ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto
|
|
- Helena Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2012
2
3 Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma Nykytilanne Rakennusviraston tehtävät ja toiminta Rakennusviraston energiankulutus Virastotalo (Kasarmikatu 21) Muut rakennusviraston kiinteistöt Yleisten alueiden tekniset laitteet Työmatkaliikkuminen Kokonaisenergiankulutus Energiansäästötavoite Keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ja asettaminen Rakennusviraston toimitilat Kasarmikatu 21:ssa Rakennusviraston tietohallinto Yleisten alueiden tekniset laitteet Työmatkaliikkuminen Helsingin kaupungin ulkovalaistus Kehittämisehdotuksia energiansäästötoimintaan Tietolähteet Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet Helsingin kaupungin energiansäästötoiminta ja sen organisointi Energiatehokkuussopimus (KETS) ja toimintasuunnitelma Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Rakennusviraston toimet kaupunkikonsernin energiatehokkuuden parantamisessa Hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet Matalaenergiarakentaminen ja sen ohjeistaminen Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimet Energiansäästöön tähtäävät projektit Uusiutuvien energioiden koekohteet Koulutus, tiedotus ja neuvonta Tekstin laativat ympäristöasiantuntija Heidi Huvila, johtava energia-asiantuntija Sirpa Eskelinen ja kehitysinsinööri Pälvi Holopainen
4 Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma Energiansäästön toimintasuunnitelman sisältö Tämä energiansäästön toimintasuunnitelma on laadittu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) ohjeiden mukaan. Rakennusvirasto on nykyisen ja aikaisempien energiansäästösopimusten puitteissa asettanut tavoitteita energiansäästön parantamiseksi. Lisäksi rakennusviraston ympäristöohjelmissa on jo useampana ohjelmakautena asetettu tavoitteita energiansäästön parantamiseksi. Toimintasuunnitelmassa kuvataan ensin lähtökohtia tavoitteiden asettamiseksi ja toteutunut kulutus. Seuraavaksi esitetään tavoite ja toimenpiteet kuvaten ensin edellisen vuoden toimenpiteiden toteutuminen ja sitten uudet toimenpiteet vuoden 2012 tavoitteen saavuttamiseksi. Sitten pohditaan kehittämisehdotuksia ja esitetään jatkotoimenpiteet toimintasuunnitelmatyölle. Lopussa on kuvattu rakennusviraston roolia Helsingin kaupungin energiansäästötoiminnassa. 1. Nykytilanne 1.1 Rakennusviraston tehtävät ja toiminta Rakennusvirasto vastaa Helsingin katujen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta sekä pysäköinninvalvonnasta. Myös kaupungin toimitilojen suunnittelu ja rakennuttaminen kuuluvat tehtäviin. Rakennusvirasto tarjoaa myös energiatehokkuus- ja sisäilma-asiantuntijapalveluja. Tavoitteena on rakentaa kestävää, kaunista ja toimivaa kaupunkia asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Varsinaiset rakennus- ja kunnossapitotyöt tilataan kaupungin omalta tuotantoyksiköltä Staralta sekä yksityisiltä urakoitsijoilta. Virastotalolla työskenteli vuoden 2011 lopussa noin 480 henkilöä ja vuonna 2012 henkilömäärä lisääntyy mm. ajoneuvojen siirtoyksikön ja alueiden valvontayksikön henkilöstön siirtyessä Kasarmikadulle. 1.2 Rakennusviraston energiankulutus Rakennusviraston suurimmat toimitilat ovat Kasarmikatu 21:ssa yhteensä rm3. Lisäksi toimitiloja on vuokrattu Liukumäentie 4:ssä, jossa toisena toimijana on Stara. Rakennusvirastolle kuuluvat myös Villa Jyrängön ja Talvipuutarhan kiinteistöt. Myös kadulta poistettujen autojen keruutarhat (4 kpl) ovat rakennusviraston hallinnoimia. 2
5 1.2.1 Virastotalo (Kasarmikatu 21) Kasarmikatu 21:ssa on tehty energiakatselmus viimeksi vuonna Siinä on todettu virastotalon sähköenergian ominaiskulutukseksi 21,3 kwh/rm3,a. Ominaiskulutus on virastotalojen keskimääräistä tasoa. Valaistuksen ja ilmanvaihdon sähköenergian kulutukset ovat tuolloin olleet kohtuulliset. ATK - laitteet kuluttavat sähköenergiaa noin 30 % kokonaiskulutuksesta. Kasarmikatu 21 kuuluu Display -hankkeessa määriteltyyn energialuokkaan C. Rakennus jakautuu vanhaan ja uuteen puoleen joissa on erilliset energiankulutusseurannat. Uudella puolella on käytössä uutta tekniikkaa kuten liikkeeseen reagoiva valaistus työhuoneissa. Virastotalon peruskorjaus voidaan aloittaa aikaisintaan Vertailuvuonna 2010 virastotalon energiankulutusta lisäsi sisäpihalla tehtävä remontti. Sähkönkulutusta lisäsivät työmaavalaistus, kuivaimet ja lisääntyneet lämmityskustannukset johtuen remontin takia avatusta seinästä. Vuonna 2011 viraston sähkönkulutus nousi noin 2,5 % kokonaiskulutuksen ollessa vuonna MWh. Energian kulutuksen nousu johtuu vuoden 2010 lopussa tapahtuneen uuden vesivahingon ja kosteusvaurioiden aiheuttamista korjaustöistä, jotka jatkuvat edelleen vuonna Vauriot johtuvat peruskorjauksen puutteesta. Kuvio 1. Virastotalon sähkön kokonaiskulutus 3
6 Kuvio 2. Virastotalon lämmön sääkorjattu kokonaiskulutus Taulukko 1. Virastotalon sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2010 Virastotalo Kasarmikatu 21 sähkön ja lämmön kulutus 2010 ja 2011 Lämmön vuosi Sähkö MWh Sähkön ominaiskulutus kwh/m3 Lämpö (sääkorjattu) MWh ominaiskulutus kwh/m3 (sääkorjattu) , , , , Muut rakennusviraston kiinteistöt Talvipuutarhassa ja Villa Jyrängössä oli vuonna 2010 remontti, joka jatkui Talvipuutarhan osalta myös vuonna 2011, jolloin sinne rakennettiin kasviosuutta. Vuonna 2012 toiminta kohteissa normalisoituu ja remontin jälkeisiä säätöjä tehdään. Toiminnan vakiintumisen jälkeen voidaan arvioida mahdollisia energiansäästötavoitteita. Villa Jyrängössä on hyvin vähän toimintaa tällä hetkellä, jolloin konkreettisia energiasäästötoimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista asettaa. 4
7 Kuvio 3. Talvipuutarhan ja Villa Jyrängön kokonaissähkönkulutus ja lämmön sääkorjattu kokonaiskulutus vuonna 2011 Autotallintien ja Rattitien autotarhojen sähkönkulutus on noussut vuodesta 2010 ( kwh) 20 % kulutuksen ollessa vuonna kWh. Autotarhojen energiankulutuksen kasvu johtuu autotarhoilla tapahtuneista muutoksista. Tarhojen hoitoon liittyvää toiminta (vartiointi ym.) siirtyi parakkeihin, kun aikaisemmin kohteessa syntyi vain ylläpidosta aiheutuvaa kulutusta. Autotarhoihin liittyvä palvelu on ostettu Palmialta, mutta kohteen sähkönkulutusmaksut kuuluvat rakennusvirastolle. Kaasutintien autotarhan sähkönkulutus on ollut aikaisemmin mukana kiinteistön sähkösopimuksessa, jolloin erottelua ei ole voitu tehdä. Vuodesta 2011 lähtien erottelu pystytään tekemään arviona, jossa sähkönkulutus oli kwh. Vuoden 2011 lopusta toimintansa aloittanut Kalasataman autotarha on tilakeskuksen hallinnassa. Sen sähkönkulutus huomioidaan vasta vuoden 2012 kulutustiedoissa Yleisten alueiden tekniset laitteet Rakennusvirastolla on yleisillä alueilla paljon kohteita joiden ylläpitäminen kuluttaa sähköä ja lämpöä. Ylläpidon tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkikuvassa, esimerkiksi vähentämällä liukastumisia porraslämmityksillä. Kohteita ovat: katu- ja porraslämmitys, rakennusviraston omistuksessa oleva ulkovalaistus, yleiset käymälät, pumppaamot, suihkulähteet, taideteokset, muistomerkit, nopeusnäytöt, liikennevalot, muut kohteet. Yleisillä alueilla olevien teknisten laitteiden kohdeluetteloa päivitetään jokaisessa suunnitelmaversiossa. 5
8 Yleisten alueiden kohteiden vuoden 2010 energiankulutus tarkentui vuoden 2011 aikana. Vertailuvuoden 2010 kulutus on 6 381MWh. Sähkönkulutus on laskenut vuoden aikana 12 % sen ollessa MWh vuonna Yleisten alueiden kohteisiin kuuluvien liikennevalojen sähkönkulutus on laskenut selvästi edelliseen vuoteen nähden. Tämä johtuu pitkälti led-valoihin siirtymisestä. Liikennevalojen osalta hallinnointi on kuitenkin kaupunkisuunnitteluviraston alaisuudessa, jolloin tässä suunnitelmassa niille ei aseteta tavoitteita. Vuonna 2011 vaihdettiin noin 20 risteykseen led-valot ja siirtymistä led-valoihin jatketaan. Yhteensä liikennevaloristeyksiä oli 469 kappaletta vuonna Työmatkaliikkuminen Rakennusvirasto vuokraa käyttämänsä autot Staralta. Vuonna 2011 käytössä oli 39 ajoneuvoa, joista 14 on pysäköinnin valvonnalla (2010: 29). Niiden polttoaineenkulutus oli (2010: ) litraa bensiiniä ja (2010: 4 760) litraa dieseliä. Lisäksi työmatkaliikkumiseen on käytetty takseja, jotka maksetaan taksikorteilla. Vuonna 2010 taksilla matkustamisia oli yhteensä 430 kertaa, joka kasvoi noin 12 % vuodesta Vuoden 2011 loppupuolella HKR-Rakennuttaja otti käyttöönsä kaksi sähköautoa, jotka tulevat kasvattamaan viraston sähkönkulutusta. Toisaalta, jos se vähentää polttomoottorilla toimivien autojen käyttöä, on lopputulos vähäpäästöisempi. Sähköautojen kulutus raportoidaan vuoden 2012 tietojen yhteydessä. Rakennusvirasto on aktiivisesti kannustanut työntekijöitään ilmastoystävällisempään liikkumiseen työ- sekä työasiamatkoilla. Työntekijöillä on elokuusta 2010 asti ollut käytössään kaksi virastopyörää työasiamatkojen tekemiseen päivän aikana. Vuonna 2011 virastopyörää käytettiin 30 kertaa, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 tehtiin virastossa liikkumiskysely johon vastasi 225 henkilöä. Kysely tullaan toistamaan vuonna Kokonaisenergiankulutus Alla olevaan taulukkoon on koottu rakennusviraston kokonaisenergiankulutus vuoden 2010 ja 2011 osalta. Vuoden 2011 säästötavoite on 2 % vuoden 2010 kulutuksesta, eli 1479 MWh. Vuosien välinen ero energiankulutuksessa on MWh. Tavoite on täyttynyt lähinnä yleisten alueiden teknisten laitteiden ja ulkovalaistuksen energiankulutuksen laskusta. Tarkasteluun on otettu myös kokonaisenergiankulutus ilman katuvalaistusta, jotta voidaan seurata pienempien energiakulutuskohteiden kokoluokkaa ja kehittymistä (Taulukko 2.). 6
9 Taulukko 2. Rakennusviraston kokonaisenergiankulutus (Kiinteistöjen lämpö sääkorjattu) Sähkö 2010 Lämpö 2010 Sähkö 2011 Lämpö 2011 Kasarmikatu Talvipuutarha ja Villa Jyränkö Autotallintie ja Rattitien autotarhat Kaasutintien autotarha 17 Yleisten alueiden kohteet: YHTEENSÄ Katuvalaistus: KAIKKI YHTEENSÄ Energiansäästötavoite Rakennusviraston energiansäästötavoite vuodelle 2012 on 2 % vuoden 2010 energiankulutuksesta, eli 1478 MWh. Vuodelle 2012 asetetut toimenpiteet tarkastetaan vuoden 2012 loppupuolella ja asetetaan uudet tavoitteet sekä toimenpiteet vuodelle Keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ja asettaminen 3.1 Rakennusviraston toimitilat Kasarmikatu 21:ssa Kasarmikatu 21:ssa tullaan toteuttamaan energiansäästön toimenpiteitä pienin askelin ennen rakennuksen suurempaa peruskorjausta. Työntekijöitä kannustetaan säästämään energiaa jokapäiväisessä työssään mm. tiedotuksen avulla. Ekotukihenkilöt toimivat henkilöstön tukena energiansäästössä. Asetetun tavoitteen mukaisesti vuonna 2011 katselmoitiin erikseen viraston tiloissa toimivan Palmian ruokalan keittiö. Keittiön energiankulutusta ei aikaisemmin ole erikseen selvitetty näin tarkoin mittauksin. Koska tiloissa toimivat koneet ja laitteet ovat rakennusviraston omistuksessa, on sähkönkulutukseen mahdollista vaikuttaa mahdollisesti pienin investoinnein. Mittaukset tehtiin pääkeskukselta neljän päivän ajalta ja tuloksesta otettiin keskiarvo. Kulutuksessa havaittiin tavallisesta poikkeavia piikkejä. Mittaus toistettiin, jotta voitiin varmistua niiden oikeellisuudesta. Keittiön henkilökuntaa haastateltiin rutiineista, jotta tiedetään mistä kulutuskäyrät koostuvat. Vuonna 2012 keittiön katselmuksen tulosten perusteella kannustetaan toimintatapojen muuttamista energiatehokkaammaksi mm. linjaston ruoanlämmityksen käynnistämisellä tuntia myöhemmin. Keittiön toimintoja ohjaa Palmia, jolloin rakennusvirasto ei ole oikea taho tekemään suuria muutoksia toimintatapoihin. Kuitenkin katselmuksessa saadut tulokset 7
