ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla"

Transkriptio

1 ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatus Pro gradu - tutkielma Kevät 2010 Ulpu Riikonen Viena Rissanen

2 Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla Ulpu Riikonen Viena Rissanen Kuvataidekasvatus Pro gradu -tutkielma Sivumäärä 119, liitteitä 6 Kevät 2010 Tutkimuksessamme selvitetään yhteisöllisen taidekasvatuksen mahdollisuuksia tukea nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Tutkimuksemme liittyy Pohjois-Suomessa toteutettuun Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on koulutuksen siirtymävaiheessa olevien nuorten hyvinvointiin liittyvien tekijöiden kartoittaminen, sekä hyvinvointia tukevien taide- ja mediapainotteisten taidetoimintamallien kehittäminen. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen- ja sosiaalityön laitokset sekä neljä Lapin läänin kuntaa. Tarkastelemme toimintatutkimuksessamme Ranuan ammattistarttiluokalla marraskuussa 2008 alkanutta ja toukokuussa 2009 päättynyttä yhteisöllistä kuvanveistoprojektia. Projektiin osallistui kaksitoista iältään vuotiasta nuorta, joiden kiinnostuksen kohteet vaikuttivat toiminnan sisällön ja toteutustapojen muotoutumiseen. Projektista saatujen kokemusten, yhteisölliseen taidetoimintaan liittyvän taustateorian ja osallistujilta kerätyn aineiston analyysin perusteella olemme kehittäneet tutkimustehtävänämme nuorten hyvinvointia tukevan taidetoimintamallin. Malli koostuu kolmesta yhteisöllisen taidetoiminnan osa-alueesta: yhdessä työskentelystä, osallistumisesta ja käsillä tekemisestä, jotka ovat tutkimuksemme perusteella yhteisöllisen taidetoiminnan nuorten hyvinvointia edistävät elementit. Tutkimuksemme perusteella yhdessä tekeminen lisää osallistujien välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Sosiaaliset taidot ja ryhmään kuulumisen tunne ovat tärkeitä nuoruuteen kuuluvassa itsenäistymisvaiheessa ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomisessa. Osallistuminen työskentelyyn liittyvään päätöksentekoon ja ympäröivään kulttuuriin julkisen teoksen kautta vahvistaa nuorten äänen kuuluville saamista. Omien mielipiteiden ilmaisun ja vastuunkannon harjoittelu auttaa nuorta omaan elämään liittyvissä valintatilanteissa. Käsillä tekemisen kautta saavutettava onnistumisen ja oppimisen ilo vaikuttavat myönteisesti nuorten itsetunnon kohoamiseen ja koulun mielekkääksi kokemiseen. Kehittämäämme taidetoimintamallia voidaan soveltaa monipuolisesti erilaisessa taidetoiminnassa ja nuorten kanssa työskenneltäessä. Yhteisöllinen taidetoiminta on käyttökelpoinen menetelmä tukea nuorten hyvinvointia. Myönteiset vaikutukset edellyttävät taidetoiminnan liittymistä osallistujien arkielämään. Tutkimuksemme osoittaa myös, että yhteisöllinen taidetoiminta soveltuu toimivaksi työskentelytavaksi kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön väliseen yhteistyöhön, koska siinä nuoret ja aikuiset työskentelevät toistensa kanssa tasavertaisesti. Tämä synnyttää luontevaa kohtaamista ja keskustelua, mikä lisää yhteisöön välittämisen kulttuuria. Avainsanat: yhteisöllinen taidekasvatus, yhteisöllinen taidetoiminta, nuorten hyvinvointi, vuorovaikutus, toimintatutkimus, kuvanveistoprojekti Suostun tutkielmani luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi x

3 University of Lapland, Faculty of Art and Desing ELÄMÄN ONNENLEHDET? Action Research of Community-based Metal Sculpture Project in Ranua Ulpu Riikonen Viena Rissanen Art Education Pro gradu -research Pages, 119, attachments, 6 Spring 2010 Our research was to seek possibilities for community-based art education and applicable strategies to support youth welfare and to decrease alienation. Our research is related to the The Ankers of Youth Welfare in Lapland program which was accomplished in the area of Northern Finland. The aim of the program is to map the subjects associated to welfare in those youngsters lives who are facing the transitional phase in their schooling and also to improve the art and media-based patterns of art to support the welfare. North Finland social services, the Art Education and the Social Work departments of Lapland University and four other communities in the county of Lapland worked as a co-operating direction in the project. In our action research we observe a project that was kept for a start class for trade school in Ranua starting in November 2008 and ending in May Altogether twelve students, from age 15 to 19 participated whose objects of interest affected how the content of action and the course of action formed during the project. Based on the experiences we got from the project, the background theory of community-based art education and the analysis made from the feedback given by the participants we have developed the youth welfare supporting pattern of art. Patterns consist from three sectors of communal art action : working together, participating and doing by hand which all are key elements in communal art action to support the youth welfare according to our research. Based on our studies doing things together increases the interaction between participants and amplifies the sense of community. Social skills and the feeling of belonging in a group are important in the phase of becoming independent and when creating successful relationships in the youth. Participating in dthe decision making and surrounding culture through a public creation will bolster the democratic powers. It also practises uttering a point of view and responsibility that will help youngsters with making the further decisions in their own lives. Doing something by hand gains success and the joy of learning that effects optimistically into the raising self esteem and to the meaningful of schooling. The pattern of art education can be adjusted in multiply ways in differed forms of art procedure and while working with youngsters. Community-based art procedure is a usable method to support youth welfare. But to achieve positive results the participant must be involved with art in their everyday life. Our studies also prove that community-based art procedure applicable to be used as a functional method of working between art education and social work. The method gives youngsters and adults a change to work with each other in an equivalent relation. It creates a natural meeting and conversation that adds the carrying culture into the society. Keywords: community-based art education, community art, interaction, action research, youth welfare, sculpture project

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 I. JUURET KASVUN TEOREETTINEN MAAPERÄ 2. TUTKIMUKSEN KONTEKSTI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hanke Ranua toimintapaikkana Ammattistarttiluokka osallistuvana yhteisönä YHTEISÖLLINEN TAIDEKASVATUS Yhteisötaide kasvatuksen taideteoreettisena lähtökohtana Yhteistoiminnallinen oppiminen taidetyöskentelyn didaktisena työkaluna NUORTEN HYVINVOINTI Siirtymävaiheen merkitys nuorten hyvinvoinnille Sosiaaliset suhteet nuoren kasvun tukena Omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen Syrjäytyminen sosiaalisen selviytymisen uhkana TAIDE JA HYVINVOINTI Taiteen ja sosiaalityön välinen yhteistyö Taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset Taide ihmisten kohtaamispaikkana Taiteen kautta kuulluksi tuleminen Tekemisen synnyttämät taidekokemukset TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Projektilähtöinen toimintatutkimus Tutkimuksen vaiheet Tutkimusaineisto Aineiston analyysi Tutkimuksen raportointi... 57

5 II. VARSI TOIMINTA KASVUN PAIKKANA 7. TOIMINTAKERTOMUS Yhteistyön virittäminen ja nuorten innostaminen Ranualla Veistoksen ideointi Veistoksen suunnittelu Veistoksen tekeminen Teoksen pystytys ja avajaiset III. LEHDET TAIDETOIMINNAN HYVINVOINTIA TUKEVAT VAIKUTUKSET 8. TUTKIMUSTULOKSET Yhdessä työskentely Osallistuminen Käsillä tekeminen Yhteisöllinen taidetoimintamalli POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1, Ankkurit -hankkeen aloituskysely Liite 2, Avoimen teemahaastattelun tukikysymysrunko Liite 3, Avoimen ryhmähaastattelun tukikysymysrunko Liite 4, Taide- ja kulttuuri kurssin loppukysely Liite 5, Lehtiartikkeli kuvanveistoprojektista Liite 6, Kuvaluettelo

6 1. JOHDANTO Olemme lainanneet tutkimuksemme nimen Elämän Onnenlehdet nuorten toteuttamalta aikuistumista käsittelevältä metalliveistokselta. Veistos kuvaa neliapilaa, joka on tiputtanut yhden lehdistään. Pudonnut lehti edustaa menneisyyttä ja elämään liittyviä vastoinkäymisiä. Sen tilalle on puhkeamassa kuitenkin uusi lehti, joka symbolisoi tulevaisuutta monine mahdollisuuksineen. Toimintatutkimuksessamme analysoimme keväällä 2009 Ranualla toteutettua yhteisöllistä kuvanveistoprojektia, joka liittyy Pohjois-Suomessa vuosina toteutettuun Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeeseen. Olemme asettaneet nimen kysymysmuotoon, sillä tutkimuksessamme pohdimme mistä elämän onni tai, kuten Ankkurit -hankkeessa asia ilmaistaan, mistä nuorten hyvinvointi koostuu ja kuinka sitä voidaan taiteen keinoin edistää. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeen yleistavoitteena on kartoittaa lappilaisten nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittää nuorisotyön, sosiaalityön ja kuvataidekasvatuksen välisenä yhteistyönä taide- ja medialähtöisiä toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toiminnassa keskitytään erityisesti opintojen siirtymävaiheessa olevien nuorten tukemiseen, sillä koulutus nähdään merkittävänä tekijänä elämässä pärjäämisen kannalta. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos ja kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma sekä Ranuan, Kolarin, Kemijärven ja Inarin kunnat. Hankekunnissa pyritään kehittämään taidetoimintamalleja, jotka auttavat nuorta kiinnittymään kotiseudulleen ja avartavat näkemään kotiseutunsa voimavaroja, sekä rohkaistaan kokeilemaan siipiään ja hakeutumaan toisen asteen opintoihin ja edelleen työelämään. Lappilaisten nuorten hyvinvointia lisäämällä pyritään edelleen parantamaan pohjoisten kuntien tulevaisuudennäkymiä. Tutkimuksemme sijoittuu Ranualle, jossa järjestimme syksyn 2008 ja kevään 2009 välisenä aikana erilaisia taidetyöpajoja yhdessä kuvataidekasvatuksen yhteisöprojektiopintoja suorittavan Mari Korsulaisen kanssa. Keskitymme tutkimuksessamme tarkastelemaan Lapin ammattiopiston Ranuan ammattistarttiluokalla toteutettua yhteisöllistä kuvanveistoprojektia, joka oli vetämistämme työpajoista pitkäkestoisin. Tutkimuksemme on projektilähtöinen toimintatutkimus, jonka toimintaosuus ammattistarttiluokalla alkoi tammikuussa 2009 jatkuen intensiivisenä työskentelyjaksona maalis-huhtikuun ajan ja päättyi toukokuussa veistoksen 1

