Valtiokonttori. Tilinpäätös 2009

Transkriptio

1 Valtiokonttori Tilinpäätös 2009

2 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnan tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulossopimuksen tuottavuustavoitteet Työpanos suoritteittain Toiminnan taloudellisuus Tulossopimuksen taloudellisuustavoitteet Menojen ja henkilötyövuosien kehitys Kustannukset suoritteittain Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tulossopimuksen tavoitteet Asiakastyytyväisyystutkimustuloksia Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksen tavoitteet Henkilöstön määrä ja rakenne Johtajuus ja työyhteisön sisäinen ilmapiiri Työnantajan kilpailukyky ja henkilöstön työhyvinvointi Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus Tilintarkastajan merkintä... 86

3 LIITTEET LIITE 1: Suoritekohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperusteet LIITE 2: Valtiokonttorin maksulliset suoritteet LIITE 3: Valtion kirjanpitolautakunnan toimintakertomus vuodelta 2009

4 1 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kertomusvuonna Valtiokonttori koki historiansa suurimman henkilöstömäärän kasvun. Henkilöstömäärä kasvoi edellisen vuoden lopusta kertomusvuoden loppuun 267:llä. Henkilöstön lukumäärä oli vuoden päättyessä 977. Valtaosa kasvusta tapahtui Valtiokonttorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (VKPK), joka vuoden 2010 alusta lukien liitettiin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen (Palkeet). Valtiokonttorista tuli kertomusvuoden aikana entistä merkittävämpi tietojärjestelmien hankkija ja konsernitason it-palvelujen tuottaja koko valtionhallinnolle. Valtion IT-palvelukeskus (VIP) aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta Valtiokonttorin yhteydessä ja sen toiminta käynnistyi hyvin. Hallinnon ohjauksessa laajuudeltaan suurin tähän asti toteutettu hallinnon yhteinen tietojärjestelmä Kieku eteni toteutusvaiheeseen. Kieku-hanke pitää sisällään budjettitalouden piirissä olevien toimintayksiköiden käyttöön tulevan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän ja siihen liittyvien prosessien rakentamisen. Hankkeeseen on keskeisesti sitoutettu pilottihallinnonalat ja -virastot, minkä lisäksi ohjausryhmissä ja järjestelmän sisältöä kehittävissä työ- ja arviointiryhmissä on mukana ministeriöiden, virastojen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten henkilöstöä. Laajuudeltaan pienempiä järjestelmähankkeita koko hallinnolle oli käynnissä useita. VIP:n uusia palveluita rakennettiin perustuen ValtIT kärkihankkeisiin: Tietoturva- ja varautumispalveluiden konsepti, Virkamiehen tunnistaminen, Kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (Vetuma), Valtion yhteinen verkko, Arkistointi, dokumentointi ja asianhallintajärjestelmä (Valda), Integraatioalusta, Asiointitili, Viestintäratkaisu, Työasemaratkaisu sekä Suomi.fi-palvelu. Myös Valtioneuvoston IT-palveluita kehitettiin edelleen. Valtiokonttorin sisällä VIP:n vastuulle siirrettiin 2010 alkaen Valtiokonttorin tarjoamien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien (Tahti, Rondo, M2 ja Heli) it-palvelut resursseineen Hallinnon ohjaus -toimialalta. Vuonna 2010 VIP:n rakentaminen jatkuu perustuen jo tuotannossa oleviin palveluihin sekä ValtIT- ja SADe-hankkeiden tarpeiden pohjalta. Vuoden 2009 alussa käynnistyi virallisesti myös valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukeva Valtion henkilöstöpalvelut -yksikkö. Kertomusvuonna muodostettiin säännöllisesti toimiva hallinnonalojen henkilöstökoordinaattoriverkosto ja virastojen henkilöstökoordinaattoriverkostolle luotiin yhteinen viitekehys, uudelleensijoittumisprosessin käyttöönottoa ja tunnettuutta viestitettiin erilaisissa asiakas- ja sidosryhmätilaisuuksissa sekä oltiin aktiivisesti mukana tukemassa useiden virastojen muutoshankkeita, määriteltiin uudelleensijoittumisprosessi ja siihen liittyvät käytännön toimet ja työkalut. Rahoitustoimialaa leimasi maailmantalouden pahin taantumavaihe, joka jäi taakse vuonna Talouspoliittisista elvytystoimista Valtiokonttorin operatiiviselle vastuulle tulivat mm. kotimaisten pankkien varainhankinnan valtiontakauksien myöntäminen sekä viennin rahoitukseen liittyvät tehtävät. Maailmanlaajuinen julkisten talouksien velkaantuminen lisäsi liikkeeseenlaskijoiden kilpailua hyvistä lainanantajista. Sijoittajasuhdetyön merkitys korostui myös Suomen valtion varainhankinnan strategian toteuttamisessa. Taloudellisella tilanteella oli vaikutuksia myös antolainaustehtävien hoidossa, jossa luottotappioriskit lisääntyivät. Huolimatta vaikeasta markkinatilanteesta Valtiokonttori suoriutui kiitettävästi varainhallinnan operaatioistaan vuonna 2009 ja budjettivaltion kassan sijoittaminen kyettiin hoitamaan riskittömästi ja tuottavasti vakuudellisia sijoituksia ja valtiovastapuolia hyödyntäen. Rahoitustoimiala sai hoitaakseen myös uudenlaisen tehtävän, kun maksuvalmiustilanteen ennustaminen yhteistyössä virastojen ja laitosten kanssa siirtyi Valtiokonttorin vastuulle maaliskuussa Tehtävä edellyttää yhteydenpitoa selvästi laajempaan osaan virastokenttää,

