Valtiokonttori Tilinpäätös 2010

Transkriptio

1 Valtiokonttori Tilinpäätös 2010 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, Valtiokonttori Puh. (09) , Faksi (09) ,

2 2 (114) Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnan tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Pysyvien toimintamenosäästöjen toteuttaminen Hankkeet ja niiden hallinnan kehittäminen Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksen tavoitteet Henkilöstön määrä ja rakenne Työtyytyväisyys Henkilöstön koulutus, kehittyminen ja hyvinvointi Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAT TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT Allekirjoitus Tilintarkastajan merkintä

3 3 (114) LIITTEET LIITE 1: Suoritekohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperusteet LIITE 2: Valtiokonttorin maksullisen toiminnan suoritteiden maksullisuuden säädös ja päätösperusteet LIITE 3: Valtiokonttorin johtoryhmän seurannassa olevat hankkeet

4 4 (114) 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kertomusvuonna Valtiokonttori oli historiallisen muutoksen äärellä. Koko kertomusvuoden ajan valmistauduttiin siirtämään valtion eläketurvan toimeenpano Kuntien eläkevakuutuksen, sittemmin KEVA:n hoidettavaksi. Siirto tapahtui tavoitteiden mukaisesti aikataulussaan, mutta vaati toteutuakseen sitä valmistelleen henkilöstön työpanosta enemmän kuin oli osattu suunnitella. Samanaikaisesti organisoitiin Vakuutustoimialalla uudelleen Valtiokonttoriin jäävät vakuuttamistehtävät. Kieku-tietojärjestelmähankkeessa jatkettiin valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän toteutusta. Vuoden aikana testattiin yhteiset prosessit, työroolit ja Kiekutietojärjestelmän toiminnallisuudet. Hyväksymistestaukseen osallistui Valtiokonttorin, Palkeiden ja pilottivirastojen talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita. Vuoden loppuun mennessä saatiin ensimmäisen käyttöönottavan viraston, Valtiokonttorin, tuotantokäytön valmistelu valmiiksi ja Valtiokonttorin Kieku tuotantokäyttö aloitettiin Vuoden aikana jatkui myös useamman pienemmän tietojärjestelmän kehittäminen ja levittäminen hallinnon käyttöön. Kertomusvuoden keväällä tuotettiin ehdotus Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottostrategiaksi, joka sisältää käyttöönottojen aikataulun vuodesta 2011 vuoteen Aikataulu hyväksyttiin toukokuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kiekun käyttöönotot tulevat pääosin tapahtumaan hallinnonaloittain. Kansalaisille suunnattu julkishallinnon palvelujen portaali Suomi.fi uudistui lokakuun lopussa Uudistuksen myötä Suomi.fi-portaalin kautta löytyvät linkit kaikkien valtionhallinnon organisaatioiden ja kuntien palveluihin. Portaalin uuden version myötä kansalaiset pääsivät lähemmäksi tilannetta, jossa kaikki julkishallinnon palvelut ovat saatavissa yhden palvelu- ja asiointikokonaisuuden kautta. Näin käyttäjä löytää yhden osoitteen kautta kaikki julkisen hallinnon palvelut. Valtiokonttori toteutti sähköisen kanavan kansalaisten ja viranomaisten väliseen asiointiin. Kansalaisen asiointitili on merkittävä hanke kansallisen sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Kansalaisten kannalta asiointitili monipuolistaa asioimista viranomaisten kanssa. Se tarjoaa perinteisten asiointipisteiden lisäksi kansalaisen käyttöön yhden sähköisen toimitusosoitteen, jonka kautta hän voi vastaanottaa sähköisessä muodossa kaikki viranomaisilta nykyisin postitse saamansa päätökset ja asiakirjat. Vuoden 2010 aikana Valtion IT-palvelukeskuksessa siirryttiin useassa IT-palvelussa kehitysvaiheesta tuotantovaiheeseen. Valtion IT-palvelukeskuksen tarjoamien palvelujen käyttöönotosta tehtiin syksyllä 2010 aikatauluehdotus hallinnonaloille. Sen tavoitteena oli, että asian- ja aiheidenhallinnan tietojärjestelmä VALDA, Virkamiehen tunnistamisen luottamusverkosto Virtu, Valtion yhteinen tietoturvallinen tietoliikenneratkaisu VY-verkko, Valtion yhteinen viestintäratkaisu ja Valtion yhteinen työasemaratkaisu saataisiin kaikilla hallinnonaloilla käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtion henkilöstöpalvelut on toisen toimintavuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa verkostomaisen toimijan roolissa. Henkilöstökoordinaattoriverkoston kautta Valtion Henkilöstöpalvelut-yksikkö on ollut mukana henkilöstömuutoshankkeissa ja edistänyt uudelleensijoittamista valtionhallinnon sisällä. Hallinnonalojen henkilöstökoordinaattoriverkoston lisäksi jokaisella hallinnonalalla on saatu käynnistettyä oma henkilöstökoordinaattoriverkosto. Hankeseurantaan osallistuneiden virastojen vastausten mukaan uudelleensijoittumisia valtiolle oli yhteensä 179 ja muun työnantajan palvelukseen 80. Näin ollen koordinaattoritoi-

5 5 (114) minta on tuottanut valtiolle vähintään noin 15 milj. euroa säästyneinä irtisanomisajan yms. kustannuksina. Vuonna 2008 käynnistynyt rahoitusmarkkinoiden kriisi on pitänyt poikkeuksellisia markkinaolosuhteita yllä viime vuosina. Vuonna 2010 kriisi kärjistyi jälleen, tällä kertaa Kreikan vetämänä euroalueen maiden velkakriisiksi. Toimintaympäristön epävakaus ei ole vaikeuttanut Suomen valtion velanottoa. Valtion varainhankinnassa 2010 oli aktiivinen vuosi jälleenrahoitustarpeen edelleen noustua edelliseen vuoteen verrattuna. Nettolainanotto ylsi 11 miljardiin, ja aktiivisin varainhankinnan ajankohta ajoittui ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Rahoitustoimialalla jatkettiin vuonna 2010 pitkäjänteistä riskienhallintaa aravarahoituksessa. Ongelmakohteisiin ja -luottoihin liittyvien toimenpiteiden hallitulla hoitamisella on minimoitu valtion rahoitukseen liittyviä luottotappioita. Riskienhallintaan kuuluvat keskeisesti vuokrataloyhteisöille tehtävät rahoitusjärjestelyt ja talouden tervehdyttämistoimet. Vuotuisessa tulossopimuksessa sovittujen suoritus- ja kehitystavoitteiden toteutuminen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Arvion tavoitteiden toteutumisen asteesta tekee Valtiokonttorin johtoryhmä. Tavoitteen toteutuminen Tavoite saavutettiin Toteutui lähes suunnitellusti Toteutui vain osittain Ei toteutunut Vuoden 2010 tavoitteet 30,0 % 50,0 % 16,0 % 4,0 % Vuoden 2009 tavoitteet 48,6 % 37,1 % 14,3 % 0,0 % Vuoden 2008 tavoitteet 32,0 % 44,0 % 16,0 % 8,0 % Tulossopimuksessa olleista lähes 50 tavoitteesta 80 % on saavutettu joko täysin tai lähes. Lähes tavoitteen mukaisesti toteutuneissa useimmiten syynä täysin onnistuneesta suorituksesta jäämiseen olivat aikatauluviiveet. Kokonaan toteutumatta jäi kaksi tavoitetta. Toinen niistä oli yksi vaikuttavuustavoite, joita tulossopimukseen sisältyi yhteensä neljä. Toinen oli tavoite henkisten voimavarojen tunnusluvut. Tunnuslukuja viimeksi mainittuun tavoitteeseen sisältyy yhteensä kuusi. Tulos oli neljän tunnusluvun osalta edellisen vuoden kaltainen tai hieman sitä parempi, mutta huonompi kuin tavoite, ja kahdessa tunnusluvussa sekä edellisvuotista tulosta että tavoitetta huonompi. Asiakastyytyväisyyden taso eri palveluissa on pysynyt edelleen jokseenkin ennallaan, kouluarvosanoin noin kahdeksassa, kun tarkastellaan koko Valtiokonttoria yleisarvosanojen painottamattomalla keskiarvolla. Se vastaa edellisten vuosien tasoa. Henkilöasiakkaiden antamat yleisarviot ylittävät muutamia palveluita lukuun ottamatta arvosanan 8. Työnantaja-asiakkaiden antamat arviot sijoittuvat asteikolla kahdeksan molemmin puolin, mutta jäävät selvästi henkilöasiakkaita alhaisemmalle tasolle. Tasoa kokonaisuutena voidaan pitää hyvänä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkailta kysytyt arviot Valtiokonttorin kyvystä vastata ajan haasteisiin sekä Valtiokonttorin asiantuntemuksesta ja palveluhalukkuudesta ovat laskeneet hieman edellisestä vuodesta kaikilla toimialoilla. Arviot ovat edelleen kuitenkin hyvällä tasolla asettuen välille 3,5-4 viisiportaisella asteikolla. Leimaavinta henkilöstöasioiden näkökulmasta kertomusvuodelle on jälleen iso henkilöstön määrän ja rakenteen muutos, joka heijastelee likipitäen kaikkiin henkilöstötunnuslukuihin. Vuoden 2010 alusta Valtiokonttori on ollut jälleen pienemmän kokoluokan virasto, kun Valtiokonttorin palvelukeskus siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Palkeet-virastoa ja vei mennessään noin 300 henkilöä. Myös henkilöstön koulutus- ja ikärakenne palautuivat lähelle vuoden 2006 lukuja aikaan ennen Valtiokonttorin palvelukeskuksen laajenemista. Uusi muutos

6 6 (114) on kuitenkin koettu vuoden 2011 alusta, jolloin eläketoimeenpanon siirto KEVAan tapahtui. Jäljelle Valtiokonttoriin jäi enää noin 500 henkilöä. Valtiokonttori alitti reilusti tulossopimuksessa asetetun henkilötyövuositavoitteen Valtion perustoimintamenomomentilta palkatun henkilöstön osalta. Muille momenteille eikä erillismäärärahoihin tavoitetta ole asetettu. Perustoimintamenomomentin henkilötyövuodet jäivät 29 htv alle tavoitteen. Tähän tulokseen pääsemistä auttoi vuoden 2009 syksyllä käynnistynyt Valtiokonttorin sisäisen liikkuvuuden ohjelma SILI, jonka puitteissa kaikkiin täytettäväksi tuleviin tehtäviin etsittiin ensin sopivaa henkilöä viraston sisältä. Sisäisesti saatiin sijoitetuksi henkilö hoitamaan 15 avoimeksi tullutta tehtävää. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden järjestellä tehtäviä uudelleen monissa tapauksissa. Valtiokonttorin perustoimintamenoissa siirtyneen määrärahan määrä oli vuoden päättyessä noin 20 milj. euroa. Siirtyvän määrärahan määrä kasvoi edellisen vuoden lopusta noin 4 milj.euroa. Osa kasvusta aiheutuu suunniteltua suuremmista tuloista ja osa mittavista säästötoimista, joihin Valtiokonttorissa ryhdyttiin kertomusvuoden aikana, kun alkoi näyttää siltä, että vuoden 2011 määräraha talousarviossa on jäämässä aiempaa selvästi pienemmäksi. Eläkkeiden hoitokulun kustannusvastaavuus toteutui oleellisesti suunniteltua parempana, ja tulos näyttää ylijäämää noin 6 milj. euroa. Valtion IT-palvelukeskuksen kahdella nettobudjetoidulla toimintamenomomentilla jäivät sekä tulot että menot selvästi pienemmäksi kuin talousarviota laadittaessa oli suunniteltu. Talousarvioluvut oli suunniteltu siinä vaiheessa, kun toiminta oli ollut käynnissä vasta muutaman kuukauden, eikä tulevasta toiminnasta voinut olla kovin selkeää kuvaa. Menosäästöt aiheutuivat sekä suunniteltua hitaammin edenneistä palveluiden käyttöönotoista ja kehittämishankkeista että Valtiokonttoria kokonaisuudessaan koskeneista säästöpäätöksistä. Maksullisessa toiminnassa palveluiden toteutumattomuus näkyy suoraan pienemmäksi jääneissä tuloissa.