7 julkistamistilaisuuteen. Vetämämme taidetoiminta perustui osallistujien omiin lähtökohtiin. Nuoret saivat itse määritellä itselleen ajankohtaiset ja merkitykselliset aiheet ja vaikuttaa tekniikan valintaan. Työskentely tapahtui pääosin ammattistarttiluokan opintoihin kuuluvan Taide- ja kulttuuri kurssin puitteissa ja siihen osallistui kaksitoista nuorta. Tutkimustehtävänämme on kehittää projektista saatujen kokemusten, aiheeseen liittyvän teorian ja aineiston analyysin pohjalta yhteisöllinen taidetoimintamalli ja vastata siihen, kuinka yhteisöllisen taidekasvatuksen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja tukea nuorten hyvinvointia. Kuvataiteen käyttäminen nuorisotyössä hyvinvoinnin tukena on ajankohtaista, sillä ympäri maata on parhaillaan menossa useita erilaisia taidelähtöisiä hankkeita, jotka pyrkivät lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kehittämään monialaista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi yhteisölliseen taidekasvatukseen kiinteästi liittyvää yhteisöllisyyttä on perään kuulutettu viime vuosien aikana, erityisesti nuorten pahoinvoinnista kertovien ikävien tapahtumien jälkeen. Kiinnostukseemme tutkimuksen aihetta kohtaan vaikutti sen ajankohtaisuuden lisäksi kuvataiteilijataustamme. Koimme, että meillä on oman taiteellisen työskentelymme vuoksi annettavaa taiteen tekemiseen liittyvissä teknisissä ja sisällöllisissä asioissa. Samalla olemme voineet kehittää omaa opettajuuttamme yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta vaativan taidetoiminnan kautta. Yhteisöllinen taidekasvatus osallistuu yhteisöllisyyden vahvistamiseen tuomalla ihmisiä yhteen taidekokemusten ja elämysten ääreen. Luomalla eri ihmisryhmille paikkoja itseilmaisuun yhteisöllisen taidekasvatuksen avulla voidaan lisätä moniäänisyyttä ja edesauttaa hyvinvointipolitiikkaan kiinteästi kuuluvan kulttuurisen demokratian toteutumista. Yhteisöllinen taidekasvatus tarjoaa yksilöille ja yhteisöille tilaisuuksia käsitellä ja sopeutua yhteiskunnan murroskausiin, mutta myös mahdollisuuden saada ääntään kuuluville ja vaikuttaa itse aktiivisesti muutoksiin. Taidetoiminnan kautta nuoret voivat vahvistaa sosiaalisia suhteita, saada elämäänsä uutta elämänhallintaan liittyvää sisältöä sekä kokea onnistumisen iloa. Lähdemme tutkimuksessamme liikkeelle olettamuksesta, jonka mukaan taidetoiminnalla on mahdollista aikaan saada hyvinvointia edistävää sosiaalista muutosta. 2

8 I. JUURET KASVUN TEOREETTINEN MAAPERÄ 2. TUTKIMUKSEN KONTEKSTI Kuvio 1. Tutkimuksemme taustalla olevat yhteistyötahot ja taidetoiminnan sisältö 3

9 Tutkimuksemme liittyy Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeeseen, jonka yleistavoitteena on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Hankkeen kohderyhmää ovat erityisesti koulutuksen nivelvaiheessa olevat nuoret, joiden hyvinvointia kartoitetaan kyselyjen ja haastattelujen avulla ja joita pyritään tukemaan taide- ja mediapainotteisen toiminnan avulla. Hanke rakentuu sosiaalityön ja kuvataidekasvatuksen yhteistyön varaan. Sitä ovat toteuttamassa Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman ja sosiaalityön laitoksen opiskelijat, tutkijat ja opetushenkilökunta yhdessä hankkeen hallinnoijana toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja neljän Pohjois-Suomen kunnan, Ranuan, Inarin, Kolarin ja Kemijärven, kanssa. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivut ) Hankkeeseen sisältyvä taidetoiminnan suunnittelu käynnistettiin Ranualla vuoden 2008 loppupuolella ja toteutus tapahtui kevään 2009 aikana. Tutkimuksemme taiteellinen toiminta toteutettiin paikallisella ammattistarttiluokalla Taide- ja kulttuuri kurssin puitteissa. Toiminta perustui yhteisölliseen taidekasvatukseen, jossa käytettiin kuvanveistoa taiteen tekemisen menetelmänä. Tutkimuksemme pääkäsitteenä oleva yhteisöllisen taidekasvatuksen teoria ohjasi toimintaamme. Pyrimme edistämään nuorten hyvinvointia heidän itsensä valitsemaa ajankohtaista aikuistumisteemaa käsittelemällä ja yhdessä työskentelemällä yhteisöllisen taidetoiminnan menetelmillä. Teorian ja toiminnasta kerätyn osallistujien kokemuksiin perustuvan aineiston pohjalta kehitämme tutkimuksessamme nuorten hyvinvointia tukevan taidetoimintamallin. 4

10 2.1 Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hanke Pohjois-Suomessa syksyllä 2008 käynnistynyt Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja se jatkuu vuodelle 2010 saakka. Hanke toteutetaan neljässä Lapin läänin kunnassa ja se suuntautuu vuotiaille nuorille. Hankekunnille yhteistä on syrjäinen sijainti sekä nuorten vapaa-ajan toimintojen ja jatkokoulutuksen vähäisyys. Hankkeessa pyrkimyksenä on kuvataidekasvatuksen sekä sosiaali- ja nuorisotyön välisen yhteistyön kehittäminen sekä nuorten kanssa työskentelevien perehdyttäminen erilaisiin taidetekniikoihin. Tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia, kuvataidetta ja erilaisia mediaympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja, joiden avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen, opintoihin ja työmarkkinoille sekä parantaa pohjoisten kuntien tulevaisuudennäkymiä. Hankkeen tavoitteena olevia taidetoimintamalleja kehitetään kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden suunnittelemien ohjaamien ja arvioimien projektien pohjalta. Taidetoiminta suuntautui vapaa-ajan ja koulun puitteissa tapahtuvaan nuorisotyöhön, ja siinä pyrittiin hyödyntämään kunnissa jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista. Kunnissa toteutettujen taidetyöpajojen jälkeen kunnan työntekijöille järjestettiin syksyllä 2009 hankkeen kehittämisseminaari sekä kaksi taidetoimintamallikoulutusta, joissa nuorisotyöntekijät kouluttautuivat taidetoimintoihin ja kehittivät niitä kunnan toimintaympäristöihin soveltuviksi toiminnoiksi. Mallien testaamisen ja paikallisten toimijoiden sitouttamisen ja taidetoimintaan perehdyttämisen kautta pyritään luomaan perusteet pitkäkestoiselle ja jatkuvalle toiminnalle. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivut ) Sosiaalityön laitokselta projektissa työskentelee tutkija Riikka Sutinen sekä sosiaalityön opiskelijoita, joista Ranualla toimivat Suvi Seikkula ja erikoistumisopintojaan suorittava opiskelija Teija Pohjolainen. Sosiaalityön laitos vastaa hankkeessa toteutettavan laajan nuorten hyvinvointiselvityksen tuottamisesta. Pohjois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksesta projektikoordinaattorina aloitti Heli Villanen ja hänen jälkeensä mukaan tuli Katri Kuusela. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunnasta hankkeessa toimivat lehtorit Mirja Hiltunen ja Maria Huhmarniemi sekä professori Timo Jokela. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijat ovat vastanneet taidetoiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja työpajojen ohjaamisesta. 5

