Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen"

Transkriptio

1 Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Ari Nieminen 1 Parin viime vuosikymmenen aikana on kirjoitettu ja puhuttu lisääntyvästi ansiotyön subjektiivisesta kokemisesta. Esimerkiksi Juha Siltalan Työelämän huonontumisen lyhyessä historiassa tuodaan voimakkaasti esille työelämän muutos työntekijöiden subjektiivisten kokemusten kannalta ja Raija Julkusen uuden työn paradokseissa työelämän yleistä kehityssuuntaa luonnehditaan muun muassa työn subjektivoitumisena. Ari Väänäsen ja Jussi Turtiaisen toimittamassa teoksessa Suomalainen työntekijyys (Vastapaino 2014) käsitellään tätä aihetta historiallisen muutoksen näkökulmasta. Verrattuna moniin muihin työntekijöiden subjektiviteetin muutosta käsitteleviin kirjoihin tämän teoksen vahvuutena on juuri suhteellisen pitkä historiallinen perspektiivi. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Suomessa on tapahtunut merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka muodostavat dramaattisen taustan työntekijöiden subjektiviteetin muutoksille. Tämä keskustelupuheenvuoro perustuu pääosin Väänäsen ja Turtiaisen toimittamaan kirjaan. Kerron ensin kommentoiden kirjan sisällöstä ja pohdin tämän jälkeen työntekijöiden subjektiiviteetin tai työntekijyyden muutosten rakenteellista tai historiallis-institutionaalista selittämistä. Työntekijyys Suomalainen työntekijyys kirjan keskeisin käsite on työntekijyys, jonka tekijät määrittelevät kulttuuriseksi työntekijätyypiksi- tai hahmoksi. Työntekijyyden 1 Ari Nieminen, VTT, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu 83

2 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015 määritellään rakentuvan ihannetyöntekijän toivekuvista, työelämän puheesta sekä työntekoon liittyvistä teoista. Muita samaan ilmiökokonaisuuteen viittaavia termejä ovat työntekijäkuva ja työntekijämalli, joilla viitataan eri aikoina vallinneisiin käsityksiin työntekijän tavoiteltavista ja vähemmän tavoiteltavista piirteistä. Lähestymistapa on siis selvästi kulttuurisosiologinen, mikä tulee näkyviin myös kirjan taustalla olevien tutkimusten aineistoista (muun muassa sanomalehtien työpaikkailmoitukset, johtamisoppaat, lehdistössä käyty keskustelu työterveydestä). Lähestymistapa ei kuitenkaan ole jyrkän konstruktivistinen, tekijät eivät kiellä rakenteellisten, materiaalisten ja muiden ei-kielellisten tekijöiden vaikutusta suomalaisen työntekijyyden kehitykseen toisen maailmansodan jälkeen. Kirjan useissa kohdissa keskustellaan tai viitataan tekniikan, elinkeinorakenteen ja talouden muutoksiin muuttuvan työntekijyyden selittäjinä. Siitä, miten historiallisrakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet työntekijyyden muutoksiin, ei kuitenkaan sanota mitään kovin täsmällistä. Pääosin rakenteellisten ja subjektiivisten tekijöiden väliset vuorovaikutussuhteet jäävät siis kirjassa avoimiksi. Palaan tähän teeman keskustelupuheenvuoroni lopussa. Työntekijyyden historiallisen kehityslinjat Työntekijyyden ja työntekijäideaalien historia jaetaan teoksessa useisiin kehityslinjoihin, joita ovat muun muassa muutos työssä, työn tekemisen ympäristöt, sukupuolisuus, työn organisointi, terveysvaarat ja väsymyksen luonne. Työntekijyyden kehityslinjojen muutoksia havainnollistava taulukko (kirjan sivulla 35) tuo esille monia useissa muissakin tutkimuksissa havaittuja muutostrendejä, kuten voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen, työn feminisoitumisen, ruumiillisen työn vähentyneen merkityksen, informaation käsittelyn kasvaneen merkityksen sekä psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kasvaneen painoarvon. Mielenkiintoisella tavalla työn ruumiilliset ja materiaaliset elementit heikkenevät yhteen vetävässä taulukossa selvästi siirryttäessä 1940-luvulta 2010-luvulle. Tämä heijastaa luonnollisesti materiaalisessa tuotannossa tapahtunutta muutosta, mutta toisaalta myös palvelu- ja informaatioalojen töissä on työvälineensä, materiaaliset prosessinsa ja ruumiillisuutta näidenkin toimialojen työtehtävissä tarvitaan. Näyttää siltä, että meidän on hankalaa tarkastella maatalouden ja teollisuuden ulkopuolista ansiotyötä materiaalisena tai ruumiillisena toimintana ja tästä syystä siitä saa usein varsin epämääräisen kuvan. Kahdessa kohdassa muuttaisin edellä mainitun taulukon tulkintaa. Ensinnäkin taulukossa esitetään, että tuottavuuden luonne on muuttunut fyysisestä ( luvut) teknis-älyllisen ( luvut) kautta sosiaaliseksi, emotionaaliseksi ja psykologiseksi ( luvut). Luulisin kuitenkin, että fyysinen tuottavuus on edelleen tärkeätä, mutta sitä ei pidetä julkisessa keskustelussa erityisesti esillä, koska siinä ei nähdä niin suuria työn organisointiin liittyviä ongelmia, kuin sosiaalisten ja psyykkisten suhteiden sääntelyssä. Tuottavuuden luonne ei siis taulukossa viittaa niinkään tuottavuuteen kuin eri vuosikymmenillä esitettyihin käsityksiin siitä, missä tuottavuuden pullonkaulat sijaitsevat. Toiseksi taulukossa kuvataan vaurauden ja hyvinvoinnin kehityslinjan siirtyneen taloudellisesta niukkuudesta ( luvut) vaurastumisen kautta ( luvut) subjektiiviseen hyvinvointiin ( luvut). Tällainen kehityskulku kuvaa hyvin 84

