Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Transkriptio

1 Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

2 Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Yleistä kiinteistöjen energiatehokkuudesta Patteriverkoston perussäätö Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuus

3 Yleisiä asioita energiatehokkuudesta Energiankulutusseuranta Kulutusseurantaa tarvitaan, jotta kiinteistön kustannuksia ja kulutuksia voidaan hallita Vähintään vuositasolla mutta suositeltavaa tehdä kuukausittain Seurannalla todennetaan mm. energiatehokkuushankkeiden toteutuminen Seurannan avulla voidaan havaita esim. laitevikoja jne. Muista lämmönkulutuksen normitus Lisää tietoa: Yleinen kiinteistön tuntemus Laitteiden tuntemus (käyttöikä ja kunto) Karkea suunnitelma eri järjestelmien ja rakenteiden uusimisesta Tiedetään mitkä asiat koko kiinteistön tasolla vaikuttavat energiankulutukseen Olosuhteiden tuntemus Voidaan tehdä erillinen selvitys yksinkertaisella kyselyllä

4 PATTERIVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

5 Patteriverkoston perussäädön lähtökohdat Milloin patteriverkoston perussäätö tulisi tehdä Laajempien peruskorjausten yhteydessä jotka vaikuttavat kohteen lämmöntarpeeseen ikkunaremontit julkisivuremontit ilmanvaihdon muutokset patteriventtiilien termostaattien vaihdon yhteydessä Milloin patteriverkoston perussäätöä tulisi harkita muiden toimenpiteiden jälkeen Kun sisälämpötilat kohteen asunnoissa poikkeavat merkittävästi toisistaan Kohteen energiankulutus noususuunnassa Lämmitysverkoston muutosten yhteydessä Lämmönvaihtimet, pumput Lämmitysverkoston muut ongelmat patterien toiminnan ongelmat (kylmät/kuumat, lorina, äänet, eivät lämpene tasaisesti ) Oikein toimiva patteri on lämmin yläosastaan ja viileämpi alaosastaan Tasapainotus tulee olla tehtynä aina uudiskohteessa

6 Muita toimenpiteitä ennen patteriverkoston perussäätöä Lämmitysverkosto Lämmityksen säätökäyrä ja sen oikea taso ja säädön toimivuus Lämmitysverkoston säätölaitteiden toiminta: patteriverkoston menoveden säätöventtiili, pumppu, termostaattiset patteriventtiilit, lämmönsiirtimet ja paisunta-astiat Ilmanvaihto Ilmanvaihdon toiminta Ilmanvirtojen oikeellisuus Korvausilmaventtiilien toimivuus Rakenteet Ikkunoiden ja ovien tiiviydet Ulkovaipan tiiveys Mahdollinen lämpökamerakuvaus

7 Mikä on patteriverkoston perussäätö Linja- ja patteriventtiilien virtaamat säädetään oikeaan arvoon, jotta jokainen patteri toimisi suunnitellulla tavalla Kaiken pohjana hyvä suunnittelu Tehtyjen suunnitelmien pohjalta verkosto säädetään kohdalleen Termostaatit irrotetaan ja venttiilin esisäätöarvo asetetaan suunnitelman mukaisesti Verkosto tulee ilmata hyvin ennen mittauksia Verkoston virtaus säädetään kohdalleen mittaamalla joko verkoston virtaama tai paineero Säädön jälkeen tehdään vielä varsinainen hienosäätö mittaamalla sisälämpötilat Tärkeää on myös asettaa verkoston säätökäyrä oikein säädön jälkeen

8 Perussäädöllä saavutettavat hyödyt Tasaiset ja tasapuoliset olosuhteet kiinteistön eri asuntojen kesken Toimiva verkosto Oikein ja hyvin toteutettuna saadaan verkostoon liittyvät korjaustarpeet kuntoon kerralla Energia- ja kustannussäästö, esimerkkikohteissa 5-15 % Riippuu hyvin paljon lähtötilanteesta Yhden asteen muutos sisälämpötilassa tarkoittaa noin 5 % lämmityksen energiakustannuksissa

