Helsingin kaupungin liikennelaitos liikelaitos HKL

Transkriptio

1 Energiansäästön toimintasuunnitelma ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin liikennelaitos liikelaitos HKL

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. HKL:n energiansäästösuunnitelma Taustaa Liikennelaitoksen energiankulutus Liikennelaitoksen kiinteistöjen hallinta ja ylläpito Liikennelaitoksen kiinteistöt Kiinteistöjen energiankulutus Liikennelaitoksen muu energiankulutus Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Yhteistyön malli... 8 Kiinteistön käyttäjä... 8 HKL- Infrapalvelut Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen Tietolähteet ja työkalut Seuranta Energiansäästötyö

4 1. HKL:n energiansäästösuunnitelma 1.1. Taustaa Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden (hyväksytty kaupunginhallituksessa ) kohdan Energiansäästötavoitteet mukaisesti kaupungin hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Energiansäästöllä edistetään kaupungin tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi energian säästämisellä on kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Hallintokuntien tulee vuoden 2014 talousarvioon määritellä energiansäästötavoitteet siten, että kaupunkitasolla pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä vähenemisurilla (Helsingin kaupungin sopimussitoumukset). Tämä energiansäästön toimintasuunnitelma on laadittu Helsingin kaupungin Liikennelaitos liikelaitokselle. Suunnitelman on laatinut ympäristöinsinööri Eeva Heckwolf, yhteistyössä HKL-Infrapalveluiden kiinteistöpäällikkö Päivi Kontron kanssa. Energiansäästösuunnitelma on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvulla alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön. HKL on laatinut ensimmäisen suunnitelman energiansäästöstä vuonna Liikennelaitoksen energiankulutus Metro- ja raitioliikenteen liikennöinti edustaa valtaosaa HKL:n sähkönkulutuksesta. HKL- Metroliikenne ja HKL-Raitioliikenne yksiköt vastaavat liikennetuotannon energiankäytön seurannasta ja tehostamisesta. Liikennöinnin energiankulutukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten reittien sujuvuus, kaluston tekniikka ja ajotapa. HKL panostaa kalustohankinnoissa energiatehokkuuteen; vuonna 2013 koekäyttöön saatu uusi Artic -raitiovaunu käyttää jarrutusenergian hyväksi vaunun lämmitykseen. Kuljettajia koulutetaan taloudelliseen, energiaa säästävään ajotapaan. HKL hankkii vain uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Vv liikennöintisähkö tuotettiin kotimaiselle vesivoimalla. Vuodesta 2014 alkaen hankitaan pohjoismaista tuuli- ja vesivoimaa koko HKL:n sähkönkulutuksen osalta, kattaen myös kiinteistöjen sähkön. Metroasemat, varikot ja muut kiinteistöt ovat merkittäviä energiankuluttajia. Energiaa kuluu lämmittämiseen, valaisemiseen ja ilmastointiin ja liiketilojen tarpeisiin. Varikoilla käytetään lisäksi paljon sähköä kuluttavia raskaita koneita. Kiinteistöjen sähkönkulutus on noin 30% koko HKL:n sähkönkulutuksesta. 4

5 Tässä energiansäästön toimintasuunnitelmassa on keskitytty kiinteistöjen energiankulutukseen ja energiatehokkuustyöhön. 1.3 Liikennelaitoksen kiinteistöjen hallinta ja ylläpito HKL-Infrapalvelut hallinnoi ja ylläpitää HKL:n kiinteistöjä, jotka on lueteltu kappaleessa 1.4. HKL-Infrapalvelut -yksikkö vastaa kiinteistöjen energian käytön seurannasta ja tehostamisesta. Kiinteistöjen isännöintitoiminnan tehtävänä on kiinteistöjen arvon säilyttäminen sekä siihen liittyvien toimenpiteiden ja ylläpitopalvelujen ohjaaminen ja valvominen. Huoltotoiminta kattaa Liikennelaitoksen oman huoltotoiminnan sekä ulkopuolisen huolto- ja korjaustyön tilauksen ja valvonnan. Kiinteistöpäällikkönä toimii Päivi Kontro. Isännöitsijöinä toimivat Reino Aittomäki (metroasemat) ja Timo Rintala (varikot ja muut kiinteistöt). Teknisenä isännöitsijänä toimii Kalervo Kahila. Huollon työnjohtajana toimii Tom Blomqvist. 1.4 Liikennelaitoksen kiinteistöt Varikot: Töölön raitiovaunuvarikko ( m3 / 5789 m2) Vallilan raitiovaunuvarikko ( m3 / m2) Koskelan raitiovaunuvarikko ( m3 / m2) Metrovarikko (noin m3 / m2) (Laajentunut vv lähes m2:lla, pinta-ala noussut 82%:lla.) Metroasemat: 17 kpl metroasemia, joista 7kpl on tunneliasemia. (yht m3 / noin m2) Metroasemien kulutus sisältää sähkönsyöttöasemat Rautatieasemat: 3 kpl: Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat. (yht m3 / 1300 m2) Muut kiinteistöt: Herttoniemen metrovalvomo (17900 m3 / 3171 m2) (Aloittanut toimintansa 10/2011) Liikenneterminaaleja (450 m3 / 200 m2) 5

6 Asuinkiinteistöjä ( m3 / 3661 m2) luovuttiin Töölönkatu 49 asuinkiinteistöstä. Lisäksi käytössä olevia muita pieniä tiloja (vuokratiloissa / HKL:n kiinteistöjen yhteydessä / erillisinä): Taukotiloja Raitioliikenteen syöttöasemia metron sähkönsyöttöasemia Energiansäästösuunnitelman ulkopuolelle jäävät Liikennelaitoksen omistamat Vartiokylän ja Ruskeasuon linja-autovarikot, joiden vuokralainen (Helsingin Bussiliikenne Oy) vastaa kiinteistöjen sähkö- ja kaukolämpöliittymistä. 1.5 Kiinteistöjen energiankulutus Liikennelaitoksen energiankulutus vv on esitetty seuraavassa taulukossa. Sähkönkulutus GWh Metroasemat 20,8 21, ,9 Varikot 13 12,1 11,7 13,4 Rautatieasemat 0,9 0,9 0,9 0,9 Muut 1,8 1,6 1,5 1,4 Yhteensä 36,5 36,3 33,1 36,6 Lämmönkulutus MWh Metroasemat Varikot Muut kiinteistöt Yhteensä Yhteensä GWh 19,9 17,3 19,3 21,1 1.6 Liikennelaitoksen muu energiankulutus Ratojen, kiinteistöjen ja järjestelmien huolto- ja ylläpitotoimintaan liittyy ajoneuvoliikennettä. Liikenteen turvallisuuden ja häiriöttömyyden sekä matkustusmukavuuden turvaajana huoltoajon ajoneuvoliikenteelle ei voida asettaa vähennystavoitteita, mutta kulutetun polttoaineen määrää seurataan vuosittain. Rataverkon laajentuessa ja tilojen hajautetun sijainnin vuoksi polttoaineen kulutus on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. 6

7 HKL pyrkii pienentämään henkilöautojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia suosimalla vähän polttoainetta kuluttavien ajoneuvojen, kuten sähköautojen hankintaa. Polttoaineen kulutus on esitetty taulukossa: 1.7 Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi Liikennelaitoksen tavoitteena on vähentää 6 % kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta vv Tämä vastaa 2,6 GWh määrää. Liikennelaitoksen kiinteistöjen kokonaisenergiankäyttö vv on esitetty seuraavassa taulukossa. Kohde / kulutus GWh/h Metroasemat 28,94 28,98 26,41 27,84 Varikot 24,85 21,99 23,22 27,29 Rautatieasemat 1,43 1,36 1,40 1,32 Taukotilat 1,46 1,29 1,05 0,99 Muut kiinteistöt 0,33 0,34 0,42 0,66 Asunnot 0,10 0,09 0,10 0,09 Yhteensä 57,10 54,06 52,60 58,21 Energiankulutus 2010-> 100,00 % -5,32 % -7,88 % 1,94 % 7

8 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi HKL:n tavoiteohjelmassa energiatehokkuuden edistäminen on yksi strategisista kehitysvalinnoista. Kiinteistöjen energiankulutus on ollut vv laskusuunnassa niin kaukolämmön, kuin sähkönkulutuksenkin osalta. Tämä on seurausta määrätietoisesta energiatehokkuustyöstä; energiakatselmuksissa osoitettujen toimien ja säätöjen toteuttamisesta sekä kiinteistötekniikan parannuksista. Yksittäisistä toimista voidaan mainita valaistuksen muutokset sekä metroasemien avouloskäynneistä luopuminen ja sen myötä lumensulatustarpeen vähentyminen energiankulutus on kohonnut noin 10 % edellisvuodesta. Tämä selittyy pääosin Metrovarikon laajentamisesta ja uusista laitteista (vaiheittain vv , yhteensä lähes m2:lla) sekä sen yhteydessä rakennustyömaan parakeista ja koneista. Lisäksi Siilitien metroaseman perusparannuksen rakennustyö on aiheuttanut ylimääräistä kulutusta. 2.1 Yhteistyön malli Kiinteistön käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö on kiinteistön oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi olennaista, jotta energiankulutuksen vähentämisen tavoitteeseen päästään. Seuraavassa on kuvattu yhteistyön malli ja vastuunjako. Kiinteistön käyttäjä Kiinteistöjen käyttäjät ovat HKL-Infrapalveluiden sisäisiä tai ulkoisia vuokralaisia. Varikoilla ja valvomossa vuokralaisina toimii pääasiassa HKL Raitioliikenne ja HKL Metroliikenne ja tiloissa toimii myös HKL-Infrapalveluiden henkilökuntaa. Metroasemien vuokralaiset ovat yksityisiä liikkeenharjoittajia. Kiinteistön käyttäjien vikailmoitukset on koordinoitu 24h vuorokaudessa toimivan metron teknisen valvomon kautta. Kiinteistön käyttäjä vastaa: - arjen energiatehokkaista toimintatavoista, kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen, veden kulutuksen vähentäminen, laitteiden sammuttaminen ja laitteiden oikea käyttö - tilakohtaisista ohjeistuksista henkilökunnalle - sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa yhteydenotosta huoltoon / isännöitsijään - energiatehokkaista hankinnoista ja ratkaisuista, kuten koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankinta. 8

9 HKL- Infrapalvelut HKL-Infrapalveluiden vastuut kiinteistöjen energiankäyttöön ja -seurantaan liittyvissä asioissa on esitetty alla. Tekninen isännöitsijä vastaa - kiinteistökohtaisen huoltosuunnitelman laatimisesta Ryhtikiinteistönhuoltojärjestelmään - kunnossapidon, korjausten ja investointien suunnittelusta ja seurannasta - energiakatselmusten suunnitelman tekemisestä ja järjestämisestä sekä niissä esitettyjen korjausten organisoinnista - kiinteistöjen kuntoarvioiden suunnitelman tekemisestä ja järjestämisestä sekä kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) aikatauluttamisesta ja niissä esitettyjen korjausten organisoinnista - energiakulutuksen seurannasta ja raportoinnin kehittämisestä - Ryhti-järjestelmän käytön seurannasta ja järjestelmän kehittämisestä Isännöitsijä vastaa - käyttäjäpalveluiden ja hankintojen kilpailuttamisesta, sopimusten laadinnasta, organisoinnista ja toiminnan valvonnasta - kustannusten kohdekohtaisesta seurannasta - kiinteistöjä käyttävien vuokralaisten sopimuksista - tiedottamisesta (liiketilojen vuokralaiset, naapurikiinteistöt, viranomaiset, HKL:n valvomot) Huoltotoiminta vastaa - Abakus -järjestelmään kirjattujen vikakorjauksien toteuttamisesta - kiinteistökohtaisten huoltosuunnitelmien mukaisten toimien toteuttamisesta, mm. o lämmitysjärjestelmien kevät- ja syyshuolto sekä kausiasetukset o ilmanvaihtokoneiden kevät- ja syyshuolto sekä kausiasetukset o kiertoilmakoneiden ja lämmittimien vuosihuolto o määriteltyjen sähköjärjestelmien LVI-laitteiden huolto - energian ja veden kulutustietojen kirjaamisesta ja seurannasta - tiedotteiden toimittamisesta kiinteistöjen käyttäjille Ympäristöinsinööri vastaa - HKL:n energiankulutuksen raportoinnista Ympäristökeskukselle ja Rakennusvirastolle sekä HKL:n ympäristöraportissa - energiatehokkuutta edistävien toimien koordinoinnista ja edistämisestä - energiansäästön toimintasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä 9

10 3. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen Uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet. Peruskorjaukset suunnitellaan ja aikataulutetaan HKL-Infrapalveluiden pitkän tähtäimen PTS-suunnitelmassa. Peruskorjauksien energiatehokkuuden kriteerit tullaan määrittelemään vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjen lähivuosien peruskorjaukset kohdistuvat seuraaviin kohteisiin: - Metrovarikon laajentaminen Myllypuron metroaseman peruskorjaus Hakaniemen metroaseman lippuhallin laajennus Koskelan Varikon uudisrakentaminen Suomenlinnan liikenteen terminaali Tietolähteet ja työkalut Varikoiden sähkön ja kaukolämmön seuranta tapahtuu Helsingin Energian Sävel Plus palvelun kautta. Metroasemien osalta sähkönkulutuksen seuranta perustuu HKL- Infrapalveluiden manuaaliseen seurantaan kuukausitasolla. Tavoitteena on saada metroasemien kiinteistösähkö reaaliaikaisen mittauksen piiriin vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjen PTS ja huoltosuunnitelma sekä niiden toteutumisen seuranta tapahtuu Ryhtikiinteistönhuoltojärjestelmän kautta. 5. Seuranta Energiankulutuksen seuranta tapahtuu HKL Infrapalveluissa. Isännöitsijät seuraavat energiakustannuksia kohdekohtaisesti kuukausitasolla. Ympäristöinsinööri Eeva Heckwolf kokoaa energiatiedot vuosittaista ympäristöraporttia varten. Energiatehokkuustyön toimia ja energiansäästön toteutumaa seurataan Liikennelaitoksen ja HKL Infrapalvelut -yksikön tulostavoitteessa. 10

11 6. Energiansäästötyö HKL tarkentaa energiansäästötavoitetta ja päivittää suunnitelman tarpeellisilta osilta vuosittain. Myös muuttuneet käytännöt päivitetään suunnitelmaan. HKL Infrapalvelut sitoutuu pitämään HKR-Rakennuttajan tietokannassa olevat HKL:n kiinteistötiedot ajan tasalla. HKL osallistuu aktiivisesti Energiansäästöneuvottelukunnan toimintaan. HKL:lla toimii ympäristöryhmä ja ekotukihenkilöiden ryhmä, joita koordinoi ympäristöinsinööri. Nämä ryhmät suunnittelevat ja toteuttavat energiansäästöön liittyviä HKL:n sisäisiä kampanjoita. 11