7 7 (114) 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisen tulossopimuksen toteutuminen arvioidaan (+/-)-arviointimenetelmää käyttäen seuraavasti: (+++) Kolme plussaa voidaan antaa silloin, kun tavoite saavutettiin. (++) Kaksi plussaa voidaan antaa silloin, kun tavoitteen toteutuminen eteni suunnitelman mukaan ja tavoite saatiin lähes toteutettua. (+) Yksi plussa voidaan antaa silloin, kun tavoite toteutui vain osittain ja (-) miinus annetaan silloin, kun tavoite ei toteutunut. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Vuonna 2010 talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen tietojärjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2010: jatketaan Kieku-tietojärjestelmähanketta toteuttamalla hankkeen vuodelle 2010 suunnitellut tehtävät. Tehtävien toteutuksella luodaan valmiuksia pilottikäyttöönottojen toteuttamiselle vuonna 2010 sekä hankkeen jatkoetenemiselle. Tehtävät toteutetaan pysyen hankkeen aikataulussa ja budjetissa. tuotetaan ministeriöitä ja virastoja varten ns. käyttöönottostrategia vuosille ja valmistellaan tarvittavat asiakirjat valtiovarainministeriölle hankkeen toisen vaiheen rahoituksen järjestämiseksi. huolehditaan tietojärjestelmän käyttöönottoa edeltävästä virastojen valmistelutyöstä. (++) Kieku-tietojärjestelmähankkeen toteutusvaihe viivästyi ja hyväksymistestausvaiheeseen siirryttiin noin kaksi kuukautta alun perin suunnitellusta myöhässä. Hyväksymistestaus saatiin päätökseen syksyn aikana ja Valtiokonttori siirtyi tuotantoon 2011 alusta. Tavoitteena on saada järjestelmä kelpuutus suoritettua maaliskuun 2011 loppuun, jotta vastuu järjestelmästä voidaan siirtää tuotanto-organisaatiolle. Hankkeessa keskitytään tuleviin käyttöönottoihin. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa arvioitiin, että vaiheen 1 kokonaismenot vuosina lisääntyvät käyttöönottoaikataulun muutoksen vuoksi noin 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2008 tehdystä noin 49 milj. euron kokonaiskustannusarviosta. Hankkeen aikataulun viivästyminen siirsi vuoden 2010 maksatuksia vuodelle 2011 ja vuodelle 2010 myönnettyä rahoitusta jäi käyttämättä. Vaiheen 1 kokonaiskustannusten osalta tilanne on kuitenkin edelleen tiukka. Käyttöönottostrategian valmistelu ja jatkovaiheen rahoituksen suunnittelu toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Vaiheen 1 B (sisäasianministeriön hallinnonala) ja vaiheen 2 alun (valtiovarainministeriön hallinnonala) käyttöönottojen suunnittelu ja muu valmistautuminen käynnistettiin. Valtion velan salkunhallinta tuottaa toimeksiantajan päättämää vertailusalkkua paremman taloudellisen tuloksen annettujen riskilimiittien puitteissa. (-) Velanhallinnan kumulatiivinen kokonaistuotto suhteessa vertailusalkkuun laski vuonna Kokonaistulos koko vuoden osalta oli selkeästi negatiivinen. Kokonaistuloksen kehitykseen vaikuttivat voimakkaimmin valtion velanoton kasvaneet määrät ja pidemmät lainamaturiteetit suhteessa vertailusalkkuun sekä samanaikaisesti tapahtunut swap -korkojen ja Suomen valtion viitelainakorkojen välisen korkoeron kasvu.

8 8 (114) Toteutetaan valtion eläketurvan toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirto henkilöasiakkaiden palvelutuotannon osalta Kuntien eläkevakuutukseen siten, että tehtävät ja niitä hoitava henkilöstö siirtyvät (+++) Hanke eteni aikataulun ja suunnitelmien mukaisesti. Lakimuutokset hyväksyttiin kesäkuussa ja palvelutuotanto eläketurvien toimeenpanossa alkoi Kevassa Kaikkiaan Kevaan siirtyi Valtiokonttorista 138 henkilöä. Siirtyneiden henkilöiden aiheuttama palkallinen henkilötyövuositoteuma oli vuonna ,7 henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan Valtiokonttorissa tehtiin Kevaan siirtyvää työtä 130,8 palkallisen henkilötyövuoden verran. Henkilötyövuositoteumaan on laskettu mukaan kaikista niistä henkilöistä, joiden oli alun perin tarkoitus siirtyä Kevaan, vuoden kuluessa kertynyt palkallinen henkilötyö. Toisin sanoen mukana htv-laskennassa ovat myös ne henkilöt, jotka jäivät eläkkeelle, irtisanoutuivat tai siirtyivät toisen työnantajan tehtäviin vuoden 2010 aikana. Valtiokonttori edistää henkilöstön uudelleen sijoittumista koko valtion budjettitaloudessa kehittäen hankeseurantaa ja virkasiirtojen määrää Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön ja henkilöstökoordinaattoriverkoston avulla yhteistyössä VM:n kanssa. (+++) Hallinnonalojen henkilöstökoordinaattoriverkoston kanssa on kehitetty kordinaattoritoimintaa aktiivisesti etsien uusia yhtenäisiä toimintamalleja eri osa-alueilla. Lisäksi kaikki hallinnonalakohtaiset henkilöstökoordinaattoriverkostot on käynnistetty ja kokouksissa seurataan käytännössä hankkeiden etenemistä sekä luodaan yhtenäisyyttä toimintatapoihin. Hankeseuranta toteutettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Uudelleensijoittumisia valtiolle oli kyselyssä yhteensä 179 ja muun työnantajan palvelukseen 80. Näin ollen koordinaattoritoiminta on tuottanut valtiolle noin 15 milj. euroa säästyneinä irtisanomisajan yms. kustannuksina. Loppuvuonna hankkeiden käynnistyminen on selvästi hidastunut, ja uudelleensijoittuvien henkilöiden määrittelyä ei vielä ole monessakaan virastossa tehty. Jo käynnistyneissä muutoshankkeissa on toteutettu sekä henkilöstön informaatiotilaisuuksia että työnhakuvalmennuksia uudelleensijoittumisen tueksi. Näin ollen on siis kehitetty valmiuden rakentamista ennakoidusti muutostilanteita varten. Varmistetaan lainarahoituksen kustannustehokkuus, saatavuus ja valtion maksuvalmius kaikissa suhdannetilanteissa. VM huolehtii siitä, että tieto valtion rahoitustarpeista välitetään riittävän ajoissa rahoitustoimialalle. (+++) Vuoden 2010 aikana toteutettiin 2 uutta euromääräistä viitelainan liikkeeseenlaskua, kuten oli suunniteltu. 10-vuotinen laina laskettiin liikkeeseen maaliskuussa ja 5- vuoden laina syyskuussa. Molemmat olivat määrältään 4 mrd. euroa. Lisäksi järjestettiin yhteensä 4 obligaatiohuutokauppaa (yhteismäärältään miljoonaa euroa). Rahoitustarpeen täyttämiseksi emittoitiin myös velkasitoumuksia sekä EMTNlainaohjelman alla toteutettuja lainoja.

9 9 (114) Kaikkien yllämainittujen varainhankintakanavien käyttö oli ongelmatonta ja varainhankinta kustannustehokasta. Suomen valtion velanotossa ei ole toistaiseksi koettu joidenkin euromaiden velkakriisien seurauksena kustannuspaineita. Tieto ennakoidun varainhankintatarpeen vähentymisestä vuoden aikana välittyi VM:stä Valtiokonttorille oikeaaikaisesti. Varmistetaan valtionvelan hallintaan tarvittavien korkeatasoisten resurssien riittävyys sekä ennakoidaan Suomen valtion velanottoon mahdollisesti vaikuttavat hinnoittelupaineet. (+) Valtion velanoton nopea kasvu sekä muuttuneessa markkinatilanteessa lisääntyneet riskienhallinnan tarpeet ovat asettaneet uusia vaatimuksia koko valtion velanhallinnan toiminnalle. Nykytrendin jatkuessa pullonkauloja voi syntyä riskienvalvonnassa, back office-toiminnassa sekä velan raportointiin liittyvissä tehtävissä. Tilanteeseen on reagoitu ja lisäresurssointia suunnitellaan. Hoidetaan pankkien varainhankinnan valtiontakausten myöntäminen, avustetaan mahdollisesti viennin rahoitukseen liittyvissä tehtävissä sekä hoidetaan määräyksestä muut suhdannetilanteesta mahdollisesti aiheutuvat rahoitustehtävät. (+++) Valtiokonttorin tehtävänä on ollut myöntää ja hallinnoida suomalaisille vakavaraisille pankeille annettavia väliaikaisia valtiontakauksia. Eduskunnan päätöksen mukaisesti valtuudet takausten myöntämiseen päättyivät vuoden 2010 lopussa. Valtiokonttori ei saanut yhtään takaushakemusta. Valtiokonttori on työ- ja elinkeinoministeriön valtuuttamana ja eduskunnan päätöksen mukaisesti neuvotellut lainasopimuksen ja hallinnoinut lainoja Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoiminnan rahoittamiseksi. Valtiokonttori on osallistunut toimenpiteisiin, joiden tarkoitus on lieventää finanssikriisin vaikutuksia euro-alueella sekä Islannissa ja Latviassa. Valtiokonttori on toiminut muiden euroalueen maiden ja kansainvälisen Valuuttarahaston Kreikalle myöntämän lainaohjelman asiamiehenä lainan maksuliikenteessä. Pohjoismaiden Islannille myöntämän rahoituksen osalta Valtiokonttori on toiminut Suomen lainaosuuden hoitajana. Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa neuvotellut osallistumisesta Latviaa koskevan vakautusohjelman rahoitukseen. Lainasopimus on allekirjoitettu syyskuussa Aravalainojen riskienhallinnan kehitystyön tuloksena saatetaan toimivaksi ja käyttöön vuoden 2010 aikana luottoriskiä ennakoiva malli sekä lainojen vakuusarvojen malli. Työssä hyödynnetään sähköisellä tiedonkeruujärjestelmällä SARTilla kerättyjä tietoja. Toimenpiteet tukevat erityisesti aravarahoitukseen liittyvää riskienhallintaa ja toimenpiteitä valtiolle aiheutuvien luottotappioiden minimoimiseksi. (++) Vakuusarvo- ja luottoriskimalli valmistui aikataulussaan vuoden 2010 lopussa. Rakennettujen mallien avulla antolainaustoiminta pystyy parantamaan riskienhallintaansa ja ennakoivaa toimintaansa. SART:ssa saatiin syksyyn mennessä kerätyksi kolmelta vuodelta noin 750 vuokrataloyhteisön tiedot, mikä on vuokratalofuusioista johtuen hieman edellistä vuotta pienempi määrä (807). Dataa ja tunnuslukuja voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi päätösten ja riskienhallinnan tukena. Asiakas- ja vertailuryhmäkohtaiset SART-yhteenvetotiedot on otettu käyttöön osana luottoesitysmateriaalia.

10 Valtioneuvoston IT-palvelujen kehittämistä toteutetaan asiakkaiden kanssa sovitun/sovittujen toteutussuunnitelman/-suunnitelmien mukaisesti. 10 (114) (++) Ministeriöpalveluissa toimintamallia on kehitetty kehys- ja talousarviosuunnitelmien mukaan kohti yhtenäisempiä palvelumalleja, omakustannushinnoittelua ja laajempia palvelukokonaisuuksia. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön kanssa on käyty neuvotteluja tulevia vuosia koskevista työnjakomuutoksista. Lisäksi on osallistuttu Valtioneuvoston kanslian tietohallintostrategian valmisteluun. Maa- ja metsätalousministeriötä koskeva palvelulaajennushanke on edennyt muutetussa aikataulussa. Puolustusministeriön osalta käynnistettiin käyttäjätukipalvelun laajennushanke. Muiden laajan palvelun asiakkaana olevien/asiakkaaksi tulevien ministeriöiden kanssa käynnistettiin myös käyttäjätukipalvelujen laajennushanke. Taskupostipalvelun piiriin on viety VM, VNK, PLM, TEM, UM ja MMM. Käyttöpalvelun siirto uuden palvelutoimittajan hoidettavaksi on toteutunut. Käyttöpalveluissa on kiinnitetty huomiota varmistuspalveluiden valvontaan ja ylläpitoon. Varmistusjärjestelmän uudistamisprojekti saatiin päätökseen. Budjetti- ja kehystietojärjestelmää (Buketti) ja Valtioneuvoston yhteiskäyttöistä työryhmäjärjestelmää (Vatry) koskevat hankkeet ovat edenneet jonkin verran aikataulustaan myöhässä. Kansalaisten kriisiportaali (VNK) on valmistunut ja siitä on tehty käyttöpalvelun ylläpitosopimus. Valtion IT-palveluissa VIP osallistuu ValtIT-strategian mukaisesti valtiovarainministeriön käynnistämiin esitutkimuksiin ja ottaa vastuun kehityshankkeiden määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta ja tuotannosta. (++) VIP on ottanut Valtion IT-toiminnan johtamisyksikön (ValtIT) kanssa sovitulla tavalla vastuun seuraavista kehityshankkeista: Sähköinen asiointi (tunnistuspalvelu, asiointitili, asiointialusta, kansalaisen kotisivu) Suomi.fi Yhteentoimivuus (valtion kokonaisarkkitehtuuri, VIA) Yhteiset tietojärjestelmät (VALDA, VIRTU) IT-infrastruktuuri (VY-verkko, viestintäratkaisu, työasema- ja käyttäjätuki) Tietoturva ja varautuminen Hankkeiden käyttöönotto etenee, mutta on ollut odotettua hitaampaa. Valtiovarainministeriö vastaa vielä sähköisen asioinnin osalta kansalaisen kotisivun, yhteentoimivuuden osalta valtion kokonaisarkkitehtuurin sekä IT-infrastruktuurin osalta työasema- ja käyttäjätuen etenemisestä. VIP kuitenkin osallistuu ensimmäiseksi mainittua lukuun ottamatta työhön.

11 11 (114) Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Valtiokonttorin budjetoimat siirtomenot ovat: Siirto valtion eläkerahastosta Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen Siirrolle valtion eläkerahastosta ei aseteta vaikuttavuustavoitetta, koska siirto perustuu valtion eläkelakiin (1295/2006). Valtion eläkerahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka on 40 % lain piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuvasta vuotuisesta menosta. Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset ja muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot aiheutuvat viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvasta Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamisesta, jolle ei ole asetettu vaikuttavuustavoitteita. Valtiokonttori toteuttaa osaltaan koko eläkejärjestelmän yksinkertaistamista VILMA-toimintatavan kautta. Valtiokonttori kerää valtion virastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitoksilta vakuutusmaksuja vahingon- ym. korvauksista Valtiokonttorin suorittamia tapaturmakorvauksia, taloudellisen tuen, liikennevahinko- sekä muita korvauksia vastaavista maksuista. Tälle toiminnalle ei ole asetettu vaikuttavuustavoitteita. Valtiokonttori on usean vuoden ajan tehnyt riskienhallintatyötä vahinkotapahtumien vähentämiseksi esim. Kaiku-Luotain-ohjelman kautta. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastamiseen varaudutaan vuosittain, sillä annetut sitoumukset on vaadittaessa maksettava ja lunastukseen varauduttava. Vuonna 2010 sitoumuksia ei lunastettu.

12 12 (114) 1.3 Toiminnan tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulossopimuksen tuottavuustavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Otetaan käyttöön virastossa valtion yhteisiä IT-palveluita VIP:n järjestämänä: vuoden 2010 aikana luodaan edellytykset sille, että Valtiokonttori voi ottaa käyttöönsä valtion yhteiset perustietotekniikkapalvelut ja viestintäjärjestelmäpalvelut vuonna 2011 ja valtion yhteisen tietoliikenneratkaisun sekä Virtu-palvelun vuonna (++)Valtion yhteiseen turvalliseen tietoliikenneverkkoon liittymishanke aloitettiin syksyllä Käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2011 puolelle VY-verkon palveluiden valmiudesta johtuen. Valtiokonttori on siirtynyt VY-Verkon käyttäjäksi Tämän jälkeen Valtiokonttori voi luopua osasta nykyisistä tietoliikenneyhteyksistään ja -palveluistaan sitä mukaa kun tarvittavat VY-verkon palvelut ovat käytettävissä. Integraatiopalvelua (VIA) on otettu käyttöön mm. Kieku-hankkeessa ja Kiekutietojärjestelmän käyttöönottohankkeessa (Heltta). Virastotasoisen käyttövaltuushallinnan määrittelyn aloittaminen on siirtynyt vuodelle 2011, syynä siirtymiselle on ollut tarvittavan resurssoinnin puuttuminen. VALDA-tietojärjestelmäratkaisuun liittymisen valmistelutyö on jouduttu siirtämään Kiekun käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Virtu-luottamusverkostoon liittymistä ei ole aloitettu resurssisyistä. Asiointitili-palvelun osalta valmistelu aloitetaan vuoden 2011 aikana (Valtiokonttori ei ole palvelua ensimmäisenä käyttöönottavien joukossa). Käynnistetään yhteistyö Hausin kanssa tavoitteena siirtää soveltuvat valtion virastoihin ja laitoksiin kohdistuvat koulutustilaisuudet Hausin toteutettavaksi. (++) HAUSin ja Valtiokonttorin välinen yhteistyö käynnistettiin ja sille perustettiin ohjausryhmä. Tapahtumakohtaista valmistelutyötä tehtiin useilla eri osa-alueilla. Yhteistyössä Hausin kanssa aloitettiin Kaiku-kehittäjäkoulutus. Lisäksi kehitettiin yhteistyömalli Kieku-koulutuksiin, jota pilotoitiin VK:n oman käyttöönoton yhteydessä. Valtiokonttorin esimiespassin suunnittelu aloitettiin yhteistyössä HAUSin kanssa syksyllä. VIP:n tietoturvapalvelut ryhmä on toteuttanut yhteistyössä HAUSin kanssa ICTvarautumisen ja tietoturvatasojen suunnitteluun ja vaatimuksiin sekä tietoturvallisuusasetukseen liittyvää asiantuntijakoulutusta. Valtion henkilöstöpalvelut on suunnitellut uudelleensijoittumisen tueksi työnhakuvalmennuksen, jossa yhtenä yhteistyökumppanina on HAUS. Otetaan vuoden 2010 aikana käyttöön uudelleenkilpailutetut käyttöpalvelut koko Valtiokonttorin toiminnassa ja parannetaan siten käyttöpalvelutoiminnan kustannustehokkuutta. (+) Käyttöpalveluja koskeva hankintapäätös tehtiin maaliskuussa ja sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa. Käyttöpalveluiden käyttöönottohanke asetettiin ja työt ovat käynnistyneet suunnitellusti. Järjestelmiä ei kuitenkaan ole siirretty uuteen käyttöpalveluun suunnitelman mukaan vuonna 2010, johtuen käyttöpalvelutoimittajasta aiheutuneesta

13 13 (114) viiveestä. Kustannusten alenemisen vaikutukset on huomioitu toimialojen ja yksiköiden suunnitelmissa. VIP:n tietoturvaryhmä on ollut aktiivisesti mukana tietoturvan takaamisessa. VK:n riskienhallinta suoritti tietoturva-auditoinnin toimittajan palveluille. Valtiokonttori pyrkii Valtion henkilöstöpalvelut-yksikön tehokkaan toiminnan avulla lisäämään vuonna 2010 sekä hallinnonalojen sisäisten että hallinnonalarajat ylittävien virkasiirtojen lukumäärää verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen. Valtiokonttori luo ja vakiinnuttaa mittarit, joilla seurataan hallinnonalojen sisäisten ja hallinnonalarajat ylittävien virkasiirtojen lukumäärää. Vuoden 2009 hallinnonalarajat ylittävien virkasiirtojen lukumäärästä vähennetään tätä vertailua tehtäessä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät virkasiirrot. (+++) Virkasiirtojen lukumäärää on pyritty lisäämään tehostamalla avoimien paikkojen ilmoittamista virkajärjestelyyn kaikilla hallinnonaloilla. Koordinaattoritoiminnan avulla on lisätty esimiesten tietoutta virkajärjestelyistä ja haastatteluvelvoitteesta osaamisen kohdatessa. Muutoksen kohteena olevia on hankeseurannan mukaan sijoittunut uudelleen yhteensä 179 ja 80 muun työnantajan palvelukseen. On huomioitava, että kaikkia hankkeita ei ole vielä ilmoitettu hankeseurannassa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät virkasiirrot eivät ole edellä mainituissa luvuissa mukana. Uudelleensijoittumisen tueksi on suunniteltu työnhakuvalmennus. Toimijoita on kolme; Haus, Humap sekä HRV-palvelut. Kaikkien toimijoiden kanssa on sovittu konsepti ja hinnat peruspaketille, jonka virastot voivat tilata uudelleensijoitettaville. Virkajärjestelyprosessi on valmis ja sen läpivientiä virastojen omiin rekrytointiprosesseihin on pyritty tehostamaan koordinaattoriverkoston avulla. Parannetaan Valtiokonttorin vastuulla olevien hankkeiden tuloksellisuutta kehittämällä hankkeiden johtamista, suunnittelua ja seurantaa Valtiokonttorin sisäisen hanketoimiston avulla. Hanketoimistolla on myös yhteys VM:n hankearviointitoimintaan. (++) Valtiokonttorin hankeraportointimenettely on uudistettu ja ohjeistettu. Kuusi uuden mallin mukaista raportointikierrosta ja hankesalkkuanalyysia on toteutettu vuoden 2010 aikana. Hankejohtamiseen liittyviä valmennustarpeita on tunnistettu vuoden 2010 toiminnan perusteella ja niiden toteuttaminen suunnitellaan vuonna 2011 viimeisteltävässä hankehallinnan kehittämissuunnitelmassa. Projekti-päällikkösertifioinnin osalta toteutettiin valmennuksia sekä sertifiointitilaisuus suunnitelman mukaisesti. Kaikki projektipäällikkösertifiointiin osallistuneet läpäisivät sertifiointikokeen (8 henkilöä). Hankehallinnan mittaristoa on kehitetty hankeraportoinnin yhteydessä sekä hanke- että hankesalkkutasolle. Näistä jälkimmäinen vaatii vielä kehittämistä. Valtiokonttorin hankkeiden ja projektien raportoinnin ja seurannan monipuolistamista on suunniteltu Kieku-tietojärjestelmän tarjoamia laajempia raportointimahdollisuuksia hyödyntäen kehittämällä projektiseurantakohdetta. Projektipäälliköille järjestettiin erityinen koulutus projektikoodista ja hankkeiden raportoinnista Kiekussa.

14 14 (114) Käynnistetään yhteistyö Palkeet-palvelukeskuksen kanssa onnistuneesti eri osa-alueilla sekä otetaan pilottina yhteistyössä Palkeiden kanssa Kieku-tietojärjestelmä Valtiokonttorikirjanpitoyksikön käyttöön siten, etteivät prosessien laatu ja tuottavuus heikkene. (++) Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottohanke Heltta on edennyt suunnitellusti Kiekuhankkeen aikataulujen puitteissa. Heltta-hankkeessa on mukana myös Palkeet. Käytännön asioita ml. prosessien kehittäminen sähköisen taloushallinnon tavoitteen saavuttamiseksi työstettiin yhdessä toimialojen ja Palkeitten kanssa eri osa-alueilla. Palvelukeskuksessa yhtenäiset toimintatavat hakevat vielä muotoaan, mutta jäsennellympään suuntaan ollaan menossa. Palkeilta palveluntuottajana odotamme myös enemmän toimintamalleja uusiin tilanteisiin kuin mitä he VK-asiakkaalle antavat. Toteutetaan valtion matkustusstrategian tavoitteita lisäämällä videoneuvottelujen ja verkkokokousten käyttöä ja vakiinnuttamalla vuonna 2009 aloitettu uuden matkahallintajärjestelmän käyttö. (++) Valtiokonttori antoi omat valtion matkustusstrategiaan pohjautuvat matkustusohjeensa syksyllä Tämän lisäksi Valtiokonttorissa järjestetään aina, kun se on mahdollista, toimipisteiden väliset kokoukset puhelin- ja videoneuvottelutekniikkaa hyödyntäen. Toimialojen ja yksiköiden sisäiset seminaarit ja vastaavat kokoukset järjestetään pääsääntöisesti Valtiokonttorin omissa tiloissa pääjohtajan päätöksen perusteella. Kokousdelegaatioiden kokoon ja matkustusvälineiden valintaan kiinnitetään huomiota jo matkamääräystä annettaessa. Valtiokonttori käyttää matkustuspalveluita hankkiessaan kattavasti Hanselin puitesopimustoimittajia. Parannetaan toimistotyön tuottavuutta vakiinnuttamalla käyttöön videoneuvottelu-, etäkokous- sekä pikaviestintävälineet sekä päivittämällä välineet valtion yhteisen ratkaisun mukaisiksi, kun ne ovat saatavilla. (+++) Valtiokonttorin digitaalisen kokous- ja neuvottelutekniikka (ml. videoneuvottelutoiminnot, pikaviestintä sekä sähköisesti jaettava kokouspöytä) muutettiin vuoden 2010 aikana omista sopimuksista valtion puitesopimusten piiriin. Samalla ne laajenivat kattamaan myös yhteistyökumppanit. Näitä yhteyksiä käytetään säännölliseen yhteydenpitoon Valtiokonttorin Helsingin ja aluetoimipisteiden välillä. Valtiokonttorin Ympyrätalon ja Lappeenrannan toimipisteestä on avattu videoneuvotteluyhteys valtiovarainministeriön Aleksanterinkadun neuvotteluhuoneisiin ja laitteita käytetään aktiivisesti lähes päivittäin. Valtaosa Palkeiden kanssa käytävistä neuvotteluista tapahtuu joko puhelin- tai videoneuvotteluna.. Kieku-tietojärjestelmähanketta tukevat talous- ja henkilöstöhallinnon referenssiryhmät käsittelevät viivytyksettä kaikki Kieku-tietojärjestelmähankkeelta tulevat säädös- ja ohjeistusmuutostarpeisiin sekä toimintatapojen yhtenäistämiseen liittyvät kysymykset. Referenssiryhmien työssä noudatetaan tietojärjestelmähankkeen yhteydessä kehitettävää talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyö- ja hallintomallia. (+++)Talous- ja henkilöstöhallinnan referenssiryhmät ovat kokoontuneet 5 kertaa. Yhteiskokouksissa on käsitelty esimerkiksi käyttöönottoon liittyviä asioita, Kiekun seurantakohteita sekä palkkakustannusten jako-kysymystä. Lisäksi referenssiryhmien jäsenet osallistuivat Palkeiden palvelukuvausten katselmointiin.

15 15 (114) Joulukuussa asetettiin referenssiryhmät vuodelle Ryhmien toimintakenttä laajenee kattamaan myös Kieku-tietojärjestelmän ulkopuolella olevat talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin ja välineisiin liittyvät asiat. Valtiokonttori laatii toimintasuunnitelman matkustusstrategian toimeenpanosta ja tukee omilla toimenpiteillään valtion matkustusstrategian toimeenpanoa, matkahallinnon toimintaprosessien yhtenäistämistä ja uuden kilpailutetun matkahallintajärjestelmän käyttöönottoa. (+++) Toimintasuunnitelma matkahallinnon strategian toimeenpanosta toteutettiin. Yhdessä VM:n ja HAUS:in kanssa suunniteltiin ja toteutettiin kuusipäiväinen matkahallinnon osaajaohjelma sekä syksyllä matkahallinnon teemapäivä. Kaikki travel-palvelun asiakkaat (50 kirjanpitoyksikköä) siirrettiin uuden M2-palvelun käyttäjiksi tavoiteaikataulussa mennessä. Tuetaan sähköisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen käyttöönottoa. Vuoden 2010 loppuun mennessä: sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyyden aste on 76 % valtiolle tulevat ostolaskut ovat kaikki verkkolaskuja valtiolta lähtevistä myyntilaskuista 10 % on verkkolaskuja sähköisen laskutuksen valmius on 95 %:lla valtion laskutusvolyymistä otetaan käyttöön laskujen kierrätysjärjestelmän (Rondo) uusi versio varmistetaan SEPA-toiminnallisuuksien käyttöönoton eteneminen siten, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikilla valtion kirjanpitoyksiköillä on SEPA-valmius. (++) Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyyden aste oli 77 % (ks. tavoite 32). Valtiolle tulevista ostolaskuista lähes 50 % oli vuoden lopussa verkkolaskuja. Verkkolaskujen osuuden kasvu on hidasta eikä tavoitetta saavutettu. Verkkolaskuportaali parantaa tilannetta vuonna Valtiolta lähtevistä myyntilaskuista noin 4 % on verkkolaskuja. Valtaosa laskujen saajista on yksityishenkilöitä ja kuluttajien tottumusten muuttaminen on haasteellista. Asian edistämiseksi on pidetty yhteistyöpalavereja pankkien kanssa. Sähköisen laskutuksen valmius on noin 96 %:lla valtion laskutusvolyymista ja tavoite on tältä osin saavutettu. Muiden kuin verkkolaskujen käsittely on siirtynyt Palkeista Itellan tulostuspalveluun. Rondon R8-version pilotointi saatiin vietyä onnistuneesti läpi siten, että Suomenlinnan hoitokunta siirtyi tuotantokäyttöön. Myös Valtiokonttori otti uuden version käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen. SEPA-toiminnallisuuksien käyttöönotto on edennyt kirjanpitoyksiköissä ja Palkeissa laadittujen projektisuunnitelmien pohjalta. Palkeitten asiakkaiden reskontra-aineisto välitetään pankkiin SEPA-muotoisena lukuunottamatta joitain ulkomaanmaksuaineistoja. Muiden kirjanpitoyksiköiden osalta käyttöönottoon liittyviä pankkisopimuksia valmistellaan ja osassa reskontra-aineistojen välitys pankkiin tapahtuu jo SEPA-muotoisena.

16 16 (114) Otetaan käyttöön tietojärjestelmäpalveluiden tuki- ja ylläpitomalli sekä siihen kilpailutettu tapahtumahallintajärjestelmä (Tiketti) virastojen ja palvelukeskusten (VIP, Palkeet) väliseen yhteydenpitoon. (++) Tietojärjestelmäpalveluiden tuki- ja ylläpitomalli on otettu Palkeissa käyttöön ensimmäisten asiakkaiden osalta. Tikettijärjestelmän pilotointi aloitettiin Palkeissa maaliskuussa alun perin suunniteltuun nähden viisi kuukautta myöhässä. Tuotanto aloitettiin syys-lokakuussa 10 kk aikataulusta myöhässä. Viivästyminen johtui pääasiassa ohjelmiston sekä palveluympäristön korjauksista. Valtiokonttori otti Tikettijärjestelmän käyttöön Järjestelmän esittely on ollut mukana Kieku-koulutuksissa. Tikettijärjestelmän omistaa Valtiokonttori ja prosessin Palkeet. Valtiokonttori on rahoitustoiminnan osaamiskeskuksena aktiivisesti mukana konsernipalveluiden kehittämistyössä. (++) Kysyntä Valtiokonttorin rahoituspalveluille on kasvamassa. Rahoitustoimiala jatkaa osallistumistaan korontasaustoimintaan, Aran varainhankintaan ja ydinjätehuoltorahaston sijoitussalkun hoitoon. Painopisteenä on ollut viennin rahoitukseen liittyvä toiminta. Tämän lisäksi taloudellisen tilanteen myötä on varauduttu myös muihin tilapäisiin tehtäviin kuten ja pankkien varainhankinnan valtiontakausten myöntämiseen. Lisäksi on hankittu rahoitusta Maatalouden interventiorahaston puolesta, jonka toiminta ja varainhankintatarve oli poikkeuksellisen aktiivista vuonna Käynnistettiin selvitys muiden virastojen valuuttakaupankäynnin hoitamisesta. Tuetaan valtionhallinnon työelämän kehittämistä, henkilöstöriskien hallintatyötä ja työurien kestävää jatkamista Kaiku-palveluilla. (++) Valtion virastojen henkilökunnalle ja Kaiku-palveluntuottajaverkostoon kuuluville yrityksille tarkoitettu kehitystori järjestettiin toukokuussa teemalla muuttuva organisaatio. Eri virastoja on tuettu työhyvinvointityössä uusina aihealueina työyhteisösovittelu, hajautetun työn ja rakenteiden tarkastelu. Kaikukehittäjiä on verkostossa n Itseohjautuva Kaiku-klubi piti kaksi kokousta, joiden osallistujamäärä oli yhteensä 170. Verkko-oppimisympäristön pilottina valmisteltiin kuntoutusyhteyshenkilöiden verkkokoulutuspaketti. Verkko-oppimisympäristö otettiin käyttöön heinäkuussa Eläkeiän odote* 61v 3kk 62v 1kk 62v 4kk * Toteumat koskevat aina edeltävää vuotta

17 17 (114) Käynnistetään valtion keskitetty vahingonkorvaustoiminta asteittain vuoden 2011 alusta lukien sen mukaan kuin VM:n työryhmän työ edellyttää. (++) VM:n työryhmän työ valmistui lokakuun lopussa kuukauden alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Työ on edennyt Valtiokonttorin valmisteleman suunnitelman mukaisesti. Työryhmä on laatinut myös lakiesityksen valtion keskitetystä vahingonkorvaustoiminnasta. Työryhmän loppuraportti on lausuntokierroksella. Vakuutustoimialalla on varauduttu keskittämisen toteutumiseen mm. tekemällä kevään aikana esiselvitys korvaustoiminnan uudistamisohjelman, TIA-ohjelman, seuraavasta vaiheesta eli Vatu-hankeesta. Tuetaan henkilöstöhallinnon sähköisten toimintatapojen käytön laajentamista valtionhallinnossa VM:n tarkemman ohjauksen mukaisesti (esimerkiksi rekrytointiprosessi ja verkkopalkka). (+++) Liittyen VN periaatepäätökseen toimintamenosäästöistä virastoille lähetettiin toukokuussa muistutusviestintämateriaalia Helin käytöstä ja kesäkuussa muistutuskirje verkkopalkan käytöstä. Suunniteltiin ja toteutettiin Heli-rekrytointipalvelun uudistamiseen/korvaamiseen tähtäävä rekrytointiprosessin kehittämisen esiselvitysprojekti. Projekti saavutti kaikki tavoitteensa määräajassa. Tuetaan virastojen tuottavuustoimia tavoitteena vähentää mahdollisten irtisanomisten, rekrytointien sekä työn jakaantumisen kustannuksia. (+++) Valtion henkilöstöpalvelujen toiminnan tarkoituksena on lisätä mahdollisimman laajasti tietoisuutta hankkeiden riittävän varhaisen aloittamisen ja yhtenäisten tukitoimien merkityksestä. Valtion henkilöstöpalvelut on ollut aktiivisesti mukana useissa hankkeissa henkilöstökoordinaattoreita tukien sekä käynnistysvaiheessa että siirtymäaikana. Yksikkö on myös osallistunut jo irtisanottujen henkilöiden koulutukseen irtisanomisaikana, pyrkien auttamaan takaisin sijoittumista työelämään. Kaiku-kehittäjiä on tällä hetkellä yhteensä 400, joista on valmistunut 24 vuoden 2010 aikana. Kuntoutuksen osalta laadittiin koulutuspaketti sekä koulutusohjelma kuntoutusyhdyshenkilöille. Työpajoja pidettiin myös strategisesta työhyvinvoinnin johtamisesta, muutoksista, yhteisen fokuksen luomisesta ja roolinmuutoksesta. Asiakaskäyntejä on tehty runsaasti hallinnonalajaon perusteella. Ajankohtaisina teemoina ovat olleet esim. aluehallintomuutoksen tukeminen, osallistavan mallin käyttöönotto ilmapiirikyselyjen purkamisessa, varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotto sekä työyhteisön kehittämisen eri tapojen sisäänajo muutosten jälkitilanteissa.