11 Ranualla syksyllä 2008 ja keväällä 2009 järjestetyssä taidetoiminnassa yhteyshenkilöinä toimivat kunnan vapaa-aikatoimen johtaja Anitta Jaakola ja nuoriso-ohjaaja Hanne Leppiaho, ammattistarttiluokan opettaja Eija Lohi sekä Ranuan peruskoulun henkilökunta. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta Ranuan toiminnassa olivat mukana kuvataidekasvatuksen yhteisöprojektiopintoja suorittava perusopiskelija Mari Korsulainen sekä projektiopintojaan ja pro gradu -tutkimusta tekevät maisteriohjelmassa opintojaan suorittavat kuvataiteilijat Viena Rissanen ja Ulpu Riikonen. Mari Korsulainen ja Viena Rissanen tekivät hankkeen puitteissa myös opintoihin kuuluvan kenttäharjoittelunsa. Kolarissa ja Inarissa järjestetystä taidetoiminnasta on myös valmistumassa kuvataidekasvatuksen laitoksen opiskelijoiden pro gradu -tutkielmia. Kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön laitoksen tutkimusten pohjalta julkaistaan lisäksi nuorten kanssa työskenteleville tarkoitettu taidetoimintaopas. Ranualla toimintaa järjestettiin peruskoulussa, nuorisotalo Monkkarilla ja Lapin ammattiopiston ammattistarttiluokalla. Kaikissa taidetyöpajoissa keskityttiin käsittelemään aikuistumista ja kasvua, joka perustui starttiluokkalaisten ideoimaan itselleen ajankohtaiseen teemaan. Maaliskuussa 2009 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille järjestettiin yhden oppitunnin mittainen Toiveiden puu -kierrätystaidetyöpaja, jonka aikana nuorilla oli mahdollisuus toteuttaa oma toiveensa ja ripustaa ne yhdessä kasattuun puuhun. Nuorisotila Monkkarilla järjestettiin syksyn 2008 aikana tulitaidetyöpaja, jossa nuoret rakensivat omia onnenmerkkejään. Kevään 2009 aikana ohjattiin Kasvu -kierrätystaidetyöpaja, jossa omaa kasvua käsiteltiin taiteen keinoin yhdistämällä kierrätysmateriaaleja ja huovutuksen menetelmää. Kaikki teokset olivat esillä keväällä nuorisotila Monkkarilla. Tutkimuksemme keskittyy tarkastelemaan Ranuan ammattistarttiluokalla järjestettyä yhteisöllistä kuvanveistotyöskentelyä, jossa nuorten kanssa toteutettiin Elämän onnenlehdet - metalliveistos. Inarissa taidetoimintaa järjestettiin keväällä 2009 Ivalon nuorisotila Stönöllä. Ensimmäisen nuorille suunnatun valokuvaustyöpajan teemana oli Tässä ja tulevaisuudessa, jossa tutustuttiin valokuvauksen teoriaan ja digitaalitekniikkaan. Non-stop -tyyppisen seinäteostyöpajan tavoitteena oli lisätä nuorisotilan viihtyisyyttä hyödyntämällä taiteen tekemiseen käytettäviä kierrätysmateriaaleja. Teos paljastettiin Stönön 25-vuotissyntymäpäivillä. Nuorisotoimen lisäksi yhteistyötahoina toiminnassa oli Ivalon mediapaja. Toiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta vastasivat kuvataidekasvatuksen opiskelijat Sanna Ahola ja Elina Koivula. 6

12 Kemijärvellä taidetoiminta tapahtui keväällä 2009 paikkakunnalla sijaitsevassa ammattikoulun asuntolassa, jossa vedettiin Kerhotila kuntoon -kurssi. Nuoret suunnittelivat kerhotilalle uuden värimaailman ja toteuttivat yhteisen mosaiikkiteoksen kerhotilan seinälle. Työpajan tarkoituksena oli lisätä asuntolan viihtyisyyttä ja käytännöllisyyttä sekä asuntolayhteisön yhteishenkeä. Työskentely huipentui näyttelyn avajaisiin. Taidetoiminnan ohjaajina toimivat Niklas Pajusalo, Maija Rasmus, Mirva Valkama ja Mirjami Tuomikoski. Taidetoimintaa järjestettiin myös peruskoulussa toteutetun yhteisöllisen mosaiikkityön sekä Kemijärven nuorisotila Kämpässä vedetyn polttopiirtotyöpajan muodossa. Kolarissa työpajatoiminta kohdistui yläkoululle ja nuorisotila Laguunille keväällä Työpajojen ohjauksesta vastasivat Lotta Linnamaa, Henriikka Kolari ja Siiri Räisänen. Yläkoulun toiminta kohdistui kuvataiteen valinnaisryhmälle, jossa oppilaat syventyivät valokuvauksen tekniikoihin ja mahdollisuuksiin käsittelemällä omia lempipaikkojaan. Lisäksi heille ohjattiin serigrafia eli kankaanpainanta työpaja, jonka tavoitteena oli lisätä oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Laguunissa nuoret tekivät rintamerkkejä, yhteisöllistä maalausta ja solarigrafiaa neulanreikäkameraperiaatteella. Teokset olivat esillä Kolarin kunnantalolla. Hankkeen käynnistyminen Ankkurit -hankkeen tapaamiset käynnistyivät Lapin yliopistolla syyskuussa Tapaamisissa keskusteltiin hankkeen tavoitteista ja siihen osallistuvien kuntien erityispiirteistä ja toimintamahdollisuuksista, sosiaalityön ja kuvataidekasvatuksen yhteistyömuodoista sekä tulevan taidetoiminnan käynnistämisestä. Lisäksi sovittiin kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön opiskelijoiden jakautumisesta eri kuntiin. Valitsimme neljästä hankekunnasta Ranuan, sillä siellä järjestettävää toimintaa oli kaavailtu muita hankekuntia kuvataidepainotteisemmaksi. Perinteisessä taidetyöskentelyssä pystyimme kuvataiteilijoina tuomaan mediaperusteista taidetoimintaa paremmin esille olemassa olevia taitojamme. Projekti käynnistettiin aloitusseminaarilla, joka pidettiin Sinetässä sijaitsevalla Pohtimolammen hotellilla lokakuussa Hankkeen puolesta tapaamiseen osallistui henkilökuntaa ja opiskelijoita Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselta ja kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta sekä projektikoordinaattori Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Kunnista osallistui nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia sekä vapaa-ajantoimen johtajia Inarista, Kolarista, Kemijärveltä ja Ranualta. Lisäksi jokaisesta 7