5 kuin mitä Rahoitustoimialan tehtävät ovat aiemmin edellyttäneet. Yhteistyön merkitys Valtiokonttorin toimialojen kesken lisääntyi siis entisestään. Vakuutustoimialalla jatkettiin mittavaa hanketta valtion eläketurvan toimeenpanoon liittyvien henkilöasiakkaiden palvelujen siirtämisestä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lukien. Siirto tulee koskemaan 147 henkilöä. Kertomusvuonna hankkeessa valmisteltiin muutoksia lainsäädäntöön ja tietojärjestelmiin, joiden yhteensovittaminen Kevan vastaaviin on siirtohankkeen työläin osa. Henkilöstön asemaa koskevien selvitysten tekeminen saatiin valmiiksi hyvissä ajoin ennen hallituksen esityksen antamista. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Kevan ja valtiovarainministeriön kanssa. Vuotuisessa tulossopimuksessa sovittujen suoritus- ja kehitystavoitteiden toteutuminen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Täydellisesti toteutuneiden tavoitteiden määrä on suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena, eikä tavoitteita jäänyt yhtään täysin toteutumatta. Arvion tavoitteiden toteutumisen asteesta tekee Valtiokonttorin johtoryhmä. 2 Tavoite saavutettiin Tavoite toteutui lähes suunnitellusti Tavoite toteutui vain osittain Tavoite ei toteutunut Vuoden 2009 tavoitteet 48,6 % 37,1 % 14,3 % 0 % Vuoden 2008 tavoitteet 32,0 % 44,0 % 16,0 % 8,0 % Vuoden 2007 tavoitteet 36,4 % 36,4 % 13,6 % 13,6 % Valtiokonttorin vuoden 2009 tulossopimuksessa sovittiin 35 tavoitteen toteuttamisesta (25 vuonna 2008). Tavoitteista 48,6 % saavutettiin Valtiokonttorin oman käsityksen mukaan kokonaan, sisällön, aikataulun ja käytettyjen voimavarojen suhteen. 37,1 % tavoitteista saavutettiin lähes kokonaan. Tällöin toteutumatta jäi joko osa sisällöllisistä tavoitteista, tai mikä tavallisempaa, aikataulu venyi suunniteltua pidemmäksi tai resursseja käytettiin aiottua enemmän. Suurin osa tulossopimuksessa sovituista tavoitteista saatiin siten toteutettua hyvin. Asiakastyytyväisyyden taso eri palveluissa on pysynyt jokseenkin ennallaan, kouluarvosanoin noin kahdeksassa, kun tarkastellaan koko Valtiokonttoria yleisarvosanojen painottamattomalla keskiarvolla. Se vastaa edellisten vuosien tasoa. Henkilöasiakkaiden antamat yleisarviot ovat muutamia palveluita lukuun ottamatta noin tasolla 8,5. Työnantajaasiakkaiden antamat arviot sijoittuvat asteikolla kahdeksan molemmin puolin, mutta jäävät selvästi henkilöasiakkaita alhaisemmalle tasolle. Tasoa kokonaisuutena voidaan pitää hyvänä. Hyvälle tasolle asettuvat myös asiakkaiden arviot Valtiokonttorin kyvystä vastata ajan haasteisiin sekä Valtiokonttorin asiantuntemuksesta ja palveluhalukkuudesta. Rahoitustoimiala osallistui kertomusvuonna Suomen Laatupalkintokilpailuun 2009 ja sai laatutyöstään Recognized for Excellence -kunniamaininnan. Valtiokonttorissa on nyt kaksi toimialaa, joiden menestyminen laadun kehittämisessä on saanut arvokkaan tunnustuksen. Vakuutustoimiala sai vastaavan tunnustuksen vuonna Leimaavinta henkilöstöasioiden näkökulmasta kertomusvuodelle on iso henkilöstön määrän ja rakenteen muutos, joka heijastelee likipitäen kaikkiin henkilöstötunnuslukuihin. Vuosi sitten oltiin tyytyväisiä siitä, että käynnissä olleet ja käynnistyvät suuret muutokset eivät olleet vaikuttaneet paljonkaan henkilöstöindikaattoreihin. Tässä katsauksessa on valitettavasti pakko todeta, että nyt muutosvauhti kyllä näkyy, ja monin paikoin kielteiseen suuntaan. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä päättyneen vuoden henkilöstöluvuista ei silti voi tehdä, koska jo tällä hetkellä Valtiokonttori on jälleen pienemmän kokoluokan virasto, kun VKPK siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Palkeet-virastoa ja vei mennessään noin 300 henkilöä. Rakennemuutos oli siis tilapäinen. Uusina aloittaneita oli kertomusvuonna 357. Rekrytointeja oli siis työpäivää kohden laskettuna noin 1,4. Suurimmat kasvut olivat palvelukeskuksissa ja vähäisemmät Hallinnon ohjauk-

6 sessa sekä Talous- ja hallintoyksikössä. Toisaalta Valtiokonttorissa on myös kaksi toimialaa ja yksi yksikkö, joissa henkilöstömäärän kehityksen suunta oli aleneva. Vakuutustoimialalla henkilötyövuodet vähenivät noin 12:lla, Tietohallintoyksikössä noin 20:lla ja Rahoituksen henkilötyövuosien määrä aleni yhdellä henkilötyövuodella. Toiminnan rahoituksen puolella vuoden alun tiukalta näyttänyt taloustilanne kääntyi osin omin toimin, osin ulkoisista syistä vuoden lopulle merkittävään toimintamenojen säästöön. Suunnitelmat henkilöasiakkaiden toimeenpanon siirtämisestä Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi vuoden 2011 alusta jäädytti eläkkeiden hoitoon suunniteltuja investointeja. Valtiokonttorin perustoimintamenoissa siirtyneen määrärahan määrä oli vuoden päättyessä noin 16 milj. euroa, joskin osa siirtyneestä määrärahasta on vain vuosien välillä tapahtuvaa siirtoa eikä lopullista säästymistä. Eläkkeiden hoitokulun kustannusvastaavuus toteutui suunniteltua parempana. Muun maksullisen toiminnan osalta jäätiin alle tavoitetason ja myös 100 % kustannusvastaavuuden alle. Henkilötyövuositavoite alitettiin noin 4 %:lla. Omilla toimintamenoillaan toimiva Valtiokonttorin palvelukeskus ylitti tavoitteeksi asetetun kannattavuustason ja toiminta oli kannattavaa. Kahden toimintamenomomentin rahoituksella toimiva Valtion IT-palvelukeskus pysyi huomattavasti alle hyväksytyn talousarvion johtuen resursoinnin myöhästymisestä ja hankkeiden viivästymisestä Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisen tulossopimuksen toteutuminen arvioidaan (+/-)-arviointimenetelmää käyttäen seuraavasti: (+++) Kolme plussaa voidaan antaa silloin, kun tavoite saavutettiin. (++) Kaksi plussaa voidaan antaa silloin, kun tavoitteen toteutuminen eteni suunnitelman mukaan ja tavoite saatiin lähes toteutettua. (+) Yksi plussa voidaan antaa silloin, kun tavoite toteutui vain osittain ja (-) miinus annetaan silloin, kun tavoite ei toteutunut. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2009 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Vuonna 2010 talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen tietojärjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2009: jatketaan Kieku-tietojärjestelmähanketta toteuttamalla hankkeen vuodelle 2009 suunnitellut tehtävät. Tehtävien toteutuksella luodaan valmiuksia pilottikäyttöönottojen toteuttamiselle vuonna 2010 sekä hankkeen jatkoetenemiselle. Tehtävät toteutetaan pysyen hankkeen aikataulussa ja budjetissa. (++) Vuoden 2009 aikana saatiin päätökseen Kieku-tietojärjestelmän määrittely. Järjestelmän toteutusvaihe etenee alkuperäisestä aikataulusta viivästyneenä ja vaiheen 1A käyttöönottoajankohta tulee siirtymään marraskuuhun Hankkeessa ilmenneet haasteet ovat koskeneet erityisesti seurantakohderakennetta, työajan hallintaa ja tietoturvallisuutta. Kieku-tietojärjestelmän määrittelyvaihe ylitti varsinaisen järjestelmäosuuden osalta budjettinsa 35 %:lla. Konversiotehtaan rakentamisella on oma budjettinsa, joka on pitänyt. Kumulatiivisen budjetin (vaatimusanalyysin alusta toteutusvaiheen loppuun) ennuste varsinaisen järjestelmäosuuden kustannusylitykselle on rapor-

7 4 tointihetkellä noin 20 %. Tämän jälkeen ovat vielä hyväksymistestaus-, käyttöönotto-, kelpuutus- ja takuuvaiheet, joilla on omat osabudjettinsa. Kustannusylitys on vielä budjettiraamin sisällä. Lisätöille ja muutospyynnöille varatut rahat alkavat kuitenkin olla melko tarkkaan käytetyt. Tuetaan sähköisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen käyttöönottoa. Vuoden 2009 loppuun mennessä: sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyyden aste on 72 %, valtiolle tulevat ostolaskut ovat kaikki verkkolaskuja vuoden 2009 lopussa, valtiolta lähtevistä myyntilaskuista 10 % on verkkolaskuja, sähköisen laskutuksen valmius on 90 %:lla valtion laskutusvolyymistä, otetaan käyttöön tietojärjestelmäpalveluiden tuki- ja ylläpitomalli sekä siihen kilpailutettu tapahtumahallintajärjestelmä (Tiketti) palvelukeskusten käyttöön ja sähköisen tositteiden kierrätys- ja arkistointijärjestelmän (Rondo) versiopäivityksestä tehdään esitutkimus ja sen pohjalta päätös uusimisesta ja yhdenmukaistamisesta, VK osallistuu keskitetyn matkahallintajärjestelmän kilpailutuksen toteutukseen ja valitun järjestelmän käyttöönottamiseen valtionhallinnossa. Levinneisyys 2007 Tot Tot Tavoite 2009 Tot. Paperiton taloushallinto* 100 % 100 % 100 % 100 % Matkahallinta 64 % 64 % 64 % 64 % Sähköinen palkkalaskelma 60 % 60 % 85 % 88 % Heli** 21 % 63 % 68 % 64 % Tilaustenhallinta 0 % 0 % 20 % 0,4 % Netra tulostieto 90 % 83 % 95 % 73 % Keskiarvo 56 % 62 % 72 % 65 % * Paperittomalla taloushallinnolla tarkoitetaan sähköisten laskujen kierrätystä ja arkistointia (ts. tietojärjestelmänä Rondoa). ** Maksimi käyttöaste koko valtionhallinnon volyymista 72 %. (+) Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyyden aste oli vuoden 2009 lopussa 65 %. Valtiokonttori osallistui matkahallintajärjestelmän kilpailutuksen toteutukseen ja valitun järjestelmän käyttöönottoon valtionhallinnossa. Valtiokonttori tuotteisti matkahallintapalvelun yhdessä palvelun toimittajan Logium Oy:n kanssa. Palvelu pilotoitiin Valtiokonttorissa ja Geologian tutkimuskeskuksessa, jotka ovat myös siirtyneet palvelun tuotantokäyttöön. Heli-verkkorekrytointipalvelun sekä sähköisen palkkalaskelman käyttöönotot etenivät tavoitteen mukaisesti. Tilaustenhallinnan levinneisyyden aste oli vuoden 2009 lopussa 0,4 %. Vuoden aikana keskityttiin lähinnä palvelussa havaittujen puutteiden korjaamiseen ja palvelun laadun parantamiseen. Valtiokonttori ja Hansel aikatauluttivat tilivirasto- ja toimittajakäyttöönotot uudelleen siten, että ne ovat edelleen toteutettavissa alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Netran tulostietojärjestelmän osalta tietojen julkaisuaste joulukuussa 2009 oli 73 % (vuoden 2009 tavoitteensa julkaisseet). Vuoden 2008 toteumat oli joulukuussa julkaissut 73 %. Ministeriöille lähetettiin vuoden aikana kolme hallinnonalan julkaisutilannetta koskevaa tiedotetta. Verkkolaskujen osuus vuoden 2009 lopussa oli noin 33 % (verrattuna vuonna 2004 arvioituun 2,7 miljoonan ostolaskun kokonaislaskuvolyymiin). Kaikilla valtionhallinnon kirjanpitoyksiköillä on valmiudet ottaa vastaan verkkolaskuja, mutta toimittajien val-

8 miudet lähettää verkkolaskuja vaihtelevat vielä merkittävästi. Valtiokonttori lähetti syksyllä 2009 ohjeen kirjanpitoyksiköihin suoraan lähetettyjen laskujen siirtämisestä verkkolaskuiksi tai keskitettyyn skannauspalveluun. Verkkolaskujen osuuden kasvattamiseksi yhdessä kumppanien kanssa toteutettua aktivointikampanjaa tehostettiin vielä vuoden loppupuolella palveluntuottajille. Valtiokonttori lähetti valtion virastoja paperilla laskuttavalle noin palveluntuottajalle kirjeen, jossa ilmoitettiin, että valtion virastot ja laitokset eivät ota vastaan paperilaskuja vuoden 2010 alusta alkaen. Vuoden 2009 lopun kumulatiivinen verkkolaskujen määrä on noin 27 % suurempi kuin vastaavasti vuonna Myyntilaskujen kokonaismäärästä noin 0,9 % oli verkkolaskuja. Tältä osin asetettu tavoite oli epärealistinen, sillä verkkolaskutusta ei ole kuluttajien keskuudessa hyväksytty läheskään niin nopeasti kuin eri toimijoiden taholta odotettiin. Sähköisen laskutuksen valmius oli 90 %:lla valtion laskutusvolyymistä. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttivat pääasiallisesti Ajoneuvohallintokeskus ja Viestintävirasto, joiden laskutusvolyymi edustaa yli 90 % valtion koko laskutusvolyymista laskujen kappalemäärillä mitattuna. Vuoden 2009 aikana yhteensä 12 kirjanpitoyksikköä (18 reskontraa) sähköisti laskutuksen. Palvelukeskusten roolia lisättiin entisestään kirjanpitoyksiköiden laskutuksen sähköistämisessä. Tietojärjestelmäpalveluiden tapahtumahallintajärjestelmää ei otettu käyttöön vuonna Hanke aikataulutettiin elokuussa uudelleen ja samalla päivitettiin sekä hankesuunnitelma että tuotteistusprojektin projektisuunnitelma muutosta vastaaviksi. Uudelleenaikataulutettuna hankkeen on määrä päättyä Aikataulun viivästymiseen vaikutti mm. tarve täsmentää tietoturvamäärityksiä ja siitä seuranneet muutokset ServiceDesk-järjestelmän (SD) toteutukseen, haasteet testi- ja tuotantolaitteistojen kokoonpanon määrittelyssä ja toimituksessa sekä SD-järjestelmän kautta tarjottavien tukipalveluiden yhtenäistämisessä. Tietojärjestelmäpalveluiden tapahtumahallintajärjestelmän toimittajana on Digia Oyj. Sähköisen tositteiden kierrätys- ja arkistointijärjestelmän (Rondo) versio-päivityksen esitutkimus valmistui aikataulun mukaisesti toukokuun 2009 lopussa. Esitutkimuksen pohjalta asetettiin Rondo R8 -versionvaihtoprojekti, joka käynnistyi lokakuussa Projektin tavoitteena on Rondo-järjestelmän käytön yhtenäistäminen ja Rondon arkkitehtuurin sekä palvelinalustan uusiminen. Projekti jatkuu vuonna Varmistetaan rahoituksen saatavuus ja maksuvalmius poikkeuksellisissa finanssimarkkinoiden kriisin ja heikentyvän valtion talouden olosuhteissa. VM huolehtii siitä, että tieto valtion rahoitustarpeista välitetään riittävän ajoissa rahoitustoimialalle mahdollisuuksien mukaan. (+++) Vuoden 2009 varainhankintaohjelma toteutettiin onnistuneesti. Markkinaolosuhteet pääomamarkkinoilla olivat vuonna 2009 historiallisen haastavat. Varainhankinnan rungon muodostivat kolme syndikoitua lainaa. Vuoden aikana valtion velkasitoumusten kanta nousi ennätysmäisen suureksi ja oli vuoden päättyessä yli 11 mrd. euroa. Valtionlainojen liikkeeseenlaskustrategia uudistettiin ja siitä viestittiin tärkeimmille sidosryhmille. Muutoksia tehtiin myös päämarkkinatakaajaryhmään. Valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle vuoden 2009 syyskuussa. Valtiokonttori osallistui tältä osin valtiovarainministeriössä käynnissä olleeseen valmistelutyöhön.

9 Hoidetaan uutena tehtävänä pankkien varainhankinnan valtiontakausten myöntäminen, avustetaan mahdollisesti viennin rahoitukseen liittyvissä tehtävissä sekä hoidetaan muut finanssikriisistä mahdollisesti aiheutuvat rahoitustehtävät. Valtiokonttori on rahoitustoiminnan osaamiskeskuksena aktiivisesti mukana konsernipalveluiden kehittämistyössä. (++) Eduskunnan ja valtioneuvoston tekemien päätösten nojalla Valtiokonttorilla oli saakka valtuudet myöntää valtiontakauksia pankeille. Hakemuksia valtiontakauksista ei Valtiokonttorille tullut, mutta Valtiokonttoria työllistivät myöntämisprosessin määrittely ja asiaa koskevaa neuvonta. Valtiontakausten myöntämisaikaa on eduskunnan tekemän päätöksen perusteella jatkettu asti. Valtioneuvosto on vastaavasti oikeuttanut Valtiokonttorin takausten myöntämiseen. Suomen Vientiluotto Oy ja Valtiokonttori ovat tehneet kehyssopimuksen Vientiluoton välityksellä valtion varoista myönnettävän viennin rahoituksen kanavoimiseksi. Ensimmäinen jälleenrahoitusluotto on nostettu Valtiokonttori on avustanut valtiovarainministeriötä Pohjoismaiden Islannille myöntämän luoton dokumentoinnissa. Valtiokonttori toimii Pohjoismaiden Islannille myöntämän rahoituksen Suomen lainaosuuden hoitajana. Pohjoismaat koordinoivat erillisen sopimuksen mukaan lainan hoitoa ja Valtiokonttori edustaa tässä valtiota. Konsernipalveluiden kehittämistyön osalta valuuttakaupankäynnin keskittämishanke ei edennyt odotetusti Valtiokonttorista riippumattomista syistä. Valtiokonttori toimitti valtiovarainministeriöön muistion valuuttakaupankäynnin keskittämisestä Valtiokonttoriin. Muistioon ei vuoden 2009 aikana saatu palautetta. 6 Valtiokonttori huolehtii valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan käynnistämisestä, osallistuu aktiivisesti valtion IT-strategian ja sähköisen asioinnin toimintasuunnitelman mukaisiin hankkeisiin valtiovarainministeriön kanssa erikseen sovittavalla tavalla ja ottaa vastuun niiden toimeenpanosta sekä varmistaa, että Valtioneuvoston tietohallintoyksikön palvelutaso säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisen tulossopimuksen liitteessä 1 mainittujen tehtävien toteutumista seurataan Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) neuvottelukunnassa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää rahoituksen järjestämistä. (++) Valtion IT-palvelukeskuksen toiminta käynnistyi suunnitellusti. Valtion ITstrategian mukaisiin hankkeisiin osallistuttiin aktiivisesti ja aloitettiin vastuun ottaminen niiden toimeenpanosta. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön palveluissa oli haasteellista ylläpitää tulostavoitteeksi asetettu palvelutaso ja asiakastyytyväisyys avainhenkilöiden lähtemisestä seuranneesta resurssivajeesta johtuen. Lisäksi organisaatiomuutos ja IT-palvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen veivät työpanosta varsinaisesta palvelutoiminnasta ja hankkeista. Valtiokonttori selvittää Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteistyömahdollisuudet eläketurvan toimeenpanossa (Kuvaelma-selvityshanke). (+++) Kuvaelma-selvityshanke päättyi Kuvaelman jatkohanke Valkea asetettiin Valkea-hankkeen tehtävänä on siirtää valtion eläketurvan toimeenpano Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2009 keskityttiin muutosta koskevan hallituksen esityksen valmisteluun, henkilöstösiirtoon liittyviin kysymyksiin sekä Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen tietojärjestelmien yhteensovittamiseen. Työ jatkuu suunnitelman mukaisesti.

10 Valtion vahingonkorvaustoimintojen keskittämisestä Valtiokonttoriin laaditaan hyötyjä ja haittoja koskeva selvitys sisältäen ehdotuksen etenemissuunnitelmasta. (+++) Valtion vahingonkorvaustoimintojen keskittämistä koskevan Valtiokonttorin laatiman etenemissuunnitelman pohjalta valtiovarainministeriö asetti vuoden 2009 syksyllä työryhmän, jonka työn määräaikaa on jatkettu lokakuuhun Työryhmän tulee ottaa kantaa siihen, miten keskittäminen toteutetaan ja millä aikataululla. Työryhmässä on edustus valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, pääesikunnasta ja Valtiokonttorista. 7 Valtiokonttori edistää henkilöstön uudelleen sijoittamista Valtion Henkilöstöpalvelut-yksikön ja henkilöstökoordinaattoriverkoston avulla. (+++) Valtion Henkilöstöpalvelut -yksikön toiminta on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti. Hallinnonalojen henkilöstökoordinaattoriverkosto toimii säännöllisesti. Lisäksi virastojen henkilöstökoordinaattoriverkostolle on luotu yhteinen viitekehys koulutustilaisuuksissa. Uudelleensijoittumisprosessi on määritelty ja sähköinen työpöytä (sisältäen mm. prosessit, mallit ja asiakirjapohjat) on käytössä koordinaattoreilla muutosten hallinnassa. Hankkeisiin on osallistuttu aktiivisesti. Valtiokonttori tukee valtionhallinnossa työelämän kehittymistä, työssä jaksamista ja työurien jatkamista Kaiku-työhyvinvointi- ja kuntoutuspalveluiden avulla sekä osallistumalla valtiovarainministeriön toimeksiannosta valtiotasoisiin kehityshankkeisiin (mm. KeTu -hanke). (+++) Valtiokonttori on tukenut virastojen ja hallinnonalojen muutoksia ja kehityshankkeita osallistumalla aktiivisesti valtiovarainministeriön työelämän laatua ja muutoksia käsitteleviin työryhmiin. Kaiku-kehittäjien alueellinen verkostoituminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Tällä hetkellä Kaiku-kehittäjiä on yhteensä 350. Vuoden 2009 aikana järjestettiin yhteensä 12 kehittämistyöpajaa, joiden teemat muodostuivat Kaiku-työhyvinvointipalveluiden tuotteistamista oppaista työpaikan eri tilanteisiin. Lisäksi järjestettiin ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen koulutus henkilöstöä koskevasta mittaamisesta ja mittareista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Työelämässä kehittymistä käsitteleviä oppaita julkaistiin yhteensä kolme. Vuonna 2009 myönnettiin rahoitusta 36 hankkeelle (yhteensä euroa). Vuoden 2009 loppuun mennessä rahoitusta oli myönnetty kaiken kaikkiaan 413 hankkeelle (yhteensä 7,0 milj. euroa). Valtiokonttorin tarjoamiin talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin liittyvät pääkäyttäjä- ja ylläpitotehtävät sekä järjestelmäpalvelut siirretään vaiheittain palvelukeskukseen (VIP) ja saatetaan samalla maksulliseksi mahdollisimman yhtenäisellä tavalla vuonna Valtiokonttori vastaa järjestelmien laajemmasta kehittämisestä ja prosessien sisällöllisestä kehittämisestä budjettirahoituksella tai muuten erikseen sovittavalla rahoituksella. (++) Vuoden 2010 alussa Valtiokonttorista siirrettiin Valtion IT-palvelukeskukseen neljän järjestelmän (Heli, Travel/M2, Rondo ja Tilha) tuotantotehtävät. Samalla ITpalvelukeskukseen siirtyi neljä henkilöä järjestelmäpalvelujen asiakaspalvelu-, tuotanto- ja ylläpitotehtäviin. Maksulliseksi tulevien palvelujen osalta Valtiokonttori valmisteli niitä koskevan hinnoittelun. Virastoja informoitiin palvelujen tulemisesta maksulliseksi. Maksullisiin palveluihin liittyvää viestintää jatketaan vuonna 2010.

11 8 Valtion työeläketurva hoidetaan niin, että sen hoitokustannukset prosentuaalisena osana VaEL-palkkasummasta ovat edelleen alemmat kuin muissa työeläkelaitoksissa. (+++) Vuodelta 2008 tehty työeläkelaitosten hallintokuluselvitys osoittaa, että Valtiokonttorin hoitokustannukset ovat alemmat kuin muissa työeläkelaitoksissa Kuntien eläkevakuutusta lukuun ottamatta. Toimintaa tehostettiin kehittämällä työprosesseja mm. ennakkopalvelutoiminnassa. Kertakorotusprojekti vietiin läpi suunnitellulla tavalla. Elinaikakerroin otettiin käyttöön. Valtiokonttorin vuoden 2009 hoitokuluprosentti on 0,50 % ja Valtiokonttorin esitys vuoden 2010 hoitokuluprosentiksi on 0,51 %. Kasvu johtuu eläkkeiden integraatioon liittyvistä Arek Oy:n ja ETK:n maksuista. Valtiokonttori huolehtii siitä, että Valtiokonttorin palvelukeskus jatkaa asiakkuusprojekteja, toimii kannattavalla tasolla ja, että Valtiokonttorin palvelukeskuksen toiminta on yhdistettävissä perustettavaan Valtion yhteen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen. toiminnan resursoinnissa pyritään hyödyntämään PK-verkostoa (+++) Kaikki suunnitellut ja sovitut asiakkuusprojektit vietiin läpi sovitussa aikataulussa. Muutama projekti jatkuu Palkeiden vetämänä, mutta niistäkin on sovittu ja tuotannon aloitukset on määritelty. Kannattavuustavoite saavutettiin ja tuloutusvaatimus jopa hieman ylitettiin. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistämistyöhön osallistuttiin resurssien puitteissa hyödyntäen palvelukeskusverkostoa. Valtiokonttori virastona toteutti yhteistyössä Palvelukeskuksen ja Palkeiden kanssa erityisen irtautumisprojektin, joka koordinoi irtautumiseen liittyvät tehtävät eri tahoilla. Irtautuminen sujui kaikin puolin hyvin. Valtiokonttori jatkaa henkilöstöriskien hallintatyötä tavoitteena, että valtion palveluksessa olevien henkilöiden (sotilaseläkkeeseen oikeutetut henkilöt pois lukien) eläkeiän odote nousee trendinomaisesti vuoteen 2009 mennessä 61 vuoteen 6 kuukauteen ja työkykyodote palaa aikaisemmalle tasolle 78 %:iin. Vuonna 2007 molempien tunnuslukujen kehitys on ollut epäsuotuisa. Eläkeiän odote laski 4 kk ja oli 61 v 3 kk. Vuonna 2006 eläkeiän odote oli ollut 61 v 7 kk. Työkykyodote laski vastaavasti vuoden 2006 tasolta 79 % 77 %:iin vuonna Eläkeiänodotteen tavoitteeksi on asetettu 63 v 3 kk vuodelle Tot.* 2008 Tot.* 2009 Tavoite 2009 Tot.* Eläkeiän odote (v kk) 61 v 7 kk 61 v 3 kk 61 v 6 kk 62 v 1 kk Työkykyodote (%) 79 % 77 % 78 % 78 % * Toteumat koskevat aina edeltävää vuotta. (+++) Eläkeiän odote ja työkykyodote vuoden 2008 osalta laskettiin vuonna Eläkeiän odote nousi vuoteen 2007 verrattuna 8 kuukautta ja oli 62 v 1 kk. Työkykyodote kehittyi myös positiiviseen suuntaan vuonna 2008 odote oli 78 %, kun se vuonna 2007 oli 77 %.

12 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Valtiokonttorin budjetoimat siirtomenot ovat: Siirto valtion eläkerahastosta Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen Siirrolle valtion eläkerahastosta ei aseteta vaikuttavuustavoitetta, koska siirto perustuu valtion eläkelakiin (1295/2006). Valtion eläkerahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka on 40 % lain piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuvasta vuotuisesta menosta. Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset ja muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot aiheutuvat viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvasta Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamisesta, jolle ei ole asetettu vaikuttavuustavoitteita. Valtiokonttori toteuttaa osaltaan koko eläkejärjestelmän yksinkertaistamista VILMA-toimintatavan kautta. Valtiokonttori kerää valtion virastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitoksilta vakuutusmaksuja vahingon- ym. korvauksista Valtiokonttorin suorittamia tapaturmakorvauksia, taloudellisen tuen, liikennevahinko- sekä muita korvauksia vastaavista maksuista. Tälle toiminnalle ei ole asetettu vaikuttavuustavoitteita. Valtiokonttori on usean vuoden ajan tehnyt riskienhallintatyötä vahinkotapahtumien vähentämiseksi esim. Kaiku-Luotain-ohjelman kautta. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastamiseen varaudutaan vuosittain, sillä annetut sitoumukset on vaadittaessa maksettava ja lunastukseen varauduttava. 1.3 Toiminnan tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulossopimuksen tuottavuustavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2009 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Uusi valtion kassanhallinnan ennustejärjestelmä otetaan käyttöön Valtiokonttorin johdolla vuoden 2009 alkupuolella. Samalla Valtiokonttori ryhtyy hoitamaan valtiovarainministeriöstä siirtyvät kassaennustejärjestelmän hallinnointitehtävät. (+++) Uusi valtion kassanhallinnan ennustejärjestelmä (Rahakas) on käytössä. Käyttöönotto tapahtui onnistuneesti vuoden 2009 maaliskuussa. Uuden tietojärjestelmän myötä sen hallinnointitehtävät siirtyivät valtiovarainministeriöstä Valtiokonttoriin. Käyttöönoton jälkeen Valtiokonttori on keskittynyt käyttäjien kouluttamiseen ja tietojärjestelmän tietoturvan parantamiseen.

13 . Aravalainojen riskienhallinnan kehitystyön tuloksena vuoden 2009 aikana esitetään VM:lle ensimmäisiä tuloksia luottoriskiä ennakoivasta mallista sekä lainojen vakuusarvojen mallintamisesta. Työssä hyödynnetään sähköisellä tiedonkeruujärjestelmällä SARTilla kerättyjä tietoja, joiden riittävyyttä arvioidaan. Toimenpiteet tukevat erityisesti aravarahoitukseen liittyvää riskienhallintaa ja toimenpiteitä valtiolle aiheutuvien luottotappioiden minimoimiseksi. (+++) Ensimmäiset tulokset luottoriskiä ennakoivasta mallista sekä lainojen vakuusarvojen mallintamisesta valmistuivat aikataulun mukaisesti vuoden 2009 lopulla. Vuonna 2009 keskityttiin kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisen tilastollisen mallin rakentamiseen ja aineiston hankintaan. Mallia verifioitiin mm. Rahoitustarkastuksen kanssa. Mallissa käytetty aineisto koottiin ja jalostettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen kanssa. Sähköisen tiedonkeruujärjestelmän SARTin osalta laajamittainen tilinpäätöstietojen kerääminen on vakiintunut. SARTin kautta vuokrataloyhteisöiltä vuosina 2008 ja 2009 kerättyjä taloudellisia tietoja (tilikaudet 2007 ja 2008) hyödynnettiin luottoriskimallin rakentamisessa. Mallin rakentaminen jatkuu vuonna 2010, mutta alustavia tuloksia mallista saatiin vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa. SARTin kattavuutta voidaan pitää riittävänä, sillä valtion rahoittamista noin asunnosta SARTin tietojenkeruun piiriin vuosilta kuuluu noin 60 %. 10 Valtiokonttori selvittää mennessä mittarit, joilla voidaan seurata sisäisten virkasiirtojen lukumäärää hallinnonalojen sisällä ja välillä. Henkilöstöpalvelut-yksikkö tukee hallinnonaloja virkasiirtojen määrän lisääntymisessä. (++) Virkasiirtoja oli vuonna 2009 hallinnonalojen välillä 24. Tiedot hallinnonalojen sisällä tapahtuneista virkasiirroista saatiin aluksi selvitettyä vain 57 viraston osalta. Raportointia kehitettiin edelleen hankenäkökulmasta yksilöidympään suuntaan. Hankeraportointi käynnistyy vuoden 2010 alussa. Sen avulla kyetään seuraamaan, että nimenomaan muutoshankkeissa pyritään aikaansaamaan virkasiirtoja. Virkasiirtojen määrän lisääntymisen tukemiseksi muodostettiin hallinnonala- ja virastokoordinaattoriverkostot. Ensin mainitulla oli säännöllisiä suunnittelukokouksia ja jälkimmäiselle järjestettiin viisi verkostoitumistilaisuutta. Uudelleensijoittumisprosessi vastuineen määriteltiin yhdessä koordinaattoriverkoston kanssa. Prosessista on viestitetty esimiehille ja johdolle vuoden 2009 syksystä alkaen. Lisäksi rakennettiin sähköinen työpöytä (sisältäen mm. asiakirjoja, prosesseja ja malleja), muodostettiin paikalliset työmarkkinaverkostot hanketasolla ja konsultoitiin virastoja niiden hankkeissa. Valtiokonttori tukee virastojen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen uudistamista kehittämällä työkalun, jolla voidaan arvioida ja kehittää talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen kokonaisprosessia, erityisesti asiakaspäähän jäävien toimintojen osalta palvelukeskukseen siirryttäessä. (+++) Virastoille tarkoitettu talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu valmistuu projektisuunnitelman mukaan mennessä. Pilotointi toteutetaan tammi helmikuussa Pilotoinnin päätyttyä projektissa valmistellaan ylläpitovaiheeseen siirtyminen. Tämän jälkeen itsearviointityökalu on virastojen käytettävissä.

14 Valtiokonttori valmistelee verkkopalkan käyttöön siirtymisen ministeriön linjausten mukaisesti. (++) Verkkopalkka on käytössä 88 prosentissa kirjanpitoyksiköistä (htv-määrällä mitattuna). Kasvua vuodesta 2008 on 28 prosenttiyksikköä. 11 Valtiokonttori tukee omilla toimenpiteillään valtion matkustusstrategian toimeenpanoa, matkahallinnon toimintaprosessien yhtenäistämistä ja sitä edistävän mittaamisen kehittämistä sekä prosessien, toimintatapojen ja yhteisen tietojärjestelmäpalvelun levittämistä valtionhallintoon. (++) Toiminnan painopiste vuonna 2009 oli uuden matkahallintajärjestelmän kilpailuttamisessa ja pilotoinnissa sekä matkahallintapalveluiden tuotteistamisessa. Valtiokonttori kartoitti virastojen matkahallinnon vastuuhenkilöt. ematka-extranet organisoitiin uudelleen siten, että siellä on osio tietojärjestelmäpalveluille ja osio strategia-asioille. Valtiokonttori osallistui matkahallinnon vastuuhenkilöiden koulutuksen suunnitteluun yhdessä Hausin ja VTML:n kanssa, strategiasta tiedottamiseen eri tavoin sekä strategian jalkauttamisen suunnitteluun yhdessä VTML:n ja Hansel Oy:n kanssa. Hallinnonaloille järjestettiin yhdessä VTML:n kanssa tilaisuuksia, joissa käsiteltiin matkustusstrategiaa ja siitä seuraavia velvoitteita. Valtiokonttorin perustoiminnan henkilötyövuodet laskevat tuottavuusohjelman mukaisesti siitä huolimatta, että Valtiokonttorilla on vuonna 2009 uusia toimintoja; Valtion henkilöstöpalvelut -yksikkö ja Valtion IT-palvelukeskus, ja että Valtiokonttorissa on käynnistynyt Kiekutietojärjestelmähanke. Näiden uusien toimintojen henkilöstömäärä lisää Valtiokonttorin hallinnon tehtäviä. Valtiokonttori virastona osallistuu myös Kieku-tietojärjestelmän pilotointiin. (+++) Valtiokonttorin perustoiminnan henkilötyövuodet toteutuivat 19,8 henkilötyövuotta alle suunnitelman ja vähenivät 13,5 henkilötyövuotta verrattuna vuoteen Henkilötyövuosien toteutuminen alle suunnitellun johtui rekrytointiviiveistä ja pidättyväisestä rekrytointipolitiikasta, jonka osana käynnistettiin aktiiviset toimet Valtiokonttorin henkilöstön sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi syksyllä Työpanos suoritteittain Työpanos suoritteittain -taulukoissa on laskettu toimialojen henkilötyövuodet, joihin ei ole vyörytetty yhteisten toimintojen työaikoja eikä palkallista poissaoloa.

15 12 Hallinnon ohjaus Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed.vuoteen Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaus ja kehittäminen 28,5 32,2 43,9 36,2 % Tietojärjestelmäpalvelut 9,3** 8,0 5,2-35,4 % Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto 12,99** 15,0 17,4 16,1 % Muut 0,9 0,3 0,4 28,0 % Maksullinen palvelutoiminta*** 0,8 0,5-35,3 % Yhteensä 51,7 56,3 67,4 19,6 % *ei sisällä palkallista poissaoloa ** Vuoden 2007 toimintakertomuksessa tietojärjestelmäpalveluiden ja talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotannon luvut olivat menneet väärinpäin. Vertailuluvut siltä osin korjattu. *** Maksullinen palvelutoiminta on aiemmin sisältynyt kohtaan Muut. Maksullisten palveluiden lisääntymisen vuoksi on alettu seurata erikseen. Hallinnon ohjaus -toimialan suoritteittaiset henkilötyövuodet toteutuivat vuonna 2009 noin 20 % edellistä vuotta suurempina. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjauksen ja kehittämisen työpanos nousi noin 11,7 htv vuodesta 2008 vuoteen 2009 johtuen pääosin Kiekutietojärjestelmähankkeeseen käytetyn Valtiokonttorin toimintamenoista rahoitetun työpanoksen kasvusta. Tietojärjestelmäpalveluiden työpanos pieneni, koska toiminnassa keskityttiin ohjaukseen ja kehittämiseen ja Heli-palveluun käytetty välitön työaika laski johtuen siitä, että pääkäyttäjätehtäviä siirrettiin vuonna 2009 palvelukeskukseen hoidettavaksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotannon työpanos nousi noin 2,4 htv vuodesta 2008 vuoteen Henkilöstöhallinnon tietotuotannon (Tahti ja Tekstipankki) välittömän työajan nousu johtui siitä, että vuosina käynnissä olleesta Tahti-hankkeesta voitiin siirtää henkilöitä tukemaan virastoja Tahtin käyttöönotoissa ja käytössä vuonna Taloushallinnon tietotuotannon (Netra) työpanoksen nousu johtuu pääosin siitä, että panostusta Netran tulososion käyttöönottoon virastoissa lisättiin vuonna Keskuskirjanpitoon käytetty välitön työaika lisääntyi noin 0,3 htv vuodesta 2008 vuoteen Maksullisen palvelutoiminnan työpanos pieneni johtuen maksulliseen palvelutoimintaan käytetyn välittömän työajan osuuden laskusta edellisestä vuodesta. Rahoitus Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed. vuoteen Asuntolainoitus 29,5 22,8 20,0-12,2 % Arvopaperistaminen 0,6 0,0 0,0-100,0 % Korkotuet ja valtiontakaukset 3,8 3,8 3,9 4,7 % Maksuvapautusasiat 3,6 3,1 3,4 9,9 % Perintöasiat 3,3 4,6 4,8 3,1 % Sijoitustoiminta 0,0 0,0 0,0-100,0 % Valtionvelka 21,7 25,5 26,5 4,0 % Yritys- ja muut lainat 12,9 17,8 18,5 3,7 % Muut suoritteet 6,0 1,0 0,7-31,2 % Yhteensä 81,4 78,7 77,8-1,1 % *ei sisällä palkallista poissaoloa Rahoitus-toimialan suoritteittaisen henkilötyön määrä laski edellisvuodesta noin 1 %. Asuntolainoituksen työpanoksen laskuun on vaikuttanut eläköityminen ja korvaavien rekrytointien viivästyminen on korostanut muutosta. Perintö- ja maksuvapausasioiden resurssit ovat kasvaneet, kun äitiysvapaalta on palannut henkilöitä. Kyseessä on tilapäinen nousu, joka tasoittuu taas eläköitymisen ja työkierron kautta vuoden 2010 loppuun mennessä. Valtionvelan

16 osalta resursseja on vahvistettu riskienhallinnan puolella ja myös yritys- ja muiden luottojen osalta kasvu johtuu henkilöresurssien vahvistamisesta vuonna Vakuutus Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed. vuoteen Ammatillinen kuntoutus 8,0 9,5 9,2-3,2 % Eläkkeiden maksu 10,5 12,0 10,4-13,4 % Henkilöasiakkaiden ennakkoinfo 24,2 28,2 21,9-22,3 % Eläkepäätökset 67,3 54,6 50,9-6,8 % Kaiku-hanke 8,7 7,1 7,2 2,0 % Rikosvahingot 17,9 19,7 19,2-2,4 % Sotilasvamma-asioiden kuntoutus 14,0 14,7 13,1-10,9 % Sotilasvammakorvaukset 25,4 21,2 20,1-5,2 % Tapaturmakorvaukset 30,2 27,6 34,8 26,3 % Työkyvyn arviointi 6,8 7,7 6,6-14,5 % Muut korvaukset 7,9 8,2 8,0-1,4 % Muut suoritteet 42,8 47,6 39,8-16,3 % Yhteensä 263,6 257,8 241,1-6,5 % *ei sisällä palkallista poissaoloa Vakuutus-toimialan suoritteittainen henkilötyö väheni edellisestä vuodesta noin 7 %. Huomattavaa vähennystä selittää myös Vakuutuksen palkallisten henkilötyövuosien väheneminen edellisestä vuodesta noin 4 %. Lähes kaikissa seurannassa mukana olevissa suoritteissa kokonaistyöaika on vähentynyt. Eniten työaikaa on edelleen käytetty eläkepäätöksiin, vaikka käytetty työaika on vähentynyt 3,7 htv. Henkilöasiakkaiden ennakkoinfoihin käytetty työaika väheni selvästi johtuen siitä, että edellisenä vuonna työpanosta kasvatti poikkeuksellisesti TyEL-otteiden yhteydenotot. Sotilasvammakorvauksien työpanos väheni edelleen johtuen sotilasvammakorvaustapausten määrän laskevasta trendistä. Tapaturmakorvausten työpanos kasvoi edellisesti vuodesta uuden vahingonkorvausjärjestelmän kehittämisen vuoksi. Yhteiset toiminnot Työpanos suoritteittain 2007*** 2008*** 2009 Muutos (%) htv ed. vuoteen ARA, VER ja muu maksuton toiminta 2,1 0,6 0,5-19,1 % Henkilöstöhallinto 5,3 6,1 5,0-17,7 % Lakiasiat ja turvallisuus 1,8 1,4 1,4 2,5 % Maksullinen toiminta 0,3 2,0 4,0 99,4 % Taloushallinto 3,6 5,3 5,6 4,8 % Tietohallinto 23,9 21,6 20,7-4,2 % Viestintä** 12,0 10,6-11,3 % Tukitoiminnot 10,7 8,9 7,7-13,2 % Yleishallinto 4,9 5,0 4,9-0,2 % Yhteensä 52,7 62,8 60,5-3,7 % *ei sisällä palkallista poissaoloa **vuonna 2007 viestintää ei ole seurattu erikseen. ***työpanos suoritteittain laskettu virheellisesti vertailuvuosina. Luvut oikaistu. Yhteisten toimintojen suoritteittainen henkilötyö väheni edellisestä vuodesta noin 4 %. Yhteisten toimintojen työpanoksen yksi merkittävistä muutoksista vuodesta 2007 oli viestinnän keskittäminen Talous- ja hallintoyksikköön alkaen, minkä vuoksi viestintä on esitetty tässä taulukossa omana kohtanaan. Aikaisemmin viestintä esitettiin osana tukitoimintoja.

17 Tämä selittää osittain tukitoimintojen työpanoksen vähenemisen. Tukitoimintoja on vähentänyt vuonna 2008 myös se, että vuonna 2008 merkittävä työpanos käytettiin Sörnäisten rantatien peruskorjaukseen ja siihen liittyviin muuttoihin, jotka on kirjattu vyörytettäviin tukisuoritteisiin, eivätkä ne siten kohdistu suoraan Tukitoimintoihin. Samanaikaisesti enenevä osa työpanoksesta kohdistui vuoden 2009 loppuun saakka maksullisille suoritteille, kun laajenevia Valtiokonttorin palvelukeskuksen ja Valtion IT-palvelukeskuksen aluetoimipisteitä perustettiin ja hallinnoitiin toimitilapalvelujen toimesta. Vuoden 2009 puolen välin jälkeen Rantatien muuttoprojekti päättyi kokonaan. Henkilötyövuosina mitattu välitön työpanos toimitilapalveluissa on ollut vuosina jokseenkin samansuuruinen. Yhteisten toimintojen maksullinen toiminta on sopimukseen perustuvaa kustannusten korvausta. Maksullisen toiminnan kasvun selittää tehty työ Valtiokonttorin palvelukeskukselle, Valtion IT-palvelukeskukselle sekä Puolustushallinnon palvelukeskukselle. Henkilöstöhallinnon työpanoksen kasvu vuosien 2007 ja 2008 välillä johtui Valtiokonttorin toiminnan kasvusta. Henkilöstön kasvu Valtiokonttorin palvelukeskuksessa ja Kiekutietojärjestelmähankkeessa sekä Valtion IT-palvelukeskuksen ja Valtioneuvoston tietohallintoyksikön liittäminen Valtiokonttorin yhteyteen aiheuttivat huomattavasti lisätyötä. Vuonna 2009 osa henkilöstöhallinnon välittömästä työajasta on kirjattu Heltta-hankkeeseen henkilöstöasioiden sijaan. Tämä suorite kuuluu Valtiokonttorissa välillisiin suoritteisiin, joten sen työpanos vyörytetään kaikille loppusuoritteille. Vuonna 2008 lisättiin resursseja Valtiokonttorin omaan taloushallintoon kirjanpidon oikeellisuuden varmistamiseen ja valvontaan sekä Kieku-tietojärjestelmähankkeen pilotointiin liittyviin tehtäviin. Vuonna 2009 osa työpanoksesta on kirjattu Heltta-hankkeeseen kuten henkilöstöhallinnossakin. Lakiasioiden ja turvallisuuden työpanoksen väheneminen johtuu siitä, että yksi turvallisuusyksikön henkilöistä siirrettiin kokonaan Kieku-tietojärjestelmähankkeeseen eikä siten ole mukana tällä laskelmalla. Tietohallinnon työpanoksen vähenemistä selittää toisaalta edellä mainittu maksullisen toiminnan kasvu ja toisaalta useiden henkilöiden siirtyminen Valtion IT-palvelukeskuksen tehtäviin. Koska Valtiokonttorin on tarkoitus laajalti ottaa käyttöön Valtion IT-palvelukeskuksen palvelut, korvaavia rekrytointeja ei ole tehty. Osa omasta työstä on korvattu palveluiden ostamisella Toiminnan taloudellisuus Tulossopimuksen taloudellisuustavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2009 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tukitoiminnot Osana tuottavuustoimenpiteitä Valtiokonttori jatkaa kirjaamo- ja arkistotoimintojensa kehittämistä toimintojen keskittämisen jälkeen. (++) eams:n esitutkimus valmistui aikataulussaan. VALDAn käyttöönottoon tähtäävää projektia ei ole voitu asettaa vuoden 2010 tiukan resurssirajoitteen vuoksi.

18 15 Valtiokonttori toimii Kieku-tietojärjestelmähankkeen pilottivirastona. (+++) Valtiokonttori kirjanpitoyksikkönä ja työnantajavirastona osallistui aktiivisesti Kieku-tietojärjestelmähankkeen määrittelytyöhön ja katselmointeihin sekä valmisteli pilotointia yhdessä hankkeen edustajien kanssa. Kesäkuussa 2009 Valtiokonttori asetti oman pilotointihankkeen (Heltta). Työnjako viraston ja palvelukeskuksen välillä on vielä uudessa toimintamallissa vahvistamatta. Perusprosesseihin ei tehty vuoden 2009 aikana merkittäviä muutoksia. Valtiokonttorin Johdon tietojärjestelmä tullaan korvaamaan Kieku-tietojärjestelmän ominaisuuksilla. Valtiokonttori toimii myös Kiekuhankkeen koekonversiovirastona Menojen ja henkilötyövuosien kehitys Menolajien mukaisessa vertailussa tarkastellaan Valtiokonttorin toimintamenomomentilta sekä Valtion IT-palvelukeskuksen, Valtioneuvoston tietohallintoyksikön ja Valtiokonttorin palvelukeskuksen momenteilta maksettavien menojen kehitystä. Mukana ei siis ole erillisrahoitteisten hankkeiden menoja. Valtiokonttorin palkkamenot ovat kasvaneet noin 9,1 milj. euroa vuodesta Palkkamenot ovat kasvaneet johtuen Valtion IT-palvelukeskuksen perustamisesta Valtiokonttoriin sekä Valtiokonttorin palvelukeskuksen laajenemisesta. Lisäksi palkkamenoja nostivat yleiskorotukset sekä työnantajan palkkapoliittiset toimenpiteet. Palkkamenoihin on vaikuttanut myös henkilöstön rakenteellinen muutos asiantuntijapainotteisempaan suuntaan. Muut kulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta noin 14,2 milj. euroa. Valtion IT-palvelukeskuksen perustamisen ja Valtiokonttorin palvelukeskuksen laajenemisen lisäksi kulutusmenojen kasvuun edellisvuoteen verrattuna on vaikuttanut erityisesti käyttöpalvelumenojen kasvu ja Valtiokonttorin Yhteisten toimintojen maksullisen palvelutoiminnan kasvu. Kulutusmenojen hyppäyksellinen kasvu vuodesta 2006 vuoteen 2007 johtuu eläkejärjestelmän integraatioon liittyvistä menoista. Investointimenot kasvoivat edellisvuodesta 1,6 milj. euroa johtuen palvelukeskuksen laajentumisesta, Valtion IT-palvelukeskuksen perustamisesta Valtiokonttoriin sekä eräiden edelliseltä vuodelta siirtyneiden investointien toteutumisesta vuonna Toimitilamenot kasvoivat edellisvuodesta noin 0,7 milj. euroa. Toimitilamenoja kasvattivat Valtion IT-palvelukeskuksen tilojen vuokramenot, Valtiokonttorin palvelukeskuksen uuden toimipisteen perustaminen ja muutot.

19 16 Koko Valtiokonttorin menolajien kehitys vuodesta 2003 lähtien Milj. 45,00 Palkat Muut kul.m. Toimitilat Investoinnit 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, Vuoden 2009 lopussa Valtiokonttorissa oli töissä yhteensä 977 henkilöä. Uusina aloittaneita henkilöitä oli 357, josta 73 oli Valtion IT-palvelukeskuksen henkilöstöä ja 248 Valtiokonttorin palvelukeskuksessa aloittaneita. Henkilötyövuosia tehtiin Valtiokonttorissa vuonna 2009 yhteensä 816. Tässä luvussa ovat mukana myös kaikki erillisrahoitteisten hankkeiden henkilötyövuodet, joita kertyi noin 16 henkilötyövuotta. Alla olevan kaavion henkilömäärä sisältää myös kaikki erillisrahoitteiset henkilöt, mutta henkilötyövuosissa ovat mukana vain kaikki toimintamenomomenteilta rahoitetut henkilötyövuodet. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet eivät tältä osin siis ole kaaviossa vertailukelpoisia. Henkilöstön määrän merkittävä kasvu selittyy vuosien 2008 ja 2009 osalta Valtion ITpalvelukeskuksen perustamisella Valtiokonttoriin sekä Valtiokonttorin palvelukeskuksen kasvulla. Henkilöstön määrän kasvu vuosien 2007 ja 2008 osalta puolestaan selittyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen kasvun lisäksi erillisrahoitteisen toiminnan merkittävällä kasvulla. Valtiokonttorin toimintamenomomenteilta rahoitettavien henkilötyövuosien määrä kasvoi vuonna ,4 henkilötyövuoden verran ja oli 800,03 (616,63). Valtiokonttorin toimintamenomomentin henkilötyövuosien määrä oli 537,97 (536,10), Valtiokonttorin palvelukeskuksessa henkilötyövuosien määrä oli vuoden lopussa 199,92 (80,53) ja Valtion ITpalvelukeskuksen henkilötyövuositoteuma oli 62,15. Erillisrahoitettavien hankkeiden osalta henkilötyövuosien määrä vuonna 2009 oli 16,25 (20).