän melko vähän, jos rehu saadaan tehtyä esikuivattuna. Muut rehut varastoidaan rakennettavassa rehuvarastossa. Turve ja olki varastoidaan katoksessa tai pressujen alla kiinteällä alustalla. Lannan levitys pellolle ja kemikaalien käyttö peltoviljelyksessä Päästöt ilmaan Kyseiselle eläinmäärälle tarvittava lannanlevitysala on 77,25 ha. Kuivalannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 81 ha, josta omaa on 71 ha ja vuokrapeltoa 10 ha. Lantaa on tarkoitus levittää myös pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille, joita on yhteensä 30 ha. Koko peltoala on nurmella, joka uusitaan 3 5 vuoden välein, jolloin merkittävä osa lannasta levitetään maahan (peruslannoitus). Loput lannat levitetään kasvavaan kasvustoon. Mahdollisesti ylijäävä lanta myydään. Levitystyö tehdään itse tai sen tekee osin urakoitsija. Levitystyö tehdään pääosin kesällä. Joka tapauksessa levitystyö tehdään nitraattiasetuksen sallimina ajankohtina. Lanta levitetään kuivalannan levitysvaunulla. Luvan hakijan mukaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa esitetyt pohjavesialuetta koskevat rajoitukset ja suositukset sopivat käytännöllisesti katsoen kokonaan Nybyn karjataloustoimintaan. On kuitenkin syytä pitää tilalla oikeus suorittaa sellaista lannan patterointia, joka täyttää nitraattidirektiivin vaatimukset ja tapahtuu kunnalle tehdyn "patterointiilmoituksen" mukaisesti. Tilalla ei tulla näillä näkymin levittämään lietelantaa. Tilalla tulee kuitenkin olla mahdollisuus lietelannan levitykseen pohjavesialueelle, mikäli se levitetään kasvavaan kasvustoon. Torjunta ja kasvinsuojeluaineina käytetään vain pohjavesialueilla sallittuja tuotteita. Tila todennäköisesti muutetaan siirtymäkauden jälkeen luomutilaksi. Tällöin torjunta ja kasvinsuojeluaineet, kuten myös keinolannoitteet, jäisivät käyttämättä, mutta hyvin tärkeäksi osatekijäksi tulisi se, että luonnollista lanta voidaan levittää kasvavaan kasvustoon. Rakennettavassa pihatossa ilmanvaihto toimii painovoimaisesti. Ilmanotto tapahtuu rakennuksen sivuilta ja likainen ilma poistuu ylhäältä keskeltä. Lähimmille naapureille saattaa aiheutua hajuhaittaa lannan levityksestä, joka kuitenkin on lyhytaikaista. Lannan kuormauksen aikana voi esiintyä hajua pihaton välittömässä läheisyydessä.