13 kunnasta oli tapaamisessa mukana muutamia nuoria. Ohjelmaan kuului projektista tiedottamista, keskinäistä tutustumista, yhteisö- ja ympäristötaidetoimintaa sekä kuntalaisten toiveiden ja tarpeiden kartoittamista tulevan projektitoiminnan osalta. Jakaannuimme kuntakohtaisiin työryhmiin, jossa tapasimme ranualaisia nuoria sekä vapaaajan ohjaaja Hanne Leppiahon ja vapaa-aikatoimen johtaja Anitta Jaakolan. Keskustelimme heidän kanssaan Ranuan kunnassa sekä hyvin toimivista että kehitystä vaativista asioista. Ranuan vapaa-aikatoimen johtajan puheista jäi sellainen kuva, että nuorten koulunkäynti ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet oli järjestetty paikkakunnalla hyvin, eivätkä ongelmat ja kehitystä vaativat asiat tuntuneet myöskään kovin suurilta muihin hankekuntiin verrattuina. Keskustelujen pohjalta syntyi joitakin parannusehdotuksia, kuten nuorten näkökulmien avartaminen, itsetunnon vahvistaminen, eri tahojen yhdessä toimiminen, yhteisöllisyyden rakentaminen, koulujen viihtyvyyden parantaminen sekä nuorten sosiaalisen ja psyykkisen itsenäistymisen tukeminen taiteen keinoin. Osa nuorisotyöntekijöistä suhtautui tulevaan projektiin epäilevästi. Aikaisemmin toteutettujen projektien toiminta ei ollut tuottanut jatkuvaa ja pysyvää hyötyä paikkakunnalle tai projektiin osallistuneille, mikä heikensi odotuksia tulevan projektin osalta. Lisäksi he olisivat toivoneet enemmän konkreettisia esimerkkejä tulevan taidetoiminnan mahdollisuuksista. Päivän päätteeksi kuntakohtaisissa työryhmissä sovittiin projektin jatkumisesta ja ensimmäisestä kuntavierailusta. Ranuan kunnan työntekijät suhtautuivat myönteisesti tulevaan projektiin ja saimme vapaat kädet suunnitella marraskuulle sovitun kuntavierailun taidetoimintaa. Ankkurit -hankkeen sijoittuminen muihin taidelähtöisiin hankkeisiin Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeessa taidetoiminta järjestettiin yhteistyössä sosiaalityön kanssa, minkä vuoksi sille oli asetettu hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Tutkimuksemme tavoitteena oli toimia kuitenkin osallistujien lähtökohdista käsin pyrkien painottamaan heidän olemassa olevia vahvuuksiaan ja voimavarojaan syrjäytymisen korostamisen sijaan. Hanke liittyi viimeaikaiseen suuntaukseen, jossa taide ja kolmas sektori toimivat yhdessä pyrkiessään edistämään hyvinvointia. Taidelähtöisiä hankkeita on toteutettu paljon ja tälläkin hetkellä niitä on viriämässä koko ajan lisää. Taidelähtöisiä toimintamalleja on tutkittu viime vuosina runsaasti ja niiden toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia lasten ja nuorten kasvatuksessa, opetuksessa ja vapaa-ajan harrastuksissa (Hyyppä & Liikanen 8

14 2005, 131). Taideteollisen korkeakoulun kuvataidekasvatuksen osasto on osallistunut vuosina SYREENI- hankkeeseen Taimi -projektilla, jossa taiteen avulla tuettiin syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria (Bardy 2002). Stakesin hallinnoiman Elämäkertaketju ilmaisutaidot syrjäytymisen ehkäisyssä -tutkimus- ja kehittämishankkeessa pyrittiin lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia taiteellisen itseilmaisun kautta (Bardy & Känkänen 2005). Lapin yliopisto on osallistunut 2000-luvulla hyvinvointiin liittyviin hankkeisiin muun muassa vuosina järjestetyssä Tunturin taidepajassa, jonka puitteissa 15 vuotta täyttäneet ja alueen työttömät nuoret osallistuivat taidetyöpajoihin ja järjestivät monitaiteellisia esityksiä Pyhätunturin Noitagurussa. Kaikenikäisille suunnattu Utsjoen Tulikettu -projekti toimi vuosina yhdistäen taiteita ja tieteitä monialaisesti. Vuosina sekä Lapin yliopiston hallinnoi Barentsin alueella (Pohjois-Ruotsi, -Norja, -Venäjä ja -Suomi) toiminutta ArctiChildren -hanketta, jossa keskityttiin lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen koulukontekstissa. (Sohlman 2008, 7.) Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeella on paljon yhteneviä piirteitä parhaillaan käynnissä olevan Suomen kulttuurirahaston tukeman valtakunnallisen Myrsky - nuorisohankkeen kanssa. Hanke ajoittuu vuosille ja sen puitteissa on järjestetty eri puolilla Suomea monenlaista yhteisöllistä taidetoimintaa, jota pyritään juurruttamaan pitkäjänteiseksi ja paikalliseksi toiminnaksi. Hankkeen yleistavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yksilön sosiaalista ja henkistä kehitystä tukemalla. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa tarjoamalla nuorille taidetoiminnasta saatavia onnistumisen elämyksiä. (Myrsky -hankkeen kotisivut ) 9

