Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2010

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2010 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika klo Paikka Kolpeneen palvelukeskuksen ky. hallintorakennuksen kokoushuone, Myllärintie 35. (Mahdollisuus myös videoneuvotteluyhteyksiin) Ohjausryhmän jäsenet läsnä poissa Varsinainen jäsen läsnä Varajäsen Kostamo-Pääkkö Kaisa, Poske, Tallavaara Marja-Sisko, Poske puheenjohtaja Niemi Heli, sosiaalityön laitos, LaY, ( vpj ) Väyrynen Sanna, sosiaalityön laitos, LaY Huhmarniemi Maria, taiteiden tiedekunta, LaY Hiltunen Mirja, taiteiden tiedekunta, LaY Körkkö Seppo, Inarin kunta Mäenpää Pirkko, Inarin kunta, läsnä puhelimitse Kilpeläinen Kaisu, Kemijärven kunta Iso-Heiko Markku, Kemijärven kunta Eeva-Liisa Lompolojärvi, Kolarin kunta, läsnä Kontinen Heli, Kolarin kunta videoneuvotteluyhteyksin Jaakola Anitta, Ranuan kunta Leppiaho Hanne, Ranuan kunta Heikkinen Eine, Valvira Asiantuntijajäsenet: Jokela Timo, taiteiden tiedekunta, LaY Pohjola Anneli, sosiaalityön laitos, LaY Portti Pirita, nuorten edustaja Inarin kunta Pyhäjärvi Anniina, nuorten edustaja, Kemijärvi Nurmela Niina, nuorten edustaja Ranua Sutinen Riikka, esittelijä Katri Kuusela, esittelijä, sihteeri Valvoja: Marja Kivekäs, Lapin ely-keskus

2 Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus, ohjausryhmän puheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Puheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö avasi kokouksen klo Ohjausryhmän päätösvaltaisuudesta päättäminen Esitys 1: Kokous on päätösvaltainen, mikäli jäsenistä ovat läsnä puolet ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Päätös: Todetaan kokous päätösvaltaiseksi. Paikan päällä puheenjohtajan lisäksi varsinaisista jäsenistä ovat Maria Huhmarniemi ja Kaisu Kilpeläinen. Eeva-Liisa Lompolojärvi osallistuu kokoukseen videoneuvotteluyhteydellä ja Pirkko Mäenpää puhelinneuvotteluyhteyksin. Paikalla myös Anneli Pohjola ja Marja Kivekäs sekä kokouksen esittelijät Riikka Sutinen ja Katri Kuusela. 3 Ohjausryhmän laillisuudesta päättäminen Esitys: Kokous on laillinen, mikäli kokouskutsu on lähetetty kahta viikkoa ennen kokousta ja kokousaineisto viikkoa ennen kokousta. Päätös: Todetaan kokous lailliseksi. 4 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajat valitaan kokouksessa Esitys: Pöytäkirjantarkastajiksi esitetään Eeva-Liisa Lompolojärvi ja Seppo Körkkö Esitys 2: Seppo Körkön ollessa estynyt esitetään pöytäkirjantarkastajiksi Eeva-Liisa Lompolojärveä ja Kaisu Kilpeläistä. Päätös: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Eeva-Liisa Lompolojärvi ja Kaisu Kilpeläinen. 5 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esitys: Ohjausryhmän kokouksen esityslistana käytetään ohjausryhmälle kokouskutsun yhteydessä lähetettyä esityslistaa. Päätös: Esityksen mukaan 6 Projektin sisältöön liittyvät asiat Käsitellään hankkeen sisältöön liittyviä asioita projektikoordinaattori Katri Kuusela ja tutkija Riikka Sutisen esittelyn pohjalta

3 - Tilannekatsaus: Katri Kuusela kertoi, että syksyn toimintaan kuuluu hankkeen arviointia, toimintojen juurruttamista, raportointia ja tiedottamista. Kunnissa on juurrutettu vuoden 2010 aikana taidetoimintoja osaksi omia käytäntöjä ja tämä työskentely jatkuu loppu hankekauden ajan. Ranualla toteutettiin 18.9 taiteiden yön yhteydessä tuliveistoksia ja hankenäyttely on esillä nuorisotilalla. Lisäksi Ranualla pidetään syksyn aikana eri kädentaidot työpajoja, valokuvauspäiväkirja- sekä toimintojen dokumentointityöpajoja. Inarissa pääpaino on Inarin kylän uusien nuorisotilojen tilasuunnittelutyöskentelyssä. Kemijärvellä etenee yhteisöllinen käytävätilamuutosprojekti, missä on mukana ammattiopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä nuorisotoimi. Kolarissa on toteutettu nuorten kanssa eri taidetyöskentelypajoja ja toimintaa on ohjannut mm. yläkoulun kuvaamataidonopettaja. Hankkeen valvoja Marja Kivekäs kysyi kunnissa toteuttavien työskentelyjen kustannuksista ja sanoi, että juurruttamiseen liittyvät työtunnit voivat olla hankkeelle tehtyä työtä, mutta kuntien perustoimintaan liittyvät materiaalikustannukset eivät voi olla hankkeen laskennallisia kustannuksia. - Tiedottaminen ja julkaisut Katri Kuusela kertoi, että hanke on ollut esillä valtakunnallisilla Kouluterveys 2010 päivillä sekä 10.9 Rovaniemellä pidetyssä EU-arjessa tapahtumassa. Syksyn aikana Riikka Sutinen ja Katri Kuusela käyvät jokaisessa hankekunnassa pitämässä hankeinfotilaisuudet hankkeen tuloksista ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi hankkeesta tullaan tiedottamaan Lastensuojelun laatupäivillä ja Pohjois-Suomen alueellisille hyvinvointi- ja terveyspäivillä, joihin molempiin tilaisuuksiin on pyydetty hankepuheenvuorot. Hankkeen tuloksista ja hyvistä käytännöistä on myös tiedotettu Lapin kuntien eri hyvinvointistrategioiden ja lastensuojelun suunnitelmien laatijoita sekä työryhmiä Hankkeessa valmistuu kaksi eri julkaisua: Rälläkkä ja sivellin taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi sekä Mahtavat kaverit, loistava perhe ja koulussa menee hyvin - Lappilaisten nuorten hyvinvoinnin ankkurit, jotka ovat jo taittovaiheessa ja ovat jaettavissa loppuseminaarissa. Taidetoimintamallikäsikirjan viimeisin luonnos oli ohjausryhmälle näytteillä kokouksessa. Riikka Sutinen esitteli nuorten hyvinvointiselvityksen rakennetta ja sovittiin, että hän lähettää hankekuntiin selvityksen vielä kommentoitavaksi. Riikka Sutinen ja Maria Huhmarniemi ovat kirjoittaneet myös yhteisen katsauksen (Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hyvinvointia taiteella ja tutkimustiedolla) Nuorisotutkimuslehteen. Hankkeen valvoja Marja Kivekäs herätti keskustelua hankkeen vaikuttavuudesta ja siitä ovatko kunnat saaneet hankkeen kautta uusia toimintamalleja nuorten parissa työskentelyyn ja onko hankkeessa saatu aikaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvää uutta toimintaa. Lisäksi keskusteltiin kohderyhmästä, onko hankkeen toiminnoissa kohdattu syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kaisu Kilpeläinen kertoi, että Kemijärvi on saanut hankkeen kautta uuden tärkeän yhteistyötahon Lapin yliopistosta ja että yhteistyöverkoston laajeneminen tuo työlle lisäarvoa. Hän myös toivoi, että jatkossa hankekuntienkin välinen yhteistyö tiivistyy. Kemijärvellä on havaittu myös nuorissa näkyvä palaute; nuoret arvostavat ammattiopiston asuntolan huonemuutosta ja sitä pidetään edelleen hyvänä, vuosi itse toteutuksen jälkeen. Hanke on tuonut myös nuorista lähtevää toimintaa kuntaan. Pirkko Mäenpää kertoi, että Ivalon nuorisotila Stönölle toteutettu tilataideteos on saanut valtavasti kehuja kaikilta taloa käyttäviltä. Nuorisotilan yhteydessä on liikuntasali, jonka vuoksi tilassa käy paljon eri-ikäisiä ihmisiä ja tilataideteos on tervetulotoivotus heille kaikille. Seinäteosta on tarkoitus jatkaa muihin tiloihin ja nuoret haluavat erityisesti käyttää kierrätysmateriaalia. Nuoret ovat olleet ylpeitä omista kädenjäljistä, eikä seinäteosta ole rikottu. Uutena työmuotona Inarin kunta on saanut

4 uudenlaisen tavan työskennellä nuorten kanssa yhdessä, käytetään kierrätysmateriaalia ja nuoret ovat itse tekemässä toimintoja alusta asti. On saatu yhteistä, antoisaa, mukavaa ja ennaltaehkäisevää tekemistä. Kunnassa on pidetty nuorten hyvinvointiin liittyvät iltamia ja hyvinvointiselvitys on herättänyt keskustelua, etenkin se, mitkä asiat vahvistavat nuorten hyvää itsetuntoa. Eeva-Liisa Lompolojärvi kertoi, että Kolarissa nuoret ovat tehneet neulanreikäkameroita itsenäisesti ja hän huomasi, että ei-aktiiviset nuoret olivat mukana hankkeen kautta järjestettävästä toiminnassa. Hän kertoi, että menetelmillä saadaan mukaan nuoria, jotka eivät ole tottuneet saamaan kannustusta tai kiitosta tekemisistään. On tärkeää, että erilaista osaamista, kuten käsillä tekemistä voidaan hyödyntää nuorten parissa tehtävässä työssä. Hyvinvointiselvityksen tulokset on huomioitu lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisen yhteydessä. Tuloksissa esiinnousseisiin asioihin tullaan puuttumaan kunnassa. Kolarissa alkuvuonna toteutettu yhteisöllinen jäälinna projekti on laajentunut alueen pienemmille kylille. Katri Kuusela tarkensi, että taidetoiminnan suunnittelussa jo vuonna 2008 tehtiin yhdessä hankekuntien työntekijöiden kanssa kartoitus ja suunnitelma keiden nuorten kanssa toteutetaan taidetyöskentelyä. Toimintojen kohderyhmäksi ja toimintaryhmissä huomioitiin hankkeen tarkoitus tukea ns. syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, mutta tätä asiaa ei haluttu kuitenkaan ylikorostaa nuorten parissa toimiessa. Kaisa Kostamo-Pääkkö nosti esiin hankkeessa tehdyn tutkimustulosten saatavuuden ja niistä tiedottamisen koko hanketoiminta-ajan, jolloin on voitu toteuttaa tavoitteita ja selvityksen tuloksia on voitu hyödyntää kehittämistyössä. Hän myös mainitsi, kuinka taiteiden tiedekunnan tapa työskennellä on ollut hienoa ja hyödyllistä. Hankkeessa on keskitytty etenkin ennaltaehkäisevään toimintaan ja nuorisotyö on ollut siinä hyvin mukana. Hankkeessa ei onnistuttu saamaan sosiaalitoimistoja mukaan, joissa etenkin nuorten parissa työskentely olisi hyvä tehdä toiminnan kautta. Anneli Pohjola mainitsi myös, että sosiaalityön puoli on jäänyt hankkeen toiminnallisessa osuudessa puuttumaan. Hänen mielestä, pitäisikin tiivistää erityisesti nuorisotyön sosiaalityön ja koulujen yhteistyötä. Anneli Pohjola nosti esiin tiedontuottamisen ja sen tärkeyden ja sen, että hankkeen kautta on saatu ajankohtaista tietoa päättämiseen ja strategioiden luomiseen. Yliopiston sisällä on hankkeessa edistetty monialaista yhteistyötä; sosiaalityön ja taiteiden opiskelijat ovat löytäneet toisensa, mikä on tärkeä voimavara tulevaisuuteen. Anneli Pohjola kertoi myös, että hankkeen vaikutuksesta laitoksen opiskelijoissa on noussut selkeästi nuoriin liittyvä gradukiinnostus. Tämä on laajemmassa mittakaavassa ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen asia, sillä tulevat sosiaalityöntekijät ovat kiinnostuneet nuorista. Hankkeen valvoja oli tyytyväinen monipuoliseen keskusteluun. - Loppuseminaari Muistutetaan, että hankkeen loppuseminaari pidetään Lapin yliopistolla, johon kaikki hankkeessa ohjausryhmä, hankkeessa työskentelevät ja hankkeesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Seminaariohjelma on jaettu tiedoksi ohjausryhmän jäsenille ja sitä saa levittää eteenpäin. Seminaariohjelma on myös hankkeen nettisivuilla. 7 Seurantaraportti kaudelta Seuranraportti tulee tehdä puolivuosittain rahoittajalle. Seuranraportti on tehty EURA -järjestelmässä ja toimitettu rahoittajalle seurantakaudelta

5 Esitys: Ohjausryhmälle tuodaan tiedoksi hankkeen seurantaraportti kaudelta Päätös: Merkitään tiedoksi hankkeen seurantaraportti kaudelta Maksatuspäätös kaudelta ELY-keskus on lähettänyt maksatuspäätöksen koskien hankkeen maksatushakemusta kaudelta Esitys: Ohjausryhmälle tuodaan tiedoksi rahoittajalta saatu maksatuspäätös kaudelle Päätös: Merkitään tiedoksi kirjattu maksatuspäätös kaudelta sekä maksatuspäätöksestä tehty oikaisuvaatimus koskien Timo Jokelan palkkakustannuksien hylkäämistä. 9 Hankkeen maksatushakemus kaudelta Maksatushakemukset on tehtävä pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Maksatushakemus on toimitettava rahoittajaviranomaiselle kahden kuukauden sisällä maksatuskauden lopusta. Maksatushakemus kaudelta on siis jätettävä marraskuuhun 2010 mennessä. Esitys: Ohjausryhmälle tuodaan tiedoksi hankkeen maksatushakemus kaudelta sekä hankkeen tämän hetkinen taloustilanne. Päätös: Merkitään tiedoksi hankkeen maksatus kaudelta sekä taloustilanne. Keskusteltiin hankkeen kuntaosuuksien kertymisestä ja siitä kuinka esimerkiksi Kemijärven hyvin kertyneet kuntaosuudet tasapainottavat kuntaosuuksissa ollut vajetta. Kuntia muistutettiin, että hankkeen loppu toiminta-ajan kuntaosuusraportoinnit tulisi toimittaa projektikoordinaattorille kuukausittain kustannusten kertymisen seurannan vuoksi. Hankkeen valvoja muistutti, että mikäli on tarvetta kustannuspaikkojen välisille muutoksille, tulee se tehdä hyvissä ajoin hankkeen toiminta-aikana. 10 Hankkeen jatkoaika-anomus Hanke on päättymässä ja sille on haettu ja myönnetty jatkoaika saakka. Esitys: Hankkeen taloudellinen tilanne mahdollistaisi vielä yhden kuukauden lisäajan niin, että projektikoordinaattorin työsuhdetta jatkettaisiin saakka. Jatkoajan myötä kunnilla olisi enemmän aikaa kerryttää kuntaosuuksia, raportoinnille jäisi enemmän aikaa ja lomat ehdittäisiin pitää hankkeen aikana. Anotaan hankkeelle jatkoaikaa saakka. Päätös: Ohjausryhmä päätti, että haetaan jatkoaikaa saakka ja tehdään sitä varten rahoittajalle Lapin ELY -keskukseen muutosilmoitus ja kustannuspaikkalajien väliset muutosanomukset. 11 Seuraava kokous

6 Esitys: Seuraava kokous esitetään pidettäväksi Päätös: Seuraava kokous on ohjausryhmän viimeinen kokous, jolloin käsitellään mm. hankkeen taloudellinen tilanne, loppuraportti ja hankkeen päättämiseen liittyvät toimenpiteet. Päätettiin pitää seuraava ohjausryhmän kokous ke klo 14.30, jotta kokouksessa käsiteltävät asiat ehditään saada valmiiksi. 12 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö päätti kokouksen klo Rovaniemellä 4 / Kaisa Kostamo-Pääkkö Ohjausryhmän puheenjohtaja Katri Kuusela Ohjausryhmän sihteeri Pöytäkirjantarkastajat: Kaisu Kilpeläinen Eeva-Liisa Lompolojärvi