18 18 (114) Työpanos suoritteittain Työpanos suoritteittain -taulukoissa on laskettu toimialojen henkilötyövuodet, joihin ei ole vyörytetty palkallista poissaoloa eikä yhteisten toimintojen työaikoja. Hallinnon ohjaus Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed.vuoteen Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaus ja kehittäminen 32,2 43,9 21,6-51 % Tietojärjestelmäpalvelut 8,0 5,2 0,0-100 % Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto 15,0 17,4 17,3-1 % Muut 0,3 0,4 0,4 13 % Maksullinen palvelutoiminta 0,8 0,5 0,3-50 % Yhteensä 56,3 67,4 39,6-41 % *ei sisällä palkallista poissaoloa Hallinnon ohjaus toimialan suoritteittaiset henkilötyövuodet toteutuivat vuonna 2010 noin 41 % edellistä vuotta pienempinä. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjauksen ja kehittämisen työpanos laski noin 21,6 henkilötyövuotta vuodesta 2009 vuoteen 2010 johtuen Kiekutietojärjestelmähankkeen rahoituksen muutoksesta. Vuonna 2009 Valtiokonttorin perustoimintamenorahoituksella rahoitettiin noin 20 henkilötyövuoden Kieku-hankkeelle kohdistunut työpanos, kun vuonna 2010 Kieku-hankkeen työpanos rahoitettiin kokonaan erillisrahoituksella. Tietojärjestelmäpalveluihin ei käytetty työpanosta vuonna 2010 ollenkaan, sillä tietojärjestelmäpalveluiden (Heli, Travel/M2, Rondo) pääkäyttäjä- ja ylläpitotehtävät siirrettiin vuoden 2010 alusta Valtion IT-palvelukeskuksen vastuulle. Netraan ja Tahtiin liittyvä tietohallintotyö sisältyy suoriteryhmään talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotannon työpanos puolestaan pysyi vuoden 2009 tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan työpanos laski vuodesta 2009 noin 0,2 henkilötyövuotta, sillä Tahti-raportoinnin koulutustilaisuuksia järjestettiin edellisvuotta vähemmän. Uusi maksullinen palvelu Service Desk otettiin käyttöön lokakuussa, joten sen vaikutus maksullisen palvelutoiminnan työpanokseen on vähäinen. Rahoitus Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed. vuoteen Asuntolainoitus 22,8 20,0 20,9 5 % Korkotuet ja valtiontakaukset 3,8 3,9 4,5 16 % Maksuvapautusasiat 3,1 3,4 2,7-21 % Perintöasiat 4,6 4,8 5,2 9 % Valtionvelka 25,5 26,5 25,7-3 % Yritys- ja muut lainat 17,8 18,5 14,1-24 % Muut suoritteet 1,0 0,7 0,6-10 % Yhteensä 78,7 77,8 73,8-5 % *ei sisällä palkallista poissaoloa Rahoitus-toimialan suoritteittaisen henkilötyön määrä laski edellisvuodesta noin 5 %. Asuntolainoituksen, korkotukien ja valtiontakausten työpanos kasvoi vuoteen 2009 verrattuna johtuen henkilöstöresurssien uudelleen kohdistamisesta antolainausyksikön sisällä. Taustalla on toiminnan painopisteen asteittainen muuttuminen lainojen käsittelystä enem-

19 19 (114) män asiantuntijatyötä vaativiin lainojen erityisrahoitusjärjestelyihin. Vuoden 2009 taloustaantuma on myös selkeästi lisännyt myönnettyjen korkotukien ja valtiontakausten määrää. Esimerkiksi valtion väliaikaiset elvytysrahoitukset asuntorakentamiseen jatkuivat vielä vuonna Maksuvapautus- ja perintöasioiden työpanoksen vaihtelut johtuvat eläköitymisistä ja äitiysvapaista. Yritys- ja muiden lainojen työpanos on saatu laskemaan 4,4 henkilötyövuotta MMM-lainojen käsittelyn tehostamisella. Tehostamista selittää antolainauksen eri lainaryhmien lainankäsittelyprosessien yhdenmukaistaminen. Vakuutus Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed. vuoteen Ammatillinen kuntoutus 9,5 9,2 7,2-22 % Eläkkeiden maksu 12,0 10,4 9,8-6 % Eläkeneuvonta 28,2 21,9 18,6-15 % Eläkepäätökset 54,6 50,9 42,7-16 % Kaiku-palvelut 7,1 7,2 5,9-18 % Rikosvahingot 19,7 19,2 18,1-6 % Sotilasvamma-asioiden kuntoutus 14,7 13,1 10,8-17 % Sotilasvammakorvaukset 21,2 20,1 16,8-17 % Tapaturmakorvaukset 27,6 34,8 33,3-4 % Työkyvyn arviointi 7,7 6,6 5,8-11 % Muut korvaukset 8,2 8,0 8,3 4 % Muut suoritteet 47,6 39,8 50,7 27 % Yhteensä 257,8 241,1 228,1-5 % *ei sisällä palkallista poissaoloa Vakuutustoimialan suoritteittainen henkilötyö väheni edellisestä vuodesta noin 5 %. Vähennystä selittää Vakuutuksen palkallisten henkilötyövuosien väheneminen edellisestä vuodesta noin 5 %. Lähes kaikissa seurannassa mukava olevien suoritteiden kokonaistyöpanos on vähentynyt. Eläkkeisiin liittyvien suoriteryhmien (ammatillinen kuntoutus, eläkkeiden maksu, eläkeneuvonta, eläkepäätökset, työkyvyn arviointi) työpanoksen laskuun edelliseen vuoteen verrattuna on vaikuttanut henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoidon siirtoprojekti (Valkea), johon on kohdistunut paljon työpanosta eläkkeisiin liittyvien suoriteryhmien sijasta. Kaiku-palveluihin käytetty työpanos on vähentynyt edellisvuodesta johtuen siitä, että vuonna 2009 Kaiku-palvelut sisälsivät merkittävästi sähköisten palvelujen kehittämiseen käytettyä työpanosta. Rikosvahinkoihin ja tapaturmakorvauksiin käytettiin noin 2,6 henkilötyövuotta vähemmän työpanosta vuonna Organisaatiomuutoksen yhteydessä kaikki korvauslajit yhdistettiin samaan organisaatioyksikköön, josta on syntynyt tuottavuusvaikutusta. Sotilasvamma-asioiden kuntoutukseen ja sotilasvammakorvauksiin käytettiin noin 5,6 henkilötyövuotta vähemmän työpanosta johtuen toiminnan supistumisesta sotilasvammakorvaustapausten laskiessa. Muut korvaukset -suoriteryhmän työpanos on pysynyt edellisvuosien tasolla. Muiden suoritteiden osalta työpanos on toteutunut 10,9 henkilötyövuotta suurempana johtuen pääasiassa Valkea-hankkeeseen kohdistuneen työpanoksen kasvamisesta. Valkea-hankkeelle kohdistunut välitön työpanos kasvoi noin 10,7 henkilötyövuotta edellisvuodesta. Muut suoritteet suoriteryhmä sisältää lisäksi mm. eläkkeiden sopimuspalveluihin, eläkematematiikkaan, työnantajapalveluiden työsuojeluun, vapaakirjalaskentoihin ja työnantajapalveluiden riskienhallintaan käytetyn työpanoksen.

20 20 (114) Yhteiset toiminnot Työpanos suoritteittain Muutos (%) htv ed. vuoteen ARA, VER ja muu maksuton toiminta 0,6 0,5 0,5-6 % Henkilöstöhallinto 6,1 5,0 5,1 0 % Lakiasiat ja turvallisuus 1,4 1,4 1,6 15 % Maksullinen toiminta 2,0 4,0 1,4-64 % Taloushallinto 5,3 5,6 4,9-12 % Tietohallinto 21,6 20,7 23,3 12 % Viestintä 12,0 10,6 8,2-23 % Tukitoiminnot 8,9 7,7 8,0 4 % Yleishallinto 5,0 4,9 3,5-29 % Yhteensä 62,8 60,5 56,4-7 % *ei sisällä palkallista poissaoloa Yhteisten toimintojen suoritteittainen henkilötyö väheni edellisestä vuodesta noin 7 %. Lakiasioihin ja turvallisuuteen käytetyn työpanoksen kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu juridisen konsultoinnin määrän kasvusta. Maksullisen toiminnan osuus on pienentynyt oleellisesti, mikä johtuu Valtiokonttorin palvelukeskuksen irrottamisesta Valtiokonttorin yhteydestä. Tässä yhteydessä sitä toimintaa tukemaan palkatun määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteet päättyivät. Taloushallinnon työpanosta vähentää Kieku-tietojärjestelmän Valtiokonttorin omaan käyttöönottoon kohdistunut työpanos, joka on kohdistettu tukitoimintaan käyttöönottohankkeen omalle suoritteelle. Tietohallinnon henkilötyövuosia on kasvattanut maksullinen toiminta Palkeet-virastolle, jota ei työajanseurannassa pystytä erottamaan erilleen Valtiokonttorin omasta IT-infra- ja työasemapalveluista, vaan joka erotellaan työasemien lukumäärän perusteella. Tietohallinnon työpanosta lisää myös kertomusvuonna käynnistynyt hankeseuranta, jonka puitteissa Valtiokonttorin keskeisimpiä kehittämishankkeita on analysoitu ja raportoitu johdolle 6 kertaa vuoden aikana. Panostuksella on tavoiteltu hankkeiden tuloksellisuuden parantamista. Tietohallinnon työpanoksen kasvuun on vaikuttanut myös riskienhallintajohtajan rekrytointi alkuvuonna sekä loppuvuonna käynnistynyt mittava tietoturvatasohanke. Viestinnän työpanoksen väheneminen johtuu muutaman henkilön palvelussuhteen päättymisestä, joita vastaavat korvausrekrytoinnit jätettiin tekemättä ja kohdennettiin jäljelle jäänyt työpanos uudelleen. Myös yleishallinnon työpanosta vähentää se, että merkittävä osa Valtiokonttorin yhteisten toimintojen johdon työpanoksesta on käytetty Kieku-tietojärjestelmän Valtiokonttorin oman käyttöönoton ohjaukseen, mikä työpanos on kirjautunut tukitoimintaan hankkeen omalle suoritteelle. Yleishallinto suoriteryhmään kuuluu myös sisäinen tarkastus, josta yksi tarkastaja siirtyi Kiekutietojärjestelmähankkeeseen eikä korvausrekrytointia tehty. Lisäksi yleishallinnon työpanoksen laskua selittää se, että Valtion IT-palvelukeskukselle tehty sisäisen tarkastuksen työ on vuonna 2010 kohdistettu suoraan Valtion IT-palvelukeskukselle ja sisältyy suoriteryhmään maksullinen toiminta.

21 21 (114) Valtion IT-palvelukeskus Työpanos suoritteittain 2008* 2009* 2010 Muutos (%) htv ed.vuoteen Maksullinen toiminta ,4 - Kansalaispalvelut - - 5,8 - Valt IT ,4 - Yhteensä ,6 - * Vertailutietoja ei ole, sillä tietoa on alettu tuottaa vasta vuonna ** Ei sisällä palkallista poissaoloa. Valtion IT-palvelukeskuksen työpanoksesta kohdistui 56 % maksulliseen toimintaan. Myös Valt IT toimintaan käytettiin Valtion IT-palvelukeskuksessa merkittävästi työpanosta. Osuus tässä on yhdenmukainen sen kanssa, mitä kokonaisrahoituksesta kaikkinensa kohdistuu Valt IT hankkeisiin ja niiden piirissä tapahtuvaan toimintaan (31 %). Tämän myötä VIP palvelukeskuksena eroaa myös muista IT-palvelukeskuksista huomattavasti. Kansalaispalvelujen työpanoksesta suuri osa kohdistuu myös Valt IT työhön laajojen ja osin uusien palvelujen ja niiden kehittämisen osalta (Suomi.fi, Asiointitili ja Sähköinen palvelualusta) Toiminnan taloudellisuus Tulossopimuksen taloudellisuustavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetettu tavoite toteutui seuraavasti: Valtion työeläketurva hoidetaan niin, että sen hoitokustannukset prosentuaalisena osana VaEL-palkkasummasta ovat edelleen alemmat kuin muissa työeläkelaitoksissa. (+++)Tavoite on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Vertailuselvitys suurimpien työeläkelaitosten hallintokuluista vuodelta 2009 valmistui kesäkuussa Sen mukaan Valtiokonttorin hallintokulut vuonna 2009 (25,8 M ) olleet noin 0,38 % VaELpalkkasummasta (6,8 MRD ). Suurimpien työeläkelaitosten hallintokulut ovat olleet 0,55 0,7 % niiden palkkasummasta. Kokonaisuudessaan Valtion työeläketurvan hoitokulut ovat olleet alemmat muissa työeläkelaitoksissa Kustannukset suoritteittain Valtiokonttorin keskeisimmille suoritteille on valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulossopimuksessa asetettu euromääräiset tavoitteet. Muiltakin osin suoritteiden kustannuksia seurataan ja niistä raportoidaan. Kustannusten kohdistamisperusteet on esitelty liitteessä 1.

22 22 (114) Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Valtiokonttorin perustoimintamenomomentin suoritekustannukset toteutuivat kokonaisuudessaan alle suunnitelmien johtuen Valtiokonttorissa tehdyistä säästötoimenpiteistä. Kustannusten vertailussa suhteessa suunnitelmiin on otettava huomioon, että vuoden 2010 suunnitelmaa tehtäessä ei ole vielä ollut käytettävissä vuoden 2009 toteumatietoja. Hallinnon ohjaus Kustannukset suoritteittain Suoritteen nimi Tot. Tot. Suun. Tot Keskuskirjanpidon hoito Valtion maksuliikenteen hallinnointi Yhteensä % osuus VK:n kokonaiskustannuksista 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,5 % Raportoitavien suoritteiden kustannukset toteutuivat noin 11 % suunnitelmia ja noin 18 % edellisvuotta suurempina. Keskuskirjanpidon kustannukset toteutuivat suunnitelmia sekä vertailuvuosia suurempina johtuen välityspalvelimen vaihtamisesta aiheutuneista asiantuntijakuluista sekä kehitystyöstä, jolla rakennettiin Keskuskirjanpitojärjestelmään ja Valtion tilijaottelun tekemiseen käytettävään Tati järjestelmään määrämuotoisten siirtotiedostojen poiminnat Kieku-tietojärjestelmää varten. Valtion maksuliikkeen hallinnointi toteutui hiukan suunnitelmia suurempana, mutta kuitenkin alle vuoden 2009 tason. Maksuliikkeen hallinnoinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan tilipuitteissa tehtyjen muutosten vuoksi muutettu tämän suoriteryhmän laskentatapa on vaikuttanut vuoden 2010 toteumaan suuruuteen laskevasti. Rahoitus Kustannukset suoritteittain Suoritteen nimi Tot. Tot. Suun. Tot Valtion velan hallinnointi Asuntolainojen hallinnointi Korkotukilainojen hallinnointi Yhteensä % osuus VK:n kokonaiskustannuksista 12,5 % 12,4 % 10,7 % 14,0 % Suoritteiden kustannukset toteutuivat noin 1 % suunnitelmia suurempina, mutta kasvoivat noin 7 % edellisvuodesta. Valtion velan hallinnointikustannusten kasvu johtuu panostuksista markkinainformaation hankintaan vuoden 2010 haastavassa markkinatilanteessa. Asuntolainojen hallinnoinnin osalta kustannukset toteutuivat alle suunnitelmien, mutta vuoden 2008 tasolla johtuen henkilöstöresurssien uudelleen kohdistamisesta antolainausyksikön sisällä. Taustalla on toiminnan painopisteen asteittainen muuttuminen lainojen käsittelystä enemmän asiantuntijatyötä vaativiin lainojen erityisrahoitusjärjestelyihin. Myös korkotukien hallinnoinnin osalta kustannusten kasvu johtuu henkilöstöresurssien uudelleen kohdistamisesta.

23 23 (114) Vakuutus Kustannukset suoritteittain Suoritteen nimi Tot. Tot. Suun. Tot Eläkepäätökset Eläkeneuvonta Maksetut eläkkeet Vahingonkorvauspäätökset Sotainvalidi-ja veteraanipäätökset Yhteensä % osuus VK:n kokonaiskustannuksista 34,8 % 34,5 % 30,6 % 31,2 % Suoritekustannukset toteutuivat noin 21 % suunnitelmia ja 14 % edellisvuotta pienempinä. Suoritekustannukset jäivät kaikissa suoriteryhmissä lukuun ottamatta vahingonkorvauspäätöksiä alle suunnitelmien ja toteutuivat kaikki edellisvuotta pienempinä. Eläkkeisiin liittyvien suoriteryhmien (eläkepäätökset, eläkeneuvonta ja maksetut eläkkeet) toteutumiseen alle suunnitelmien on vaikuttanut henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoidon siirtoprojekti (Valkea), johon on kohdistunut paljon välittömiä palkkakustannuksia (0,9 milj. euroa) eläkkeisiin liittyvien suoriteryhmien sijasta. Vahingonkorvauspäätösten suunnitelmassa ei ole huomioitu suoriteryhmään vuoden 2009 tilinpäätöksen yhteydessä lisättyjä rikosvahinkoja. Organisaatiomuutoksen yhteydessä kaikki korvauslajit yhdistettiin samaan organisaatioyksikköön, josta on syntynyt tuottavuusvaikutusta verrattuna edellisvuoteen. Sotainvalidi- ja veteraanipäätösten kustannusten lasku johtuu toiminnan supistumisesta sotilasvammakorvaustapausten laskiessa. Valtiokonttorin toimintamenomomenttien kokonaiskustannukset vuonna 2010 jakautuivat toiminnoittain seuraavalla tavalla: Hallinnon ohjaus Kustannukset suoritteittain Muutos (%) Suoritteen nimi ed. vuoteen Talous- ja henkilöstöhall. ohjaus ja kehitt % Tietojärjestelmäpalvelut % Talous- ja henkilöstöhall. tietotuotanto % Maksullinen palvelutoiminta % Muut % Yhteensä % Hallinnon ohjaustoimialan kokonaiskustannukset laskivat noin 26 % edellisestä vuodesta. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjauksen ja kehittämisen kustannukset laskivat 14 % johtuen Kieku-tietojärjestelmän rahoituksen muuttumisesta. Vuonna 2009 Valtiokonttorin perustoimintamenoista käytettiin noin 1,3 milj. euroa Kieku-hankkeessa työskentelevien henkilöiden palkkauksiin, kun vuonna 2010 kaikkien hankkeessa työskentelevien palkat maksettiin erillisrahoituksella. Kustannusten kehitykseen on vaikuttanut myös hankinnasta maksuun prosessialueen kustannusten nousu, mikä johtui Rondo R8 hankkeeseen kohdistuneista suunnitelmia suuremmista menoista. Tietojärjestelmäpalveluihin ei kohdistunut kustannuksia ollenkaan vuonna 2010, sillä tietojärjestelmäpalveluiden (Heli, Travel/M2, Rondo) pääkäyttäjä- ja ylläpitotehtävät siirrettiin vuoden 2010 alusta Valtion IT-palvelukeskuksen vastuulle. Netraan ja Tahtiin liittyvä tietohallintotyö sisältyy suoriteryhmään talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotannon kokonaiskustannukset kasvoivat 13 % johtuen Tahtin suorituskyvyn parantamiseen tähtäävästä Tahti Suoris-

24 24 (114) tus projektista, keskuskirjanpidon välityspalvelimen vaihtamisesta sekä kehitystyöstä, jolla rakennettiin Keskuskirjanpito- ja Tati järjestelmiin määrämuotoisten siirtotiedostojen poiminnat Kiekua varten. Maksullinen palvelutoiminta kasvoi 250 % johtuen vuonna 2010 käynnistyneestä Service Desk palvelutuotannosta. Tahti-raportoinnin koulutustilaisuuksia järjestettiin edellisvuotta vähemmän. Muut suoritteet -ryhmän kokonaiskustannukset laskivat noin 70 %, koska ValtioExpoa ei järjestetty vuonna Rahoitus Kustannukset suoritteittain Muutos (%) Suoritteen nimi ed. vuoteen Asuntolainoitus % Korkotuet ja valtiontakaukset % Maksuvapautusasiat % Perintöasiat % Sijoitustoiminta % Valtionvelka % Yritys- ja muut lainat % Muut suoritteet % Yhteensä % Rahoitustoimialan suoritteiden kokonaiskustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Asuntolainoituksen ja korkotukien kustannukset kasvoivat yhteensä 14 % edellisvuoteen verrattuna johtuen henkilöstöresurssien uudelleen kohdistamisesta antolainausyksikön sisällä. Taustalla on toiminnan painopisteen asteittainen muuttuminen lainojen käsittelystä enemmän asiantuntijatyötä vaativiin lainojen erityisrahoitusjärjestelyihin. Maksuvapautus- ja perintöasioiden kustannusten vaihtelut johtuvat eläköitymisistä ja äitiysvapaista. Valtionvelan hallinnointikustannusten kasvu puolestaan johtuu panostuksista markkinainformaation hankintaan vuoden 2010 haastavassa markkinatilanteessa. Yritys- ja muiden lainojen kustannukset laskivat noin 31 % johtuen MMM-lainojen käsittelyn tehostamisesta. Tehostamista selittää antolainauksen eri lainaryhmien lainankäsittelyprosessien yhdenmukaistaminen Lisäksi MMM-lainojen kustannukset laskivat kun maaseutuluottoihin liittyvät haut saatiin toteuttaa Maanmittauslaitoksen kiinteistöjärjestelmästä ilmaiseksi maksullisen e-portin sijasta.