15 2.2 Ranua toimintapaikkana Neljästä hankkeeseen osallistuvasta Pohjois-Suomen kunnasta toimintamme ja tutkimuksemme sijoittui Ranualle, joka on 4428 asukkaan kunta aivan Lapin läänin eteläosassa. Ranuan rajanaapureita ovat Posio, Simo, Tervola, Pudasjärvi, Oulu ja Rovaniemi, johon on matkaa 82 kilometriä. Rovaniemellä sijaitsevat muun muassa lähimmät kunnalliset sairaalapalvelut ja nuorten kannalta oleelliset toisen asteen ammattikoulutuspaikat. Pääelinkeinoina kunnan kotisivuilla mainitaan maa- ja metsätalous, kaivostoiminta, elintarviketeollisuus ja informaatioteknologia sekä matkailu. Ranuan eläinpuisto houkuttelee lapsiperheitä vierailulle kuntaan ja tarjoaa kesätyöpaikkoja nuorille. Kunnan työttömyysaste on muun maan keskiarvoa korkeampi. (Ranuan kunnan kotisivut ja ) Syyskuussa 2009 Rovaniemellä pidetyssä Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa - seminaarissa kunnan vapaa-ajantoimenjohtaja toi esille asukasluvun pienenemisen ja erityisesti nuorten ja työssäkäyvien poismuuttamisen, jotka ovat kunnalle taloudellisia haasteita asettavia ilmiöitä. Ranualla on kuusi peruskoulua, jotka sijaitsevat eri puolilla kuntaa. Yläluokkien opetus tapahtuu kuntakeskuksessa kirkonkylän koulussa, jossa on perusluokkien lisäksi joustavaa perusopetusta antava, opetusministeriön erityisavustusta saava JOPO -luokka. Kirkonkylällä sijaitsee myös kunnan ainoa lukio. Sivukylien nuorilla koulumatkaa voi kertyä päivittäin useita kymmeniä kilometrejä. Ranualla ei järjestetä ammatillista toisen asteen koulutusta, joten ammattiopintoihin haluavan on muutettava vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan. Toiselle paikkakunnalle muutto voi muodostua peruskoulun päättäneelle nuorelle kynnykseksi ja johtaa koulutuspolun katkeamiseen tai lukio-opintoihin hakeutumiseen ja myöhemmin niiden keskeyttämiseen. Peruskouluissa toimii kouluterveydenhoitajia ja oppilashuoltoryhmiä, jotka tukevat nuoria ja puuttuvat havaittuihin ongelmiin. Tämän lisäksi Ranualla toimii SILTA -työryhmä, jonka tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Työryhmässä on mukana eri alojen ammattilaisia, kuten seurakunnan työntekijöitä, poliiseja ja nuorisotyöntekijöitä, ja se kokoontuu säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia aiheita. (Ranuan kunnan kotisivut ) Opiskelupaikkakunnalle kiinnittymiseen liittyvien vaikeuksien ja opiskelujen keskeytymisen lisäksi kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Anitta Jaakola ja vapaa-aikatoimenohjaaja Hanne Leppiaho määrittelivät nuoria koskeviksi haasteiksi syrjäkylien nuorten mukaan saamisen 10

16 vapaa-ajan toimintaan. He pitivät myös tärkeänä keskinäisten ennakkoluulojen hälventämistä kunnan lestadiolaisten ja muiden nuorten välillä. Kaiken kaikkiaan he pitivät nuorten asemaa kunnassa kuitenkin hyvänä. Muiden hankekuntien tapaan Ranuan edustajat nimesivät paikkakuntansa positiivisiksi puoliksi ympäröivän luonnon sekä hyvät urheilu- ja harrastusmahdollisuudet. Eri puolella kuntaa sijaitsee useita liikunta- ja ulkoilupaikkoja, kuten luistelukenttiä, moottorikelkkareittejä, luontopolkuja ja laavuja, joissa urheiluseurat järjestävät nuorille erilaista harrastustoimintaa. Vapaa-ajantoimen alainen nuorisotoimi ylläpitää nuorisotalo Monkkaria, joka toimii kohtaamispaikkana eri-ikäisille nuorille arkipäivisin ja lauantaisin. Syrjäkylien nuoria varten nuorisoiltoja pidetään myös kyläkouluilla. Tämän lisäksi vapaaaikatoimi järjestää nuorille erilaisia tapahtumia ja retkiä, kuten yösählytapahtumia sekä laskettelu- ja uimahalliretkiä muun muassa lomien aikana. Ranuan 4H-yhdistyksen toiminta sisältää kouluilla pidettäviä liikuntakerhoja, sivukylillä pidettäviä Taitavat kädet - kerhotoimintaa sekä työpalvelutoimintaa yli 15-vuotiaille nuorille. Kansalaisopisto tarjoaa paljon nuorille suunnattua toimintaa, jonka kautta on mahdollista suorittaa erilaisia taito- ja taideaineita, muun muassa taiteen perusopintoja. Lisäksi Ranualla toimii Kristillinen kansanopisto, jossa voi opiskella erilaajuisia opintokokonaisuuksia esimerkiksi kansainvälisyyden ja kädentaitojen linjalla. (Ranuan kunnan kotisivut ; Lapin nuorten tieto ja neuvontapalvelun kotisivut ) Nuorten mielipiteitä huomioidaan kunnassa nuorisovaltuuston kautta, jossa nuoret voivat vaikuttaa muun muassa omiin osallistumis- ja toimintamahdollisuuksiin ja saada tilaisuuksia erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Nuoret voivat tuoda ideoitaan esille myös internetin aloitesivuston välityksellä. Nuorten hyvinvointiin tähtääviä hankkeita kunnassa on ollut esimerkiksi Ketun kulma -projekti vuosina , jonka tavoitteena oli ranualaisten kouluttautumattomien ja työttömien nuorten elämänhallintataitojen parantaminen ja sosiaalinen vahvistaminen sekä ammattikoulutukseen hakeutumisen edistäminen. Ankkurit -hankkeen käynnistymisen aikana kunnassa oli meneillään useita samansuuntaisia projekteja. Me too -hanke on opetusministeriön rahoittama vuosina toimiva syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä hanke, joka pyrkii tukemaan nuoria opiskelu- ja työelämään liittyvissä valinnoissa. Taikalamppu -hanke ajoittuu vuosille ja se toimii Ranualla yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa tavoitteenaan kulttuuriharrastusten saaminen myös 11