10 toimitetaan Palmialle heidän energiatehokkuustyön tueksi. Keittiö katselmoidaan uudestaan muutosten jälkeen. Myös ilmanvaihtosäätöjä muutetaan keittiön käyttöä vastaaviksi. Vuonna 2011 huuhdeltiin patterilinjastot ja rakennuksen vanhan puolen termostaatit vaihdettiin. Uudella puolella huoneiston lämpötilasäätely toimii ilmastoinnin kautta. Ilmanlaatututkimukset ja henkilöstölle tehty kysely ilmanlaadusta valmistuivat. Molempien osalta pidettiin henkilöstötilaisuus ja asiasta tiedotettiin Helmessä. Tutkimusten myötä alkoi korjauksia useassa kerroksessa. Vuonna 2012 selvitetään mahdollisuus asentaa käytävien valaisimiin liikkeentunnistimet, jotka säädetään toimimaan virka-ajan jälkeen. Myös ledvalaisimien käyttöönottoa huoneisiin selvitetään. Virastotalossa tehtäviä remontteja vuonna 2012 ovat päärapun lasitiiliseinän uusinta ja mahdollisesti hissit tai ruokalan parvekkeen remontti. Villa Jyrängössä vaihdetaan patteriventtiilit vuonna Rakennusviraston tietohallinto Vuoden 2011 asetetut toimenpiteet toteutuivat pääosin. Vuoden 2011 aikana uusittiin lähes 20 palvelinta virtuaalipalvelintekniikkaan perustuvalla ratkaisulla. Sillä saavutetaan huomattavasti aikaisempaa parempi energiankäytön hyötysuhde. Virtuaalipalvelimiston alustan uudet tekniset ratkaisut myös auttavat säästämään energiaa. Palvelimen vaihdon aikana oli kaksi palvelimistoa päällekkäisesti toiminnassa, joka kasvatti sähkönkulutusta jonkin verran. Vuonna 2011 siirryttiin osin työasemissa uuteen Windows 7-pohjaiseen työasemavakioon. Tämä mahdollistaa työasemien nukahtamistoiminnon laajemman käytön viraston työasemissa. Osaa viraston työasemista ei ole vielä voitu päivittää uuteen käyttöjärjestelmään ja näiden osalta työasemien nukahtamistoiminto ei vielä toimi kaupungin keskitetyn hallinnan kautta täysin. Vuonna 2012 saadaan loputkin työasemat päivitettyä uuteen käyttöjärjestelmäversioon ja tätä kautta toimivan nukahtamistoiminnon piiriin. Vuoden 2011 lopussa Windows 7 työasemavakio oli 55 % viraston koneista. Rakennusvirasto on pääosin siirtynyt verkkoon liitettyihin yhteiskäyttöisiin monitoimitulostimiin, joissa on turvatulostusominaisuus. Ominaisuuden avulla pyritään vähitellen luopumaan henkilökohtaisista tulostimista. Tulostimien monitoimisuudella pyritään vähentämään kopioimista paperille skannauksen avulla osa dokumenttien jatkokäsittelystä, jakeluista ja arkistoinneista tullaan tekemään vain sähköisessä muodossa. Tavoitteena on vähentää tulostimien, paperinkulutuksen ja energian määrää. Nykyisten tulostimien nukahtamistoiminnon aikasäädöissä joudutaan tekemään kompromisseja käytettävyyden ja energiansäästön välillä. Nopea siirtyminen nukahtamistoimintoon virka-aikaan aiheutti liikaa häiriötä työhön. 8
11 Turvatulostuksen piirissä olevat monitoimilaitteet nukahtavat kahden tunnin kuluttua viimeisestä käytöstä. Lyhempi aika on koettu ongelmalliseksi. Vuonna 2012 tullaan kuitenkin selvittämään 5. kerroksen uuden turvatulostimen ominaisuuksia ja vertailemaan sen energiankulutusta ja käytettävyyttä vanhoihin tulostimiin. Rakennusvirasto hankkii ATK-laitteet keskushallinnon ohjeiden mukaisesti puitesopimusten pohjalta. 3.3 Yleisten alueiden tekniset laitteet Yleisillä alueilla on paljon lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta jne. tarvitsevia kohteita, kuten esimerkiksi yleiset vessat tai parkkilippuautomaatit. Näiden kohteiden sähkön- ja lämmönkulutustietoja ei ollut aikaisemmin kerätty. Vuonna 2011 käytiin läpi yleisten alueiden kohteiden listaa. Virastolle kuulumattomien kohteiden osalta oltiin yhteydessä muihin hallintokuntiin ja siirrettiin kohteet oikeille tahoille. Energiansäästön toimenpiteet aloitettiin lämmitettävien portaiden ja luiskien osalta. Yhdessä Staran kanssa asennettiin Sokeritorin portaisiin GSM-ohjattava lämmityksen kytkentä. Lisäksi yhteistyössä HKR-Rakennuttajan kanssa katselmoitiin Huopalahdentien alikäytävän energiankulutusta. Vastaavaa yhteistyötä jatketaan vuonna 2012 kymmenessä eniten kuluttavassa porras- ja alikäytäväkohteessa. Soveltuviin kohteisiin asennetaan pilottiluontoisesti GSM-ohjaus ja kerätään käyttökokemuksia. Lisäksi portaiden ja luiskien osalta selvitetään missä kohteissa tarvitaan todellisesti lämpöä ylläpidon välineenä esteettömyyden ja suuren jalankulkumäärän perusteella. Selvityksessä lähtöolettamuksena on, ettei palvelu saa kärsiä. Lisäksi aloitetaan selvitystyö portaiden rakentamisen linjaukselle, jossa on määritetty erilaiset materiaalit ja rakenteet erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tähän kuuluu mm. lämpöä eristävät rakenteet portaalle niin, että lämmitys on mahdollisimman energiatehokasta portaan pinnassa. Tarkastelussa on myös erilaisia lämmitystekniikoita. Linjaukseen kuuluu myös vaihtoehtoisten porrasrakenteiden käyttö, kuten ritilärakenteisten portaiden hyödyntäminen niille soveltuvissa kohteissa. Lämmitettyjen kohteiden rakentamista tulisi harkita tapauskohtaisesti. Yleisten alueiden kohteiden listalle ei ole löytynyt ylläpitäjää. Myöskään järjestelmää listan ylläpidoksi ei ole tehty. Kohdelistaus koskee useita työntekijöitä, jolloin sen päivittäminen tulisi olla mahdollista sähköisesti. Järjestelmä perustetaan ja vastuuhenkilöt nimetään vuoden 2012 aikana. 3.4 Työmatkaliikkuminen Rakennusvirasto jatkaa edelleen työntekijöiden liikkumisen ohjausta siinä määrin kuin se on mahdollista. Työntekijöitä kannustetaan virastopyörien 9
12 käyttöön ja julkisen liikenteen hyödyntämiseen silloin kun se on työtehtävien kannalta järkevää. Vuonna 2011 kestävästä liikkumisesta tiedotettiin energiansäästöviikon yhteydessä sekä Helmen jutussa. Vuonna 2012 tullaan tekemään henkilöstökysely työmatka ja työasiamatkustamisesta. Kysely on jatkoa vuonna 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Lisäksi vuonna 2012 tullaan selvittämään videoneuvottelun käyttöönoton mahdollisuudet ja kannustamaan virastolaisia kaupungin sisäisen videoneuvottelumahdollisuuden hyödyntämiseen Lync-järjestelmän Online-kokous toiminnon kautta. 3.5 Helsingin kaupungin ulkovalaistus Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto vastaa ulkovalaistuksen laadun määrittämisestä ja toiminnan tavoitteiden asettamisesta. Rakennusvirasto tilaa ulkovalaistuksen pääasiassa Helsingin Energialta, jonka tuottama palvelu käsittää valaistuksen rakentamisen, valaistusverkon huollon ja kunnossapidon sekä valaistukseen tarvittavan sähkön veroineen. Palvelun hinta sisältää lisäksi valaistusverkon pääomakulut. Valaistusverkon (valaisimet, kaapelit ja muut laitteet) omistaa Helsingin Energia, joka myös rahoittaa tehtävät investoinnit. Vuonna 2011 Helsingissä oli kpl ulkovalaisimia ja määrä kasvaa noin 2 % vuodessa katu- ja puistoalueiden määrän kasvaessa. Ulkovalaistuksen kustannukset muodostuvat valaistuksen pääoma-, kunnossapito- ja energiamenoista. Kustannuksista pääomakulujen osuus on noin 45 %, suunnittelun ja kunnossapidon 25 % sekä sähkön 30 %. Toiminnan tavoitteet muodostuvat 1) valaistuksen laatuun liittyvistä tavoitteista, 2) kunnossapitoon liittyvistä tavoitteista sekä 3) energiatehokkuuteen liittyvistä tavoitteista. Valaisinlaitteiden energiatehokkuus alkoi parantua selvästi vuosituhannen vaihteessa uusien energiatehokkaampien purkauslamppujen ja optisesti parempien valaisinten tultua markkinoille. Tämän seurauksena ulkovalaistuksessa käytetty kokonaisenergia kääntyi laskuun. Kehitys on ollut kuitenkin suhteellisen hidasta, koska valaisinten tekninen käyttöikä on melko pitkä (30 40 v) ja uusiutuminen näin ollen hidasta. Vuonna 2009 EU:n komissio määräsi asetuksella valaisinlaitteille uudet energiatehokkuusvaatimukset, joista merkittävimmät astuvat voimaan vuonna Määräysten pohjalta katu- ja puisto-osasto teki vuonna 2010 yhdessä Helsingin Energian kanssa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: 1) Vanhojen valaisinten vaihto määräysten mukaisiksi 2) Uuden ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän käyttöönotto 3) LED-pohjaisten valaisinten kehityksen seuranta ja testaus 10
13 1) Vanhoja energiatehokkuudeltaan huonoja elohopealamppuja käyttäviä valaisimia oli vuonna 2009 käytössä vielä kpl (60 % valaisimista). Vuoden 2015 jälkeen näihin valaisimiin ei ole enää saatavissa lamppuja. Valaisinten vaihto on ajoitettu tasaisesti vuosille , noin 9000 valaisinta vuodessa. Uusimisen seurauksena ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus alenee % lähtötilanteeseen verrattuna, kun koko uusimistyö on tehty. 2) Vanhojen valaisinten himmentäminen ei juuri ole mahdollista eikä verkkoarkkitehtuuri mahdollista valaisinkohtaista valaistuksen ohjausta. Nykyjärjestelmässä valaistus voidaan vain kytkeä päälle ja pois suurina aluekokonaisuuksina. Valaistustehon säätömahdollisuutta tai valaisinkohtaista ohjausmahdollisuutta ei ole. Valaisinten uusimistyön yhteydessä otetaan käyttöön tekniikka, jolla valaistusta voidaan säätää olosuhteiden tai esimerkiksi kellonajan mukaan. Tällöin saavutetaan kulloisiinkin olosuhteisiin sopiva valaistus ja vältytään usein toistuvalta ylivalaisulta. Ohjausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää valaistuksen katukeskusten (jakokaapit) uusimista. Uusittavia keskuksia on noin 1700 ja työ on ajoitettu vuosille Ohjausjärjestelmän käyttöönotolla saavutetaan % energiansäästö. 3) Uudet valonlähteet, mm. LED-valaisimet mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaiset valaistustavat. Laajasta yleisvalaistuksesta siirrytään todennäköisesti pienipiirteisempään ja tarkempaan valaistukseen. Tällöin vältetään turhien alueiden valaisua, mikä vähentää energiankulutusta. Lisäksi LED-valaisinten odotetaan kehittyvän perinteisiä valonlähteitä energiatehokkaammiksi. Katu- ja puisto-osasto seuraa tiiviisti LEDtekniikoiden kehitystä osallistumalla alan tutkimushankkeisiin ja valaistuskokeiluihin. Uusi tekniikka pyritään ottamaan käyttöön kun se on teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Ulkovalaistuksen kuluttaman sähköenergian määrä on laskenut tasaisesti vuosittain (ks. kuvio 5.), vaikka valaisinpisteiden määrä on vastaavasti noussut. Vuoden 2010 kokonaiskulutukseen verrattuna yksittäisen valaisimen energiatehokkuus oli parantunut noin 2,5 % vuoden 2011 loppuun mennessä. Valaistustavan muutoksesta johtuen yksittäisen valaisinpisteen energiankulutuksen seuraaminen ei välttämättä ole jatkossa enää tarkoituksenmukaista, vaan energiankulutusta tulisi seurata suhteutettuna katupituuteen tai katupinta-alaan. Tällaisen historiatiedon kokoamista haittaavat kuitenkin tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. 11
14 Kuvio 5. Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus ja energiankulutus valaisinpistettä kohden. 4. Kehittämisehdotuksia energiansäästötoimintaan Energiansäästön toimenpiteitä suunniteltaessa keskusteluun nousi usein kaupungin kasvutavoitteiden ristiriitaisuus energiansäästön tavoitteiden kanssa. Rakennusviraston toimialan huomioon ottaen jatkuva energiansäästö ei välttämättä ole mahdollista kun suurimmat energiatehokkuustoiminnot on käytetty. Kaupungin kasvaessa sen toiminnot, kuten valaistus ja ylläpito kasvavat myös. Energiansäästön toimintasuunnitelmaa työstävän ryhmän keskuudessa on pohdittu hyviä mittareita kuten tiepinta-alaa, joilla suhteuttaa kulutus kasvuun, mutta rakennusviraston tietojen tilastoinnissa on tämän osalta puutteita. 5. Tietolähteet HKR-Rakennuttajan tietokannat kaupungin julkisten kiinteistöjen energiankulutusseurannasta, Kasarmikatu 21:n energiakatselmus 2003, Taustaselvitys sähkönsäästöpotentiaalista rakennusviraston atk laitteissa 2007, Helsingin Energian kulutustiedot lämmön ja sähkön osalta vuodelta 2010 ja
15 6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet Rakennusvirasto tarkentaa energiansäästötavoitteita vuosittain ja päivittää suunnitelmaa tarvittaessa. Vuoden 2012 toimenpiteiden seuranta tehdään loppuvuodesta ja asetetaan uudet toimenpiteet vuodelle Tässä suunnitelmassa kuvatut menneen vuoden toteutunut energiankulutus ja sen energiansäästötavoitteen saavuttaminen tullaan jatkossa raportoimaan ympäristöraportin yhteydessä viraston johtoryhmälle. Tällä järjestelyllä energiansäästötavoitteiden ja -toimenpiteiden asettaminen saadaan aikataulutettua vuodenvaihteeseen. Energiansäästön toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta seuraa ryhmä, jossa ovat rakennusviraston ympäristöasiantuntija, isännöitsijä, HKR-Rakennuttajan johtava energia-asiantuntija ja kehitysinsinööri, tietohallintopäällikkö, Katu- ja puisto-osaston valaistuspäällikkö sekä edustaja Katu- ja puisto-osaston ylläpitotoimistosta. Seuraava kokous pidetään elokuussa Merkittävimmät energiansäästötoimenpiteet tulevat rakennusviraston neljän vuoden välein tehtävään ympäristöohjelmaan. Ohjelmasta päättävät viraston johto ja yleisten töiden lautakunta. Ympäristöohjelma päivitetään vuonna 2012 koskemaan vuosia Helsingin kaupungin energiansäästötoiminta ja sen organisointi Helsingin kaupungin energiansäästöä koordinoi kaupunginhallituksen asettama energiansäästöneuvottelukunta (ESNK). Sen tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin energiansäästötoimintaa sekä raportoida energiankäytöstä ja siinä tapahtuneesta kehityksestä vuosittain kaupunginhallitukselle. Rakennusvirasto on vastannut energiansäästöneuvottelukunnan käytännön toimista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut apulaiskaupunginjohtaja Sauri, ja varapuheenjohtaja ja sihteeri ovat olleet HKR-Rakennuttajasta. Vuonna 2011 energiansäästö-neuvottelukunnassa perustettiin kuusi eri aihepiireihin keskittyvää alatyöryhmää. Rakennusvirasto vetää julkisten rakennusten työryhmää ja osallistuu lisäksi kahden muun alatyöryhmän työskentelyyn. Helsingin kaupungin tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Energiansäästöneuvottelukunta valvoo ja ohjaa em. sitoumusten täytäntöönpanoa. Sitoumusten käytännön työn toteutuksesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttajan talotekninen toimisto. 13
16 7.1 Energiatehokkuussopimus (KETS) ja toimintasuunnitelma Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) allekirjoittivat joulukuussa 2007 Energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimuksen tavoitteena on kiinteä yhdeksän prosentin energiansäästö laskettuna vuoden 2005 kulutuksesta vuosien välisenä aikana. Sopimuksessa edellytetty energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma on hyväksytty virallisesti kaupunginhallituksen kokouksessa Toimintasuunnitelmassa kuvataan kaupungin energiansäästöpotentiaali ja toimintatavat, joilla kaupunki saavuttaa ohjeellisen 9 prosentin energiansäästötavoitteen. Toimintasuunnitelma sisältää energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi myös energiatehokkuuden edistämiseen ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n ja Helsingin kaupungin energiapoliittisten linjausten tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tarkempien toteuttamisohjelmien toteuttamista on jatkettu vuonna Rakennusvirasto on ollut vastuussa toimintasuunnitelman laatimisesta ja toimenpiteiden koordinoinnista. KETS käsittää kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian sekä palvelu- että asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön osalta. Energiantuotannon ja joukkoliikenteen energiankulutukset on käsitelty ao. alan omissa sopimuksissa. Sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin toteuttamista energiansäästötoimista on raportoitava Motiva Oy:lle nettipohjaista raportointityökalua käyttäen vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kuntien toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. 7.2 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Vuoden 2009 helmikuussa Helsingin kaupunki allekirjoitti EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors). Sopimuksessa asetettu päätavoite on pienentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä. Sopimus edellytti kattavan toimenpideohjelman laatimista Helsingille. Tämä Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) valmistui joulukuussa 2010 ja sen laatimisesta vastasi Helsingissä rakennusvirasto. Tämän sopimuksen toimet kohdistuvat myös kaupunkikonsernin ulkopuolelle kun taas KETS keskittyy nimenomaan Helsingin kaupungin toimintaan. Sopimus velvoittaa voimakkaasti kaupunkilaisten ja kaupunkialueen muiden toimijoiden sitouttamiseen. Tämän velvoitteen pohjalta kaupunki järjesti useita kaupunkilaisille suunnattuja tapahtumia, käynnisti kaupunkilaisille suunnatun tiedotuskeskuksen Ilmastoinfon, avasi tiedottamiseen perustuvia wwwsivustoja ja käynnisti yritysyhteistyön kehittämiseen suunnatun 14
17 ilmastokumppanuusverkoston valmistelutyön. Alla esitellyt Combat-hanke ja PEK-työryhmä liittyvät myös suoraan sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseen. Combat SEAP:n tekoon linkitettiin vuonna 2009 käynnistynyt COMBAT-projekti (Covenant of Mayors in the Central Baltic Capitals). Hankkeessa Covenant of Mayors:n osallistujakaupungit hyödynsivät toinen toistensa kokemuksia ja asiantuntemusta energiatehokkuussuunnitelman työstämisessä ja järjestivät kaupunkilaisille suunnattuja energiapäiviä. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tukholma, Riika ja Tallinna. HKR-Rakennuttaja koordinoi hankkeita. Hanke päättyi syksyllä 2011 ja sen lopputuloksena syntyi muille kaupungeille suunnattu opas kestävän energiankäytön toimenpideohjelman valmisteluun. Parhaat energiatehokkuuden käytännöt työryhmä (PEK) Kaupunginjohtajan aloitteesta keväällä 2011 käynnistyi useita hallintokuntia yhdistävä Parhaat energiatehokkuuden käytännöt työryhmä, jonka tavoitteena oli selvittää parhaat taloudellisesti kannattavat keinot hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen Helsingissä. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri olivat rakennusvirastosta. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa. 7.3 Rakennusviraston toimet kaupunkikonsernin energiatehokkuuden parantamisessa Hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille todettiin, että kaupungin eri hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Tavoitteet määriteltiin vuoden 2011 budjetin yhteydessä. Kaupungin hallintokunnille asetettiin tavoitteeksi 2 % vuosittainen energiansäästö energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteen mukaisesti. Tämä toteuttaa omalta osaltaan KETS-sopimusta ja -toimintasuunnitelmaa. Hallintokuntien on laadittava toimintasuunnitelmat vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. ESNK ja rakennusvirasto toimivat koordinoijana laadittaessa näitä tavoitteita. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin hallintokuntien avuksi, avusti hallintokuntia oman suunnitelman tekemisessä sekä tiedotti sitovista energiansäästötavoitteista. Hallintokunnille järjestettiin koulutustilaisuus käytännön työtä koskien ja kaupungin johdolle omat tiedotustilaisuudet. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli valmistunut 12 hallintokunnan suunnitelmat ja vuodenvaihteessa 2012 oli valmistumassa 13 hallintokunnan suunnitelmat. Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupungin 15
18 energiankulutuksesta. Sitovien tavoitteiden avulla energiansäästötyö jalkautetaan kunkin hallintokunnan käytännön toimintaan Matalaenergiarakentaminen ja sen ohjeistaminen Helsingin kaupunki on sitoutunut ohjeistamaan uudisrakennus- ja korjauskohteittensa suunnittelun ja rakentamisen valvonnan niin, että tekniset valinnat perustuvat mahdollisimman suuressa määrin elinkaariedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Kaupunki pyrkii myös vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Rakennusvirastossa on tehty jo useiden vuosien ajan työtä matalaenergiarakentamiskonseptin käyttöönoton edistämiseksi julkisten toimitilojen rakentamisessa. HKR-Rakennuttaja ryhtyi pilotoimaan matalaenergiarakentamista jo vuonna Kaikki Helsingin kaupungilla käynnistyvät uudisrakentamishankkeet tullaan toteuttamaan matalaenergiarakentamisena. Korjausrakennushankkeissa ohjetta noudatetaan soveltuvin osin kunkin korjauksen laajuuden, rakennuksen suojelun ym. reunaehtojen puitteissa. HKR-Rakennuttaja on laatinut Helsingin kaupungin palvelurakennuksia koskevan matalaenergiarakentamisen yleisohjeen, joka kattaa rakennus- ja rakennesuunnittelu- sekä LVIA- ja sähkösuunnitteluohjeet matalaenergiarakentamista koskien. Yksityiskohtaisemmat alakohtaiset ohjeet tarve- ja hankesuunnittelua, suunnittelua ja rakentamista varten laadittiin vuonna Alakohtaiset ohjeet päivitettiin vuonna Vuonna 2011 valmistuivat myös passiivienergiataloyleisohjeet on käynnistynyt myös selvitystyö koskien lähes nollaenergiatalojen rakentamista. Tavoitteena on, että HKR-Rakennuttajalla olisi käytössään lähes nollaenergiarakentamisohjeet vuoden 2013 alussa Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimet Helsingin kaupunki on sitoutunut energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen rakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästö-mahdollisuuksien selvittämiseksi. Julkisten toimitilojen osalta energiakatselmukset ja kulutuksen seuranta on rakennusviraston vastuulla. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli katselmuksia tehty 506 kaupungin palvelurakennuksessa, mikä vastaa 81 % julkisista palvelukiinteistöistä. Seurantakatselmuksia on tehty 12 kpl ja käyttöönottokatselmuksia 3 kpl. Katselmuksissa keskimääräisesti löytyvä säästöpotentiaali on lämmityksessä 13 %, sähkössä 9 % ja käyttövedessä 6 %. Yhteensä tämä vastaa vuositasolla säästöä. Katselmuksessa ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä suuri osa liittyi rakennusten ylläpitoon tai käyttöön ja niistä noin puolet on toteutettu. Tavoitteena on tehdä katselmus kiinteistössä noin 10 vuoden välein. Energiakatselmuksia käytetään myös suunnittelutyön pohjana. 16
19 Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2011 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. HKR- Rakennuttajan kuukausittaisen Internet-pohjaisen kulutusseurannan piirissä oli 420 kohdetta (n. 40 %) ja hallintokuntien itsensä hoitamana 50 %. Rakennusvirasto on ollut mukana kehittämässä Display- merkkiä, joka havainnollistaa rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta. Päinvastoin kuin virallinen energiatodistus, joka ilmoittaa pelkän rakennuksen energiantarpeen, Display osoittaa rakennuksen käytössä kuluttaman energian ja tuottamien päästöjen määrän. Display-todistukset luovutetaan ensimmäisellä kertaa kiinteistölle siten, että luovutuksen yhteyteen järjestetään koulutustilaisuus energiatehokkuuden parantamisesta. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli järjestetty yhteensä 171 tilaisuutta. Display - todistusten luovutusten yhteyteen järjestetyt tilaisuudet ovat osa viraston energiatehokkuuden koulutus- ja neuvontatyötä. Display- merkkejä on laadittu rakennusvirastossa jo vuodesta Vuoden 2011 loppuun mennessä oli todistuksia myönnetty jo 282 kiinteistölle yhteensä 1133 kpl. Tavoitteena on tuottaa kullekin kiinteistölle vähintään kolmen eri vuoden todistus, jotta kulutuksen seurannassa on verrokkivuosia ja pystytään tarkastelemaan kulutuksen kehitystä. Alkuperäinen tavoite 3,9 todistusta kiinteistöä kohden saavutettiin vuonna 2009 ja vuonna 2010 saavutettiin raja 4 todistusta kiinteistöä kohden. Display-merkkien myöntäminen ja luovutus on jatkunut CYBER-hankkeen myötä. Tässä pääpaino on kouluissa ja koululaisille jaettavassa informaatiossa Energiansäästöön tähtäävät projektit EkoTeko-hanke käynnistyi vuonna 2010 HKR-Rakennuttajan ehdotuksesta. Siihen valittiin 21 kohdekiinteistöä, joissa energiatehokkuutta pyrittiin parantamaan tehoseurannalla, toimenpiteillä ja opastuksella, joka tapahtui paikan päällä. Kohteet valittiin siten, että jokaiselta isännöitsijältä ja Palmian piirivastaavalta on omalla vastuulla oleva kiinteistö mukana. EkoTeko hanketta tehdään yhteistyössä Tilakeskuksen ja Palmian kanssa. Vuonna 2011 Ekoteko toiminta on laajennettu koskemaan koko Tilakeskuksen ylläpidossa olevaa kiinteistökantaa. ETSIVÄ-hankkeessa kehitetään reaaliaikaista kulutus-, olosuhde- ja vikatietoseurantaa hyödyntämällä rakennusautomaatiojärjestelmää. Järjestelmän avulla voidaan automaattisesti seurata rakennusten energiankulutuksen ja olosuhteiden kehittymistä. Raportointia halutaan erityisesti kehittää palvelemaan eri käyttäjäryhmiä. Hanke on TEKES-hanke ja siinä on mukana yhteistyötahoina mm. muita kaupunkeja, Buildercom sekä VTT. Vuonna 2011 on laadittu raportointimallit eri käyttäjäryhmille, rakennettu järjestelmärajapintoja sekä laadittu mittauspisteitä koskeva koodausjärjestelmä. 17
20 2011 päättyneessä Save Energy -hankkeessa yhdessä Tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa. Hankkeessa pyrittiin kehittämään julkisten rakennusten energiatehokkuutta yhdistämällä langatonta automaatiota ICTteknologiaa ja oppimispelejä rakennusten käyttäjien käyttäytymisen muuttamiseen. Mukana olivat Manchester, Lissabon, Luleå ja Leiden sekä tutkimus- ja yrityskumppaneita. Vuonna 2010 käynnistyi kansallinen ENERSIS Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti -hanke. Siinä tavoitteena on luoda rakennusten korjauksille konsepti, jolla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimukset ovat linjassa sisäympäristön laadun parantamisen kanssa eivätkä heikennä rakennusten kosteusteknistä toimivuutta. Hanke päättyy alkuvuodesta Osana kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen toteuttamista käynnistyi vuonna 2010 ENGAGE-hanke. Kyseessä on EU-rahoitteinen projekti, jossa on mukana 11 kaupunkia ympäri Eurooppaa sekä Energy Cities. Helsingissä hanke toteutetaan Kevyin askelin -kampanjana. Projektin tarkoituksena on sitouttaa ja aktivoida kaupungin työntekijöitä, yksityisiä kansalaisia ja sidosryhmiä osallistumaan energia- ja ilmastotyöhön ja siten vähentämään CO 2 -päästöjään. Projektissa annetaan oman julkinen ilmastolupaus, joka julkaistaan mediakampanjassa esimerkkinä muille kaupunkilaisille. Kampanja on näkynyt useissa yleisötapahtumissa sekä Helsingin katukuvassa. Kesäkuussa avattiin - sivusto, jonne kerättiin kaupunkilaisten kehitysideoita Helsingin energiatehokkuuden edistämiseen. Vuoden 2011 loppuun mennessä noin 190 helsinkiläistä on tehnyt ilmastolupauksen, ja vuoden 2012 aikana mukaan houkutellaan myös työyhteisöjä sekä yrityksiä Uusiutuvien energioiden koekohteet Uusiutuvan energian ratkaisuista on HKR-Rakennuttaja pilotoinut aurinkoenergiaa Aurinkolahden sekä Latokartanon peruskouluissa. Aurinkolahden peruskoulun katolle asennettiin kokeiluluontoisesti 102 aurinkopaneelia, joilla tuotetaan sähköä koulun atk-luokan ja kielistudion jäähdytystarpeeseen. Koulun tiloihin tuli myös sähköinen infotaulu, josta oppilaat ja koulun henkilökunta voivat seurata aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön määrää ja toisaalta rakennuksen sähkönkulutusta. Aurinkolahden koulun aurinkopaneelien tuotanto oli vuonna ,5 MWh ja Latokartanon koulujen aurinkopaneelien tuotanto oli 8,6 MWh. Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo vastaa kulutustasoltaan passiivitaloa. Ympäristötalossa aurinkosähkö korvaa arviolta 19 % ostosähkön-kulutuksesta. Ympäristötalo on myös kalliojäähdytyksen kehittämisen koekohteena. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään muissa uusiutuvia energiaratkaisuja hyödyntävissä rakennuskohteissa. 18
21 7.3.6 Koulutus, tiedotus ja neuvonta HKR-Rakennuttaja on alusta asti ollut mukana kouluttamassa kaupungin Ekotukihenkilöitä. Vastuualueena ovat energia-asiat. Vuoden 2011 aikana järjestettiin kuusi kaksipäiväistä peruskoulutusta, joissa koulutettiin 160 uutta ekotukihenkilöä. Rakennusvirastossa vietetään energiansäästöviikkoa lokakuussa keskittämällä tiedotusta omalle henkilökunnalle. Informaatiota jaetaan mm. antamalla energiansäästövinkkejä intran välityksellä, mm. sijoittamalla energiansäästöaiheisia julisteita kopiokoneiden, tulostimien, valokatkaisijoiden sekä hissien läheisyyteen. Henkilöstön energiatietoisuutta lisätään erilaisten kilpailujen ja kampanjoiden avulla. HKR-Rakennuttaja on koordinoinut Energiaa Tokaluokkalaisille -kampanjaa jo kuusitoista kertaa. Kampanjassa koulujen kakkosluokille jaetaan opetusmateriaalia koskien uusiutuvia energialähteitä, energiankäyttöä ja - säästöä. Koulujen henkilökuntaa ja oppilaita motivoidaan energiansäästöön sekä kotona että koulussa. Kuudentoista vuoden aikana mukana on ollut lähes oppilasta ja heidän opettajansa. Materiaalin luovuttamisen yhteydessä korostetaan kierrätyksen tärkeyttä eli sitä, että samaa materiaalia voi käyttää monella luokalla ja luokka-asteella. 19
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 1.4. kello 10.00 11.15 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 31.5. kello 10.00 11.25 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka
LisätiedotHelsingin kaupungin taidemuseo
Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA
Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 29.10. kello 13.00 14.45 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Antti Halm Sari Hildén Sinikka
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 5.11. kello 9.00 10.16 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Petra Erkkola Jukka Forsman
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotTeknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat
LisätiedotKoulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet
Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotMuoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta
LisätiedotTARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli
TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden
LisätiedotHelsingin kaupungin sosiaalivirasto
HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja suunnittelutoimisto Talous- ja laskentayksikkö Sosiaaliviraston johtoryhmä 7.3.2012, liite 5 asia 6. ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotHelsingin kaupungin energiatehokkuustyö
Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit ja elinkaarikustannukset Finlandiatalo 21.9.2017 Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimiala Helsingin kaupungin hallinto
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 4.3. kello 13.00 14.10 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Tommi Fred
LisätiedotYmpäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain
Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on
LisätiedotKOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA
KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA
RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotPuutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42
Lisätiedot18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma
Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma
1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. energiatodistus uusiutuvat
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja energiatodistus uusiutuvat - Mihin meidän tulee valmistautua? Maarit Haakana / Ympäristöministeriö 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen tausta ja
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotToimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus
Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2017-2025 Joensuun kaupunki xx.11.2017 Toiminnan tausta ja organisointi Joensuun kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025.
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotEnergiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
Lisätiedot15.11.2011 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta
15.11.2011 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2010 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta Energiansäästötoiminta
LisätiedotIlmastonmuutos Stadissa
Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84
LisätiedotHelsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...
LisätiedotENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 10.6. kello 12.45 14.00 LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Sirpa Eskelinen Joonas Hautala
LisätiedotLaki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia
Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017
LisätiedotEnergiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Esipuhe... 3 2 Nykyinen energiankäyttö... 4 2.1 Energiankulutus... 4 2.1.1 Kiinteistöjen energiankulutus... 4 2.1.2
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti
2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotEnergiankulutuksen ja energiatehokkuuden
Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018 Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden MIKSI? Toiminnan nykytilan arviointi Tietoa investointipäätöksien tueksi. Tehtyjen
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotLOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TR 24.11.2015 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Hanke KUUMA-seudulla alkoi huhtikuussa 2013 hanke Julkisten kiinteistöjen
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla
Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (7) 162 Energiansäästöneuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2013-2014 Päätös päätti asettaa toimikaudelle 2013 2014 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä
LisätiedotRakennusvirasto. Liite 1 HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011
Rakennusvirasto HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011 Liite 1 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 2011 Vastauksissa toivotaan tiivistä esitystapaa
LisätiedotSiemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla
Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotEnergiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotSeuranta ja raportointi
Seuranta ja raportointi Kuntayhdyshenkilöpäivät 2017 8.-9.2017 Saara Elväs Esityksen sisältö Miksi raportoidaan Raportointiaikataulu Vastuuhenkilöt ja käyttöoikeudet Raportoinnin toteutus ja sisältö Palautetieto
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotAjankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma
Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotAKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo
AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotPro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki
Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotRAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)
RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
Lisätiedot15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla
15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -
LisätiedotHelsingin kaupungin Taidemuseo
Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin taidemuseo, Ukko Kaarto ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin Taidemuseo vuoden 2014 talousarvion liitteeksi 22.1.2014 Hyväksytty Helsingin
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009
Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotUlkovalaistus Vaasassa
Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Valistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Ulkovalaistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Onkilahden toimintapuisto - Puupylväät, valaisimet erikoisväri - Lamput 70 W monimetalli
LisätiedotRAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos
RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther
Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 30.4.2007
1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA SELVITYS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLISEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTUMISESTA AJALLA 1.1. 31.12.2006 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA
LisätiedotProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa
ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia
Lisätiedot