9 Patteriverkoston perussäätö palvelukiinteistössä Lämmitysjärjestelmän korjaustyön yhteydessä uusittiin linjasulku-, linjasäätösekä patteriventtiilit ja tehtiin lämmitysjärjestelmän perussäätö. Kiinteistössä oli jo aiemmin vuonna 2004 tehty ilmanvaihdon saneeraus, jossa poistoilman lämpö otetaan talteen ja käytetään tuloilman lämmitykseen. Perussäädön yhteydessä säädettiin lämmitysjärjestelmän veden virtaamia niin, että lämmitysjärjestelmään menee oikeanlämpöistä vettä. Kaikkiin lämmityspattereihin vaihdettiin termostaattiset patteriventtiilit, jotka reagoivat luokkahuoneissa olevista ihmisistä, valaisimista ja sähkölaitteista tulevaan lämpöön ja säätävät lämmitystä niiden mukaan. Turun terveydenhoidon ammattikorkeakoulu ja ammatti-instituutti Rakennettu 1979, laajennettu Rakennuksen lämmitetty nettopinta-ala m 2. Lämmitysjärjestelmän perussäätö tehtiin vuonna Perussäädön jälkeen lämmitysenergian säästö oli noin 613 MWh/a. Urakan hinta oli euroa ja takaisinmaksuaika 2 vuotta.

10 ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN ENERGIATEHOKKUUS

11 Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi määrittää tiettyjä kansallisia toimenpiteitä Suomi on valinnut ilmastointijärjestelmien (yli 12 kw) osalta vaihtoehtoisen neuvontamenettelyn Rakennuksen jäähdytysjärjestelmien pakolliseen energiatehokkuuden tarkastamiseen liittyvä laki kumottiin 2013 Tavoitteena edistää ilmastointijärjestelmien energiatehokasta käyttöä ja suunnittelua toimisto-, liike- ja hoitoalan rakennuksissa

12 Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuus Ilmastointijärjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on monta mahdollisuutta vähentää energiankulutusta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää jäähdyttämiseen, sillä sen tuottamiseen menee valtaosa ilmastointijärjestelmän energiankulutuksesta. Isoissa kohteissa jäähdytyslaitteistot saattavat haukata prosenttia kiinteistön kaikesta sähkönkulutuksesta (lähde: Motivan energiakatselmusseuranta). Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden kannalta avainasemaan nousevat kiinteistön omistajat, sen ylläpidosta ja huollosta vastaavat tahot sekä käyttäjät. Jokaisella on omat roolinsa, vastuunsa ja velvollisuutensa järjestelmien järkevän käytön, ennakoivan huollon ja elinkaaren kannalta.

13 Oikeat säädöt, tarpeenmukainen käyttö sekä passiiviset keinot Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta voidaan kohentaa eri tavoin. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon käyttö vähentää sekä puhaltimien että jäähdytyksen sähkönkulutusta. Asetuslämpötilojen säätäminen vaikuttaa suoraan jäähdytyksen aiheuttamaan energiankulutukseen. Laitteistojen säännöllinen huolto pidentää niiden käyttöikää ja parantaa niiden tehokkuutta. Passiiviset keinot; rakennuksen suuntaus, rakenteelliset aurinkosuojaukset jne. ovat hyviä, jäähdytystarvetta vähentäviä keinoja etenkin uudisrakentamisessa, mutta myös peruskorjauskohteissa.

14 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus Jäähdytysjärjestelmä kannattaa katselmoida jäähdytyskaudella, jolloin saa hyvän käsityksen järjestelmän toiminnasta. Mikäli jatkoselvitystä vaativia epäkohtia löytyy, rakennuksen energiakatselmuksessa tai kuntoarviossa tulee ehdottaa ilmastointijärjestelmän kuntotutkimusta. Jäähdytysjärjestelmän kuntoa voidaan selvittää myös toteuttamalla laajemman ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksen. Tällöin ensin selvitetään koko ilmanvaihtojärjestelmän tila, sitten tutkitaan tarkemmin järjestelmän eri osat. Kuntotutkimuksessa on oma ohjeistus erityisesti jäähdytysjärjestelmien tutkimusta varten.

15 Ilmastointijärjestelmät verkossa Aineistoa Tietoa ilmastointijärjestelmien energiatehokkaasta käytöstä, ylläpidosta ja huollosta, suunnittelusta Opas (ladattava, sähköisesti selattava) Opas on suunniteltu rakennusten omistajille ja ylläpitäjille. Sen tavoitteena on nostaa esiin ne toimet, joilla ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta voidaan parantaa niin olemassa olevissa kuin uudis- ja peruskorjauskohteissa. Tavoitteena on tehostaa etenkin ilmastoinnin eli jäähdytystä sisältävien järjestelmien energiankäyttöä liike-, toimisto- ja hoitoalan rakennuksissa. Lehtiartikkelit aiheina mm. järjestelmien suunnittelu sekä ennakoiva huolto Kausitiedotteet palvelukiinteistöille ja asuinrakennuksille

16