3 vaurastumista koskevan julkisen keskustelun muutosta, mutta ei kulutuksen muutosta, jolle on ollut tyypillistä jatkuvasti lisääntyvä tavaroiden ja palvelujen kulutus. Kulutustason nousu tulee dramaattisesti esille reaaliansioiden kehityksessä vuosien 1948 ja 2012 välillä: kun vuotta 1948 merkitään 100:lla niin 2012 indeksiluku on melkein 450. Keskimääräinen reaaliansioiden nousu ei luonnollisestikaan kerro tuloerojen muutoksesta, mutta se kertoo ansiotyön ja kulutuksen funktionaalisesta yhteydestä. Tavaroiden ja palvelujen massatuotantoa on vastattava tavaroiden ja palvelujen massakulutus, muutoin talous ei pystyisi jatkamaan toimintaansa. Koska ansiotyö ja kulutus muodostavat elämäntavallisen kokonaisuuden kypsässä kapitalismissa on oikeastaan erikoista, että ansiotyötä koskevassa julkisessa keskustelussa ja tässä tarkasteltavassa kirjassa ei juurikaan kiinnitetä huomiota palkkatyön ja kulutuksen väliseen yhteyteen. Työttömyys ei esimerkiksi olisi niin sosiaalisesti syrjäyttävää, ellei siihen liittyisi myös tulotason laskua, mikä ehkäisee sosio-kulttuuristen normien mukaisen kulutustason. Kirjassa tuodaan esille työntekijyyden yleisiä historiallisia kehityslinjoja, mutta siinä kiinnitetään myös huomiota eri toimialojen eroihin, eikä yhtä ja yhtenäistä työntekijyyden kuvaa oleteta. Tämä tulee näkyyn esimerkiksi Jussi Turtiaisen artikkelissa metallityöläisten maskuliinisuudesta. Työpaikkailmoitusten ja johtamisoppaiden työntekijäihanteet Työntekijyyden muutokset tulevat mielenkiintoisella tavalla esille työpaikkailmoitusten muutoksissa ja siinä tavassa, jolla johtamisoppaissa on kuvattu ihannetyöntekijää. Pekka Varje tarkastelee kirjassa Helsingin Sanomissa vuosina julkaistuja työntekijöiden ja esimiesten työpaikkailmoituksia. Otos koostuu yhteensä 1915:sta työpaikkailmoituksesta. Tiivistäen työpaikkailmoituksissa on siirrytty ja 1950-luvun ytimekkäitä työssä vaadittavia taitoja kuvaavista ilmoituksista ilmoituksiin, joissa kuvaillaan laajasti työntekijältä vaadittavaa koulutusta, asennetta ja sosiaalisia kykyjä. Esimiesten kohdalla sekä persoonan ominaisuuksia kuvaavat että teknisiä ja kognitiivisia taitoja kuvaavat maininnat ovat lisääntyneet ilmoituksissa, mutta 1990-luvulla persoonaan ja sosiaalisiin taitoihin liittyvien mainintojen keskimääräinen lukumäärä ilmoitusta kohden on lisääntynyt enemmän. Myös esimiesten kilpailullisia ominaisuuksia on vuosien saatossa alettu korostaa entistä enemmän. Työstä tarjottavien palkkioiden kohdalla on taas lisääntyvästi siirrytty ulkoisista palkkioista (palkka, lisäedut) sisäisiin palkkioihin (haasteet, kehittyminen ja eteneminen työorganisaatiossa). Anna Kuokkanen analysoi artikkelissa johtamisoppaiden luomia mielikuvia ihannetyöntekijästä. Johtamisoppaat eivät niinkään kuvaa sitä millaisia työntekijät ovat kuin sitä, millaisiksi työntekijöitä haluttiin koulia tai kasvattaa. Tässä mielessä johtamisoppaiden tekstit sopivat hyvin työntekijyyden ideaalikuvia käsittelevään teokseen. Kuva ihannetyöntekijästä on muuttunut ruumiillisen työn suorittajasta innovatiiviseksi ja joustavaksi ratkaisujen kehittäjäksi. Viime vuosina johtamisoppaissa kuvattu ihannetyöntekijä on yhtäältä hyvin yksilökeskeinen suorittaja ja toisaalta häneltä odotetaan hyviä sosiaalisia taitoja ja tiimityötä. Työpaikkailmoituksista ja johtamisoppaista syntyy se kuva, että työtekijöille asetettavat vaatimukset ovat lisääntyneet ja samaan aikaan näiden vaatimusten sisältö on muuttunut entistä henkilökohtaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Monessa suhteessa esitetyt 85

4 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015 ihannekuvat tuntuvat yliampuvilta ja epärealistisilta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että työntekijät todellisuudessa vastaisivat näitä työntekijyyden ihanteita, vaikka työpaikan saamiseksi näitä ihanteita kannattaakin näytellä. Lisäksi on otettava huomioon näiden tekstilajien tarkoitusperät tai niiden markkinatilanteet. Työpaikkailmoitusten tarkoituksena on saada työorganisaation palvelukseen mahdollisimman hyviä työntekijöitä ja mainostaa organisaation korkeatasoisuutta. Tästä syystä työpaikkailmoituksissa kannattaa pyytää paljon, vaikka tämän paljon saaminen olisikin toiveajattelua. Johtamisoppaita taas myydään työnantajille ja näiden edustajille. Tästä syystä niissä kannattaa pyrkiä propagoimaan mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa ihannetyöntekijää, vaikka tässä päädyttäisiinkin ristiriitaisiin ja kohtuuttomiin vaatimuksiin. Kohti työntekijyyden muutosten historiallis-institutionaalista selitystä Suomalainen työntekijyys kirja on hyvin kirjoitettu ja käsittelee ansiokkaasti työntekijyyden historiallista muutosta toisen maailmansodan jälkeen Suomessa. Kirjaa voi suositella jokaisen suomalaisesta työelämästä kiinnostuneen yöpöydälle. Kirjan lähtökohta on varsin kulttuurisosiologinen, joten tapahtuneiden muutosten selittäminen talouden ja yhteiskunnan rakenteiden tai instituutioiden muutosten kautta ei tule systemaattisesti esille, vaikka siinä viitataankin useassa kohdin muutosten rakenteellisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin syihin. Seuraavassa joitakin pohdintoja siitä, miten kirjan esitystä voisi täydentää historiallisinstitutionaalisilla tekijöillä. Tulkitsen, että työntekijyydellä viitataan työntekijöiden subjektiviteettiin eli työntekijöiden subjektiivisiin toimintatapoihin, asenteisiin, taitoihin, tunteisiin, ruumiiseen ja niin edelleen. Subjektiviteetti on yksilöiden ominaisuus, joka välittää heidän suhteitaan heitä ympäröiviin objekteihin, joita voivat olla toiset henkilöt tai esineet. Esimerkiksi, ammattityöntekijän työtaidot, asenteet, ruumiilliset ominaisuudet muodostavat hänen subjektiviteettinsa työssä. Näiden tekijöiden avulla hänen on mahdollista suoriutua työstään. Kun työn tekemisen objektiiviset olosuhteet muuttuvat niin myös subjektiviteetinkin on muututtava. Maatalous-, teollisuus ja palvelutyöt edellyttävät kukin omanlaistansa subjektiviteettia. Toisaalta on luonnollisesti myös niin, että subjektiviteetti muovaa työn objektiivisia piirteitä, työn kohteita ja työprosesseja. Näin käy esimerkiksi silloin kun työntekijät kehittävät uudenlaisia tuotantotekniikoita. Tästä näkökulmasta työntekijyyden muutokset ovat osa talouden ja yhteiskunnan historiallis-institutionaalista muutosta. Tämä selittää sen, miksi työolojen ja varallisuuden parantuessa myös työelämän ongelmia ja huolia koskeva keskustelu lisääntyy. Työelämän huolipuhe ei ole lisääntynyt siksi, että sosiaalisten ja psyykkisten ilmiöiden tulkinnan kulttuurinen konteksti on muuttunut vaan se on muuttunut siksi, että julkinen keskustelu heijastaa uudenlaisten työtehtävien luonnetta, niissä tarvittavan subjektiviteetin keskeisiä ominaisuuksia. Työtehtävien luonteen muuttuminen taas liittyy kapitalistisen talouden globaaleihin muutoksiin. Kapitalistisen talouden kehitys ja leviäminen maailmassa on johtanut siihen, että paljon tavaratuotantoa on siirtynyt pois vanhoista teollisuusmaista. Myös teollisen tuotannon tuottavuuden kasvu on vähentänyt teollisuustyöntekijöiden määrää. Toisin sanoen teollisuusmaissa yhä suurempi osa ihmisistä työskentelee palvelujen, kaupan ja globalisoituneen tuotannon suunnitte- 86

5 lun ja hallinnan parissa. Näissä työtehtävissä ihmisten väliset suhteet, kaupalliset ja ideologiset tekijät tulevat suoraan työn kohteiksi (objekteiksi) ja työssä tarvittavan subjektiviteetin tai työntekijyyden on muututtava vastaavasti. Lisäksi työntekijöiden näkökulmasta pääoman ja talouskasvun rajattomuudesta tulee lisääntyvässä määrin työntekijyydelle asetettujen vaatimusten rajattomuutta. Tässä kansainvälisen työnjaon uudessa tilanteessa informaatio, tieto ja tutkimus alkavat lisääntyvässä määrin näyttää tärkeiltä taloudellisen menestyksen tekijöiltä, joten niihin aletaan kiinnittää huomiota tuotantotekijöinä. Tästä syystä myös aiemmin suhteellisen vapaat tieteet ja taiteet pyritään sitomaan osaksi tuotantokoneistoa, mikä vaikuttaa myös näillä aloilla toimivien työtekijyyteen. Työntekijät ja heidän työntekijyytensä tai subjektiviteettinsa eivät kuitenkaan ole vain tämän historiallis-institutionaalisen kehityksen objekteja vaan työntekijät ovat historiallisen kehityksen subjekteja työnantajien ohella. Työntekijyyden muutokset eivät siis johdu rakenteiden muutoksesta vaan ne itse muodostavat osan näistä rakenteiden muutoksista. Työntekijät ovat myös itse olleet mukana toteuttamassa näitä muutoksia. Tällä tavalla kuvattu historiallinen kehitys nostaa luonnollisesti esiin kysymykset kapitalismin historiallisen kehityksen suunnista ja siitä, miten kapitalismia tulisi säännellä. Politiikan ja sääntelyn näkökulma onkin tärkeä motiivi sille, miksi työntekijyyden muutoksia ei kannata tarkastella vain yksilöiden kokemusten perspektiivistä tai kulttuurisina konstruktioina vaan osana rakenteiden ja instituutioiden historiallista kehitystä. 87

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12. Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.2017 Esitelmän sisältö Mitä ovat hyvinvointi-investoinnit?

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot 8-9.09.2016 Leena Jokinen Tunnistaa tulevaisuuden muutosvoimista kehitysideoita uusiksi tuotteiksi, palveluiksi, prosesseiksi tai strategioiksi Saada malleja siihen, miten käytännön tulevaisuustyötä tehdään

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Narratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?

Narratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen? Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) 1 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ari.nieminen@diak.fi

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä 8.5.2017 Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Helsingin kaupunki Nuorisobarometri 2016 Katse tulevaisuudessa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti Kokemuksia yksityismetsien inventoinnista Kyrönmaalla Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti SKAIK PROJEKTI Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen EU hanke, Botnia Atlantica ohjelma Kyrönmaan

Lisätiedot

Lataa Ihmislajin synty - Juha Valste. Lataa

Lataa Ihmislajin synty - Juha Valste. Lataa Lataa Ihmislajin synty - Juha Valste Lataa Kirjailija: Juha Valste ISBN: 9789522223326 Sivumäärä: 313 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.06 Mb Kaikki maailman ihmiset ovat pienen afrikkalaisväestön jälkeläisiä.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN. Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia. hyödyntäen

Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN. Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia. hyödyntäen Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia hyödyntäen Sisällys Esipuhe 4 1. Johdanto 7 1.1. Aiheen käsitteistön tulkinta-avaimet 7 1.2.

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö

Lisätiedot

Sosiaalityö osallisuuden tiloissa

Sosiaalityö osallisuuden tiloissa Sosiaalityö osallisuuden tiloissa Esitys osallisuuden tila - toiminnalliset designtyökalut sosiaalisesti esteettömien tilojen kehitystyössä sessiossa Helsinki Design -viikolla Esitys on osa Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin

Lisätiedot