10 10 (24) Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Merkittävin melun aiheuttaja on traktorin käyttö. Myös emolehmät "huutavat" vasikoitaan vieroituksen yhteydessä noin viikon ajan. Luvan hakijan mukaan lähimmille naapureille ei aiheudu melusta merkittävää haittaa. Pihatolle liikennöidään pääosin sen eteläpuolelta olemassa olevan Nybyntien kautta. Omaa liikennettä on arviolta noin 10 kertaa viikossa. Eläinten kuljetuksia on lähinnä syksyllä. Ostorehujen kuljetuksia on melko vähän. Kuivikelantaa ajetaan levitysaloille lannanlevitysajankohtina. Lannan kuljetuksista merkittävä osa on tilan sisäisiä kuljetuksia. Jos tuorerehua tehdään laakasiiloon, niin siitä aiheutuu jonkin verran liikennettä, joka on kuitenkin lähinnä tilan sisäistä liikennettä. Jos tuorerehua tehdään pyöröpaaleihin, niin paalit varastoidaan pellon laidalla ja haetaan sieltä tarpeen mukaan. Olkea kuljetetaan puinnin jälkeen ja turvetta kuormittain tarpeen mukaan kuin myös kuoriketta. Sekajätettä noudetaan 2 viikon välein. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 3 kertaa vuodessa. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivikelannan / kuivikepohjan ( ) sekä jaloittelutarhojen valumavesien ( ) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Metalliromu ( ) toimitetaan romunkeräykseen mahdollisuuksien mukaan. Muovijätettä ( ) syntyy noin 0,5 t/a, jonka edelleen toimituksesta tehdään sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Jos paperijätettä ( ) syntyy, se kerätään ja toimitetaan keräykseen. Sekajäte ( ) noudetaan järjestetyn jätehuollon kautta. Vanhat loisteputket ( *) toimitetaan kierrätykseen mahdollisuuksien mukaan. Akut ( *) ja jäteöljyt ( *) toimitetaan ympäristöluvan omaavaan paikkaan. Pilaantuneet rehut ( ) kompostoidaan tiiviillä alustalla tai ne laitetaan lantalaan ja edelleen pellolle. Kuolleita eläimiä ( ) syntyy arviolta noin 3 t/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle tai vastaavaan luvanvaraiseen paikkaan. Raadot noudetaan tilalta yleensä kahden päivän sisällä. Noutoa odottava raato välivarastoidaan tiiviillä alustalla ja suojataan esimerkiksi pressulla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Luvan hakijan mukaan, kun Nybyn tilasta tulee jälleen kotieläintila, luonnon monimuotoisuus palautuu. Vaikutuksia pohja ja pintavesiin ei synny, kun toimintaa varten on asianmukaiset tiiviit rakenteet, varusteet ja laitteet. Toiminta järjestetään ja sitä harjoitetaan asianmukaisesti.

11 11 (24) Mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat pihaton välittömään läheisyyteen. Luvan hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Eläinsuojan toiminnassa ei synny varsinaisia häiriötilanteita. Vedensaanti saattaa olla ongelma sähkökatkojen aikaan, mutta katkot ovat yleensä lyhytaikaisia. Luvan hakijan mukaan toiminnan riskit ovat vähäiset. VALVONTA JA TARKKAILU Luvan hakija ei ole esittänyt järjestettäväksi erillistä valvontaa ja tarkkailua. Eläinten pidon vuoksi talousveden laatu on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein. Karjaan kaupunki tarkkailee Nybyn vedenottamon veden laatua säännöllisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Karjaan kaupungin ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Västra Nyland ja Etelä Uusimaa nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Karjaan kaupungin ympäristötoimistossa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 1113/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Karjaan kaupunginhallitukselta ja Karjaan kaupungin ympäris

12 12 (24) tölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Karjaan kaupunginhallitus on antanut päivätyn lausunnon. Siinä todetaan aluksi, että Peter Storsjö on ryhtynyt entisöimään Nybyn tilaa ja kehittämään sen maataloustoimintaa. Molemmat hankkeet tuovat positiivisen lisän Karjaan maaseutuympäristöön ja ovat tukemisen arvoisia. On erityisen mielenkiintoista, että tilanomistaja panostaa eläintalouteen. Lannan käsittelyssä tulee ottaa huomioon, että Karjaan Nybyn vedenottamo sijaitsee tilan läheisyydessä. Lausuntonaan kaupunginhallitus esittää puoltavansa Peter Storsjön hakemusta saada rakentaa emolehmäpihatto Nybyn tilalle. Karjaan ympäristölautakunta, joka toimii myös terveydensuojeluviranomaisena, on antanut päivätyn lausunnon. Siinä esitetään, että Nybyn vedenottamon ympärillä tulee olla 250 metrin alue, mille ei levitetä lantaa tai kasvinsuojeluaineita pohjaveden laadun turvaamiseksi. Öljysäiliö tulee olla katetussa reunallisessa suoja altaassa. Pohjavesialueella ei sallita lannan patterointia. Muutoin ympäristöluvan myöntämistä puolletaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija on toimittanut päivätyn vastineen, jossa hän haluaa tuoda esille seuraavan tärkeän asian: Vedenottamon ympärillä tulee myös voida levittää lantaa silloin, kun se tehdään valumien estämiseksi kasvavaan kasvustoon. Muussa tapauksessa suunniteltu luomuviljely kävisi mahdottomaksi, kun alue jäisi ilman sekä keinotekoista että luonnollista lannoitetta ja siten kurjistuisi. Lannan patterointi ei ole tarpeen. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Peter Storsjölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa,

13 13 (24) joka on tarkoitettu noin 25 hieholle, 165 emolehmälle, 42 vasikalle (ikä alle 6 kk), 25 vasikalle (ikä 6 12 kk) ja 8 sonnille. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Tällä päätöksellä ei ratkaista viiden (5) hevosen pitoa erillisessä hevostallissa, koska se ei ole luvanvaraista toimintaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Karjaan ympäristölautakunnan lausunnossa esitetään, että Nybyn vedenottamon ympärillä tulee olla 250 metrin alue, mille ei levitetä lantaa tai kasvinsuojeluaineita pohjaveden laadun turvaamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että itse eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Sen sijaan esitetyistä lannanlevitysaloista 30 ha sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja osa niistä on Nybyn vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Kyseessä olevat peltolohkot ovat pääosin savipeitteisiä, mutta savikerroksen paksuudesta ja sen vedenläpäisevyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Lohkojen etelä kaakkoisosissa on myös helpommin vettäläpäiseviä maalajeja. Näin ollen ei voida varmuudella tietää savikerroksen pohjavettä suojaavaa vaikutusta. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kyseessä olevat I luokan pohjavesialueella sijaitsevat lohkot eivät soveltune kuivikelannan levitykseen niiltä osin, joiden maalaji on hyvin vettäläpäisevää pohjaveden suojana on vain ohut tiivis maakerros (savi) välittömässä läheisyydessä on lähde. Ympäristökeskus ei kuitenkaan kiellä tämän ympäristölupapäätöksen määräyksellä lannan levitystä kyseisillä lohkon osilla, koska kyseessä olevat lohkot eivät ole pihaton välittömässä läheisyydessä ja koska lannan levitys ei ole luvanvaraista toimintaa. Toiminnassa on kuitenkin huolehdittava riittävistä asianmukaisista lannanlevitysaloista. Tämän vuoksi on annettu lupamääräykset ja Karjaan kaupungin terveyden ja ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää lannan levittämisen pohjavesialueella. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Pihaton pohjarakenteiden, kiinteäpohjaisten jaloittelualueiden, lantavarasto ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustan on

14 14 (24) estettävä lannan, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin Kiinteäpohjaisille jaloittelualueille kertyvä virtsa ja likaiset valumavedet on imeytettävä kuivikkeisiin ja/tai johdettava valumavesisäiliöön. Säilörehun puristeneste on johdettava tiiviiseen säiliöön. Lantaloihin mahdollisesti kertyvät nesteet on imeytettävä kuivikkeisiin. Pihaton saniteettijätevedet on johdettava umpisäiliöön tai pienpuhdistamoon puhdistettaviksi. Päästöt ilmaan (YSL 6, 42, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, pihaton ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa kohtuutonta rasitusta hajuhaittana lähimmille ulkopuolisille naapureille Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Karjaan kaupungin jätehuoltomääräyksiä Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä

15 15 (24) ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6.1. Toiminnassa syntyvä kuivikelanta / poistettava kuivikepohja ja jaloittelualuilla muodostuva kuivikelanta on niiden poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa tai lanta on toimitettava suoraan hyötykäyttöön peltoviljelyksessä Kuivikelannalle / kuivikepohjalle (virtsa kuivikkeeseen imeytettynä) on oltava yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. Lantala on mitoitettava siten, ettei lanta nesteineen valu lantalan ulkopuolelle. Lantalan reunat on tehtävä riittävän korkeiksi. Ajoluiskan on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen. Lantala on varustettava asianmukaisella kuormauslaatalla Jaloittelutarhoissa muodostuville likaisille valumavesille on oltava riittävän suuri valumavesisäiliö Säilörehun puristenesteelle on oltava riittävän suuri puristenestesäiliö Rakennettavat kuivalantala, valumavesisäiliö, säilörehusiilot ja puristenestesäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Ne on perustettava riittävän kantavalle pohjalle. Niiden rakenteet on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Valumavesisäiliön salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy ojaan voidaan tarvittaessa estää. Eläinmäärää ei saa lisätä ennen kuin luvan saaja on rakentanut asianmukaisen kyseiselle eläinmäärälle riittävän lannan ja nesteiden varastointikapasiteetin Luvan saajan on teetettävä asiantuntijalla rakennettavan lantalan, valumavesisäiliön, säilörehusiilojen ja puristenestesäiliön yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat. Suunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle kuukautta ennen kulloinkin kyseessä olevan rakenteen rakentamisen aloittamista Rakennettavien lantalan, valumavesisäiliön, säilörehusiilojen ja puristenestesäiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen kulloinkin kyseessä olevien rakenteiden käyttöönottoa. 7. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ym

16 16 (24) päristölle tai naapureille. Polttoainesäiliöiden alusrakenteeksi on rakennettava suoja allas. 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Valumavesisäiliö on tyhjennettävä hyvissä ajoin ennen sen täyttymistä. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Valumavesisäiliöstä poistettavat vedet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Vedet saa hyödyntää myös "lantana" peltoviljelyksessä. 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteistojen ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) Uuden pihaton pohjarakenteet reunoineen on rakennettava vesitiiviistä ja säänkestävästä betonista tai asfaltista. Pihatto on varustettava räystäskouruin siten, etteivät räystässadevedet valu jaloittelualueille Kaikille osa tai ympärivuotisesti pihaton ulkopuolella oleskeleville nautaeläimille on oltava määräyksissä 1.1. ja esitetyin vaatimuksin toteutetut asianmukaiset jaloittelualueet. Ne on toteutettava ennen jaloittelun aloittamista. Eläimille, joiden ulkona oleskelu voidaan katsoa pelkästään laidunnukseksi eikä jaloitteluksi, ei tarvitse kuitenkaan toteuttaa jaloittelualueita. Laidunkauden ulkopuolella nautaeläinten ulkona oleskelu on tapahduttava asianmukaisilla jaloittelualueilla.

17 17 (24) Suppeat jaloittelualueet on rakennettava tiivispohjaisiksi. Laajoille jaloittelualueille avautuvien kulkuaukkojen edessä rakennusten ulkopuolella on oltava yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti m 2 :n kokoinen tiivispohjainen alue kuitenkin siten, että alueen ylärajaksi riittää 300 m 2. Kaikki tiivispohjaiset jaloittelualueiden osat on tasattava ja muotoiltava niin, että niillä muodostuvat nesteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti imeytettyä kuivikkeisiin ja/tai johdettua valumavesisäiliöön ja etteivät lannan aineosat pääse ympäristöön. Lanta on kerättävä alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta on vietävä varastoitavaksi lantalaan. Poistettavan vaihtopohjan käsittely on toteutettava vastaavasti kuin lannankin. Tiivispohjaisten jaloittelutarhojen reunat on tehtävä riittävän korkeiksi siten, ettei likaiset valumavedet pääse maastoon. Tiivispohjaisissa jaloittelutarhoissa muodostuvat likaiset valumavedet, joita ei imeytetä kuivikkeisiin, on johdettava valumavesisäiliöön. Mikäli jaloittelutarhat puhdistetaan huolellisesti laidunkauden ajaksi eikä niissä tällöin pidetä eläimiä, voidaan hulevedet tänä aikana johtaa ojaan Jaloittelualueiden ja kuormausalustan ulkopuoliset hulevedet sekä pihaton ja lantalan räystässadevedet on ohjattava jaloittelualueiden ja kuormausalustan ulkopuolelle Luvan saajan on toimitettava asiantuntijan laatimat yksityiskohtaiset jaloittelualueiden rakennussuunnitelmat jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukautta ennen rakenteiden toteuttamista Pihaton ja tiivispohjaisten jaloittelutarhojen tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa. 14. Pihaton ja tiivispohjaisten jaloittelutarhojen pohjarakenteiden sekä reunojen tiiveys on aina tarkastettava kyseisten tilojen / alueiden tyhjennysten yhteydessä Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa saa tämän lisäksi toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa lannan hyödyntämiseen. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 78 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle Toiminnanharjoittajan on tehtävä selvitys pohjavesialueella sijaitsevien lannanlevitysalojen soveltuvuudesta lannan levitykseen, mikäli kyseisiä lohkoja käytetään lannanlevitysaloina. Selvitykseen on sisällytettävä ehdotus mahdollisista lohkoista tai lohkon osista, jotka rajataan lannanlevityksen ulkopuolelle. Selvitys on toimitettava tie

18 18 (24) doksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 3 kk ennen suunniteltua lannan levityksen aloittamista. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, koottujen valumavesien määristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen (lantala, pihatto, jaloittelutarhat) ja valumavesisäiliön tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan ja valumavesien varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

19 19 (24) Eläinsuoja on tarkoitus sijoittaa maa ja metsävaltaiselle alueelle. Lähimpien ulkopuolisten naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat pihaton itäpuolella lähimmillään noin 370 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan kaakkoispuolella lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä pihatosta on I luokan pohjavesialue. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Kyseessä on uusi toiminta. Toimintaa varten rakennetaan pihatto ja kuivalantala. Myöhemmin saatetaan rakentaa jaloittelualueita ja tuorerehusiilot. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä kuivikelanta varastoidaan lantalaan. Jaloittelualueille kertyvä lanta varastoidaan lantalaan. Jaloittelutarhojen valumavedet kootaan valumavesisäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste otetaan talteen. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, virtsa, säilörehun puristeneste ja likaiset valumavedet on koottava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavaraston vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä puristenesteistä ja jaloittelutarhojen valumavesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6. ja ) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.) Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Eläinten pidossa on huolehdittava, että lannasta ja sen käsitte

20 20 (24) lystä ei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja lähimmille naapureille. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 3 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotilan mitoituksessa otetaan huomioon myös asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Polttonestesäiliöiden alla on oltava reunakorokkein varustettu tiivis alusta, jotta voidaan estää öljyn pääsy ojaan ja maaperään vahinko ja onnettomuustilanteissa. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.)

21 21 (24) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet ja ulkotarha on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Keväällä tapahtuvaa lannan ja ravinteiden huuhtoutumista sulamisvesien mukana voidaan vähentää keräämällä lanta alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta viedään varastoitavaksi lantalaan. Jaloittelualue on suppea, jos sen pinta ala on alle 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti. Jaloittelualue on laaja, jos sen pinta ala on 20 m 2 tai yli yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti. Suppeiden ja laajojen jaloittelualueiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pinta ja pohjavesiin voidaan ehkäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan ruokintapaikan eteen varataan vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Ruokintapaikka voi sijaita laajalle jaloittelualueelle johtavan kulkuaukon edessä olevalla tiivispohjaisella alueella. Tämä kelpaa myös ruokintapaikan alustaksi sellaisenaan, kun sen mitoitus on oikea. Suppean jaloittelualueen tiivispohjainen alusta on sellaisenaan riittävä kyseessä olevaan tarkoitukseen. Ravinteiden huuhtoutuminen tiivispohjaiselta alueelta voidaan estää kattamalla alue tai johtamalla sadevedet keräilykaivoon. Keräilykaivon mitoituksesta ja kaivon tyhjennyksestä on ohjeet samassa ympäristöministeriön ohjeessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että ravinteiden huuhtoutumista estetään osin imeyttämällä likaiset nesteet kuivikkeisiin ja osin johtamalla nesteet valumavesisäiliöön. Asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi jaloittelualueiden suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. (Määräys 13.) Eläinsuojan ja jaloittelualueiden rakenteiden tarkastamisella varmistetaan, että rakenteet ovat kunnossa eikä vuotoja ympäristöön synny. (Määräys 14.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari