More power for engineering Lisää tehokkuutta suunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "More power for engineering Lisää tehokkuutta suunnitteluun"

Transkriptio

1 KYMDATA OY:N ASIAKASLEHTI 1/2009 More power for engineering Lisää tehokkuutta suunnitteluun VEO Hyvät kokemukset ja ohjattu käyttöönotto kannustavat satsaamaan suunnitteluprosessiin Tietomallinnuksen hyödyt käytännön sähkösuunnittelussa buildingsmartin puheenjohtaja tomi henttinen: CAD-suunnittelu on murroksen edessä. CADS PARTNER

2 s i s ä l ly s lisää poweria suunnitteluun pääkirjoitus Pääkirjoitus 3 CADS-uutiset: Suunnitteluassistentin ammattitutkinto 4 CADS-uutiset: BIM-seminaari Tallinnassa 5 CADS-uutiset: Insinööritoimisto Karelplan Oy 5 CADS-uutiset: Laaja uudistus CADS Planner PI Standardiin 6 CADS-uutiset: Sähkönumerot.fi -vakiona 7 CADS-uutiset: IFC-Import tuki julkaistiin 7 IFC mahdollistaa suunnittelutiedon siirtämisen eri osapuolten välillä 8 9 Tietomallipohjainen talotekniikkasuunnittelu on tullut jäädäkseen Missiona tietomallintamisen hyödyt CADS-asiakas: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy MPE-konsepti: Lisää tehokkuutta suunnitteluun CADS-asiakas: Vaasa Engineering Oy More Power for Engineering on yrityksemme uusi slogani. Sen taakse kätkeytyy kaikessa yksinkertaisuudessaan se, miksi CADS Planner -ohjelmistoja kehitämme: Tehostamaan asiakkaidemme suunnittelutyötä. Sen monimutkaisemmasta asiastahan ei ole kysymys. More Power for Engineering (MPE) on myös nimi kehittämällemme toimintamallille, jolla asiakasyrityksemme CADS Planner -käyttöönotto saadaan tehtyä sujuvasti. Konsepti sisältää asiakasyrityksen tarve- ja osaamiskartoituksen, yksilöidyn lisenssija koulutustarjouksen, optimaalisen käyttöönottoprojektin sekä koulutus- ja rahoitusetuja. Ensimmäiset MPE-projektit ovat jo käynnissä ja Vaasa Engineering Oy:n kokemuksia siitä on luettavissa toisaalla tässä lehdessä. Suunnittelutyön tehostamiseen, uudistamiseen ja oman yrityksen henkilökunnan kehittämiseen on monia syitä. Kun nyt vielä käynnissä oleva taloudellinen taantuma hellittää ja siirrymme seuraavaan nousukauteen, on selvää, että kilpailussa pärjäävät ne, joiden suunnittelu ja sen käyttämät työkalut ovat iskussa. Menestyjien kortit jaetaan nyt. -toiminnallisuuden julkaisemisena, joka täydentää jo vuonna 2007 sertifioituja CADSin IFC Export -toimintoja. Keväällä 2009 toteutimme yhteistyössä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n kanssa yhdeksän paikkakuntaa käsittäneen Tietomallipohjainen Sähkösuunnittelu -koulutuskiertueen, joka saavutti lähes 200 sähköalan ammattilaista. Olemme suomalainen ohjelmistotalo, joka Tomi Henttisen sanoja lainatakseni mukautuu nopeasti ja ketterästi BIM:n asettamiin haasteisiin. Suomalaisuus on Kymdatan toiminnassa laaja käsite. Se on sitä, että olemme lähellä suomalaista asiakasta, vastaten ohjelmisto- ja palvelukokonaisuudesta 100%:sti. Meillä ei ole päämiehiä, olemme sitä itse. Suomalaisuus on myös sitä, että ohjelmistomme on täysin suomenkielinen. Se ymmärtää suomalaisia suunnittelukäytäntöjä ja olemme yrityksenä vahvasti mukana eri toimialojen kehittämisessä, esim. NSS:n, STUL:n ja buildingsmartin aktiivisina yhteistyö-/ jäsenyrityksinä. Laitetaan yhdessä lisää poweria suunnitteluun! More Power for Engineering - sloganin taakse kätkeytyy se, miksi kehitämme CADS Planner -ohjelmistoja: tehostamaan asiakkaidemme suunnittelutyötä. CADS-asiakas: Laatumetalli Oy CADS-ohjelmat: CADS Planner Hepac, Käyttövesimitoitus CADS-asiakkaat: Uudet asiakkaat 35 Päätoimittaja Jyrki Metsola, jyrki.metsola@cads.fi Julkaisija Kymdata Oy, Heikinkatu 7, Kotka, puh , mail@cads.fi Toimitustiimi Jyrki Metsola, Taina Sivonen Taitto Taina Sivonen/Grafisol, taina.sivonen@ saunalahti.fi Kirjapaino Painokotka Oy Postitus Lehti postitetaan Kymdatan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, Kymdatan asiakasrekisterin mukaisesti. Osoitteenmuutokset Muista toimittaa osoitteenmuutoksesi Kymdatan pääkonttorille Kotkaan. Osoitteita ei luovuteta kolmannelle osapuolelle, eikä muuhun kuin Kymdatan omaan käyttöön. Myös alalla tapahtuvat muutokset voivat olla sysäys oman toiminnan kehittämiseen. Tietomallipohjainen suunnittelu (BIM) on erinomainen esimerkki tästä. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä tekniikasta, vaan paljon enemmästä. Kyse on koko prosessin muuttumisesta. Kuten tietomallisuunnittelun yksi suomalaisista guruista, buildingsmartin puheenjohtaja Tomi Henttinen toteaa haastattelussa, muutos kohti BIMiä on suurempi kuin aikoinaan kynän ja piirustuspöydän vaihtuminen CADiin. Kymdata on strategiassaan vahvasti sitoutunut tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Tuotekehityksen puolella se on näkynyt viime aikoina esim. IFC Import Jyrki Metsola Toimitusjohtaja Kymdata Oy cads partner 1/2009 3

3 u u t i s e t u u t i s e t Kymdata avasi toimiston Latviaan Kymdata Oy:n toiminta laajenee Baltiassa. Yritys avasi huhtikuussa 2009 toimiston Latvian Riikaan. Latvian maajohtajaksi on nimitetty Raivo Bairamovs. Latvian toimisto kuuluu Kymdatan Baltia-ryhmään ja se tekee tiivistä yhteistyötä Baltian muiden yksilöiden välillä. Nimityksiä Tapani Kemppainen on nimitetty Kymdata Oy:n aluemyyntipäälliköksi Oulun toimipisteeseen. Hän vastaa Pohjois-Suomen CADS Planner -myynnistä. Kemppainen siirtyi tehtävään Lumon Oy:sta, jossa hän toimi projektimyynnissä. Suunnitteluassistentin ammattitutkinto AEL:n Suunnitteluassistentin ammattitutkintoon valmistava koulutus toteutetaan CADS Planner -ohjelmistoilla Suomen johtava tekniikan alan aikuiskouluttaja AEL käynnistää marraskuussa 2009 kaksi vuotta kestävän Suunnitteluassistentin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Koulutus toteutetaan monimuotoisena päiväopiskeluna ja on tarkoitettu henkilöille, jotka omaavat työkokemusta avustavista piirtämis- tai suunnittelutehtävistä rakennus-, LVI-, sähkö- tai konealan suunnittelutoimistoista ja haluavat virallisen todistuksen osaamisestaan. Ajatus uuden koulutuskokonaisuuden käynnistämisestä on tullut toisaalta suunnittelualaa kohtaavista muutoksista, toisaalta AEL:n vahvuudesta suunnittelun ja teknisen piirtämisen kouluttajana, kertoo koulutuspäällikkö Johanna Girod AEL:stä. Suunnitteluassistenttien tehtäväkenttä tulee jatkossa laajenemaan entisestään ja samalla heille asetetut vaatimukset hallita tietotekniikkaa ovat kasvaneet, Girod jatkaa. Kiinteistö- ja rakennusalan työnantajat ovat toivoneet, että alan koulutuksessa ja tutkinnoissa panostettaisiin enemmän myös sähköiseen talotekniikkaan, kiinteistöautomaatioon ja energianhallintaan. Toimialakohtaiset ohjelmat Koulutus toteutetaan toimialakohtaisilla CADS Planner -ohjelmistoilla (Electric, Hepac, House). Opiskelijat saavat CADS Planner -ohjelmistolisenssin maksutta käyttöönsä opiskeluun liittyvien tehtävien tekemiseen. CADS Plannerin valintaan tämän koulutuksen päätyökaluksi vaikutti mm. se, että mielestämme on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua alan johtaviin ohjelmistoihin, toteaa Girod. Vain pieni osa tutkintoon valmistautumisesta tapahtuu AEL:n lähiopetuspäivien aikana ja suurin osa opiskelusta tapahtuu AEL:n ulkopuolella työssäoppimisena. Lisätietoja: buildingsmart Finlandin puheenjohtaja Tomi Henttinen Toukokuussa järjestettyyn seminaariin Eestin kansalliskirjaston seminaarisalissa osallistui yli 50 virolaista suunnittelualan ammattilaista. Tapahtumassa buildingsmart Finlandin puheenjohtaja Tomi Henttinen kertoi aluksi buildingsmartin toiminnasta, jonka jälkeen Senaattikiinteistöjen Kari Ristolainen esitteli Senaatin Senaattikiinteistöjen Kari Ristolainen BIM-seminaarilla käynnistettiin buildingsmart-toimintaa Tallinnassa EPBL (Eesti Projektbüroode Liit) ja buildingsmart Finland järjestivät yhdessä Tallinnassa BIM-seminaarin. Insinööritoimisto Karelplan Oy panostaa vahvasti CADS Planneriin tietomallinnuskohteita ja niistä saatuja kokemuksia. Skanskan Tiina Koppinen kertoi Skanskan mittavasta, koko Pohjoismaita käsittävästä BIM-kehitysprojektista ja viimeisenä seminaaripuheenvuorona Pöyry Arkkitehtien Petri Toivari esitteli todellisena casena Vierumäki Resort&Congress Hotel -kohteen. Lopuksi Kymdata Oy:n Jari Pynnönen kertoi syksyllä Virossa käynnistyvistä CADS Planner Electric -tietomallikoulutuksista. Insinööritoimisto Karelplan Oy on syyskuussa 2009 tehnyt päätöksen keskittymisestä CADS Planner -ohjelmistoihin sähkö-, automaatio- ja LVIA-suunnittelussa. Päätöksen taustalla on yrityksen valmistautuminen vastaamaan jo nykyisin käytössä oleviin ja ennen kaikkea tulevaisuudessa suunnittelulle asetettaviin vaatimuksiin. Syksyn 2009 aikana yrityksessä tehdään Kymdata Oy:n toimesta More Power for Engineering -konseptin mukainen koulutus- ja osaamiskartoitus, jonka perusteella toteutetaan mittava koulutuskokonaisuus. Myös yrityksellä käytössä olevia CADS Planner Electric Pro- ja Hepac Pro -lisenssejä lisätään. Tehostamme suunnitteluamme ja panostamme vahvasti mm. tietomallipohjaiseen talotekniikkasuunnitteluun, toteaa toimitusjohtaja Unto Karjalainen. Insinööritoimisto Karelplan Oy -konserniin kuuluu 100% tytäryhtiöinä Karelplan Oy, joka on rakennusten ja teollisuuden rakennus- ja prosessisähköistykseen sekä -automaatioon erikoistunut suunnittelutoimisto sekä osakkuusyhtiöinä Lappeenrannan LVI-Tekniikka Oy ja Karelplan Imatra Oy, jotka ovat rakennusten- ja teollisuuden LVI- ja energiatekniikkaan erikoistuneita suunnittelutoimistoja. Konserni työllistää 23 henkilöä. Lisätietoja yrityksestä: 4 cads partner 1/2009 cads partner 1/2009 5

4 u u t i s e t laaja uudistus CADS PLANNER PI STANDARD -OHJELMISTOon Prosessikaavioita entistä tehokkaammin Elokuussa 2009 julkaistu CADS Planner PI Standard revisio sisältää merkittäviä parannuksia. Ohjelmaa on yhtenäistetty CADS Planner Electric-ohjelmiston kanssa. Prosessikaavioiden suunnitteluun suunnattu CADS Planner PI Standard -ohjelmisto on uudistunut merkittävästi. Elokuussa 2009 julkaistu revisio sisältää runsaasti mm. käytettävyyteen liittyviä parannuksia. Yhtenä johtoajatuksena kehityksessä on ollut ohjelmiston toiminnallisuuden yhtenäistäminen CADS Planner Electric -ohjelmiston kanssa, jota käytetään laajasti mm. automaatiosuunnittelussa. Laitteiden tyypitys tietokannasta Uusi PI Standard -ohjelmisto hyödyntää laitteiden tyypityksessä Microsoft Access -tietokantoja Electricin tapaan. Muutoinkin laitesymbolien luonti- ja käsittelytoiminnot johdotus- ja katkaisupisteineen noudattavat Electricistä tuttuja periaatteita. Myös luettelotoiminnot on uudistettu kokonaan. Luettelot ovat yhtä aikaa tallennettavissa kuvaan, leikepöydälle ja tiedostoon käyttäjän valinnan mukaan. Käytettävyyttä on parannettu mm. keräämällä toimintoja omiksi loogisiksi kokonaisuuksi valikoihin. Symbolien sijoitus automaattikatkaisuineen onnistuu nyt myös moniviivalle. Sähkönumerot.fi vakio-ominaisuudeksi CADS Planner Electric Prossa on nyt Sähkönumerot. fi -tuotetietokanta maksuttomana ominaisuutena. Suomen Sähkötukkuliikkeiden liitto (SSTL) ja Kymdata Oy ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti SSTL:n Sähkönumerot. fi -tuotetietokanta ja siihen liittyvät palvelut ovat veloituksetta käytettävissä CADS Planner Electric Pro -ohjelmistossa syyskuun alussa julkaistusta ohjelmistorevisiosta lähtien. Revisio on ylläpitoasiakkaiden ladattavissa Internet-päivityspalvelusta. Sähkötarvikkeiden tuotetiedot yhdellä klikkauksella CADS Planner Electric Pro -ohjelmiston käyttäjälle Sähkönumerot. fi:stä on merkittävää hyötyä. Ensinnäkin Sähkönumerot. fi -tuotetietokanta (yli nimikettä) on käytettävissä laitteita tyypitettäessä ja tätä kautta ohjelmistolla tuotettavissa luetteloissa. Lisäksi klikkaamalla sähkötuotteen tietoja CADSissä avautuu Sähkönumerot.fi -palvelun tuotekortti, josta löytyvät mm. tuotteen kuvaus, perustiedot, kuvia ja linkki valmistajan sivuille tai esitteeseen. Sähkönumerot.fi -palvelussa on tällä hetkellä tiedot yli sähkötarvikkeesta. Niihin liittyy tuotekuvaa ja yli sanallista tuotekuvausta, palvelusta vastaava tuotepäällikkö Peter Törnroos SSTL:sta kertoo. Noin sähkötarvikkeen tuotekortilla on esitteitä, 3Dkuvia ja muita liitetiedostoja ja tuotekortilta on linkityksiä toimittajien omille tuotesivuille. SSTL kehittää verkkopalvelua ja harmonisoi tuotenimistöä jatkuvasti yhdessä tukkujen ja toimittajien asiantuntijoiden kanssa. Tiivis kehitystyö hyödyttää koko toimitusketjua ja näkyy nyt myös kaikille ohjelmistoja käyttäville suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Sähkötarvikkeista saadaan aiempaa helpommin ja enemmän tietoa sinne, missä sitä käytetään, Peter Törnroos sanoo. IFC Import-esimerkkikuva CADS Planner -ohjelmistoon julkaistiin IFC Import -tuki Kymdata Oy on vahvasti mukana tietomallipohjaisen suunnittelun (BIM) kehittämisessä. Tuorein esimerkki asiasta on IFC Import -tuen julkaisu CADS Planner -ohjelmistoon kesäkuussa IFC Import -toiminnallisuus täydentää CADS Planner Electric- ja Hepac -ohjelmistoihin jo aiemmin julkaistuja ja sertifioituja IFC Export-toiminnallisuuksia. Tehostaa eri suunnitteluosapuolten välistä yhteistyötä IFC Import -tuki mahdollistaa IFC-muotoisten tietomallien avaamisen CADS Planner -ohjelmistoon. Ominaisuutta voidaan hyödyntää esim. talotekniikkasuunnittelussa, jolloin arkkitehdin IFC-malli voidaan lukea sähkö- ja/tai LVI-suunnittelun pohjaksi. Myös suunnitteluprosessin aikainen yhteistyö parantuu, kun esimerkiksi sähkösuunnittelija voi helposti ladata LVI-suunnittelijan IFC-mallin ja tarkastella mahdollisia törmäyksiä jne. käytössä kaikissa CADS Planner -tuotteissa IFC Import -tuki on julkaistu CADS Planner 14 -versiossa, ns. perusohjelmistotasolla, eli toiminnallisuus on kaikkien CADS Planner -tuotteiden käyttäjien hyödynnettävissä. Tietomalleja voidaan tuottaa (IFC Export) Kymdatan kehittämillä talotekniikan suunnitteluohjelmistoilla: CADS Planner Electric Pro (sähkö) ja CADS Planner Hepac Pro (LVIA) ovat molemmat kansainvälisen IFC 2x3 -sertifikaatin saaneita tietomallipohjaisen suunnittelun ohjelmistoja. CADS Plannerin IFC Import -rajapinnan yhteensopivuus on varmistettu testaamalla toiminnallisuutta eri IFC 2x3 -sertifioitujen ohjelmistojen tuottamilla tietomalleilla, joita käytetään myös IFCsertifiointiprosessissa. Mahdollistaa ns. yhdistelmämallien luomisen CADS Planner -ohjelmiston IFC Import -tuki mahdollistaa myös ns. yhdistelmämallien (arkkitehti+rakenne+lvi+sähkö) tuottamisen, sillä malleja voidaan tuoda samaan kuvaan useampia. Tietomallia luettaessa voidaan monipuolisesti tehdä tarvittavia asetuksia, mm. valita tuotavat kerrokset ja määritellä tarvittaessa värivastaavuudet eri objektityypeille. Tuotavat objektityypit (esim. katto) tai kokonaisuudet (rakenteet, talotekniikka) voidaan valita avausdialogissa. Työskentelyn helpottamiseksi IFC-objektit menevät automaattisesti tyypin mukaisille tasoille. 6 cads partner 1/2009 cads partner 1/2009 7

5 i f c Tiedonsiirtoa eri tietojärjestelmien kesken IFC mahdollistaa suunnittelutiedon siirtämisen eri osapuolten välillä IFC-tietomallin rakenne IFC-project ifc-site IFC (Industry Foundation Classes) on kansainvälisen BuildingSmart -organisaation kehittämä ja ylläpitämä avoin formaatti tietomallien määrittämiseen. IFC:n kehittämisessä on keskitytty pääasiassa rakennuksen tietomallin (Building Information Model, BIM) kuvaamiseen, vaikka yleisesti tietomallilla voidaan kuvata hyvin monenlaisia asioita ja prosesseja. Rakennuksen tietomallin tarkoituksena on toimia rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisena tietovarastona. Avoin formaatti mahdollistaa myös tiedonsiirron eri tietojärjestelmien kesken. IFC -formaatin mukaisia tiedostoja voidaan käyttää rakennuksen tietomallin siirtoon järjestelmästä toiseen riippumatta kohde- tai lähdeohjelmiston alkuperäisestä tiedostomuodosta. Rakennuksen tietomallia voidaan hyödyntää erilaisissa analyyseissa, kuten energialaskennassa tai tietomalliin tallennettua geometriatietoa voidaan käyttää rakennuksen visuaaliseen tarkasteluun ja erilaisiin simulointeihin. IFC -malli ja CAD CAD-järjestelmien kannalta tärkeimpinä asioina voidaan pitää tietomalliin eri rakennuselementeistä tallennettua geometriaa (Representation) sekä ominaisuustietoja (Property set). Jokaisesta rakennuselementistä voi mallissa olla useampia geometrisiä esityksiä, kuten vain elementin äärirajoja kuvaava suorakulmainen särmiö tai täydellinen 3D-malli. Tietomallia hyödyntävä sovellus voi valita sovelluksen visualisointitarpeisiin sopivimman esitystavan, usein jo pelkkä elementin äärirajojen visualisointi voi riittää. Ominaisuustiedot ovat elementtityyppikohtaisia tietoja, joiden avulla määritellään elementin fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia. IFC -formaatti määrittää kullekin elementtityypille yleisiä ominaisuuksia, mutta elementit voivat sisältää myös IFC -malleja tuottavien järjestelmien järjestelmäkohtaisia ominaisuustietoja. Esimerkiksi tietomallissa olevaan sähkölaitteeseen on voitu määrittää Pset_ElectricalDeviceCommon -niminen ominaisuustietoryhmä, joka sisältää laitteen sähköteknisiä ominaisuuksia, kuten käyttöjännite. Rakennuksen tietomallin rakenne IFC-formaatin mukaisessa tietomallissa rakennus kuvataan puumaisena rakenteena, alkaen yleensä projektista, joka määrittää rakennuskohteen tietoja ja päättyen rakennuksen kerroksessa (IFC-buildingstorey) sijaitsevaan talotekniseen laitteeseen, kuten pistorasiaan tai säätöventtiiliin (IFCflowterminal). Tavallisesti rakennuksen tietomallissa eri objektit ovat suhteellisia toisiinsa eli seinä on suhteellinen rakennuksen kerroksen sijaintiin, joka taas on suhteellinen itse rakennuksen sijaintiin. Suhteellisten koordinaattien avulla voidaan mallissa käytetyt ifc-building ifc-buildingstorey koordinaatit pitää rajallisina ja näin olleen mallin geometrinen tarkkuus paranee. IFC-formaatin avulla rakennuksen tietomallin pystyy määrittämään hyvin monella eri tavalla. Jotta mallia kuitenkin pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin eri ohjelmistojen kesken, on formaatin puitteissa sovittu säännöstöjä siitä, minkälaista rakennetta mallin tulee noudattaa. Näitä säännöstöjä kutsutaan näkymiksi. CAD-ohjelmistoista tuotetut IFC -mallit toteuttavat yleensä koordinaatistonäkymän mukaisen näkymän. Koordinaatistonäkymä mahdollistaa rakennuselementtien geometrian esittämisen usealla eri esitystavalla. Moninaisten esitystapojen vuoksi koordinaatistonäkymän mukaista tietomallia hyödyntävän ohjelmiston tulee pystyä suorittamaan geometrialle erilaisia muokkaustoimenpiteitä ennen kuin sitä voidaan hyödyntää ohjelmiston tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa hitautta tietomallia käsiteltäessä, johtuen raskaista geometrisista laskennoista. Tämä aiheuttaa myös epäyhteensopivuutta eri ohjelmistojen kesken. Juuri edellä mainituista syistä johtuen koordinaatistonäkymän rinnalle ollaan määrittämässä esitysnäkymää, joka mahdollistaisi geometrian esittämisen hyvin yksinkertaisessa muodossa, jolloin raskaita geometrisia laskentoja ei tietomallin käsittelyn yhteydessä enää tarvittaisi. JARNO PATO CADS Planner -tuotepäällikkö ifc-buildingstorey ifc-flowterminal ifc-building ifc-buildingstorey ifc-door ifc-wall IFC-formaatin mukaisessa tietomallissa rakennus kuvataan puumaisena rakenteena. Se alkaa yleensä projektista, joka määrittää rakennuskohteen tietoja, ja päättyy rakennuksen kerroksessa (IFC-buildingstorey) sijaitsevaan talotekniseen laitteeseen, kuten pistorasiaan tai säätöventtiiliin (IFCflowterminal). ifc-flowterminal 8 cads partner 1/2009 cads partner 1/2009 9

6 b i m Tietomallipohjainen talotekniikkasuunnittelu on tullut jäädäkseen Lähes 200 sähköalan ammattilaista perehtyi aiheeseen kevään koulutuskiertueella Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Kymdata Oy järjestivät yhdessä kevään 2009 aikana 9 paikkakuntaa käsittäneen koulutuskiertueen aiheena: Tietomallipohjainen sähkösuunnittelu. On tehty tietomallipohjaista sähkösuunnittelua 24 % Varmaa on, että tietomallipohjainen talotekniikkasuunnittelu on tullut jäädäkseen. Sen taustalla olevat voimat ovat suuria ja saavutettavat hyödyt kiistattomia. Suomessa Senaattikiinteistöt on ollut selkeä edelläkävijä uudessa teknologiassa. Se julkaisi lokakuussa 2007 vaatimuksensa tietomallisuunnittelun käytöstä yli 2 miljoonan projekteissa, tosin talotekniikkasuunnittelussa uuden teknologian käyttö ratkaistiin projektikohtaisesti. Keväästä 2009 lähtien vaatimus on koskenut kaikissa projekteissa myös talotekniikkasuunnittelua. Yhdysvalloissa niin GSA (joka vastaa pitkälti Senaattikiinteistöjä) kuin myös Puolustushallinto ovat voimakkaasti tietomallisuunnittelun eli BIM:n takana. Suomessa myös useat rakennusliikkeet/rakennuttajat vannovat BIM:n nimiin. Tietomallintamisen edistyminen on kiinni monista tahoista Vaikka rakennuttajilla on erityisen keskeinen rooli tietomallisuunnittelun edistämisessä, on uuden toimintamallin eteenpäin vienti mitä suurimmassa määrin useiden tahojen yhteistyön varassa. Kaikki kuitenkin alkaa rakennuttajista. Heidän roolinaan on luonnollisesti vaatia Ei ole tehty tietomallipohjaista sähkösuunnittelua 59 % tietomallisuunnittelua, mutta yhtä lailla laatia yksikäsitteisiä ohjeistuksia sekä mahdollistaa suunnittelutoimistoille edellytykset tehdä tietomallintamista (sopimusasiat, vastuukysymykset, palkkiot). On selvää, että pelkkä maininta Projekti tulee tehdä tietomallintamalla tarjouspyynnössä ei riitä. Ohjelmistotalojen roolina on kehittää tietomallipohjaisia ohjelmistoja, jotka pystyvät tuottamaan ja vastaanottamaan IFC-standardin mukaista tietoa. Mainittua IFC:tä voidaan pitää BIM:n ruumiillistumana, perustuuhan tietomallisuunnittelun tiedonsiirto eri toimijoiden välillä tähän avoimesti kehitettävään tiedonsiirtostandardiin. Yhteisö IFC:n kehityksen takana on buildingsmart. Se koordinoi kansainvälistä IFC-kehitystyötä ja vastaa ohjelmistojen sertifioinneista. Sertifioinneilla varmistetaan, että kyseinen ohjelmisto tuottaa (IFC On saatu tarjouksia tietomallipohjaisesta sähkösuunnittelusta 17 % Noin neljäsosa koulutukseen osallistuneista suunnittelutoimistoihmisistä oli tehnyt tietomallipohjaista sähkösuunnittelua. Export) ja/tai vastaanottaa (IFC Import) määrityksen mukaista formaattia. Esimerkiksi Senaattikiinteistöt vaatii IFC 2x3 -sertifioituja ohjelmistoja. BuildingSMART Finland on yhteisön Suomen osasto. Sen jäsenistö koostuu tällä hetkellä mm. ohjelmistotaloista, rakennuttajista, suunnittelutoimistoista ja tutkimus/oppilaitosyhteisöistä. BuildingS- MART Finlandin, kuten koko kansainvälisen yhteisönkin, toiminnan keskeisiä arvoja ovat avoimuus, yhdenvertaisuus ja yhteistyö. Yhteistyötä eri ohjelmistotalojen kanssa BIM onkin synnyttänyt aivan uutta ja rohkenisiko sanoa, ainutlaatuista yhteistyötä eri ohjelmistotalojen välillä. Tiedonsiirtoa eri ohjelmistojen välillä optimoidaan ja yhden ohjelmiston tuottamaa tietoa hyödynnetään uudella tavalla toisessa ohjelmistossa. Esimerkkinä voidaan mainita yhteistyö, jossa Kymdata Oy:n CADS Planner Hepac/ Electric -talotekniikkaohjelmistojen ja Tekla Oyj:n Tekla Structures -rakennesuunnitteluohjelmistojen välille on kehitetty yhteistyössä Reikävaraustoiminnallisuus. Tämän ansiosta talotekniikan vaatimat reikävaraukset siirretään IFC-muodossa Teklan ohjelmistoon rakennesuunnittelijan analysoitavaksi. BIM on mahdollisuus suunnittelutoimistoille Koulutuskiertueella tapasin useiden sellaisten suunnittelutoimistojen edustajia, jotka olivat ymmärtäneet panostamisen BIMosaamiseen tuovan omalle toimistolleen kilpailuetua. Rohkaisin toimistoja myös markkinoimaan uutta teknologiaa ja sen tuomia etuja omille asiakkailleen. Mitä jos BIM ei tulisikaan ylhäältä pakotettuna vaan alhaalta markkinoituna? BuildingSMART Finlandin keskuudessa on kehitetty ajatusta Tietomallisuunnittelun laatujärjestelmästä. Aiheen ympärillä järjestetään loppuvuoden 2009 aikana useita kehitysworkshoppeja. Tavoitteena olisi, että myös suunnittelutoimisto voisi sertifioida itsensä tietomallisuunnitteluun ja näin myös tilaaja tietäisi aidosti, mikä toimisto osaa BIM-prosessin ja mikä ei. Tietomallipohjaista sähkösuunnittelua tehdään ympäri Suomea Tietomallikoulutuskiertueelle osallistuneista henkilöistä 72% osallistui palautekyselyyn. Suunnittelutoimistovastaajista 24% oli tehnyt tietomallipohjaista suunnittelua ja 17% oli saanut tarjouspyyntöjä asian suhteen, mutta itse suunnittelua ei oltu vielä tehty. Merkittävää oli havaita, että BIM-suunnittelu ei ollut mitenkään pääkaupunkikeskeistä, vaan sitä oli tehty ympäri Suomea. Keskeisesti BIM:n yleisyyteen tietyllä alueella tuntui vaikuttavan myös maanlaajuisesti toimivien rakennuttajien paikallisten vastuuhenkilöiden aktiivisuus ja sitoutuminen uuteen teknologiaan. Tietomallikoulutus keräsi NSS-koulutusten ennätysyleisön usealla paikkakunnalla, kuten kuvan esittämässä Kouvolan tilaisuudessa. Helsingistä käynnistynyt ja Kuopioon päättynyt kiertue keräsi kaikkiaan 173 sähköalan ammattilaista kuulemaan ja näkemään, mistä tietomallipohjaisessa sähkösuunnittelussa käytännössä on kysymys. Myös NSS:n YTY-päivillä, Porvoon Sannäsissä, aihe oli keskeisesti esillä. 10 cads partner 1/2009 cads partner 1/

7 b i m Tietomallintamisen osapuolet buildingsmart-yhteisö Kansainvälinen kehitystyö (IFC) IFC-sertifiointi Tiedotus, koulutus Tietomallintamisen laatujärjestelmät? Rakennuttajat Laativat ohjeistuksia Tarjoavat suunnittelutoimistoille edellytykset tehdä tietomallintamista. sopimusasiat vastuut palkkiot Suunnittelutoimistot Vaativat tietomallisuunnittelua Kouluttautuvat uuteen tekniikkaan Markkinoivat uutta teknologiaa omille asiakkailleen Rakentavat uudesta osaamisestaan itselleen kilpailuedun Ohjelmistotalot Kehittävät tietomallipoh jaisia oh jelmistoja 3D tuotetiedon hallinta sertifioitu IFC-tuki Kouluttavat suunnittelijoita Tekevät keskenään yhteistyötä => tiedonsiirron optimointi Järjestöt Ovat sillanrakentajia eri osapuolten välillä Sopivat sopimusteknisistä asioista Kouluttavat ja levittävät tietoa Laitetoimittajat Tuottavat omista komponenteistaan tietomallisuunnittelun edellyttämät komponenttikirjastot 3D tuotetieto Tietomallintamista kehitetään yhteistyössä eri tahojen välillä. Komponenttikirjastot nousevat keskeiseen rooliin Tietomallipohjaisen suunnittelun keskeisiä osia ovat 3D ja tuotetieto. Yksinkertaistaen BIM (Building Information Model) on digitaalinen malli rakennuksesta, rakentamiseen käytetyistä tuotteista ja tuotteiden ominaisuuksista. Jokainen elementti (objekti) tietomallissa tietää olevansa jotakin: esimerkiksi seinä, ilmastointikanava, valaisin, kaapelihylly. On siis selvää, että perinteisillä 2Dsymboleilla ei enää BIM-suunnittelussa pärjätä. Tarvitaan tuotteista sopivan tarkkoja 3D-malleja ja niihin liittyvää tuotetietoa, joita hyödynnetään mm. määrä- ja teknisessä laskennassa. Talotekniikkatoimialasta LVIpuoli on tässä suhteessa jo hyvin pitkällä, koska 3D:tä on siellä hyödynnetty jo pitkään ja komponenttien tietoja on edellytetty laskentaominaisuuksien takia. Sen sijaan sähkösuunnittelussa komponenttikirjastoongelma on todellinen. Tosin on todettava, että ongelma on yksi koko BIM:n kuumista perunoista. Standardointitasolla meneillään on IFD-standardin kehittely, jota kehittämässä ovat vahvasti mm. norjalaiset ja kanadalaiset. On kuitenkin selvää, että tämän tai jonkin muun standardointityön tuloksia pääsemme hyödyntämään aikaisintaan vuosien kuluttua. NSS:n YTY-päivillä toukokuussa Porvoon Sannäsissä komponenttikirjastoongelmaa käytiin laajahkosti läpi. Komponenttitoimittajilla oli selvästi yhtenäinen tahtotila tulla mukaan BIM-talkoisiin komponenttikirjastojen muodossa, mutta kustannukset huolettivat. Onkin selvää, että perinteisellä teetätetään isolla rahalla kirjastot eri ohjelmiin -periaatteella ei ole sijaa näissä talkoissa. Esitinkin ratkaisuksi sitä, että sähköala yhteisesti ottaisi asian hoitaakseen, objektit tuotettaisiin sopivaan formaattiin (esim. DWG) kustannustehok- kaasti kerran ja jakelukanava olisi yhteinen (esim. Sähkönumerot.fi). Entä ne hyödyt? Vaikka Suomi on maailmanlaajuisestikin BIM:n edelläkävijämaa, niin suomalaisesta teknologiahulluudesta ei ole kysymys. BIM:stä saatavat hyödyt ovat kiistattomat. Laadunvarmistus nousee useissa foorumeissa yhdeksi keskeisimmäksi hyödyksi, joka nostetaan esiin. 3D-mallit mahdollistavat mm. törmäystarkastelut eri järjestelmien välillä. Mieluummin hiirellä kuin Hiltillä totesi eräs projektipäällikkö aikoinaan. Tähän lausahdukseen sisältyy yksi BIM:n tärkeimmistä periaatteista: Asiat mietitään yhä tarkemmin jo suunnitteluvaiheessa, vähentäen tulkintaa ja korjauksia toteutusvaiheessa. On selvää, että BIM muuttaa myös työskentelyä työmaalla. Nyt tietomalliin määritellään jo valmiiksi esim. ilmastointikanavien ja kaapelihyllyjen reitit. Asennus on siis suunniteltu jo ruudulla. Tarkemmat mallit 3D- ja tuotetietoineen mahdollistavat yhä tarkemmat määrälaskennat. Määrälaskennan yleistymisen esteenä onkin aivan muut kuin ohjelmistotekniset ongelmat. Kyse on ennen kaikkea siitä, hyväksyykö rakennuttaja suunnittelijan tekemät määräluettelot tarjouslaskennan dokumenteiksi, miten vastuukysymykset menevät jne. Unohtaa ei sovi myöskään tietomallisuunnittelun tuomia mahdollisuuksia mm. energia-analyysien osalta. Jo suunnittelun alkuvaiheessa on mahdollista tehdä vertailuja esim. eri arkkitehtoonisten ratkaisujen välillä niiden energian kulutuksen osalta. Ohjelmistotalon edustajana en voi olla lopuksi korostamatta tietomallisuunnittelun avoimuutta ja tiedon yhteiskäyttöä. IFC:n myötä kaikilla suunnitteluosapuolilla on käytettävissään sama ajantasainen tieto ja eri ohjelmistot (esim. laskentaohjelmistot) voivat hyödyntää sen osan tiedosta, mitä tarvitsevat. IFC-standardi pakottaa myös eri ohjelmistotalot standardointityöhön ja yhtenäistämään asioita. Nurkkakuntaisuus ja kilpailuetujen hakeminen esimerkiksi yhteensopivuutta vaikeuttamalla eivät kuulu BIM-kulttuuriin. Ja hyvä niin. JYRKI METSOLA Toimitusjohtaja BIM:stä saatavat hyödyt ovat kiistattomat laadunvarmistus nousee yhdeksi keskeisimmäksi. Asiat mietitään yhä tarkemmin jo suunnitteluvaiheessa. Se vähentää tulkintaa ja korjauksia toteutusvaiheessa. 12 cads partner 1/2009 cads partner 1/

8 CAD-suunnittelu on murroksen edessä CAD-suunnittelussa siirrytään yhä enemmän tietomallisuunnitteluun. Muutos on yhtä suuri ellei suurempikin kuin kynän ja piirustuspöydän vaihtuminen CAD-ohjelmaan tietomallinnus muuttaa koko suunnitteluprosessin. Missiona tietomallintamisen hyödyt BuildingSMART Finlandin puheenjohtajaksi maaliskuussa 2009 valittu Tomi Henttinen sai ensikosketuksen tietomallisuunnitteluun 2000-luvun alkupuoliskolla toimiessaan tietomallikonsulttina Oulun yliopiston laajennusprojektissa. CAD-suunnittelusta hän kiinnostui jo 90-luvulla. Tein CAD-ohjelmistoihin liittyviä kehitys- ja konsulttitöitä jo opiskellessani arkkitehdiksi. Nykyinen toimenkuvani buildingsmartissa ja Graviconissa ovat luonnollinen jatkumo opiskeluajoille, SAFA arkkitehti Tomi Henttinen kertoo. Henttinen on rakennusalan ITkonsultointiin ja tietomallintamiseen erikoistuneen konsulttitoimisto Graviconin toimitusjohtaja. Työni puolesta olen toiminut tietomallikonsulttina useissa projekteissa. Parhaillaan työn alla on Helsingin Musiikkitalo. Olen mukana hankkeen suunnittelutiimissä. Musiikkitalo-projektia voisi kutsua toiseksi korkeakouluksi, joka antaa hyvät rakennusaineet buildingsmartin puheenjohtajuuteen ja tietomallipohjaisen suunnittelun (Building Information Modeling, BIM) kehittämiseen. Yhtäläiset työskentelytavat Tomi Henttisen tavoitteena on yhtenäistää suunnittelutoimistojen tietomallisuunnittelua. BuildingSMARTissa on suunnitteilla BIM-työskentelyn laatujärjestelmä -projekti, joka kannustaa työtapojen kehittämistä kohti yhtenäistä standardia. Näen Suomen olevan edelläkävijä juuri työtapojen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Muutos kohti BIM:ä on kuitenkin suuri. Se on suurempi kuin aikoinaan kynän ja piirustuspöydän vaihtuminen CADiin. Nyt muuttuu koko prosessi. Toiminta muuttuu aikaperspektiivissä, jotkin vaiheet tehdään toisia aiemmin ja päinvastoin. Henttisen mielestä tietomallintamisen hyödyt ovat aiempaa murrosta merkittävämmät. Kunhan suunnittelijat ja koko rakennusala ymmärtävät BIM:n hyödyt, niin tietomallintaminen yleistyy voimakkaasti. Uskon, että ihmiset tarvitsevat vain hetken aikaa hyväksyäkseen muutoksen ja tottuakseen uuteen työskentelytapaan. Toisaalta kestää hetken, että kaikki edes ymmärtävät koko prosessin. Rakennuttajapuolella, jossa ei käytetä suunnittelutyökaluja, tietomallintamisen ja sen hyötyjen hahmottaminen on vaikeampaa. Tietomallintamisen hyötyjä ja haasteita Tietomallintamisen konkreettisia etuja kysyttäessä. Tomi Henttinen vastaa nopeasti arkkitehdin silmin katsottuna. 3D-suunnittelu on selkeästi tietomallinnuksen näkyvin etu. Asiat mietitään jo suunnitteluvaiheessa, joten toteutusvaiheessa ei jää varaa tulkinnalle. Tietysti suunnittelijan pitää tarkemmin miettiä toteutusvaihetta, mutta kokonaisuuden kannalta sekin on plussaa. Etenkin kokonaisvastuussa olevat pääsuunnittelijat ymmärtävät eri mallien yhteenliitettävyyden hyödyn. Tekniikan lisääntyminen rakennuksissa asettaa haasteita suunnittelulle, etenkin kun rakennusten koot eivät ole kasvaneet suhteessa. Tekniikka on mahdutettava entistä pienempään tilaan. Eri suunnitelmien yhteensovittamisella pystytään tarkastamaan jo suunnitteluvaiheessa, ettei yhteentörmäyksiä tule, Henttinen kertoo ja jatkaa. Huomion arvoista on myös se, että tietomallisuunnittelun myötä itse rakennus ei ole enää suunnitelman prototyyppi, vaan tietomalli on prototyyppi ja valmis rakennus ensimmäinen tuotantokappale. Esimerkiksi Skanska käyttää tietomallinnusta päästäkseen tavoitteeseensa, 0-virhetuotantoon. Uudisrakentamista ongelmallisempaa on saneeraus. Kasvavat korjausrakentamismarkkinat haastavat kaikki prosessiin osallistuvat tahot. Suurin kysymys korjauskohteissa on varmaankin: kuka tekee mitä? Esimerkiksi mikä on rakennesuunnittelijan rooli projektissa ja mitä hänen mallinsa sisältää, Henttinen pohdiskelee. Rakennesuunnittelumalli saattaa olla itse kohteessa pieni, mutta sen merkitys hankkeessa suuri. Henttinen kertoo arkkitehtina käytännön kokemuksiaan saneerauskohteissa. Saneerauskohteista tarvitaan lähtötieto- eli inventointimalli. Mikäli mallinnus tilataan liian myöhään tai tekijöillä ei ole mallin tekemiseen vaadittavaa osaamista, tulee ongelmia. Myös mallin tarkkuuden määrittely ja yhteensopivuus luovat omat haasteensa. Nämä seikat pitäisi saada ratkaistua siten, että suunnittelijat voisivat hyödyntää lähtötietomallia omassa suunnittelussaan. Esimerkiksi Eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus -projektissa lähtötietomalli tehdään samalla ohjelmistolla, mitä arkkitehti käyttää suunnittelussaan. Se varmistaa parhaan yhteensopivuuden, eikä prosessiin näin ollen tule minkäänlaisia katkoksia. Toivottavasti ohjelmistot kehittyvät jatkossa siten, että tietomallien siirto eri ohjelmistojenkin välillä olisi jonain päivänä yhtä joustavaa kuin nykyisin 2D -puolella. Tekniikan lisääntyminen rakennuksissa asettaa haasteita suunnittelulle, etenkin kun rakennusten koot eivät ole kasvaneet suhteessa. 14 cads partner 1/2009 cads partner 1/

9 buildingsmart BuildingSMARTin tavoitteena on rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisääminen ja rakennusalan tuotetietomallin IFC:n kehittäminen. BuildingSMART Finland on suomalaisen rakennusalan tietomallintamista edistävä yhteistyöfoorumi. BuildingSMART Finland levittää tietoa tuotemallinnuksesta ja auttaa yrityksiä ymmärtämään tietomallinnuksen hyödyt toiminnassaan. Foorumin tavoitteena on myös vuoropuhelun edistäminen ohjelmistoja tuottavien ja niitä käyttävien yritysten välillä, mikä takaa rakennusalan ohjelmistojen kehittymisen entistä enemmän tarpeita vastaaviksi. Suomessa ohjelmistotalot ovat mukautuneet nopeasti ja ketterästi BIM:n asettamiin haasteisiin Ohjelmistotalot mukautuvat uudistukseen Tomi Henttinen haluaa buildingsmartin toiminnan kautta tuoda tietomallinnusta tunnetuksi rakennusalan yritysten keskuudessa, mutta myös hyväksytyksi alan ohjelmistoja tuottavissa yrityksissä. Suurin osa rakennusalan ohjelmistoista tulee USA:sta, joten siellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan muuhun Eurooppa-koulu. Konsulttitoimisto Gravicon on toiminut Senaatti-kiinteistön kohteen tietomallikonsulttina. Koulun remontti on käynnissä parhaillaan. maailmaan. Ohjelmistotalojen jääräpäisyys tehdä asiat vanhan hyvän kaavan mukaan hidastaa yhteisesti sovittujen ratkaisujen ja toimintamallien käyttöönottoa. Yhdysvalloissa julkinen sektori on kuitenkin sitoutunut tietomallipohjaisen suunnittelun kehittämiseen. Senaattikiinteistöjen yhdysvaltalainen vastine GSA satsaa tietomallipohjaiseen suunnitteluun voimakkaasti. Kun BIM Foorumi on kansainvälisen buildingsmart järjestön jäsen, joka tekee työtä rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiseksi ja yhteisen tiedonsiirtostandardi IFC:n (Industry Foundation Classes) kehittämiseksi. Suomen buildingsmart -foorumin kautta voi seurata ja vaikuttaa alan kansainväliseen kehitykseen. BuildingSMARTin tavoitteena on saada suomalaiset tietomallia käyttävät yritykset ja tietomalliohjelmia tuottavat yritykset maailman kärkeen. Foorumin jäseninä on sekä rakennusalan ohjelmistoja tuottavia yrityksiä että rakennusalan yrityksiä. Kaikki jäsenet ovat tasavertaisia, ja rahoittavat jäsenmaksuillaan buildinsmart Finlandin toimintaa ja maailmanlaajuisen IAI:n toimintaa mm. IFC:n määrittelytyössä. Tomi Henttinen on ollut buildingsmartin puheenjohtaja maaliskuusta Kymdata Oy on buildingsmartin jäsen. Lisätietoja: on siellä esillä, niin homma etenee myös muualla, Henttinen selventää. Suomessa ohjelmistotalot ovatkin mukautuneet nopeasti ja ketterästi BIM:n asettamiin haasteisiin. Mainio esimerkki suomalaisten hyvästä suhtautumisesta BIM:in on Solibri Oy:n tietomallien laadunvalvontaan kehitetty ohjelma, jolla voidaan tarkastaa eri suunnittelualakohtaisten tietomallien yhteensopivuus, Tomi Henttinen toteaa tyytyväisenä. Tavoitteena yhteensopivuus ja yhteiskäyttöisyys BuildingSMART on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisääminen ja rakennusalan tuotetietomallin IFC:n (Industry Foundation Classes) kehittäminen. Tavoitteena on sertifioinnin kautta saada eri ohjelmilla tehtävät tietomallit yhteensopiviksi, Henttinen kertoo. IFC-standardin kehitysprosessi ei nykyisellään ole optimaalinen, mutta sitä kehitetään jatkuvasti. Nykyistä IFC-standardin kehitysprosessia on pidetty hitaana. Toisaalta kehitystahtia voidaan pitää myös etuna, sillä hitaasti tuumaillen ja kokeillen löytyy käyttökelpoisimmat ratkaisut, Henttinen tuumailee. Eri ohjelmistot tuottavat erinomaisia IFC-malleja, mutta ohjelmien välisessä tiedonsiirrossa on ongelmia. Tomi Henttinen on törmännyt käytännön ongelmiin arkkitehdin työssään. Suurin ongelma käytännössä on, miten ohjelmat pystyvät hyödyntämään toista IFC-mallia. Talotekniikkapuolella riittää usein arkkitehtimallin tuominen suunnitelman taustaksi, ja se onnistuu, mutta arkkitehtipuolella tarpeet ovat suuremmat. Henttinen oli kuullut eräässä seminaarissa kuvaavan vertauksen yhtenäisten standardien tärkeydestä. Matkapuhelimen ostaja voi olla varma, että hän voi ongelmitta soittaa sillä erimerkkisiin matkapuhelimiin. Ja niin tapahtuu. CAD- ja tietomallisuunnittelussa, ei kuitenkaan tällä hetkellä voi olla varma että suunnitelmat siirtyvät. Yhtenäisiä standardeja siis tarvitaan, ja yhteistyötä sekä ohjelmistotalojen että ohjelmia käyttävien välillä. teksti: Taina sivonen valokuvat: jani mahkonen 16 cads partner 1/2009 cads partner 1/

10 Mat ti Leppä Oy:n toimitusjohtaja DI Jarmo Harju ja suunnittelija DI Suvi Lapinvuo uskovat tietomallintamisen yleistyvän voimakkaasti tulevaisuudessa. a s i a k a s sähköinsinööritoimisto matti Leppä Oy Laadukasta asiakaspalvelua hyvässä yhteistyössä kaikkien alan toimijoiden kanssa. Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy on turkulainen 21 henkilöä työllistävä suunnittelutoimisto. Vuonna 1955 perustetun yrityksen suunnittelukohteita ovat vuosien varrella olleet: sairaalat, terveyskeskukset ja hoitolaitokset laboratoriot ja tutkimuslaitokset julkiset rakennukset, kuten virastot, teatterit ja kulttuuritalot opetuslaitokset, koulut ja yliopistot teollisuuslaitokset kirkot ja seurakuntakeskukset liike- ja toimistorakennukset urheilu- ja liikuntahallit hotellit ja ravintolat asuintalot ja asuntoalueet Yrityksen toimitusjohtajana toimii yli-insinööri Jarmo Harju. Internet-sivut: Toteutusvaiheen ongelmat ratkaistaan suunnittelussa Tietomallinnuksen suurin hyöty sähkösuunnittelussa on talotekniikan tarkka yhteensovitus. Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:ssä tehdään tietomallipohjaista sähkösuunnittelua. Merkittävin keskeneräisistä tietomallinnusta hyödyntävistä projekteista on Inarin Saamelaiskulttuurikeskus. Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:llä on pitkät perinteet. Yritys on tehnyt sähkösuunnittelua lähes 54 vuotta. DI Matti Leppä perusti yrityksen jo vuonna Itse tulin firmaan kesätöihin neljännen vuosikurssin teekkarina 1972, Mat ti Leppä Oy:n nykyinen toimitusjohtaja DI Jarmo Harju kertoo. Vuonna 1975 Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistunut Harju on viihtynyt sähköalalla hyvin. Hän työskenteli opiskelujen ohessa Matti Leppä Oy:ssä ja teki toimistoon myös diplomityönsä. Pidän työstäni, vaikka työnkuva onkin muuttunut vuosien varrella. Alussa 18 cads partner 1/2009 cads partner 1/

11 Ajat ovat muuttuneet. Alussa piirrettiin tussilla ja virheet korjattiin partakoneenterällä. Nyt sähkösuunnitelmat tehdään CAD-ohjelmilla ja tietomallinnus yleistyy vauhdilla. Luonnosvaiheessa oleva Inarin Saamelaiskulttuurikeskus arkkitehdin 3D-mallina. 3D-mallikuvat ovat konsulttiryhmä Halon ja ARKKITEHDIT M3:n käsialaa (kuva yllä ja vasemmalla). Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:n sähkötietomallikuva Inarin Saamelaiskulttuurikeskuksesta (kuva alhaalla vasemmalla). Mat ti Leppä Oy:n nykyinen toimitusjohtaja DI Jarmo Harju tuli taloon jo vuonna 1972 neljännen vuosikurssin teekkarina. piirrettiin tussilla ja kynä pysyi hyvin kädessä. Jos virheitä tuli, ne sai korjattua partakoneenterällä, Harju naurahtaa ja jatkaa. Ajat ovat siitä muuttuneet. Nyt olen yrityksessä toimitusjohtajana ja sähkösuunnitelmat tehdään CAD-ohjelmilla. Jarmo Harju on ollut tiiviisti mukana sähköalan kehityksessä niin oman työnsä kuin myös alan järjestötoiminnan kautta. Järjestömaailma on aina kiinnostanut. On ollut mukava toimia Sähkösuunnittelijat NSS ry:ssä alueyhdyshenkilönä, hallituksessa sijais- ja varsinaisena jäsenenä ja puheenjohtajana. Nykyisinkin olen vielä NSS Palvelu Oy:n hallituksessa, Harju listaa. On luonnollista, että Harjun luotsaama Matti Leppä Oy on myös vahvasti seurannut alan kehitystä tietokoneavusteisessa sähkösuunnittelussa. Siirryimme 1980-luvun lopulla CAD-ohjelmiin. Nyt hyödynnämme sähkösuunnittelussa tietomallintamista. Parhaiten tietomallipohjaisessa suunnittelussa meillä on sisällä keväällä palkkaamamme DI Suvi Lapinvuo, Harju selvittää ja jatkaa. Olen pyrkinyt aina muutaman vuoden välein palkkaamaan toimistoon nuoria insinöörejä, jotta yrityksen ikärakenne säilyy monipuolisena. Tällä hetkellä toimistossa on 40-, 50-, 60-, 70- ja 80-luvulla syntyneitä, joten ammattitaitoa ja kokemusta löytyy, mutta myös uutta näkemystä. Tietomallipohjaista sähkösuunnittelua käytännössä Matti Leppä Oy:ssä on käytetty vuodesta 2003 lähtien sähkösuunnittelussa CADS Planner -ohjelmia. Heillä on käytössä 19 Electric Pro -lisenssiä. Nyt ohjelmalla tehdään tietomallipohjaista sähkösuunnittelua täyttä häkää. Meillä on parasta aikaa työn alla Inariin rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus, jonka suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Kohde on geometrialtaan ja toiminnaltaan monimuotoinen. Rakennuksessa on mm. auditorio, monitoimisali, ravintola, kirjasto sekä toimisto-, koulutus-, kokous- ja studiotiloja, projektia luotsaava Suvi Lapinvuo kertoo. Inarin Saamelaiskulttuurikeskus on Senaattikiinteistöjen uudisrakennuskohde. Kohde on tällä hetkellä luonnossuunnitteluvaiheessa ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota etenkin energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin, Lapinvuo jatkaa. 20 c a d s pa r t n e r 1/2009 c a d s pa r t n e r 1/

12 tatapojen rutinoituessa tietomallintamisen hyödyt tulevat myös selkeämmin esiin, Harju kertoo. Erityisesti 3D-tietomallin muodostamiseen ja hallintaan menee aikaa, joka on pois muusta suunnittelutyöstä. Ongelmia tulee, mikäli suunnitteluaikataulu on hyvin tiukka, Lapinvuo tarkentaa. Projektiin osallistuvien tahojen täytyy myös entistä enemmän toimia yhdessä. Suunnittelijoiden ja teknisten avustajien yhteistyön tärkeys korostuu, kun perinteisen CAD-kuvan sijaan muodostetaan ja muokataan tietomallia 3D-sisältöineen, Harju kertoo. Tietomallinnuksen käytännön hyötyjä ovat mm. eri suunnittelualojen yhteensovittaminen ja törmäystarkastelut. Sähkösuunnittelun tulevaisuus Jatkossa tietomallintaminen tulee yleistymään voimakkaasti myös sähkösuunnittelussa. Jarmo Harju näkee sähkösuunnittelun tulevaisuuden valoisana. Suunnitteluvaiheessa generoidaan esimerkiksi tarkempia määräluetteloita. Myös sähköteknisissä laskelmissa, kuten kaapelien mitoituksessa hyödynnetään tietomallintamista, Harju selventää. Myös valaistussuunnittelussa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää tietomalleja. Kun arkkitehdin IFC-malli saadaan siirrettyä valaistuslaskentaohjelmistoon, niin tilojen 3D-geometriat ja pintojen heijastuskertoimet saadaan suoraan valaistuslaskentaohjelmistoon. Valaistuslaskentaohjelmistosta taas voitaisiin tuoda valaisintiedot ja -sijainnit sähkösuunnitteluohjelmistoon. Esim. Dialuxiin on lupailtu IFC-import/-export -toimintoa tulevaisuudessa, mutta aikataulusta ei ole tietoa, sanoo Lapinvuo. Matti Leppä Oy:ssä meneillään olevat tietomallintamisprojektit ovat poikineet kehitysehdotuksia CADS Planner Electric Prohon ja sen tietomallinnusominaisuuksiin. CADSissä tietomallintamisen perusominaisuudet ovat olemassa. Toiveena on lisää toimintoja etenkin muutoksenhallintaan ja ohjelman käytettävyyteen, Jarmo Harju miettii. Keskeisimpiä kehityskohteita mielestäni olisivat valaisimien 3D-symboliikan lisääminen, parannukset kaapelireittien muutoshallintaan sekä vinojen kattojen valaisinsijoitusten helpompi toteuttaminen, Suvi Lapinvuo tarkentaa. Matti Leppä Oy:ssä ollaan tyytyväisiä CADS Planner Electric Pro -suunnittelujärjestelmään ja Kymdataan. Meillä on hyvät kokemukset ohjelmasta. Se on kotimainen, toimiva ja jatku- Matti Leppä Oy:ssä parhaiten tietomallipohjaisessa suunnittelussa on sisällä DI Suvi Lapinvuo. Kysyttäessä tietomallinnuksen käytännön hyötyjä, Suvi Lapinvuo ja Jarmo Harju mainitsevat ensimmäisenä eri suunnittelualojen yhteensovittamisen ja törmäystarkastelut. Esimerkiksi tarkka talotekniikan yhteensovitus helpottaa itse rakennusvaihetta. Kun tietomallissa on mukana kaikkien suunnitelmien 3D-geometria, on todennäköistä, että ongelmakohdat löytyvät jo suunnitteluvaiheessa. Työmaan sijasta ne ratkaistaan jo suunnittelupöydällä, Lapinvuo kiteyttää. Tarkat 3D-tietomallit hyödyttävät myös loppukäyttäjää. Esimerkiksi eri tilojen talotekniikkaratkaisut voidaan näyttää jo suunnitteluvaiheessa, Harju jatkaa. Yhteentörmäystarkastelussa eri suunnittelualojen IFC-mallit yhdistetään tietomalliohjelmalla, ja niitä verrataan keskenään. Meillä on käytössä Solibrin Model Viewer, jolla tarkastelemme sähkösuunnitelman tietomalleja arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja LVI-suunnittelijan mallien kanssa ns. yhdistelmämallina, Lapinvuo kertoo ja jatkaa. Mallien vertaus tehdään suorittamalla eri järjestelmien välisiä törmäystarkasteluja ja 3D-mallia visuaalisesti tarkastelemalla. Uusi ja lopullista muotoaan hakeva suunnittelutapa teettää vielä lisätyötä ja ylimääräistä vaivannäköä. Myös eri ohjelmien tietomallintamisominaisuudet ja yhtenäiset standardit ovat kehitysvaiheessa. Suurimmat puutteet tietomallintamisessa liittyvät vielä puuttuviin rutiineihin ja ohjelmistojen käytettävyyteen. Toimin- Matti Leppä Oy:n tietomallikuvia Inarin Saamelaiskulttuurikeskuksesta. vasti kehittyvä. Ja mitä tärkeintä, pääsemme vaikuttamaan ohjelman kehitykseen palautteellamme, Jarmo Harju kertoo. Lisäksi olemme saaneet aina apua kysymyksiimme, yleensä jo saman päivän aikana. Ongelmiin on paneuduttu erittäin huolella, Harju jatkaa. Uudet tuulet suunnittelussa Tietomallintamisesta on tulossa vallitseva suunnittelutapa. Kehitys on kuitenkin vielä kesken ja yhtenäiset standardit vaativat vielä työtä. Siirtymistä tietomallinnukseen helpottaa eri suunnitteluohjelmistojen välinen yhteensopivuus ja se, että ohjelmistot tukevat myös IFC-tiedonsiirtoformaattia. Lisäksi erityisen tärkeää on eri valmistajien tuotteiden saaminen tietomallikirjastoihin. Nykyään ne ovat vielä puutteellisia, Harju kiteyttää. Eri toimistojen työtapojen yhtenäistämistä Harju ei kuitenkaan allekirjoita. Toimistoilla on omat laatujärjestelmänsä ja työskentelytapansa. Tärkeintä on, että suunnitelmadokumentaatio vastaa projektin tarpeita, Harju tokaisee ja jatkaa. Yhtenäinen standardi on tarpeen suunnitteluohjelmistoissa, jotta tiedonsiirto ohjelmistojen välillä onnistuu. teksti: taina sivonen valokuvat: Mikael Soininen 22 c a d s pa r t n e r 1/2009 c a d s pa r t n e r 1/

13 m p e Menestyjien kortit jaetaan nyt Lisää tehokkuutta suunnitteluun MPE-konseptilla Tulevaisuuteen tähtäävät yritykset tehostavat nyt suunnitteluprosessejaan ja ovat valmiina, kun seuraava nousukausi alkaa. Kymdata on kehittänyt muutoksen avuksi More Power for Engineering -toimintamallin, jonka avulla siirtyminen markkinoiden johtavaan sähkö/automaatiosuunnittelujärjestelmään, CADS Planner Electric Pro:hon on sujuvaa. Teemme yrityksessänne tarve- ja osaamiskartoituksen, rakennamme optimaalisen käyttöönottoprojektin sekä tarjoamme koulutus- ja rahoitusetuja. Veloitukseton osaamis- ja tarvekartoitus Kartoitamme aluksi Internet-pohjaisesti yrityksenne CAD-suunnittelutyön lähtötilanteen: Mikä on henkilöstön CAD-osaaminen? Mitä dokumentteja tuotatte CAD:llä? Syntyvätkö ne automaattisesti vai manuaalisesti? Mitkä ovat pahimmat pullonkaulat? Mitä henkilöstö odottaa CAD-järjestelmiltä? Onko ohjelmistojen käytössä toimintaeroja yrityksenne sisällä? Suunnitelma CAD-toiminnan tehostamiseksi ja muutoksen hallitsemiseksi Kyselyn pohjalta asiantuntijamme laativat teille yksilöllisen suunnitelman, miten CAD-suunnitteluanne voidaan tehostaa ja miten ohjelmiston vaihto-/laajentumisprosessi viedään menestyksellisesti läpi. Yksilöllinen tarjous Kartoituksen ja asiantuntijan suunnitelman pohjalta luomme teille yksilöllisen tarjouksen, joka sisältää tarvittavat lisenssit sekä yksilöllisen koulutussuunnitelman. Konseptiin kuuluu aina veloitukseton 1 päivän Asennus+käyttöönottokoulutus asiakkaan tiloissa. osaamis- ja tarvekartoitus s yksilöllinen tarjous lisenssit + koulutus Asennus- ja koulutuspäivä Mahdollisuus kuukausimaksuun Takuuhinta lisälisensseille s toimitusprojekti Yksilöllinen muutoskoulutusohjelma Jos olet kiinnostunut MORE POWER FOR ENGINEERING -konseptista, ota yhteyttä lähimpään Kymdatan toimipisteeseen. Kotkan toimipiste Timo Riisiö Heikinkatu 7 (PL 90) Kotka Gsm: Kuopion toimipiste Vesa Moilanen Microkatu 1 (PL 1188) Kuopio Gsm: Lahden toimipiste Pekka Lappalainen Vesijärvenkatu 74 D Lahti Gsm: Oulun toimipiste Tapani Kemppainen Lentokatu Oulu Gsm: Turun toimipiste Ernest Syrjänen Business Center Old Mill Ruukinkatu Turku Gsm: Uudenmaan toimipiste Jan Peltonen PL Nummela Gsm: Vaasan toimipiste Jan Smedlund Yrittäjänkatu 17 (PL 810, Vaasa) Vaasa Gsm: Viron toimipiste Kristjan Müül WTC Tallinn Jõe Tallinn Gsm: Latvian toimipiste Raivo Bairamovs Dārzciema 60 Riga LV-1073 Puh: Liettuan toimipiste Audrius Lapinskas P. Lukšio g. 32 Domus Gallerija Vilnius, Lietuva Puh: Kuukausimaksulla pidätte talouden tasapainossa MPE-konseptiin kuuluu myös mahdollisuus kuukausimaksuperusteiseen lisenssihankintaan. Näin pääsette heti hyödyntämään tehokkaita ohjelmistoja, mutta tehostamisen kustannukset jakautuvat esim. 24 kk:lle. Takuuhinnat lisälisensseille Ohjelmistotoimittajana sitoudumme myös siihen, että tarjouksemme mukaiset lisälisenssihinnat ovat voimassa seuraavat 24 kk. Näin voitte budjetoida myös mahdolliset lisäkustannukset toimintanne laajentuessa. Soveltuu myös käytön laajentamissuunnitelmiin MPE-konseptia on käytetty menestyksellisesti myös nykyasiakkaidemme parissa, kun yrityksessä suunnitellaan merkittävää CADS Planner -ohjelmistojen käytön laajentamista. MIKSI CADS PLANNER ELECTRIC PRO? Menestys kertoo hyvyydestä. Ylivoimaisesti Suomen käytetyin sähkö/automaatiosuunnittelun ohjelmisto (markkinaosuus 35% suunnittelutoimistoista). Markkinoiden laajin ohjelmisto kattaen niin rakennus- ja teollisuussähköistyksen kuin myös teollisuusautomaation tarpeet. Täysin tietomallipohjaista rakennussähkösuunnittelua tukeva ohjelmisto, sisältäen mm. maailmanlaajuisesti sertifioidun IFC 2x3 liitynnän. Täysin suomenkielinen ohjelmisto, saatavissa myös englanninkielisenä. Kokonaistaloudellinen ratkaisu: Lisenssi-ja ylläpitohinnoittelu, ei päivityspakkoja. Erinomainen DWG-yhteensopivuus 24 c a d s pa r t n e r 1/2009 cads partner 1/

14 Lisää poweria suunnitteluun Hyvät kokemukset ja ohjattu käyttöönotto kannustavat satsaamaan suunnitteluprosessiin Vaasa Engineering Oy eli VEO on käyttänyt CADS Planner Electric Pro -suunnittelujärjestelmää jo vuodesta Alkuun yrityksessä oli kuusi lisenssiä. Kymdatan More Power for Engineering -konseptin myötä lisenssien määrä kasvoi neljääntoista ja käyttö laajentuu kojeistosuunnittelusta piirikaaviopuolelle satsauksen odotetaan tuovan huomattavaa etua suunnitteluun. Tiimi. Projekti-insinööri Jaana Taittonen, tuotekehityspäällikkö Jarkko Aro, harjoittelija Joni Koskela ja CADS-pääkäyttäjä Pia Pörn (vasemmalta lukien). Vuonna 1989 perustettu VEO tuottaa maailmanlaajuisesti automaatio- ja sähköistysratkaisuja energia- ja prosessiteollisuudelle. Yritys toimittaa asiakkailleen kokonaisprojekteja tai osaprojekteja, kuten suunnittelu, hankinnat, projektinjohtaminen, asennus, käyttöönotto ja asiakaskoulutus. Konsernin yritystoimintaan kuuluu myös laitosten modernisointi, huoltotoiminta ja järjestelmäpäivitykset. Lisäksi VEO:lla on Vaasassa oma kojeistotehdas, 1991 perustettu Vaasa Kojeistot Oy. CADS Planner Electric Pro -suunnittelujärjestelmää on käytetty VEO:lla vuodesta Tuotekehitys- ja tuotehallintayksikön johtaja Jarkko Aro muistelee alkuvuosia ja kertoo samalla hieman konsernin organisaatiomuutoksista. CADS otettiin alun perin käyttöön Vaasa Kojeistot Oy:ssä, jossa silloin tehtiin myös kojeistosuunnittelua. Nyttemmin Vaasa Kojeistot Oy keskittyy pelkästään valmistukseen ja kaikki suunnittelu tapahtuu emoyhtiö Vaasa Engineering Oy:ssä, tuotekehityspäällikkö DI Jarkko Aro selvittää. CADSin käyttö VEO:lla on aina liittynyt pienjännitekojeistomme VEDA:n layout-suunnitteluun, Jarkko jatkaa. Tärkein työkalu kojeistosuunnittelussa Kymdata teki alkuvuosina VEO:lle räätälöintejä CADSiin. Kymdata teki meille Access-pohjaisen tietokantasovelluksen, jonka avulla a s i a k a s olemme tehneet kojeiston rakennesuunnittelua yli kymmenen vuoden ajan. Tämä sovellus on linkitetty CADSiin, ja se on mahdollistanut layout-kuvien tulostamisen suoraan sovelluksesta, Jarkko kertoo. Käytöt ja sähköistys -yksikön projekti-insinööri Pia Pörn on ollut melkein alusta asti mukana vaikuttamassa CADSin käyttöön VEO:lla. Hän on ollut tyytyväinen yhteistyöhön Kymdatan ja sen teknisen johtajan Raimo Mansikan kanssa. Yhteistyöllä rakennettiin meidän tarpeisiin sopiva kojeistosuunnittelujärjestelmä. Tietokannalla on pystytty hallitsemaan suuriakin projekteja komponenttitasolla, ja linkityksen toimiessa piirrosohjelmaan myös layouttien piirtäminen on nopeutunut ja helpottunut, Pia selventää. Vaasa Engineering Oy Vuonna 1989 perustettu Vaasa Engineering Oy tunnetaan yleisesti nimellä VEO. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Vaasa Engineering Oy sekä tytäryhtiöt Vaasa Kojeistot Oy ja Vaasa Service Oy. VEO:lla on myös myyntiyhtiöitä Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, ja useita toimistoja muualla Suomessa: Seinäjoella, Oulussa, Paimiossa ja Kuopiossa. Emoyhtiön organisaatiota uudistettiin vuoden 2006 lopussa, jonka tuloksena liiketoimintayksiköiden määrä väheni viidestä kolmeen. Nämä kolme yksikköä ovat vesi- ja lämpövoimalaitokset (AB), käytöt ja sähköistys (AC) sekä diesel- ja kaasumoottorilaitokset (AD). Viime vuosina VEO:n kasvu on ollut merkittävää, jonka johdosta myös henkilömäärä on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana reilut 50 % ollen kesällä 2009 noin 400. Tulevaisuudessa kasvun odotetaan jatkuvan edelleen vahvana. VEO-konserni Vaasa Engineering Oy Perustettu 1989 Automaatio-, ohjaus- ja suojausjärjestelmät Sähköistys- ja sähkönjakelujärjestelmät prosessiteollisuuteen, energiantuotantoon ja -jakeluun Vaasa Kojeistot Oy Perustettu 1991 Automaatio- ja ohjausjärjestelmien sekä sähkökäyttösovelluksissa käytettävien erikoiskojeistojen sopimusvalmistaja Vaasa Service Oy Perustettu 1992 Asennukset Huolto Kunnossapito Vaasa Engineering AS Vaasa Engineering AB 26 c a d s pa r t n e r 1/2009 c a d s pa r t n e r 1/

15 Etua suunnitteluun. Jarkko Aro, Pia Pörn, Joni Koskela ja Jaana Taittonen odottavat kaikki CADS Planner Electric Pron helpottavan ja nopeuttavan piirto- ja suunnittelutyötä (vasemmalta lukien). CADS on kojeistosuunnittelun tärkein työväline. Ohjelma on mahdollistanut suurien projektien suunnitteluvaiheen nopean läpimenoajan. Käsiteltäessä esim. 80 kenttää kojeistoa, monistaminen on hyvin tärkeässä roolissa. Suurin työvaihe on alussa luoda tietokantaan kaikki tarvittavat sovitteet eli lähdöt piirrosmerkkeineen. Tämän jälkeen keskusten layoutin ja kojeluettelon luominen on erittäin helppoa, Pia listaa Electric Pron etuja ja jatkaa. Komponenttien ja massojen hallinta on erittäin tärkeää. Ulkomaan projekteihin on helpottavaa saada luotua kojeluettelot esim. englanninkielisenä. Tarve kokonaisvaltaiseen suunnittelujärjestelmään Alunperin CADS Planner Prolla keskityttiin vain kojeistosuunnitteluun ja piirikaaviot suunniteltiin täysin eri ohjelmalla. Hyvät kokemukset CADSistä ja vanhan ohjelman puutteet kannustivat laajentamaan CADSin käyttöä myös piirikaaviopuolelle. Meillä oli tietyillä osastoilla tarve kokonaisvaltaiseen suunnittelujärjestelmään. Kojeistosuunnittelun puolella käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä ohjelmaan, joten he suosittelivat muita osastoja kokeilemaan ohjelmasta myös piirikaavio-osuutta, CADSpääkäyttäjä Pia Pörn taustoittaa laajentamisen syitä. Diesel- ja kaasumoottorilaitoksen projekti-insinööri DI Jaana Taittonen tutustui ohjelman ominaisuuksiin ja kiinnostui. Kun kuulin CADSin piirikaavio-ominaisuuksista, totesin sen olevan automatisoidumpi kuin tähän asti käyttämämme ohjelma. On helpottavaa huomata, että esimerkiksi taulukot pystyy generoimaan suoraan piirikaavioista, hän kertoo. MPE helpottaa käytön laajentamista Kymdatan More Power for Egineering -konseptin avulla VEO kasvatti CADS Planner Electric Pron lisenssimäärän neljääntoista ja laajensi sen käyttöä. Mielestäni Kymdatan MPE-konsepti on tehokas tapa markkinoida ohjelmistoa asiakkaille. Se, ja hyvät kokemukset CAD- Sistä, tekivät päätöksenteon hankinnasta helpommaksi. Myös ajoitus oli meidän kannalta loistava, tuotekehityspäällikkö Jarkko Aro kertoo. Diesel- ja kaasumoottorilaitokset -yksikön harjoittelija Joni Koskela on avainasemassa CADSin laajemmassa käyttöönotossa. Hän säätää yhdessä Kymdatan edustajan kanssa Electric Pron asetukset, symbolikirjastot, tietokannat jne. VEO:n tarpeisiin sopiviksi muut käyttäjät pääsevät siten aloittamaan ohjelman käytön valmiilta pöydältä. Pilotointivaihe helpottaa ohjelman ottamista yleiseen käyttöön. Odotan että sen myötä saamme täysin valmiin työkalun suunnitteluun, insinöörityötä tekevä Joni Koskela kertoo. Myös Jaana Taittonen odottaa ohjelman ottamista yleiseen käyttöön. Odotan ohjelmalta henkilökohtaisesti todella paljon. Jonin tavoin myös minä toivon, että suunnitteluprosessimme helpottuisi ja nopeutuisi käyttöönoton myötä, hän kertoo. Tällä hetkellä suunnittelijat joutuvat tekemään vanhalla ohjelmalla ylimääräistä työtä manuaalisesti, Jaana jatkaa. Konsulttiapua käyttöönottovaiheeseen Ison konsernin suunnittelujärjestelmän sisäänajossa tarvitaan konsultointia. Piirtäminen ja piirtotyökalujen käyttö on onnistunut hyvän peruskoulutuksen avulla helposti, mutta ns. VEO:n tarpeiden huomiointi on välillä ollut hankalaa. Ongelmat ovat johtuneet pitkälti omista taidoistani. Yhteistyö Kymdatan kanssa on ollut kuitenkin kiitettävää, ja olen saanut apua yksinkertaiseltakin tuntuvissa asioissa, Joni kertoo ensikokemuksiaan isossa urakassa. Joni mietiskelee pilotointivaiheen suurimpien etujen tulevaisuudessa olevan johdotustaulukoiden käytössä ja ristiviittausten teossa. Käyttöönottoprojekti nopeuttaa piirikaavioiden piirto- ja suunnitteluaikaa, jolloin saamme projektit nopeammin eteenpäin aina tuotantoon asti. Tämänhän tarkoittaa sitä että voimme suunnitella enemmän projekteja samassa ajassa ja siihen tietysti pyrimmekin, Joni tarkentaa. Myös Jaana on tyytyväinen prosessiin. Mielestäni on hienoa, että ohjelmaa tuottava yritys konsultoi ohjelman käyttöönotossa. Toivottavasti saamme projektin vietyä niin hyvin läpi, että osastomme kojeistosuunnittelu pääsisi astumaan uusille urille mahdollisimman pian, hän toteaa. teksti: Taina sivonen valokuvat: Pekka Mäkynen 28 c a d s pa r t n e r 1/2009 c a d s pa r t n e r 1/

16 Tää on hyvä Rakennuspiirtäjä Minna Rannan mieleen ei tule yhtään huonoa puolta vain hyviä. Cads Planner House Pro on Laatumetalli Oy:n valinta teräsrakennesuunnitteluun ja -piirtämiseen. Yritys vaihtoi vanhan CAD-ohjelmansa CADS Planneriin 1,5 vuotta sitten ja on ollut erittäin tyytyväinen ohjelmaan ja Kymdataan. a s i a k a s Vihtiläisellä Laatumetalli Oy:llä on pitkät perinteet teräsrakentamisessa. Yritys on jo yli 60 vuotta suunnitellut, valmistanut ja asentanut teräsrakenteita kaikkialle Suomeen sekä tehnyt joitakin projekteja myös ulkomaille. Ennen kuin ostin Laatumetalli Oy:n yli 20 vuotta sitten, olin Teräsbetoni Oy:n teräsrakennepuolen vetäjänä, yrityksen toimitusjohtaja Leevi Pursiainen kertoo. Koko ikänsä rakentamisen parissa työskennelleen Leevi Pursiaisen tausta on laivanrakennuspuolella. Olen valmistunut laivanrakennusteknillisestä. Rakentaminen on kiinnostanut aina, ja siksi kai päädyinkin teräsrakentamisen pariin, Pursiainen kertoo. Tällä hetkellä Pursiaisen toimenkuva painottuu yleishallintoon, markkinointiin ja myyntiin. Asiakkaitamme ovat pääasiassa yksityiset, yritykset ja rakennusliikkeet. Projektejamme ovat olleet mm. tuotantotilat, tennishallit, järeät mastot, tornit yms., Pursiainen listaa. Laatumetalli Oy tekee myös teräsrakenneprojekteja ja niihin liittyviä konepajasuunnitteluja rakennusliikkeille. Yksi tämän hetken suurimmista kohteista on Helsingin Kampissa. Olemme mukana siellä maanalaisissa huoltoväylästöja parkkipaikkaprojekteissa. Tämä urakka on kestänyt jo 1,5 vuotta, Pursiainen kertoo. Rakennuspiirtäjä Minna Ranta oli CADS Planner House Pro -suunnittelujärjestelmän ensimmäinen käyttäjä Laatumetalli Oy:ssä. House Prossa on paljon hyviä puolia Laatumetalli Oy:ssä käytetään suunnittelussa ja piirtämisessä CADS Planner House Pro:ta. Valintaan vaikuttivat paitsi ohjelman kotimaisuus niin myös sen jatkuva kehittäminen. CADS Planner esiteltiin meille taidolla, tuoden sen hyvät puolet esille, joten päätimme kokeilla sitä myös käytännössä. Vaihdosta on nyt noin 1,5 vuotta. Tällä hetkellä meillä on yhteensä 3 lisenssiä. Niitä käyttävät kaksi suunnittelijaamme ja rakennuspiirtäjämme Minna Ranta, Pursiainen tarkentaa. 30 c a d s pa r t n e r 1/2009 c a d s pa r t n e r 1/

17 Toimitusjohtaja Leevi Pursiainen on luotsannut Laatumetalli Oy:tä eteenpäin yli 20 vuotta. Laatumetalli oy Laatumetalli Oy on jo yli 60 vuotta vanha yritys. Sen toimitusjohtajana toimii Leevi Pursiainen. Yrityksen asiakkaita ovat yksityiset, yritykset ja rakennusliikkeet. Laatumetalli Oy:n projekteja ovat olleet mm. tuotantotilat, tennishallit, järeät mastot, tornit yms. Laatumetalli Oy on vuosien varrella tuottanut räätälöityjä ratkaisuja asiakkaillensa, kuten tutka-, palo- ja mainostorneja, liikenneportaaleja, Tieliikennelaitoksen ajoneuvojen erikoisvarustuksia ym. ner House Prosta ja Kymdata Oy:stä ovat erittäin positiiviset. Mutta kuten kaikilla käyttäjillä, myös hänellä on omat toiveensa ohjelman parantamisesta. Mieleeni tulee vain yksi kehitystoive, se on teräsrakennepuolelle. Jos teräsrakenteiden 3D-mallinnusta voisi yksinkertaistaa, niin saisin käytettyä ohjelman loistavia 3Dominaisuuksia paremmin, Ranta mietiskelee. Yhteistyö Kymdatan ja Laatumetalli Oy:n välillä on sujunut hyvin. Olen ollut muutaman kerran yhteydessä asiakaspalveluun ja sieltä saatu palvelu on ollut nopeaa ja ystävällistä. Nopea ja asiantunteva palvelu on tärkeää. Jos on jokin ongelma, niin siihen haluaa ratkaisun mieluiten heti, eikä huomenna tai viikon päästä, Ranta tokaisee napakasti. House Pron kehityksestä kysyttäessä Ranta kertoo ohjelmaan tulleen jo reilun vuoden aikana runsaasti uusia ominaisuuksia. Pidän tätä nykyistä omaan sähköpostiin tulevaa viestipalvelua ladattavista päivityksistä hyvänä palveluna Kymdatalta tulee heti imuroitua uusimmat päivitykset ja pidettyä ohjelma ajan tasalla. Kiitos siitäkin! Minna Ranta sanoo iloisesti haastattelun lopuksi. teksti: Taina sivonen valokuvat: paavo Hacklin Laatumetalli Oy:n toimitilat sijaitsevat Vihdin Ojakkalassa, Hiekan teollisuusalueella. Yrityksen hallinto-ja suunnitteluhenkilöt sekä tuotantoryhmä työskentelevät 1800 m² suuruisissa Laatumetalli Oy:n valmistamissa tiloissa. Laatumetalli Oy:n toimittaa tarvittaessa koko rakennusprojektin: teollisuushallien suunnittelun, valmistuksen ja asennustyöt hallin rakennuspaikalla. Teräsrakenteita on käytetty perinteisesti kantavina rakenteina, mutta nykyisin myös yhä useammin näyttävinä, koko rakennuksen tyyliä korostavina julkisivuratkaisuina. Minna Ranta olikin House Pron ensimmäinen käyttöönottaja yrityksessä. Käyttökokemukseni ohjelmasta ovat pelkästään myönteiset. Mieleeni ei tule yhtään huonoa puolta. Hyviä puolia sitä vastoin on paljon. Monesti työpäivän aikana huomaa ohjelmasta jonkin ominaisuuden ja mielessä käy ajatus: tää on hyvä! Minulle yksi mieluinen piirre on oh jelman suomenkielisyys. Siitä täydet pisteet, ehdottomasti! vuonna 1990 rakennuspiir täjäksi valmistunut Minna Ranta suitsuttaa. Minna Ranta työskenteli alunperin pientalojen rakennuslupa- ja rakennepiirustusten piirtäjänä. Kokemusta hänellä on kaikista rakennetyypeistä, mutta Laatumetalli Oy:n myötä Minna on erikoistunut teräsrakenteisiin. Pidän teräsrakenteista. Ne ovat monimuotoisuudessaan aina vaan mielenkiintoisia. Ehkäpä syy on siinä, että monilla eri teräsmateriaaleilla saadaan aikaiseksi erityyppisiä ja erikoisia rakennelmia, Ranta mietiskelee. Rannan tehtävänkuva on sekin monimuotoinen. Pääasiassa piirrän teräsrakennekuvia konepajan puolelle valmistusta varten. Tehtävääni kuuluvat myös kaikenlaiset rakennepiirustukset ja rakennuslupakuvat. Lisäksi vastuullani ovat jotkut materiaalitilaukset, sillä House Prolla on helppo listata materiaalit, Ranta selvittää. Yleisesti kaikenlaiset toimistotyöt ja asiakaspalvelukin kuuluvat toimenkuvaani siinä laajuudessa kuin niihin vaan ryhtyy, Minna jatkaa naurahtaen. Ohjelman vaihto ja käyttöönotto oli kivutonta Kun Minna Ranta muistelee uuden ohjelman käyttöönottoa ja vaihdon tuomia tunteita, hän toteaa positiivisesti sen kuuluvan uuden oppimiseen. Luonteeseeni kuuluu ottaa kaikki eteen tulevat asiat myönteisesti vastaan. Leevi Pursiainen kysyi mielipidettäni ohjelmanvaihdosta. Totesin mikä ettei, sehän on taas sitä uuden oppimista, Ranta tokaisee iloisesti. Kymdatan aluemyyntipäällikkö Jan Peltonen auttoi CADS Planner House Pron käyttöönotossa. Sain Janilta parin tunnin henkilökohtaisen opastuksen, jossa käytiin läpi ohjelman tärkeimpiä asioita. Sittemmin olen käynyt CADS-peruskurssin. Omas- ta mielestäni opin kuitenkin parhaiten rohkeasti asioita kokeilemalla, Ranta kertoo pirteällä tyylillään ja jatkaa. Muistan hyvin, kun Jan oli tekemässä lähtöä asennuspäivänä. Ajattelin, että aloitan ohjelmalla työskentelyn vasta seuraavana aamuna. Pitihän sitä sen verran muutosvastarintaa käydä läpi. Pari päivää haikailin vanhan ja tutun ohjelman perään, mutta alkukangertelun jälkeen työskentely on sujunut hyvin. Ohjelma on ollut hyvä ja olen erittäin tyytyväinen kokeiluun enää en vaihtaisi sitä toiseen ohjelmaan, Ranta tunnustaa. Päivityspalvelu on hyvää palvelua Kymdatalta Minna Rannan kokemukset CADS Plan- 32 cads partner 1/2009 cads partner 1/

18 o h j e l m a t CADS Planner Hepac Pro 12/2008-8/2009 a s i a k k a a t Käyttövesimitoituksen seuraava sukupolvi CADS Planner Hepac Pro -ohjelmiston tuleva 15-versio tuo tullessaan suurimman muutoksen käyttövesipuolelle sitten vuoden 1996, jolloin sovellukseen tuli käyttövesiverkoston mitoitus. Ennen 3 h, nyt 3 minuuttia Vanhalla systeemillä mitoitus tehdään määrittämällä piirretty verkosto kuvista. Siinä suunnittelija näkee koko ajan toteutuneet putkikoot ja voi lukita jo määrittelyvaiheessa linjojen putkikoot. Määrittely on tarkkuutta vaativaa työtä, jossa verkoston virhemahdollisuus on olemassa. Lisäksi, vaikka linjojen määrittely on käsin laskentaa nopeampaa, se ei vielä ole riittävän nopeaa nykyisillä suunnitteluaikatauluilla. Toisen sukupolven mitoitus tulee määrittämään verkoston automaattisesti. Kolme tuntia kestävä linjojen käsinmääritys vaihtuu alle kolmen minuutin automaattiseen CADS Planner Hepac Pron uusi mitoituksen sukupolvi mullistaa käyttövesimitoituksen. määritykseen. Automaattitoiminto määrittää KV-, LV- ja LVK-putket linjoiksi. Mitoitus merkitsee lopputulokset kuviin taulukoina. Pienimmän ja suurimman normivirtauspoikkeuksen omaavista kalusteista taulukoissa näkyy linjat kalusteelta vesimittarille saakka. Kuvaan saadaan tarvittaessa myös taulukot pikapaloposteista. Kenttätestit menossa Mitoitusta testataan jo todellisissa projekteissa pilottikäyttäjien taholla sisäisen testauksen lisäksi. Kenttätestauksella eri käyttäjien toimesta löydetään mitoituksesta mahdolliset heikkoudet. 10 parannusta kohti täydellistä mitoitusta 1. Pikapalopostien mitoitus tehdään nyt D1:n mukaisesti. Toteutunut virtaama lasketaan oikeaoppisesti palopostien (max 2 kpl) virtaaman aiheuttaman painehäviön mukaan (palotilanteessa vesikalusteita ei käytetä). Linjan koko määräytyy joko KV tai palopostien mitoitusvirtaaman mukaan riippuen siitä, kumpi on isompi. Kalustekannassa on myös palopostit tuotteistettuna. 2. LV-jakolinjojen koon määrittää joko LVtai LVK-mitoitusvirtaama yhdistettynä niiden erillisiin painehäviö- ja nopeusrajoituksiin. Jakolinjojen mitoitusperustetta voi muuttaa mitoitusvirtaamarajalla, jolloin runkolinja saadaan mitoitettua löysemmäksi. 3. Kalusteiden kytkentälinjojen pituudet otetaan huomioon laaduittain D1:n mukaisesti. Kytkentälinjan koko kasvaa automaattisesti, kun linjan pituus kasvaa raja-arvojen yli. 4. Läpinousujen hallinta on uusittu kokonaan. Uudessa mitoituksessa läpinousut ovat erittäin yksinkertainen ja nopea käyttää. Mitkä tahansa nousut missä tahansa kerroksessa voi yksinkertaisesti määrittää läpinousuiksi ja samalla viedä ne joko ylempään tai alempaan kerrokseen. 5. Linjojen mittatekstit päivittyvät automaattisesti. Putkia ja mittatekstejä voi vapaasti kopioida kuvassa ja kuvasta toiseen ilman ongelmia. 6. LVK-verkoston virtaamat lasketaan nyt oikeaoppisesti sen mukaan, kuinka pitkän lenkin LVK-johto verkostossa tekee. Lämpöhäviö W/m on mitoitusasetuksissa. 7. LVK-verkoston tasapainoitus ottaa huomioon myös LV-puolen linjat (painehäviöt niissä LVK-mitoitusvirtaamalla). 8. Verkostossa laadun muutokset voi tehdä normaalilla putken laadun&koon muutoksella. Haluttaessa voidaan koko verkosto pakottaa haluttuun laatuun. Linjan kokoja on helppo muuttaa ja nähdä samalla mikä vaikutus sillä on painehäviöihin. 9. Verkostossa voidaan joko estää tai sallia putkikoon pieneneminen vesimittarille päin mentäessä. Putkikoon vertailu tehdään aina putken sisämitoilla. 10. Mitoitus tukee verkostopäitä. Jos useammalla rakennuksella on yhteinen lämpimän käyttöveden tuotanto, voidaan eri rakennukset mitoittaa erikseen omina projekteina ja yhdessä rakennuksessa liittää muista rakennuksista tulevat virtaamat verkostopäinä. Mitoituskiertue lähtee liikkeelle Pidämme Helsingissä, Tampereella ja Oulussa puolen päivän mitoitusseminaarin, jossa käydään läpi uudistettu mitoitus. Seminaarin jälkeen uuden mitoitustyökalun käyttö on varmaa, kun mitoituksen toiminta tiedetään ja ymmärretään. Ylläpitoasiakkaille tiedotamme seminaarien ajankohdista sähköpostitse myöhemmin syksyllä, kun ajankohdat ja pitopaikat on lyöty lukkoon. Seminaariin otetaan normaalista kurssituksesta poiketen enemmän asiakkaita. Osallistumismaksu on myös alhaisempi kuin normaaleilla kursseilla. Seminaari on myös hyvä mahdollisuus verkostoitua, koska paikalla tulee olemaan paljon Hepac Pro:n käyttäjiä. Markku Pohjola Tuotepäällikkö uudet asiakkaat 3D Capital Oy A-Katsastus Oy AMH-Systems Oy Anjalankosken Terästyö Ky AS. Elektra Carrier Kylmätalo Oy CEP Electric Oy Dunet Oy Easy Element Oy Eleta Talotekniikka Oy Elkeni Empower Oy, Helsinki Enco Oy E-P:n Kodinsähkö Tmi EP:n Rakennus ja Maalaus EW-Liner Oy Eximus Oy Hannu Kauppila Oy Havokk Group Oy HI-Automation Oy Honkajoki Oy Ibestic Oy Insinööritoimisto Jaakonaho Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy Insinööritoimisto Tuotantorakennus Oy Insinööritoimisto Ville Länsimies Oy Jarkko Kyllönen T:mi JN Electric JotBar Solutions Oy K & M Tec Oy Keuruun Sähkö Oy KP-ServicePartner Oy Kuusankosken Aluelämmitys Oy Kylmä-Kari Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lam-Yhtiöt Oy Laperla Trading Oy / Juniperhill Lapin Peltinikkari Lightman Oy Littoisten Aluelämpö Oy LVI-insinööritoimisto Mikko Harinen LVI-Insinööritoimisto Rosenberg LVI-Insinööritoimisto Sami Linnermo Oy LVI-Insinööritoimisto Teemu Nuutinen LVI-Japexit Ay LVI-Kaari Oy LVI-Kärki Oy LVI-Suunnitteluapu T. Selenius Ky LVI-toimisto Novaputki Oy LVI-Wihuri Oy Maansiirto Tesma Oy Maintpartner Oy, Riihimäki Maxjas Oy Metallityö Tanskanen Oy Millog Oy Mittauspalvelu Merida Monipress Oy Nere Oy Niska & Nyyssönen Oy Nummen Sähkö Oy ODL Talot Oy Okun Putkityö Oy Optibit Oy Oulun Sähköja Teletekniikka Oy Ovako Bar Oy Ab P.O.B.-Tech Oy Palokatkomiehet Oy Pohjanmaan LVI-Suunnittelu Pohjanmaan Mestari- Insinöörit Oy Pohjolan Sähkö Oy Polar mittaus Porin Lukko Oy Porin LVI-Palvelu Primarep Oy Proventia Emission Control Oy Proxplan - Consulting Oy Rakennus ja kiinteistöpalvelu Siusluoto Oy Rakennus- ja Saneerausliike Pro-Rakentajat Oy Rakennus M Karjalainen Oy Rakennusliike Matti ja Markku Pihakivi Oy Rakennuspalvelu Arto Prusti Rakennuspalvelu Jarkko Panu Rakennuspalvelu Pekka Valkeapää Oy Rakentajain Palvelu Arska Oy R-Group Finland Oy Rovaniemen kaupunki, Kiinteistöpalvelukeskus/ Tuotanto RST- Yhtiö Oy RV-Ilmastointi Saarset Oy Saimaan Energiatekniikka Oy Salcomp Oyj Salon Keskuspaja Oy SAV Oy, Tampere Scangorp Oy Senno Group Oy Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä SMC Pneumatics Finland Oy Stabil Constructions Oy ST-Ikkuna Oy Suomen Allaslaite Oy Suomen Jätevesi Oy Suomen Ykkösrakenne Oy Suunnittelupalvelu Tähtinen Säh-ant-asennus Kaarlela Sähkäle Tmi Sähkö Solutions Oy Sähköasennus Hemmot Oy Sähköasennus Marko Leminen Sähköasennus Seppo Koskinen Sähköasennus Simola Sähkö-automaatio Joripa Sähkö-Kataja Oy Sähköliike Hannu Rajala Oy Sähkömies Haverinen Oy SähköPuro Ky Sähkösuunnittelu Seppo Kantonen Sähkötyö Juurikkamäki Sähköurakointi Mika Suppo Sävisys Oy T&T Sähköpalvelu T:mi Päivi Tallberg Design Talotyö Lohtander Tampereen Teknillinen yliopisto Konstruktiotekniikka Tampereen Vera Oy Tannerservice Raimo Tannermäki Tmi Teijo-Talot Pohjanmaa Oy Teljän Sähkökoje Oy Tenmark Service Oy Termo Visio Oy Timo Haikonen Tmi Timpurityö Rissanen Ky Tmi Insinööritoimisto Jouni Kultalahti Tmi Jari Hummastenniemi Tmi Kyläpekka Janne Tmi Rakennus Jaloniemi TTS Koulutus Rakennus- ja kiinteistöala Tulostekniikka Oy Turun aikuiskoulutuskeskus Turun ammattikorkeakoulu, Bioalat V.Design Vaissi Oy Walki Oy Pietarsaari Vantaan Ilmastointi Tiihonen Oy Vehmasputki Oy Vehmersalmen LVI-Palvelu Oy Virtain Vesilämpö OY VJ-Sähkösuunnittelu Vvs-Planering Lars Nygård 34 c a d s pa r t n e r 1/2009 c a d s pa r t n e r 1/

19 kolme selkeää käyttötasoa työkalut tarpeesi mukaan lite kevyempiin dokumentointitarpeisiin Standard tehokkuutta dokumentointiin ja suunnitteluun Pro vaativaan suunnitteluun CADS Planner Electric SF, ENG LITE Kevyempään sähködokumentointiin Piirikaaviot Taulukot Keskuskaaviot Tasopiirustukset standard Tehokasta piirtoautomatiikkaa sähködokumenttien tuottamiseen Piirikaaviot Taulukot Keskuskaaviot Tasopiirustukset Keskuslayout pro Markkinoiden laajin sähkö-/ automaatiosuunnittelujärjestelmä vaativaan suunnitteluun Piirikaaviot * Taulukot Keskuskaaviot Tasopiirustukset + House Lite Keskuslayout DB-tietokantajärjestelmä BSS (Building System Schemas) Sähkönumerot.fi * sisältää Teollisuuden pääkaaviot ja Sähköasemat CADS Planner Hepac SF LITE Kevyempään LVIA-dokumentointiin Automaatio Kaaviot Tasot standard Piirrosautomatiikkaa ja massalaskentaa LVIA-dokumenttien tuottamiseen Automaatio Kaaviot Tasot/Kanava Tasot/Putki pro Markkinoiden laajin mitoittava LVIA-suunnittelujärjestelmä Automaatio Kaaviot Tasot/Kanava Tasot/Putki CADS Planner House SF LITE Kevyempään rakennusdokumentointiin standard Arkkitehtija rakennesuunnittelun tehotyökalu elements Rakennesuunnittelun tehotyökalu pro Tehokasta rakennussuunnittelua myös 3D:nä CADS Planner Ref lite Kevyempään kylmätekniseen dokumentointiin Rasta Rasterikuvien käsittely SF CADS Planner Mechanic SF standard Kone- ja putkistosuunnittelun tehokas työkalupakki CADS Planner PI SF standard Tehokkuutta prosessikaavioiden tuottamiseen standard Kylmäteknisen suunnittelun tehotyökalu CADS Planner GeoXY standard Helppokäyttöinen työkalu mittausalan ammattilaisille Arkisto pro Dokumenttien hallinta SF CADS Planner Profile SF, eng pro Alumiini- ja teräsprofiilirakenteiden suunnittelujärjestelmä Prokus Projektien kustannusseuranta Toimipaikat Kotka Heikinkatu Kotka Puh: Faksi: Kuopio Microkatu Kuopio Puh: Faksi: Lahti Vesijärvenkatu 74 D Lahti Puh: Faksi: Oulu Lentokatu Oulunsalo Puh: Faksi: Turku Business Center Old Mill Ruukinkatu Turku Puh: Faksi: Uusimaa PL Nummela Puh: Faksi: Vaasa Yrittäjänkatu Vaasa Puh: Faksi: Latvia Dārzciema 60 Riga LV-1073 latvija Puh: Liettua Viro P. Lukšio g. 32 WTC Tallinn Jõe 5 Domus Gallerija Tallinn Vilnius ESTONIA Lietuva Puh: Puh:

Millä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)?

Millä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)? Millä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)? Kaikki vastaajat (N=1) 1 87 8 73 6 N 3 1/18 15 8 Jokin muu, mikä: Talotekniikka yleisesti (LVIS)

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Suunnitteluohjelmistotutkimus 2016

Suunnitteluohjelmistotutkimus 2016 Suunnitteluohjelmistotutkimus Sähkö- ja automaatiosuunnitteluyritysten näkemyksiä suunnitteluohjelmistoista Kymdata suunnitteluohjelmistot Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tiedonkeruu.. -.9. Kerätä tietoa

Lisätiedot

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingsmart yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin. -KIRA-digi-kokeilun tausta

Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin. -KIRA-digi-kokeilun tausta Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin -KIRA-digi-kokeilun tausta Kira-digi-kokeilun asiantuntijaryhmä Kokeiluprojektin vetäjä: STK-Tietopalvelut

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Työkaluja opettajan arkeen Tule mukaan kehittämään ammatillista koulutusta ja skills-toimintaa Kilpailuissa näet

Lisätiedot

HKR-Rakennuttaja. MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA. RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja 10/26/2010

HKR-Rakennuttaja. MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA. RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja 10/26/2010 MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja HKR-Rakennuttaja RAKENNUSALAN PALVELUJEN HANKINTAKESKUS OSTI VUONNA 2009 VAJAALLA

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

ICNB. Increasing competence in Northern Building. Hankkeen opiskelijatyöt

ICNB. Increasing competence in Northern Building. Hankkeen opiskelijatyöt ICNB Increasing competence in Northern Building Hankkeen opiskelijatyöt Kaisa Lehtinen Aapo Räinä Janne Kanniainen Heikki Rämä Ilkka Hiltula Liudmila Moskaliuk Sisältö Åströmin palvelutalo Artec Eva Pehkosenkulma

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Vianovan Tuotteet Roadmap 2014 Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Novapoint 19 DCM Julkaistu Suomessa 28.11.2013 Novapoint 19 DCM Tuotantoversio 19.20a, Quadri DCM 1.1b 19.20FP1 04/2014

Lisätiedot

NSS- aluekoulutus Kevät 2015

NSS- aluekoulutus Kevät 2015 NSS- aluekoulutus Kevät 2015 Huippuluokan tuotetieto laadukkaan - Nopeasti muuttuva tuotetieto - Tuotteiden vertailtavuus - ETIM mitä se on ja miten se vaikuttaa suunnittelijalle? - Kevään uutuustuotteita

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

CADS ELECTRIC Teollisuussähkö ja -automaatio

CADS ELECTRIC Teollisuussähkö ja -automaatio YLEISET OMINAISUUDET PRO STD LITE Täysin itsenäinen CAD-ohjelmisto CAD-suunnittelun perustoiminnot (2D ja 3D) Suomenkielinen Englanninkielinen Keskitetty projektitiedonhallinta, monen käyttäjän tuki DRW-,

Lisätiedot

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa

Lisätiedot

Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014

Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014 Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014 12.15 12.20 Seminaarin avaus Tutkimuspäällikkö Kirsi Viskari 12.20 13.20 TOKA-projektin tulokset

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Vertex Rakennusteollisuudessa. Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä teollisen rakentamisen tarpeisiin

Vertex Rakennusteollisuudessa. Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä teollisen rakentamisen tarpeisiin Vertex Rakennusteollisuudessa Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä teollisen rakentamisen tarpeisiin Esityksen sisältö Kaikki pientaloista kerrostaloihin luonnoksista tuotantoon Case-esimerkkejä Vertex-ohjelmiston

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Elinkeinoelämän foorumi ja EK:n suhdannebarometrin julkaisu

Elinkeinoelämän foorumi ja EK:n suhdannebarometrin julkaisu Elinkeinoelämän foorumi ja EK:n suhdannebarometrin julkaisu 31.1.2018 Kommenttipuheenvuoro, Palvelut Kymdata Oy Toimitusjohtaja Jyrki Metsola Taustaa Kymdatan liiketoiminnasta vs. suhdanteet 1/2 Kymdatan

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA Erikoistyö Toni Teittinen 194839 2 SISÄLLYS Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Dokumentteihin perustuva määrälaskenta... 4 3. Tietomallipohjainen määrälaskenta...

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

RT tuotetieto. Ota hyöty irti tuotetiedon digitalisaatiosta! RT tuotetiedon ja RT urakoitsijan tuotetiedon lanseeraustilaisuus

RT tuotetieto. Ota hyöty irti tuotetiedon digitalisaatiosta! RT tuotetiedon ja RT urakoitsijan tuotetiedon lanseeraustilaisuus RT tuotetieto Ota hyöty irti tuotetiedon digitalisaatiosta! RT tuotetiedon ja RT urakoitsijan tuotetiedon lanseeraustilaisuus 7.6.2017 12.6.2017 1 Ohjelma Tilaisuuden avaus Matti Rautiola, yliasiamies,

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Asiakas: VPL arkkitehdit Oy Kuvaus: Arkkitehdin tietomallinnuksen opastaminen; IFC tiedonsiirron ohjeistus ja testaus.

Asiakas: VPL arkkitehdit Oy Kuvaus: Arkkitehdin tietomallinnuksen opastaminen; IFC tiedonsiirron ohjeistus ja testaus. Gravicon Oy Gravicon Oy (ent. Studio HEMA Oy) on vuodesta 1990 toiminut rakennusalan IT-konsultointiin ja erityisesti tietomallintamiseen erikoistunut konsulttitoimisto. Toimisto on toiminut tietomallikonsulttina

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Anna Kuusala

Anna Kuusala Anna Kuusala Tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön nykyistä laajuutta tekniikan alan koulutuksessa sekä tulevia yhteistyösuunnitelmia korkeakouluissa. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Seppo Törmä, Jyrki Oraskari, Nam Vu Hoang Hajautettujen järjestelmien ryhmä Tietotekniikan laitos Aalto Yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu Rakennustietomallit

Lisätiedot

Talokeskus Yhtiöt Oy nimitykset

Talokeskus Yhtiöt Oy nimitykset Talokeskus Yhtiöt Oy nimitykset Tarmo Hiltula on nimitetty palveluasiantuntijaksi Asiakaspalvelu-yksikköön Kiinteistöjohtamisen palvelut -liiketoimintayksikössä 1.1.2017 alkaen, toimipaikkanaan Salo. Insinööri

Lisätiedot

lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen

lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia Kyselytutkimuksen tavoitteet Kysely-ja haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Tietomallintaminen Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa

Tietomallintaminen Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa Tietomallintaminen Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa Auli Karjalainen, Johtava asiantuntija, arkkitehti SAFA Senaatti-kiinteistöt, Investoinnit auli.karjalainen@senaatti.fi Aurora 2 Luentosali Kuva: Voitto

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto aloittaa pilotoinnin keväällä ja kesällä 2012 Pilotoinnin 1. vaihe Kokkolassa asennetaan Auroraan Linda poiminnan kohdetietokannaksi Kokkolassa asennetaan Aleph-luettelointiklientti

Lisätiedot

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö KIRA-digi-kokeilusta: Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin

Lausuntopyyntö KIRA-digi-kokeilusta: Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin Lausuntopyyntö KIRA-digi-kokeilusta: Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin Lausuntopyyntö Pyydämme lausuntoa siitä, ovatko oheiseen SURA-tiedot

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Tuottavuusloikka Tietomalleilla

Tuottavuusloikka Tietomalleilla Tuottavuusloikka Tietomalleilla Tilaajat ja tietomallintaminen Tietomallintamisen hyödyntäminen on avainasemassa rakennusalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. Tietomallintamisen tason, tavoitteiden

Lisätiedot

1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET

1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET 1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli laskea suunnitelmien mukainen kokonaishiilijalanjälki pienkerrostalolle rakennesuunnittelijan näkökulmasta. Rakennuksien

Lisätiedot

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät - miten ohjeita julkaistaan ja kokonaisuutta hallitaan? 5.5.2015 Kehitystyö Mallinnus menee nopeasti eteenpäin ja on selvää, että ohjekokonaisuus vaatii

Lisätiedot

Kuntalaisten palaute haltuun

Kuntalaisten palaute haltuun Kuntalaisten palaute haltuun Tekla Palaute Kuntamarkkinat, Katariina Nyman Tekla Oyj Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä infra- ja energiatoimialoilla Perustettu 1966 Listattu

Lisätiedot

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PSK-BUILDING SMART SEMINAARI TEKNIIKAN MUSEO 15.5.2009

PSK-BUILDING SMART SEMINAARI TEKNIIKAN MUSEO 15.5.2009 PSK-BUILDING SMART SEMINAARI TEKNIIKAN MUSEO 15.5.2009 PSK STANDARDISOINTI THTH ry Ari.puuskari@profox.com 1 TEEMA 2009 SEMINAARI: UUDET MENETELMÄT T KUSTANNUS- TEHOKKAASSA PROJEKTITOIMINNASSA -Projektiorganisaation

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma

Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma Suomen buildingsmart foorumin perustaminen 31.1.2007 luotettava kumppani ja innovatiivinen

Lisätiedot

Sähkönumerot.fi - Itsepalvelu

Sähkönumerot.fi - Itsepalvelu Sähkönumerot.fi - Itsepalvelu Sähkönumerot.fi-palvelussa tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ylläpitävät itse tuotteidensa tuotetietoja. Kirjautuneena käyttäjänä voit: luoda uusille tuotteille uusia

Lisätiedot

THTH ry syysseminaari 2013

THTH ry syysseminaari 2013 THTH ry syysseminaari 2013 Keskiviikko 30.10.2013, VTT, Tekniikantie 2, Espoo 1 Syysseminaarin aihealue Aiheena järjestelmien välinen tiedonsiirto ja standardit Case putkiston tiedonsiirto. PSK 5968-standardin

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot