ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Energiansäästösuunnitelma Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

2 2

3 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma Kaupungin linjauksia ja sopimuksia energia-asioissa Nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelmasta Nuorisoasiainkeskuksen energiankulutus Energiansäästötavoitteet Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Kulutusseuranta ja siitä johdetut toimenpiteet Nuorisoasiainkeskuksen sähkölaskuri antaa arvion vuosikulutuksesta Huolto, ylläpito ja omat hankinnat Palmia Tilakeskus Toimijat Korjaukset Uudisrakentaminen Tietolähteet Seuranta Energiansäästötyön jatkosta sopiminen

4 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma 1.1 Kaupungin linjauksia ja sopimuksia energia-asioissa Helsingin kaupunginvaltuusto linjasi huhtikuussa 2013 kaupungille uuden, aiempaa kunnianhimoisemman päästövähennystavoitteen. Vuonna 2008 solmitun Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 % vuoteen 1990 verrattuna, mutta uusi tavoite on nyt 30 % vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kaupungin ja Kauppa- ja teollisuusministeriön energiatehokkuussopimuksessa (Kets) on päätavoitteena 9 % energiansäästö sopimusjaksolla Tavoite lasketaan kaupungin vuoden 2005 toteutuneesta energiankulutuksesta joka on ollut MWh. Kulutuksen ei edellytetä olevan määrällisesti 9 % alhaisempi kuin vuonna 2005, vaan energiansäästöksi lasketaan myös tulevan kulutuksen estäminen. (Johtava energiaasiantuntija Sirpa Eskelinen, HKR Oiva-akatemia, ) Energiansäästöllä edistetään kaupungin tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi energian säästämisellä on kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Hallintokuntien tulee määritellä energiansäästötavoitteet siten, että kaupunkitasolla pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä vähenemisurilla. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 % vuosittaista energiansäästöä. 1.2 Nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelmasta Tämän suunnitelman ovat laatineet Ulla Kajaluoto (kestävän kehityksen koordinaattori) ja Matti Alatalo (isännöitsijä). Energiansäästösuunnitelma on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset). Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselle on viimeksi päivitetty energiansäästöä koskeva suunnitelma vuonna 2012 silloin nuorisoasiainkeskuksen hallinnassa olleiden kiinteistöjen osalta. 1.3 Nuorisoasiainkeskuksen energiankulutus Nuorisoasiainkeskuksen energiankulutus kohdistuu nuorisotiloihin ja toimistoihin sekä kulkuneuvojen käyttöön. Nuorisoasiainkeskuksella on käytössään tiloja yhteensä m². Toimipisteitä on 87 ja ne ovat nuorisotaloja, toimintakeskuksia, kerhohuoneistoja, järjestöjen nimikkotiloja, leiripaikkoja ja toimistoja. Tilat ovat pääosin Kiinteistöviraston tilakeskuksen omistuksessa. 18 toimipistettä (8688 m²) on vuokrattu ulkopuolelta. Nuorisoasiainkeskuksen omistuksessa on yksi pakettiauto, kaksi henkilöautoa, 16 moottorivenettä henkilö- ja tavarakuljetuksiin Bengtsårissa, Granössa ja Vartiosaaressa sekä 2 isompaa alusta henkilö ja tavarakuljetuksiin Begtsårin leirisaaressa. 4

5 Nuorisoasiainkeskus on City Car Clubin jäsen ja sieltä otetaan autoja käyttöön tarpeen mukaan. 1.4 Energiansäästötavoitteet Energiansäästötyöllä nuorisoasiainkeskuksessa pyritään järkevään energiankäyttöön sekä työntekijöiden ja nuorten energiatietoisuuden lisäämiseen. Mitattavana tavoitteena pyritään noin 2 % vuosittaiseen energiankulutuksen vähentämiseen. 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Kulutusseuranta ja siitä johdetut toimenpiteet Kaupungin kiinteistöjen energiankulutusta seurataan monen eri tahon toimesta. Nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen kulutustietoja löytyy: - Webkulu järjestelmästä, joka on huollon ja ylläpidon työkalu ja linkkitetty sähköiseen Pakki- huoltokirjajärjestelmään - E3portalista, josta löytyy vuosittaisia kulutustietoja - Helenin Sävel plus- järjestelmästä, jossa energiankulutustietoja löytyy ajantasaisena Kaikkien nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen tietoja ei näistä järjestelmistä löydy ja monet seurattavista kohteista ovat mukana kaikissa näistä kolmesta seurantajärjestelmästä. Osa viraston toimipaikoista on monitoimitalojen yhteydessä ja näin ollen niiden energiankulutus on mukana koko kiinteistön seurannassa. Järjestelmissä on myös pienempiä nimikkotiloja, joita ei ole huomioitu tässä suunnitelmassa. Helenin Sävel plus järjestelmästä, joka on helpoin seurannan kannalta, löytyivät seuraavat toimipaikat: 1. Haagan nuorisotalo 2. Harjun nuorisotalo* 3. Herttoniemenrannan nuorisotalo 4. Jakomäen nuorisotalo* 5. Kallahden nuorisotalo* 6. Koskelan nuorisotalo* 7. Kulttuuriareena Gloria + Glorian toimisto* 8. Kumpulan koulukasvitarha 9. Lasten liikennekaupunki* 10. Lauttasaaren nuorisotalo 11. Malmin nuorisotalo 12. Meriharjun luontotalo* 13. Munkkivuoren nuorisotalo 5

6 14. Nuorisokahvila Clubi 15. Pakilan nuorisotalo 16. Pasilan nuorisotalo 17. Pauligin huvila* 18. Pihlajamäen nuorisopuisto 19. Pihlajamäen nuorisotalo* 20. Pihlajiston kerhohuoneisto 21. Poikien talo 22. Pukinmäen nuorisotalo 23. Roihuvuoren nuorisotalo 24. Ruoholahden nuorisotalo 25. Seikkailutalo* 26. Tapanilan nuorisotalo 27. Tapulikaupungin nuorisotalo 28. Tyttöjen talo* 29. Viikin nuorisotalo 30. Vartiosaari 31. Vesalan nuorisotalo Tähdellä merkittyjen toimipaikkojen kulutusta on seurattu tarkemmin vuosina Osaa koko kolmen vuoden ajan ja osaa vain yhden vuoden. Toimipaikkojen ekotukihenkilöille on toimitettu tietoja energiankulutuksesta ja vertailutietoja edellisen vuoden samoilta ajanjaksoilta. Toimipaikat ovat itse päättäneet säästötoimenpiteistä ja niiden vaikuttavuutta on näin voinut seurata. Toimipaikat, joissa säästötoimenpiteet muodostuvat ainoastaan henkilökunnan toimintatapojen muutoksesta, ovat onnistuneet tilapäisesti vähentämään energiankulutusta jopa useita prosentteja vuositasolla. Seuraavana vuonna energiankulutus on silti saattanut palata aiempien vuosien tasolle ja jopa ylikin. Energiansäästössä jaksetaan siis tsempata jonkin aikaa, mutta kun henkilökunta vaihtuu tai kukaan ei jaksa erityisesti pitää asiaa esillä, saattaa energiankulutus taas nousta. Parhaisiin tuloksiin päästäänkin, jos toimintatapojen muutoksen lisäksi voidaan tehdä teknisiä ratkaisuja esimerkiksi siirtymällä led valaistukseen ja uusimalla keittiölaitteita. Myös toiminnoissa tapahtuvat muutokset näkyvät heti energiankulutuksessa. Esimerkiksi jos toimipaikkaan tulee pelihuone pöytätietokoneineen, voi energiankulutus nousta huomattavasti, mm. Pihlajamäen nuorisotalossa kulutus nousi liki 25 % kuukaudessa. Hyvä esimerkki teknisten ratkaisujen ja toimintatapojen muutosten vaikutuksista on Gloria, jossa energiankulutus laski yli 10 % kuukausitasolla, kun osa valaistuksesta muutettiin ledeiksi ja työntekijät muutenkin alkoivat kiinnittää huomiota järkevään energian käyttöön. Vuosina jaotellaan kaikki listatut toimipaikat energiankulutuksen mukaan 3-5 luokkaan ja yhteistyössä viraston isännöinnin kanssa mietitään parhaat 6

7 energiansäästöratkaisut kuhunkin toimipaikkaan. Ratkaisujen vaikutusta seurataan ja siitä tiedotetaan toimipaikkoihin sekä niiden esimiehille. Uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia aletaan kartoittaa. 2.2 Nuorisoasiainkeskuksen sähkölaskuri antaa arvion vuosikulutuksesta Alkusyksystä 2012 selvitettiin pilottihankkeena toimintakeskus Luupin nuorisotalon vuotuinen sähkönkulutus niiden laitteiden osalta, joita henkilökunta ja nuoret käyttävät ja joiden kulutukseen he voivat itse vaikuttaa. Selvityksestä kävi ilmi, että suurin käyttösähkön kuluttaja on valaistus. Seuraavaksi eniten vievät keittiölaitteet. Luupissa ei nuorille ole käytössä pöytätietokoneita, joten nuorten käyttämät laitteet ja ohjaajien käytössä olevat toimistolaitteet veivät käyttösähköstä vain pienen osan. Selvityksen pohjalta tuotettiin Excel pohjainen sähkölaskuri, jonka avulla arvioitiin vuonna 2014 sellaisten toimipaikkojen energiankulutusta, joissa ei ole omaa sähkömittaria (Luotsit). Kävi ilmi, että Luotsin toimipisteissä energian kulutus on maltillista ja vastaa noin 2-3- hengen kerrostaloasunnon vuosikulutusta. Myös Luotseissa suurin käyttösähkön kuluttaja on valaistus, ja 2 % kulutuksen vähenemisen voi saada aikaan helposti kiinnittämällä huomiota järkevään valojen käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valot ovat päällä joka päivä min vähemmän kuin aiemmin. Sähkölaskuria käytetään jatkossakin apuna energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten konkretisoimisessa. Laskurihan kertoo heti, mikä vaikutus on esimerkiksi valojen käyttöajan lyhentämisellä vaikkapa puolella tunnilla päivittäin. 2.3 Huolto, ylläpito ja omat hankinnat Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, on kiinteistön käyttäjien, ylläpitäjien ja huollon välinen yhteistyö erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Kiinteistöjen huollon, ylläpidon ja korjausrakentamisen osalta oletamme, että Palmia ja Tilakeskus huolehtivat kaupungin energiansäästötavoitteiden toteutumisesta. Nuorisoasiainkeskuksen isännöitsijä kiertäessään toimipaikkoja tarkkailee ja tutkii myös energiansäästömahdollisuuksia ja tekee yhteistyötä Palmian ja Tilakeskuksen kanssa. Laitehankinnoissa valitsemme vain energiapihiä tekniikkaa Palmia - huolehtii osaltaan kulutustietojen syöttämisestä pakkiin - iv koneiden ja -laitteiden säädöt - tilojen lämpötilan säätö - valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen - vesihanojen vuodot - veden kulutuksen vähentäminen Tilakeskus - koneiden ja laitteiden huoltojen järjestäminen - kiinteistön kunnossapito tarpeettoman energiankulutuksen vähentämiseksi - seuraa ja raportoi energiankulutuksista hallintokunnalle 7

8 2.4 Toimijat - yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energian säästämiseksi - uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet Viraston isännöitsijä Matti Alatalo toimii yhteyshenkilönä Palmiaan ja Tilakeskukseen ja vastaa tämän suunnitelman kohdata 2.3. Kestävän kehityksen koordinaattori Meriharjun luontotalolta toimii yhteyshenkilönä toimipaikkoihin ja viraston ekotukihenkilöihin ja vastaa kohtien 2.1. ja 2.2. toteutumisesta sekä raportoinnista. 3. Korjaukset (Tilakeskus; hallintokunta, käyttäjä) Lähiaikoina ei ole tiedossa suurempia tiloihin kohdistuvia korjauksia. 4. Uudisrakentaminen (Tilakeskus; hallintokunta, HKR-Rakennuttaja) Viikin uuden nuorisotalon rakentaminen 2014/2015 ja Maunulan nuorisotalon rakentaminen 2015/ Tietolähteet Pakki sähköinen huoltokirja, Webkulu, E3portal, Helenin Sävel plus ja nuorisoasiainkeskuksen omat ekoarvioinnit. 6. Seuranta Energiansäästösuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan viraston toimintakertomuksen ympäristökatsauksessa sekä kaupungin ympäristötilinpäätöksessä. 7. Energiansäästötyön jatkosta sopiminen Nuorisoasiainkeskus tarkentaa energiansäästötavoitetta vuosittain ja päivittää suunnitelmaa tarpeellisilta osilta. 8