17 syrjäkylien nuorten ulottuville. Samaa verta on Ranuan vapaa-aikatoimen järjestämä vertaisneuvojakoulutushanke, johon sisältyy kulttuurivaihtoa. Erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyviä hankkeita Ranualla on käynnissä kaksi. Time Out! Aikalisä! on valtakunnallinen hanke, jossa 11 kuntaa toimii yhteistyössä puolustusvoimien ja siviilipalvelukeskuksen kanssa. Se on suunnattu erityisesti sotilas- tai siviilipalveluksen keskeyttäneille nuorille. Pohjoisen Pojat -hanke kiinnittää huomiota haja-asutusalueiden poikien koulunkäyntiin pyrkien tunnistamaan poikien opiskeluun liittyviä ongelmakohtia ja parantamaan heidän pärjäämistä ja viihtymistä koulussa. Hankkeessa on mukana yksi koulu Ranualta. (Ranuan kunnan kotisivut ; Lapin nuorten tieto ja neuvontapalvelun kotisivut ) 2.3 Ammattistarttiluokka osallistuvana yhteisönä Tutkimuksemme toimintaosuus tapahtui Lapin ammattiopiston Ranuan ammattistarttiluokalla, joka on vuoden kestävä linja peruskoulun päättäneille nuorille ja valmentaa nimensä mukaisesti nuoria ammattiopintoihin ja työelämään. Ammattistarttiluokkakokeilut käynnistettiin valtakunnallisesti vuonna 2006 ja vuoteen 2008 mennessä koulutukseen oli osallistunut noin tuhat nuorta. Ammattistarttiluokista saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä, sillä suurin osa nuorista on siirtynyt starttiluokan jälkeen ammatillisiin opintoihin. Koulutusmuoto vakiinnutetaan vuoden 2010 aikana osaksi ammatillista peruskoulutusta tukemaan nuoria tärkeässä koulutuksen nivelvaiheessa. (Opetushallituksen kotisivut ; Rutonen 2009.) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen kuuluu joustavuus ja siinä huomioidaan koulutuksentarjoajien paikalliset lähtökohdat. Koulutus on mahdollista aloittaa kesken lukuvuoden, joten sen laajuus vaihtelee opintoviikon välillä. (Rutonen, 2009.) Ammattistarttiluokat on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille tarjoamaan tukea oman alan valintaan ja elämänhallintaan liittyviin taitoihin. Koulutuksessa tarjotaan tukea mahdollisiin oppimisvaikeuksiin ja kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden erilaisiin oppimistapoihin. Opintoihin sisältyy opiskelutaitoja ja itsetuntemusta vahvistavia opintoja sekä tutustumista eri koulutusaloihin ja työpaikkoihin. Lisäksi ammattistarttiluokan aikana on mahdollista suorittaa ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvia yleisiä opintoja sekä täydentää peruskoulun tietoja. (Opetushallituksen kotisivut ; Lapin ammattiopiston 12

18 kotisivut ) Lapin ammattiopisto järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta Ranualla ja Rovaniemellä (Lapin ammattiopiston kotisivut ). Ammattistarttiluokkia perustetaan perinteisten peruskoulun kymppiluokkien tapaan tarpeen mukaan. Ne ovat kuitenkin sisällöltään työelämälähtöisempiä ja sopivat erityisesti käytännön tekemiseen suuntautuneille nuorille. (Rutonen 2009.) Vetämämme taideprojektin jälkeisenä syksynä ammattistarttiluokalle tulijoita ei Ranualla ollut tarpeeksi luokan perustamista varten. Toteutimme Elämän onnenlehdet -metalliveistoksen ammattistarttiluokan opintoihin kuuluvan Taide- ja kulttuuri kurssin (1 ov) puitteissa. Ylimeneviä tunteja teoksen toteutukseen lainattiin Löytöretki itseen- ja Minä ja muut -opintokokonaisuuksista ja liikunnanopetuksesta. Projektin alkaessa marraskuussa starttiluokalla opiskeli kolmetoista iältään vuotiasta nuorta, joista osalla oli takanaan keskeytyneet ammattiopinnot ja osa oli tullut ammattistartille suoraan peruskoulusta. Toukokuulle 2009 jatkuvan projektin aikana muutama nuori siirtyi työelämään tai keskeytti opinnot muista syistä kesken lukukauden. Vuoden kestävän koulutuksen aikana nuoret pohtivat omia vahvuuksiaan ja kokeilivat erilaisia aloja. Projektin alkamisen aikoihin nuoret olivat hakeneet toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kevään yhteishaussa ja jännittivät opiskelupaikan saamista. Muina itselleen ajankohtaisina asioina nuoret nostivat projektissa esille työn, ammatin, seurustelun ja vapaa-ajan. 13

19 3. YHTEISÖLLINEN TAIDEKASVATUS Yhteisöllinen taidekasvatus rakentuu yhteisötaiteen ja yhteisöllisen oppimisen perinteelle (Hiltunen & Jokela 2001, 9 10). Hiltusen (2009, 45, 61) mukaan yhteisöllisessä taidekasvatuksessa yhdistyy taiteellinen, kasvatuksellinen ja yhteisöllinen ulottuvuus. Erona yhteisötaiteeseen on kuitenkin se, että yhteisöllinen taidekasvatus kytkeytyy usein kouluun ja opetussuunnitelmiin. Toiminta voi tapahtua koulun oppituntien sisällä tai se voi olla projektimuotoista kouluajan ulkopuolella tapahtuvaa. (Hiltunen 2009, 53, 60.) Yhteisöllisen taidekasvatuksen taidenäkemys mukailee pragmaattisen estetiikan ajatusta taiteen ja muun elämän yhteen kietoutumisesta. Arkielämän tietoutta pyritään soveltamaan taidetoimintaan ja päinvastoin. (Hiltunen 2009, 253.) Yhteisöllisen taidekasvatuksen käytännöt rakentuvat tukemaan yhteisöllisyyttä ja siten myös toimintatavat ovat yleensä yhteistoiminnallisia ja muovautuvat pitkälti yhteisön päämääristä käsin. (Hiltunen 2009, 45 46; Hiltunen & Jokela 2001, 9 10.) Tutkimuksessamme nimitämme yhteisöllisen taidekasvatuksen kontekstissa tapahtuvaa toimintaa yhteisölliseksi taidetoiminnaksi. Yhteisöllisen taidekasvatuksen määritelmämme perustuu pääosin Hiltusen keväällä 2009 julkaistuun tutkimukseen Yhteisöllinen taidekasvatus: Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Tutkimuksessa on kehitetty yhteisöllisen taidekasvatuksen teoriaa ja käytäntöä. Siinä tarkastellaan yhteisöllisyyden rakentumista ja taidekasvatuksen käytäntöjen kehittymistä Suomen Lapissa toteutettujen taidekasvatushankkeiden kautta ja se on tähän asti ensimmäinen yhteisöllistä taidekasvatusta käsittelevä väitöskirjatutkimus. Aiheen ajankohtaisuus näkyy vahvasti Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen laitoksella vuosittain aiheesta valmistuvien pro gradu -tasoisten tutkimusten ja erilaisten projektien myötä. Yhteisötaide on ollut osaltaan tuomassa taidekasvatuksen alueelle uusia käytäntöjä ja toimintamalleja, kuten projektimuotoisen opetuksen. Uudistusten taustalla on paitsi muutokset taiteessa myös opettajan työnkuvan laajentuminen ja oppimiskäsitysten uudelleen hahmottuminen. (Hiltunen 2007, ; Jokela 2006, ) Opettamista ei pidetä enää tiedon siirtämisenä oppilaille, vaan tiedon nähdään rakentuvan subjektiivisten kokemusten pohjalle (Hiltunen 2007, ; Jokela 2006, 72 74). Yksilöllisen tiedonrakennuksen lisäksi oppimiseen vaikuttaa aina sosiaalinen yhteisö ja kulttuurinen konteksti (Hiltunen 2009, 66 67). Yhteisöllisessä taidekasvatuksessa oppiminen nähdäänkin sosiokulttuurisena 14

20 prosessina, jossa yksilö voi sosiaalisen ja yksilöllisen tiedon yhdistyessä muodostaa tietoa kulttuurista johtamalla ja luoda omiin elämyksiin perustuvia henkilökohtaisia merkityksiä (vrt. Räsänen 1993, ). Hiltusen (2009, 67 68) mukaan perustaidekasvatuksessa korostuu enemmän yksilön sisäiset merkityksenantoprosessit, kun taas yhteisöllisen taidekasvatuksen taidetiedossa korostuu yhteisötaiteelle ominaiset vuorovaikutusprosessit. Yhteisöllinen taidekasvatus on jatkuvasti rakentuva prosessi, johon Hiltusen (2009, 72) mukaan kuuluu ihmisten välinen kohtaaminen, yhteisöllisyys ja dialogi, joita nykytaide ja sosiokonstruktivistiset oppimiskäsitykset korostavat. Hiltunen (2009, 66 67) painottaa, että tietäminen ja oppiminen liittyvät yhteisöllisessä taidekasvatuksessa taiteeseen ja tapahtuvat taiteen keinoin. Taideoppimiseen kuuluu kokemuksellisuus, refleksiivisyys, transformatiivisuus eli muodon jatkuva muuttuminen ja sosiokonstruktiivisuus. Yhteisölliseen taidetoimintaan liittyy aistillisuus, materiaalisuus ja taitojen kehittyminen (Hiltunen 2009, ). Räsäsen (1993, ) mukaan taiteellisessa oppimisessa yhdistyy aistitieto, toimintatieto ja käsitetieto. Yhteisöllisessä taidekasvatuksessa yhteisö on toiminnan keskiössä ja toiminta rakentuu paikallisesti yhteisöstä käsin. Taidetoiminnan ohjaaja toimii osana yhteisöä, jolloin taiteilijan ja kasvattajan roolit voivat yhdistyä. Ohjaajan vastuulla on toiminnan alulle laittaminen ja kokonaisuudesta huolehtiminen, visuaalinen asiantuntijuus, välittäjän roolissa toimiminen sekä toiminnan arviointi. (Hiltunen 2009, ) Yhteisölliselle taidekasvatukselle voidaan asettaa myös sosiaalipoliittisia tavoitteita, mutta silloin taidekasvattajan on muistettava oma paikkansa kulttuurityön ammattilaisena (Hiltunen & Jokela 2001, 39; Hiltunen 2007, ). Pitkään jatkuneen yksilökeskeisen kauden jälkeen yhteiskunnassa on alettu kiinnittämään taas huomiota yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen (Hautamäki 2005, 7, 13). Yhteisöllisyys rakentuu taidetoiminnassa tekemisen ja aiheen käsittelyn kautta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen pohjalta voidaan rakentaa sekä paikallista että symbolista yhteisten kiinnostuksenkohteiden varaan rakentuvaa yhteisöllisyyttä (Hiltunen 2009, 255). Lisäksi tekemisen kautta voidaan nostaa esille yhteisöjen ongelmia sekä myös vaikuttaa niihin myönteisesti (Hiltunen & Jokela 2001, 39). Yhteisöllinen taidekasvatus ei sitoudu ylläpitämään tai toistamaan yhteisöllisyyttä sinällään ja vahvistamaan yhteisöllisyyteen liittyviä negatiivisia puolia, kuten sulkeutuneisuutta, vaan pyrkii uudistamaan ja laajentamaan 15

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Lapin toimintayksikkö 2.6.2008 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010 Lapin toimintayksikkö 3.6.2010 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen ERILAISET OPPIJAT Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta 20.9.2013 Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea toiminta itselleen merkitykselliseksi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot