Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto
|
|
- Annikki Nurminen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Verkkokyselyn yhteenveto
2 Verkkokysely Verkkokyselyn tavoitteena oli kerätä paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa Kauvatsajoen reitin vesistöjen tilasta ja ajatuksia reitin säännöstelystä sekä tulevaisuuden toiveista säännöstelyyn liittyen Kutsu verkkokyselyyn lähetettiin 2000 Kauvatsajoen reitin kotitalouteen Vastausaikaa oli kaksi viikkoa ( ) Vastauksia saatiin yhteensä 70 kpl Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/anu Peltonen/Luonnonvarayksikkö
3 Vastaajien taustoja Vastaajien jakautuminen Kauvatsan reitin osa-alueille Mihin seuraavista ryhmistä koette kuuluvanne tällä järvellä? Koivuniemenjärven alue Kirkkojärven alue Kourajärven alue Mouhijärven alue Kiikoisjärven alue Jokin muu alue, mikä? 2% 2% 22% 19% 55% Vakituinen asukas Vapaa-ajan asukas Rantatilan omistaja Osakaskunnan osakas / vesialueen omistaja Vapaa-ajan kalastaja Huviveneilijä / meloja Muu virkistyskäyttäjä (ulkoilu tms.) Maatalousyrittäjä Metsätalousyrittäjä Matkailuyrittäjä Ammattikalastaja Muu, mikä? 4% 4 42% % 29% 3 19% 17% Muu alue vastaukset käsittivät Jaarajoen ja Piilijoen alueet
4 Vastaajien taustoja Kuinka kauan olette viettäneet aikaa Kauvatsan reitin alueella? Vastaajan ikä Alle 5 vuoden ajan 9% Alle 20 vuotta vuotta 4% 5-15 vuoden ajan 9% vuotta vuoden ajan vuotta vuotta 19% vuoden ajan vuotta vuotta 17% Yli 50 vuoden ajan 3 Yli 80 vuotta 1%
5 Vesistön osan soveltuvuus vastaajien käyttötarkoituksiin Hyvin 45% Jokseenkin hyvin 29% Yli 70 % vastaajista koki vesistön soveltuvan hyvin tai jokseenkin hyvin heidän käyttötarkoituksiinsa. Ei hyvin eikä huonosti 1 Jokseenkin huonosti 1 Huonosti 4% Vaikea arvioida 1%
6 Kuinka suuri merkitys seuraavilla vesistön käyttömuodoilla on? (kaikki vastaajat) Uinti saunan yhteydessä Muu uinti Kalastus Veneily 1% 9% 1 59% 1 21% 57% 24% 2% 1 27% 34% 2 2% 2 35% Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Elinkeino 1 2% 9% 6 31% 14% 2% 31% 12% 9% 35% 14% 19% 11% 9% 12%
7 Vesistön tilasta kerrottiin seuraavaa Vedenlaatua vesistössä, viimeisen vuoden aikana verrattuna viime vuosiin, arvioitiin seuraavasti: Jaarajoki Piilijoki Kiikoisjärvi Mouhijärvi Paljon parempi Paljon parempi Paljon parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran parempi 1 Jonkin verran parempi 4 Ei muutosta 31% Ei muutosta 4 Ei muutosta 3 Jonkin verran huonompi 39% Jonkin verran huonompi 4 Jonkin verran huonompi 19% Paljon huonompi Paljon huonompi 7% Paljon huonompi Vaikea arvioida Vaikea arvioida Vaikea arvioida Muiden järvialueiden kohdalla vastauksia oli yksi tai ei ollenkaan.
8 Vesistön tilaa arvioitiin seuraavasti (kaikki vastaajat) Vesistöntila on parantunut sinä aikana, kun olen viettänyt aikaa sen äärellä Vesistön tila huolestuttaa minua Vedenlaatu vaihtelee kesäisin paljon 22% 2 4% % 3 1% 52% 4% 1 9% Olen tottunut veden sameuteen Veden pinta on liian matalalla Veden pinta on liian korkealla 7% 22% 2 4% 9% 14% 9% 19% 22% 9% 67% 5
9 Vesistön tilaa arvioitiin seuraavasti (kaikki vastaajat) Olen tottunut vedenpinnan/virtaaman vaihteluun Vesikasvillisuus on lisääntynyt () Levien massaesiintymät ovat lisääntyneet 25% 1 19% 4% 42% 4% 19% 12% 2 25% 12% 3 2 Kalapyydyksien likaantuminen on lisääntynyt Rantojen liettyminen on lisääntynyt Padot vaikeuttavat kulkua vesistöjen välillä Vesistöntila on heikentynyt sinä aikana, kun olen viettänyt aikaa sen äärellä 3 22% 12% 9% % 9% 3 4% 1 19% 17% 32% 12% 17% 12% 17% 2
10 Kommentteja vesistön tilaan liittyen (kaikki vastaajat) Veden korkeutta ei voi nostaa nykyisestä koska jo nyt välillä vesi on lähellä nousta pihaan. Padonhoitajan on oltava jatkuvasti ajantasalla ettei vesi nouse liikaa. Kun vedenpintaa aikoinaan nostettiin niin järven tilanne parani huomattavasti samoin siihen auttoi rantakasvillisuuden niitto ja roskakalastus, keväällä tosin vedenpinta niin alhaalla että miten kalat mahtavat voida Vedenpinta on liian alhaalla Jäiden aikaan keväisin veden pintaa lasketaan liian paljon ja liian nopeasti. Veden korkeus vaihtelee todella paljon. Keväällä tulvat huuhtovat ja uurtavat jokiuomaa. Tulvavesi on myös monesti pelloillamme. Kesällä joessa taas on todella vähän vettä ja kalaa ei juuri tule. Joessa on ollut aikanaan rapujakin, tosin ei minun elinaikanani. Minun aikanani kalatilanne on vain huonontunut. Jaarankylässä olevan padon juoksutuksesta on tapeltu myös niin kauan kuin vain muistan. Muohijärven kesäaikaisen vedenkorkeuden nosto 25 cm - mahdollistaa Kourapadon poiston tarpeettomana vähäinen korkeusero Suodenniemen vesistöön, laajemman virkistyskäytön ja veneilyliikenteen. Isompi vesimäärä, parempi vedenlaatu, vaikutus kalatalouteen ja veden riittävyyteen kuivina kausina levätilanne parani vedenkorkeuden noston myötä, rehevöityvät rannat huolestuttava Jaaranjokeen tehdyt padot vaikeuttavat melontaa. Isot kivet patojen alapuolella suorastaan estävät melomisen kesäaikaan. Keväisin veden pinta on liiankin korkealla, kun taas kesäisin liian matalalla estäen melontareitin käytön kesäaikaan. Pohjapadon alapuolelle laitetut isot kivet pilaavat hyvän kanoottireitin. Padot pois ne vaikeuttavat vesistöiden väleillä liikumista sekä hankaloittavat kalojen kulkua. Kourajoen pato vaikuttaa ihan vaan kiusanteolta, eihän Mouhijärvellä ja Kourajärvellä mitään korkeuseroa ole. Pistäkää pohjapato ja nykyinen pois. Veden korkeus viisikymmenluvun tasolle. Nykyinen säännöstely on ihan perseestä ja vaihtelu on liian suurta, keväällä päästöt liian suuria. Kalakanta on kärsinyt huomattavasti, tyyninä kesäpäivinä aivan kuin öljylauttoja seilaisi veden pinnalla. Ei ole mitään tolkkua padon hoidossa,se pelkkä maalaisjärki puuttuu.
11 Kommentteja vesistön tilaan liittyen (kaikki vastaajat) Lietettä tulee yläjuoksulta ja peratuista suo-ojista ym. pelto-ojista. Sameutta ja lietettä riittää! Marjajärven padolta tulee paljon ravinteita. Joen tilanne on virtauksesta johtuen erilainen kuin järven, esim. levää ei virtaavassa vedessä havaitse, liettymää on kertynyt jokeen, ja se osaltaan haittaa veden virtausta, eli lisää tulvariskiä Umpeenkasvu on todellinen uhka. Veneily Koivuniemenjärvellä oli viime kesänä jo lähes mahdotonta veden ollessa alhaalla. Kiikoisjärvestä sai vielä 60-luvulla rapujakin. Järven länsipääty on kasvanut kokonaan umpeen viimeisen kymmenen vuoden aikana Vesistön tila on vaihdellut. Jos katsoo vanhoja valokuvia, on kasvillisuus ollut ajoittain paljon pidemmälläkin järvessä. Kasvillisuus lisääntynyt huomattavasti, sekä erityisesti tuulisina päivinä veden sameus runsasta johtuen alhaisesta vedenpinnasta ( nostaa pohjasta mutaa) Kyllä olisi aika saada korjaus juoksutuksiin, 50 vuotta on eroosio syönyt joenrantoja. Ravinteet 150 ha:n alalta liotettu vesistöön. Joki pysyi uomassaan kahtena vuonna kun ei tehty Mouhijärveen kevätkuoppaa. Mouhijärven kevätkuopan aikana suuri virtaus syö rantoja, liete ajautuu syvänteisiin. Kaloilla ei ole kutupaikkaa. Veneenlaskupaikka on parannettava
12 Vedenlaatua käyttörannan läheisyydessä arvioitiin kouluarvosanoin seuraavasti Vesistönkäyttö kokonaisuutena Uinti käyttörannan läheisyydessä Kalastus Veneily Pesu- tai saunavedenotto Jaarajoki-Piilijoki (keskiarvo) Kiikoisjärvi (keskiarvo) Mouhijärvi (keskiarvo) Kaikkien järvien keskiarvo Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu
13 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella talvisin (joulu-maaliskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 25% 19% 14% % Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida
14 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella keväisin (huhti-toukokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 11% 11% 2 2 Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida
15 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella kesäisin (kesä-elokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 2 25% Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida
16 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella syksyisin (syys-marraskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 25% 17% 17% % % Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida
17 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella talvisin (joulu-maaliskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 25% % 31% % (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)
18 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella keväisin (huhti-toukokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 14% (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)
19 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella kesäisin (kesä-elokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 31% 19% 11% % % 1 9% (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)
20 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella syksyisin (syys-marraskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % % % 9% 9% (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)
21 Onko järven vedenkorkeus mielestänne noussut riittävän aikaisin viime keväinä? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Kyllä 14% Kyllä 7% Kyllä Ei, vedenkorkeus saisi nousta aiemmin 72% Ei, vedenkorkeus saisi nousta aiemmin 6 Ei, vedenkorkeus saisi nousta aiemmin 1 Vedenkorkeus on noussut liian aikaisin Vedenkorkeus on noussut liian aikaisin Vedenkorkeus on noussut liian aikaisin 27% En osaa sanoa En osaa sanoa 3 En osaa sanoa 55%
22 Ovatko haitalliset vedenkorkeudet tai virtaamat mielestänne vähentyneet tai lisääntyneet valitsemallanne vesistön osalla viime vuosina? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Lisääntyneet 25% Lisääntyneet 27% Lisääntyneet 2 Vähentyneet 2 Vähentyneet Vähentyneet Ei muutosta 22% Ei muutosta 2 Ei muutosta 4 Vaikea arvioida 25% Vaikea arvioida 5 Vaikea arvioida
23 Ovatko vedenkorkeudet tai virtaaman vaihtelut vaikuttaneet virkistyskäyttöön? (kaikki vastaajat) Uinti Kalastus Veneily Palj on haittaa 37% Palj on haittaa 2 Palj on haittaa 3 Hiuk an haittaa 2 Hiuk an haittaa 3 Hiuk an haittaa 42% Ei haittaa 2 Ei haittaa 24% Ei haittaa 19% Vaikea arvioida Vaikea arvioida Vaikea arvioida Vesimaiseman ihailu/oleilu rannalla Pesuveden- tai saunavedenotto Palj on haittaa 1 Palj on haittaa 25% Hiuk an haittaa 39% Hiuk an haittaa 25% Ei haittaa 4 Ei haittaa 3 Vaikea arvioida Vaikea arvioida 1
24 Kuinka paljon korkeammalla kevään alimman vedenkorkeuden (kevätkuoppa) pitäisi mielestänne olla verrattuna vuoteen 2018? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Ei yhtään korkeammalla 11% Ei yhtään korkeammalla Ei yhtään korkeammalla 5 Hieman korkeammalla (alle 10 cm) 5% Hieman korkeammalla (alle 10 cm) 7% Hieman korkeammalla (alle 10 cm) Selvästi korkeammalla (noin cm) 51% Selvästi korkeammalla (noin cm) 2 Selvästi korkeammalla (noin cm) 17% Reilusti korkeammalla (yli 30 cm) 19% Reilusti korkeammalla (yli 30 cm) 47% Reilusti korkeammalla (yli 30 cm) En osaa sanoa 14% En osaa sanoa 27% En osaa sanoa 17%
25 Kuinka paljon matalammalla elokuun vedenkorkeus voisi mielestänne olla verrattuna elokuun 2018 vedenkorkeuteen? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Ei yhtään matalammalla 72% Ei yhtään matalammalla 67% Ei yhtään matalammalla 77% Hieman matalammalla (alle 10 cm) 17% Hieman matalammalla (alle 10 cm) 7% Hieman matalammalla (alle 10 cm) Selvästi matalammalla (noin cm) Selvästi matalammalla (noin cm) Selvästi matalammalla (noin cm) Reilusti matalammalla (yli 30 cm) Reilusti matalammalla (yli 30 cm) 7% Reilusti matalammalla (yli 30 cm) En osaa sanoa En osaa sanoa 2 En osaa sanoa 2
26 Miten seuraavat tekijät otetaan mielestänne huomioon säännöstelyssä nykyisin? (kaikki vastaajat) Vesiluonto (vesikasvit ja vesieliöt) Kalakannat 21% 4% 7% % % Tulvasuojelu Virkistyskäyttö 22% 1 7% 9% 1 19% % 24%
27 Mitä mieltä olette seuraavista koskevista yleisistä vättämistä? (kaikki vastaajat) Kevättalven vedenkorkeuksia tulisi nostaa nykyisestä Lumien sulamisen jälkeen vedenkorkeuksia tulisi nostaa nykyisestä. Loppukesän vedenkorkeuksia tulisi laskea nykyisestä 7% 1 62% 1 9% 4% 62% 9% 1% 7% 61% Loppuvuoden (joulukuu) vedenkorkeuksia tulisi laskea nykyisestä. Kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon Luotan säännöstelijöiden harkintakykyyn säännöstelyasioissa. 7% 19% 5% 9% 54% 32% 7% 12% 19% 4 19% 1 2
28 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - nykyisten säännöstelyn ylärajojen nostaminen koko vuoden ajalla 10 cm Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 44% % % 2 1 7% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida
29 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kevätkuopan loiventaminen nykyisestä (pinnannosto keväällä) 20 cm Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 2 17% 17% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida
30 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kevätkuopan poistaminen kokonaan Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 17% 17% 19% 11% % 21% 14% 14% 14% 7% % 1 9% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida
31 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kesäajan vedenkorkeuden nostaminen 10 cm nykyisestä Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 1 12% 12% % % 17% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida
32 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kesäajan veden korkeuden nostaminen nykyisestä yli 10 cm Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % % 14% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida
33 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - nykyisen säännöstelypadon korvaaminen pohjapadolla Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 14% % 27% 2 1 7% 7% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida
34 Taustakysymyksiä Tiedotetaanko säännöstelystä ja vedenkorkeuksista mielestänne tarpeeksi? Mistä haluaisitte lisää tietoa? Miksi Mouhijärven kevätkuopan juoksutus täytyy olla niin suuri että vesi tulee Jaaran padon alapuolella pelloille? Kyllä Säänöstely määristä ja ajankohdista, koska se alkaa pudota, millä nopeudella ja kuinka paljon. Säännöstelystä ei tiedoteta lainkaan, vaan vesitilanteen näkee vasta rannalle mennessä. Ravinteiden vähentämisistä ja järven perkauksista. Lehdistötiedote pitäisi julkaista Alueviestissä jolloin saavuttaisi mahdollisimman suuren lukijakunnan (ilmaislehti) Ei 5 Erityisesti vedenkorkeuksista, vesistön tilasta ja laadusta Tulevista mahdollisista muutoksista Odoten mielenkiinnolla maaliskuuta 2019 ehdotusta muutoksista En osaa sanoa 29%
35 Taustakysymyksiä 74 % vastaajista olivat samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että säännöstelytietouden jakamisella voidaan lisätä vesistön käyttäjien myönteistä suhtautumista säännöstelyyn 84 % vastaajista koki kyselyn tärkeäksi Tiedon kyselystä saatiin kotiin saapuneen postikortin kautta 40 % sanomalehdestä 28 % jotain muuta kautta 30 % Mitä muuta kautta saitte tiedon? netistä, facebookista, ystävältä, puskaradio, sukulaisilta, ssukastilaisuus Kiikoisissa, alueen asukkaalta, mökkinaapurilta
36 Taustakysymyksiä Mistä lähteistä olette saanut tietoa säännöstelystä? Mistä lähteistä haluasitte saada tietoa säännöstelystä tulevaisuudessa? Sanomalehdet (esim. Aamulehti) 11% Sanom aleht i Paikallislehdet 2 Paikallislehti 3 TV TV 2% Radio Viranomaiset 2% Radio Yhdistysten / järjestöjen tiedotus Sähköinen uutiskirje 32% Internet (esim. tai ELYn uutiskirje) 3 Kotiin / mökille postitettu infolehtinen 35% Sosiaalinen media (esim. Twitter tai Facebook) Naapurit / mökkinaapurit / ystävät / sukulaiset jne. Oma yleinen luontotuntemus 12% 47% 62% Internet (esim. Sosiaalinen media (esim. Twitter tai Facebook) 2 47% Muualta, m is tä: 12% Muualta, m is tä: 2%
37 Vapaa sana, kommentoikaa ja kertokaa vapaasti, jos teillä on jotain aiheeseen liittyvää mielessänne. (Kaikki vastaajat) Pohjapato on ainoa oikea jos tarvitsee säännöstellä jotenkin. Suunnittelussa tulisi turvata tulevien sukupolvien tarpeiden huomiointi. Veden korkeus ei saa nousta nykyistä korkeammaksi koska silloin tontin mataluus vaikuttaa, että tulee pihaan vesi. Uusissa säännöstelyrajoissa tulee ottaa huomioon Jaaran padon alapuolella asuvien (Jaara-Piilijoki) virkistyskäyttö. 52 vuoden aikana se on ollut huonoa, vettä on joko liikaa tai liian vähän. Kuukausi lumensulamisen jälkeen aloitetaan Mouhijärven kevätkuopan teko. Kova virtaus syö rantoja ja muta tukkii syvänteet. Muistan ennen säännöstelyä, naapuri tuli meille ennen Vappua, sanoi "kylvöt on tehty". Ei ollut silloin kevättulvia. Satakunnan helmi Sääksjärvi rehevöityy joka vuosi lisää kun Mouhija Kiikoisjärven kevätkuopan aikana juoksutetaan n. 150 peltohehtaarin kautta. Säännöstely koskee järviä, lupaehtoja ja säännöstelyä noudatetaan tarkkaan niin, että padon alapuolisen joen tilannetta ei oteta huomioon millään tavalla. Joki tulvii pelloille keskimäärin kerran vuodessa, yleisimmin kevätkuopan aikana, ja muulloinkin runsaiden sateiden seurauksena. Ainakin puolet näistä voitaisiin välttää esim. kevätkuopan ajoitusta ja määrää muuttamalla. Olisi tasapuolista ottaa joki mukaan tarkasteluun, nyt ravinteet valuvat pelloilta Sääksjärveen. Eikö jo perustuslakikin velvoita kansalaisten tasa-arvoisuuteen, nyt huomioidaan järvien tilanne, ja se tapahtuu usein jokivarren asukkaiden kustannuksella, kun yläraja on vaarassa ylittyä, patoa avataan alapuolella olevan joen kustannuksella. Eli todellakin mukaan pitää ottaa V-S ELY-keskus. Muutama vuosi sitten heidän kanssaan selvitettiin joen pengertämistä, mutta se on liian kallis ja hankala toimenpide kaikkine pumppuasemineen. Mutta sekin riittäisi, että ihan vakavasti suunniteltaisiin säännöstely ja sen toteutus, jotta alapuolella voitaisiin tuntea, että asia on huomattu ja säännöstelyssä on tehty kaikki voitava myös joen ja Sääksjärven tilanne huomioon ottaen. Nyt näin ei ole ollut. Mikäli säännöstelyrajoja muutetaan on edunsaajat velvoitettava osallistumaan säännöstelystä aiheutuviin kuluihin. Eli liitettävä järjestely-yhtiön osakkaiksi sekä tilalliset joilla ei ole rantaasutusta vapautettava osakkuudesta. kevätkuoppa tarvitaan runsaslumisina talvina ja ilman säännöstelypatoa sitä ei voi tehdä. säännöstelypato tarvitaan myös rankkojen sateiden varalta muunakin vuodenaikana. jos vesi nousee nykyisestä niin rantapelloilta pääsee ravinteita järveen nykyistä enemmän. jos vettä nostetaan, rantapellot pitää lunastaa valtiolle ja viljelijät vapauttaa padonhoitomaksusta,sen jälkeen rannat puskittuu ja menetämme rantamaisemat. Nykyvedenkorkeuksilla padonhoitokulut ei kuulu pelkästään rantapeltojen viljelijöille, vaan osaltaan niitä pitäisi periä mökkiläisiltä ja ranta asukkailta,tai verovaroista koko kustannus Vuodesta 1966 alkaen joki on pysynyt kahtena vuotena uomassaan, kun ei ole tehty Mouhijäven kevätkuoppaa
38 Vapaa sana, kommentoikaa ja kertokaa vapaasti, jos teillä on jotain aiheeseen liittyvää mielessänne. (Kaikki vastaajat) Mouhijärven kevätkuopan aikaan noin 150 hehtaaria viljelysmaita on tulvan alla ja vesi tulee meidän kellariin. Talomme on 800 metrin päässä joesta. Mouhijärven kevätkuoppaa aikaistettava jotta Jaaranjoen /Piilijoen kevättulvaa pystytään pienentämään ja tällä ehkäisemään ravinteiden huuhtoutuminen Sääksjärveen Vedenlaatu on parantunut viiden viime vuoden aikana. Kuhakanta on vahvistunut. Vesi meinasi vaan loppua viime kesänä Mouhijärvestä. Näkisin pidemmän kevättulvan hyödyllisenä kalakannoille, etenkin made tuntuu kärsivän nykyisestä kevätkuopasta. Kiikoisjärveä hoidetaan nykyisillä vedenkorkeusväleillä todella hyvin. toivottavasti nykyisillä voidaan jatkaa. Kiikoisjärven veden laatuun vaikuttaa paljon veden alhainen korkeus keskisyvyys on n.1.3m Onko rantapelloilla suojavyöhykkeet? Tulee mieleen, että ovatko pellot liian lähellä rantaa, mikäli järven vedenpinta haittaa viljelyä. Meneekö esim. fosfori suoraan järveen? Rantojen ruoppaus, sekä talkoilla kaislojen leikkaus talvella. Vesistöalue pitäisi ennalistaa. Ehdotuksena hyödyntää järven hoitoruoppauksia mm. käyttämällä ruoppausmassoja peltojen suojavalleihin, silloin eivät peltoravinteetkaan pääsisi niin helposti valumaan järveen. Mielestämme järven luontoarvoilla ja hoidolla on enemmän merkitystä kuin minimaalisten viljelyalueiden ehdoilla toimiminen. Keväällä kun pesintä on alkanut kevätkuopan aikana, niin vedenpinnan nousu aiheuttaa ongelmia pesinnälle. ( kevätkuoppa liian suuri)
39 Vapaa sana, kommentoikaa ja kertokaa vapaasti, jos teillä on jotain aiheeseen liittyvää mielessänne. (Kaikki vastaajat) Jaaranjoella (järveltä padolle) on kesäisin paljon veneilijöitä ja kalastajia. Joen vedenkorkeuden pitää pysyä sellaisena, että veneily on mahdollista aina sulanveden aikaan. Jaaranjoki (Järvi-pato välillä) on kesäisin veneilijöiden ja kalastajien suosiossa. Mahdolliset pohjapadot eivät saa haitata esteetöntä veneilyä järven ja padon välillä Hieno Jaarajoki tuhottiin 1960-luvulla padon alapuolelta aivan suotta. Haapakoskella ainoastaan oli tukoskohta. Korkeus merenpinnasta 65,92, kaksi kilometriä alempana 60,56. Jaakolan koskesta alkanut perkaus paalutettu puolitoista metriä liian alas. Toivon, että asiaan palattaisiin mahdollisimman pian Venelaskupaikka pitäähän sssda kuntoon Harrastan veneilyä ja toivon, että Kourajoen pato poistetaan jolloin veneillä voi myös Suodenniemelle ja käydä vaikka samalla kaupassa kirjolohta ja taimenta sais istuttaa Nykyinen majava-kanta tekee liikaa tuhoja jokialueilla. Aika yksipuolinen kysely. Ensimmäiseksi olisi tullut olla yhteydessä tahoihin, jotka maksavat säännöstelyn ja jolle esityksistänne on haittaa. Oletteko konsultoineet esim. Mtk:ta tai osakaskuntaa? Henkilökohtaisesti olen valmis myymään peltoja, tekemään suojavalleja tms, kunhan korvauksista päästään yksimielisyyteen.
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koulu, Kiikoistentie 175. Pirkanmaan ELY-keskuksen hanke: Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotKauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen
Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen kehittäminen Asukastilaisuus 30.10.2018 ELY:n toimesta vireillä olevia hankkeita ja suunnitelmia Kauvatsanjoen
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
Lisätiedot1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)
Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65
LisätiedotHulauden vesialueen järvien kunnostushanke
Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
LisätiedotTurun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013
Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2017/2 Dnro LSSAVI/1149/2017 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2017 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä, Sastamala
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotYhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)
LisätiedotVedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta
Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 7.11.2018 Kuva: Taina Bister Toisveden luusuaan Horhankoskelle v. 2018 valmistunut yli 90 m leveä pohjapato ja kunnostettua
LisätiedotNÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)
NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS 2017 1 (6) 55. TOIMINTAVUOSI 1.1.2017-31.12.2017 1. Vesitilanne Vuoden 2017 sää oli yleisilmeeltään vaihteleva. Pitkät korkeapaineen jaksot olivat harvinaisia.
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotKysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä. Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle.
Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle. Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/syke ARVOISA VASTAANOTTAJA!
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotSäännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 30/2014/2 Dnro LSSAVI/25/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotPirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille Johanna Lantto 1, Diar Isid 1, Sari Väisänen 2, Turo Hjerppe 2 ja Tanja Dubrovin
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotPohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta
Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta Erika Raitalampi Taimenpäivä, Isojoki 15.3.2018 www.ymparisto.fi/freshabit-pohjamaa www.metsa.fi/freshabit
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotNoormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotLuodonjärvi, kysely ranta-asukkaille
Liite 3 Vastaajien ikäjakauma 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1918 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1981 Asuminen Luodonjärven äärellä 18 16 14 12 10
LisätiedotLoimijoen alueen veden laatu
Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotVesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma
Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotKyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 5/2018/2 Dnro LSSAVI/603/2018 Annettu ilman julkipanoa 26.1.2018 ASIA Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Ikaalinen HAKIJA
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotKunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008
Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät
LisätiedotTammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä
Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari Tammelan kunnantalo Valtuustosali 30.9.2014 Jenni Kemppi, Erja Klemelä Päivän ohjelma 8:30 Kahvi ja pulla 8:45-9:15 Hanke-esittelyt (Jenni Kemppi ja Erja Klemelä,
LisätiedotEurajoki viemäristä lohijoeksi?
Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus 1 Maatalous Toimenpide Tavoite Pohj / Ouluj / Etel Toteuma 2018 Maatalouden suojavyöhykkeet 600 / 600 / 6000 1670 / 720 / 6425 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
Lisätiedot105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen 2.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vesistön vedenjuoksun säännöstelyä koskevan vesioikeuden päätöksen nro 44/74/I lupamääräyksen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE
Terrafame Oy:n kaivosalueen vesienhallintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy on käynnistänyt
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
Lisätiedot