25 25 (114) Vakuutus Kustannukset suoritteittain Muutos ( %) Suoritteen nimi ed. vuoteen Ammatillinen kuntoutus % Eläkkeiden maksu % Eläkeneuvonta % Eläkepäätökset % Kaiku-palvelut** % Rikosvahingot % Sotilasvamma-asioiden kuntoutus % Sotilasvammakorvaukset % Tapaturmakorvaukset % Työkyvyn arviointi % Muut korvaukset % Rekisteröinnit % Muut suoritteet* % Yhteensä % *sis. Vael-hoitokululla katettavat suuret kulutusmenot. ** Kaiku-hanke ja TK-riski yhdistetty Vakuutustoimialan kokonaiskustannukset laskivat noin 2 % vuodesta Lähes kaikissa seurannassa mukava olevien suoritteiden kokonaiskustannukset ovat laskeneet. Eläkkeisiin liittyvien suoriteryhmien (ammatillinen kuntoutus, eläkkeiden maksu, eläkeneuvonta, eläkepäätökset, työkyvyn arviointi) kokonaiskustannusten laskuun edelliseen vuoteen verrattuna on vaikuttanut henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoidon siirtoprojekti (Valkea), johon on kohdistunut paljon välittömiä palkkakustannuksia (0,9 milj. euroa) eläkkeisiin liittyvien suoriteryhmien sijasta. Kaiku-palveluiden kustannukset laskivat 49 %, sillä virastot laskuttivat Kaiku-hankerahaa Valtiokonttorilta 47 % vähemmän kuin edellisvuonna. Rikosvahinkojen ja tapaturmakorvausten kokonaiskustannusten toteutumiseen alle edellisen vuoden tason on vaikuttanut organisaatiomuutoksen, jossa kaikki korvauslajit yhdistettiin samaan organisaatioyksikköön, tuoma tuottavuusvaikutus. Sotilasvamma-asioiden kuntoutuksen ja sotilasvammakorvauksen kokonaiskustannukset laskivat edelleen johtuen toiminnan supistumisesta sotilasvammakorvaustapausten laskiessa. Rekisteröintien kokonaiskustannukset kasvoivat, sillä Arek Oy:n transaktiomaksut toteutuivat edellisvuotta suurempina. Muiden suoritteiden kokonaiskustannusten kasvuun on vaikuttanut Valkea-hankkeen kokonaiskustannusten kasvu 1,4 milj. euroa sekä Vael-hoitokululla katettavien suurien kulutusmenoerien kokonaismenojen toteutuminen 2,8 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Valkeahankkeen kokonaiskustannukset vuonna 2010 olivat 2,1 milj. euroa. Muut suoritteet suoriteryhmä sisältää lisäksi mm. eläkkeiden sopimuspalveluiden, eläkematematiikan, työnantajapalveluiden työsuojelun, vapaakirjalaskentojen ja työnantajapalveluiden riskienhallinnan kustannukset.

26 26 (114) Yhteiset toiminnot Kustannukset suoritteittain Muutos (%) Suoritteen nimi Maksuton toiminta % Henkilöstöhallinto % Lakiasiat ja turvallisuus % Maksullinen toiminta % Taloushallinto % Viestintä % Tietohallinto % Tukitoiminnot % Yleishallinto % Yhteensä % Yhteisten toimintojen kokonaiskustannukset alenivat edellisvuodesta n. 2 %. Kustannuksien muutosta selittää pääosin samat seikat kuin työpanoksen muutostakin (s. 20). Valtion IT-palvelukeskus Kustannukset suoritteittain 2008* 2009* 2010 Muutos (%) Suoritteen nimi ed. vuoteen Maksullinen toiminta Kansalaispalvelut Valt IT Yhteensä * Vertailutietoja ei ole, sillä tietoa on alettu tuottaa vasta vuonna Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset ovat noin 18 milj. euroa eli 80 % Valtion ITpalvelukeskuksen kustannuksista. Maksullinen toiminta koostuu VIP:n asiakkailleen tuottamien palvelujen aiheuttamista kustannuksista. Vuonna 2010 palvelutoiminta laajeni entisestään joko vanhojen palvelujen laajentamisella uusiin asiakkuuksiin tai ottamalla tuotantotoiminnan piiriin kokonaan uusia palveluja kuten mm. VIA, VY-verkko ja Valda. Osittain myös ns. vanhoja maksuttomia palveluja siirtyi Hallinnon ohjaus toimialalta VIP:lle kyseessä olevan toiminnan piiriin, mikä osaltaan lisäsi tuntuvasti VIP:n maksullista toiminta. Kansalaispalvelujen osuus tarkastelussa vaikuttaa vähäiseltä (4 %), koska palvelualueella on kehitetty voimakkaasti kokonaan uusia palveluja mm. Sähköisen asioinnin palvelualusta, VIRTU, VETUMA, Asiointitili ja syksyllä julkaistu Suomi.fi:n versiopäivitys. Kyseessä olevien hankkeiden kehittäminen on rahoitettu Valt IT rahoituksella, mutta hankkeiden työpanos kohdistuu tällä laskelmalla Valt IT kohtaan. Kansalaispalvelujen osalta kertyneet kustannukset ovat pääasiassa siten vanhojen palvelujen ylläpitokustannuksia. Valt IT kehittämistyön osuus on 14 % ja muodostuu lähinnä palkkakustannuksista eli siitä työstä, joka on suoraan kohdistunut Valt IT kehittämistyöhön, mutta jota ei ole rahoitettu erillisrahoin. VIP:n momenteilta kustannetun työmäärän osuus on siten merkittävä. Lisäksi VIP rahoitti momenttirahoituksellaan Valdan kehittämistä noin 1,6 milj. eurolla.

27 27 (114) Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetetut maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteet toteutuivat seuraavasti: Maksullinen toiminta Tot. Tot. Suun. Tot. VK Yhteensä Kaikki suoritelajit yhteensä TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot vuokrat ja käyttökorvaukset =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 92,1 % 114,4 % 99,5 % 118,2 % (++) Valtiokonttorin perustoimintamenomomentille nettoutettu maksullinen toiminta kokonaisuutena oli kustannusvastaavaa ja ylitti asetetun tavoitteen. Tavoitteen ei voida kuitenkaan katsoa toteutuneen suunnitellulla tavalla, sillä hoitokulun kustannusvastaavuus toteutui merkittävästi ylijäämäisenä. Muun maksullisen toiminnan osalta kustannusvastaavuus toteutui lähes suunnitellusti. Erot suunnitelmien ja toteutumien välillä olivat paikoin huomattavan suuret. Pääomakustannukset toteutuivat alle suunnitelmien, sillä kaikkia suunniteltuja investointeja ei ole saatu suunnitelman mukaisesti toteutettua. Valtiokonttorin tulostavoiteasiakirjassa on esitetty kustannusvastaavuustavoitteet kahdessa erässä: eläkkeiden hoitokulu sekä muu toiminta yhteensä, joka sisältää muut säädökset ilman eläkkeiden hoitokulua, liiketaloudelliset suoritteet sekä kustannusten korvaus yhteensä. Maksullisen toiminnan toteutumista maksullisuuslajeittain on selvitetty alla.

28 28 (114) Maksullinen toiminta Tot. Tot. Suun. Tot. Eläkkeiden hoitokulu (Muut säädökset) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot 0 =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset 0 =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 96,6 % 130,7 % 99,6 % 122,9 % Valtion henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoito siirtyy Kevan hoidettavaksi alkaen, minkä jälkeen Valtiokonttorin osuudeksi eläkkeiden hoitokulusta jää työnantajatoimintaan liittyvä osuus. Eläkkeiden hoitokulun kustannusvastaavuus toteutui 6,2 milj. euroa ylijäämäisenä johtuen alle suunnitelmien toteutuneista yleiskustannuksista. Yleiskustannukset ovat jääneet suunnitelmia matalammalle tasolle johtuen toteutetuista säästötoimenpiteistä sekä suunnitelmia pienempinä toteutuneista pääomakustannuksista. Pääomakustannukset toteutuivat alle suunnitelmien, sillä hoitokulun investoinnit eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Myös erillismenot jäivät kokonaisuudessaan alle suunnitelmien, sillä palveluiden ostojen osalta Arek Oy:n ansaintarekisterin transaktiot toteutuivat noin 1 milj. euroa alle suunnitelmien. Säästö sisältää Arek Oy:n ennakkomaksun, jonka Valtiokonttorin sijasta maksaakin Keva, kun henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoito siirrettiin Kevalle Myös Kaikutyöhön liittyvät menot toteutuivat alle suunnitelmien yleisten säästötoimenpiteiden johdosta sekä ict-asiantuntijapalvelut jäivät alle suunnitelman, sillä Keva-siirron vuoksi tehtiin vain pakollinen järjestelmien ylläpitotyö. Henkilöstömenot puolestaan toteutuivat suunnitelmia suurempina henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoidon siirtoprojekti Valkealle kohdistuneen työajan ja palkkakustannuksen toteutuessa yli suunnitelman ja muut erillismenot ylittävät suunnitelman ETK:n jäsenmaksun nousun vuoksi. Lisäksi tulot toteutuivat suunnitelmia suurempina, mikä lisää ylijäämää. Tulojen toteutumiseen yli suunnitelmien vaikuttaa valtion palkkasumman ennakoitua hitaampi laskeminen.

29 29 (114) Maksullinen toiminta Tot. Tot. Suun. Tot. Muut säädökset (ilman eläkkeiden hoitokulua) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset 0 =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 68,6 % 67,4 % 90,7 % 82,8 % Muiden säädösten perusteella maksullista toimintaa eläkkeiden hoitokulua lukuun ottamatta ovat MMM-lainojen ja tapaturmavakuutusten hoito. Muut säädökset ilman eläkkeiden hoitokulua jäivät kustannusvastaavuustavoitteestaan. Erilliskustannukset toteutuivat suunniteltua suurempina ja sen johdosta myös yhteiskustannusten määrä toteutui suunniteltua suurempana. Tulot puolestaan toteutuivat lähes suunnitelmien mukaisesti. Liikennevahingoissa (kustannusvastaavuus 93 %) tulot toteutuivat suunnitelmia pienempinä, mutta kokonaiskustannukset ylittivät suunnitelman. Tapaturmien osalta sekä tulot, että kustannukset toteutuivat suunnitelmia suurempina kustannusvastaavuuden ollessa 96 %. MMM-lainojen hoito on merkittävästi alijäämäistä johtuen siitä, että hinnoittelu perustuu Valtioneuvoston asetukseen 1. 1 Valtioneuvoston asetus eräiden lainojen ja saamisten hoidon maksullisuudesta (säädösnumero 678/2007).

30 30 (114) Maksullinen toiminta Tot. Tot. Suun. Tot Liiketaloudelliset TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset 0 0 =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 184,0 % 184,8 % 155,0 % 281,8 % Liiketaloudellisin perustein maksullista toimintaa ovat Eläkkeiden sopimuspalvelut, Maksullinen koulutus, Valtion Eläkerahaston maksulliset selvitysprojektit, ValtioExpo, asiantuntijapalvelut Arek Oy:lle, Ulkoistamispalvelut, Maksulliset asuntorahastolainat, Maksullinen sijoitustoiminta, Antolainojen saldo- ja vakuustodistukset, Rahoituskonsultointi sekä Tietohallintopalvelut Valtion eläkerahastolle. Valtion henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoito siirtyy Kevan hoidettavaksi alkaen, minkä jälkeen Valtiokonttorin maksullisena toimintana ei ole enää Eläkkeiden sopimuspalvelut. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuustavoite ylittyi kustannusvastaavuuden ollessa 282 %. Tavoite ylitettiin, sillä kuluvana vuonna tuloutetut Fennica-erityisyhteisön viimeiset tuloerät ( euroa) kasvattivat tulokertymää suunnitelmia suuremmaksi. Myös maksullisten asuntorahastolainojen ylijäämä toteutui suunnitelmia suurempana. Vuoden 2010 aikana tehtiin lisäksi maksullista työtä Arek Oy:lle, eläkevastuulaskentoja sekä Suomen Pankin ja Ahvenanmaan eläkkeiden hoitosopimuksiin liittyviä kertakorotus- ja vapaakirjalaskelmia, joita ei ole voitu huomioitu suunnitelmissa, koska ne eivät ole olleet tiedossa. Erillismenot toteutuivat kuitenkin alle suunnitelmien, sillä eläkkeiden hoitopalveluja tehtiin suunnitelmia vähemmän.

31 31 (114) Maksullinen toiminta Tot. Tot. Suun. Tot Kustannusten korvaus TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot vuokrat ja käyttökorvaukset =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 44,9 % 52,7 % 94,1 % 93,0 % Kustannusten korvaukset sisältävät Hirvivahingot, Petoeläinvahingot, Työttömyysvakuutusmaksun hoidon, Service Desk -palvelun sekä hallintopalvelujen tuottamisen Valtion ITpalvelukeskukselle ja autopaikkakorvaukset sekä Tahti-raportoinnin ja Tahti-simuloinnin. Kustannusten korvaus suoriteryhmässä käsitellään valtion sisäistä sopimusperusteista kustannusten korvausta mm. Valtion IT-palvelukeskuksen osuuksia Valtiokonttorin yleis- ja tietohallintopalveluista sekä Valtiokonttorin Yhteisten toimintojen työntekijöilleen edelleen vuokraamia autopaikkavuokria. Ryhmä pitää sisällään myös joitakin sopimusperusteisia vahinko- ja vakuutusmaksuja, Service Desk -palvelun sekä Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin. Kustannusvastaavuus ei ole toteutunut suunnitellulla tasolla johtuen etenkin Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselle tuottamien palveluiden alijäämäisyydestä. Tulojen ja menojen toteutuminen suunnitelmaa suurempana johtuu uudesta Service Desk palvelusta sekä Tietohallinnon maksullisen toiminnan suunnitelmia suuremmasta kasvusta, mikä johtuu erityisesti Palkeet-virastosta. Valtion IT-palvelukeskuksen osuuksia Valtiokonttorin yleis- ja tietohallintopalveluista ei voida sisäisen laskennan keinoin vyöryttää samoin kuin muille Valtiokonttorin toimialoille, vaan ne joudutaan laskuttamaan, koska Valtion IT-palvelukeskuksella on omat toimintamenomomenttinsa. Valtion IT-palvelukeskuksen osuus kustannusten korvaus ryhmän tu-

32 32 (114) loista on noin 1,3 milj. euroa ja menoista 1,5 milj. euroa. Valtion IT-palvelukeskuksen osuutta Valtiokonttorin yleis- ja tietohallintopalveluista tarkistettiin kertomusvuonna vastaamaan paremmin aiheuttamisperiaatteen mukaisia kustannuksia. Maksullinen toiminta Tot. Tot. Tav. Tot. Valtion IT-palvelukeskus Momentti TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot 0 -vuokrat ja käyttökorvaukset =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä Hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 0,0 % 28,3 % 57,4 % 54,4 % Vertailuvuodelta 2008 ei ole esitetty tietoja, koska Valtion IT-palvelukeskus perustettiin vasta vuonna Valtion IT-palvelukeskuksen maksullisia palveluita ovat VY-verkko, Verkon infrapalvelut, Yhteyspalvelut, Valda, Integraatiopalvelu, Yhteentoimivuusportaali, Heli, Tilha, Matkahallinta, Rondo, Kieku palvelu, Virtu, Tietoturvapalvelut (uudet asiakkaat) ja Asiantuntijapalvelut (projektipalvelut). (++) Valtion IT-palvelukeskuksen tavoiteasetanta vuodelle 2010 kustannusvastaavuuden osalta on tehty tilanteessa, jossa toimintaa on ollut vain muutaman kuukauden verran (kevät 2009). Tästä syystä sekä tulojen ja menojen toteuma poikkeaa suunnitellusta, minkä syynä on ollut isojen uusien palvelujen (Valda, VY-verkko, Kieku) käyttöönottojen viivästys.

33 33 (114) Käyttöjäämä on vielä miinuksella 1,7 milj. euroa ja tämä yhdessä yleiskustannusten kanssa merkitsee sitä, että toteutunut alijäämä on 3,4 milj. euroa. Käytännössä se merkitsee siis sitä, että palvelutoimintaan on käytetty toimintamenorahoitusta ko. summan verran. Jatkoa ajatellen VIP:n ns. uusien palvelujen sopimukset ovat kunnossa ja laskutus on kuukausittain tapahtuvaa, mikä turvaa hyvän ennustettavuuden myös vuositasolla. Ainut riskitekijä on Kieku-tietojärjestelmän tulevat käyttöönotot ja niiden liityntä VIA-palveluihin mm. siten, että liittymien aikataulutus on avoinna ja sitä myötä myös asiakastulojen arviointi hankalaa. Ns. elinkaarihinnoittelu on uusille palveluille myös haastavaa budjetin vuotuisperiaatteen vuoksi. Maksullinen toiminta Tot. Tot. Tav. Tot. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Mom TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot -maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot -vuokrat ja käyttökorvaukset =tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet ja tarvikkeet henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset =Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset =osuus yhteiskustannuksista =Kokonaiskustannukset yhteensä Hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Tulot % kustannuksista 100,0 % 89,1 % 100,0 % 69,3 % Vertailuvuoden 2008 tietoja ei ole esitetty samalla tarkkuustasolla, sillä Valtioneuvoston tietohallintoyksikön kustannusvastaavuutta ei ole kyseisenä vuonna laskettu. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön maksullisia palveluista ovat VN tele- ja tietoliikennepalvelut, Käyttöpalvelut, Infrapalvelut, Käyttäjän tukipalvelut, Asiantuntijapalvelut (projektipalvelut, tietoturvapalvelut), VN tietohallintopalvelut (mm. analyysi- ja tutkimuspalvelut), Järjestelmäpalvelut (HARE, EUTORI, PTJ, MAHTI, Pääsynhallinta, Juurihakemisto), Sähköposti ja niiden suojauspalvelu, Työasemien elinkaaripalvelut, Ohjelmistojakelut ja Tietojärjestelmäpalvelut.

34 34 (114) (++) Tulossopimuksen tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite ei ollut tarkemmin laskettuna realistinen. VIP:n tarkentunut sisäinen tavoite oli 60 %. Mom tulokertymä toteutui puolitoistakertaisena ja kustannusvastaavuus ylitti VIP:n tarkentuneen sisäisen tavoitteen. Vaikka kustannusvastaavuus on jo nyt hyvällä tasolla, käytännössä kuitenkin VNTHY:nkin palvelutoimintaan käytettiin vielä runsas kolme miljoonaa toimintamenorahoitusta.

35 35 (114) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Valtiokonttorin (pl. VIP) yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Yhteensä 2008 Yhteensä 2009 Yhteensä muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET tili 630 Yhteisrah. toiminnan erilliskust. - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET mom Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä Yhteisrah. toiminnan osuus yhteiskust. - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä =kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot - kustannukset Kustannusvastaavuus % 75,1 % 78,8 % 124,6 %

36 36 (114) Valtion IT-palvelukeskuksen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Yhteensä 2008 Yhteensä 2009 Yhteensä muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET tili 630 Yhteisrah. toiminnan erilliskust. - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET mom / Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä Yhteisrah. toiminnan osuus yhteiskust. - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset 0 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä =kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot - kustannukset Kustannusvastaavuus % 0,0 % 43,3 % 53,0 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudelle ei ole asetettu tavoitearvoa Valtiokonttorin eikä Valtion IT-palvelukeskuksen osalta.

37 37 (114) Valtiokonttori (lukuun ottamatta Valtion IT-palvelukeskusta) sai vuonna 2010 ulkopuolista rahoitusta seuraaviin hankkeisiin: Valtion uusi talous- ja henkilöstöhallinnontietojärjestelmä Kieku, Tietojärjestelmien tukipyyntöjen toimintamalli ja tapahtumahallinnan järjestelmä, Matkahallinnassa käytettävä järjestelmäpalvelu (M2), Sähköisen tositteiden kierrätysjärjestelmän (Rondo) versionvaihtohanke sekä Hyvä Työympäristö -lehti. Rahoitusta saatiin yhteensä 20,2 milj. euroa (9,5 milj. euroa). Hankkeiden laskutetut kokonaismenot olivat 20,2 milj. euroa (9,5 milj. euroa), mistä 13,7 milj. euroa (5,1 milj. euroa) oli investointimenoja ja 6,5 milj. euroa (4,4 milj. euroa) palkka- ja muita kulutusmenoja. Merkittävin syy erillisrahoituksen kasvuun on Kieku-tietojärjestelmähanke. Erillisrahoitus saatiin valtiovarainministeriöltä. Investointimenoja ei esitetä kustannusvastaavuuslaskelmalla. Valtiokonttori on panostanut merkittävästi myös omaa perustoimintamenomomentin määrärahaa (1 2 milj./vuosi) valtiotasoisiin kehittämishankkeisiin. Vuonna 2010 Valtiokonttorin oma panostus yhteisrahoitteisten hankkeiden erillismenoihin oli noin euroa (n. 1,5 milj. euroa), josta noin euroa oli palkkamenoja. Muut kulutusmenot koostuvat pääasiassa Rondon versionvaihto R8 -hankkeen rahoittamisesta osittain toimintamenoista. Panostus on laskenut vuodesta 2009, sillä Kieku-tietojärjestelmähankkeessa työskentelevien henkilöiden palkkoja ei enää vuonna 2010 rahoitettu Valtiokonttorin perustoimintamenomomentilta, vaan henkiöiden palkkaus siirrettiin rahoitettavaksi erillisrahoituksella. Valtiokonttorin omaa panostusta yhteisrahoitteiseen toimintaan laskettaessa on huomioitu vain hankkeesta vastuullisen toimialan panostus. Valtion IT-palvelukeskus sai vuonna 2010 ulkopuolista rahoitusta seuraaviin hankkeisiin: Valtion yhtenäinen asian- ja dokumentinhallinnan järjestelmähankinta Valda, Suomi.fiportaalin kehittäminen, Valtion yhteisen viestintäratkaisun toteuttaminen ja käyttöönotto osaksi VIP:n palvelutarjontaa, Valtionhallinnon yhteisen integraatioratkaisun toteutus ja käyttöönotto, Julkisen hallinnon sähköisen asiointitili-palvelun hankinta ja käyttöönotto, Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin palvelualustan tuottaminen ja tarjoaminen, Valtion yhteisen turvallisen tietoliikenneratkaisun hankinta (VY-verkko), Kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelun (VETUMA) kehittäminen, Yhteentoimivuusportaalin toteutus, käyttöönotto ja ylläpito, Valtion yhteisen työasemaratkaisun määritteleminen sekä STORK-hankkeen pilotointi. Rahoitusta saatiin yhteensä 5,9 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Hankkeiden laskutetut kokonaismenot olivat 5,9 milj. euroa (4,4 milj. euroa) ja ne koostuivat palkka- ja muista kulutusmenoista. Valtion IT-palvelukeskuksen oma panostus yhteisrahoitteisten hankkeiden erillismenoihin oli noin 2,6 milj. euroa (0,4 milj. euroa). Omasta panostuksesta noin 1,0 milj. euroa oli henkilöstökustannuksia ja noin 1,6 milj. euroa muita kulutusmenoja. Valtion ITpalvelukeskuksen oman panostuksen suuruus johtuu siitä, että erillisrahoitteisten hankkeiden rahoitus ei kata henkilöstökustannuksia. Lisäksi Valda-hankkeeseen käytettiin VIP:n omaa toimintamenorahoitusta noin 1,6 milj. euroa hankkeen etenemisen varmistamiseksi. Erillisrahoitus saatiin valtiovarainministeriöltä. Investointimenoja ei esitetä kustannusvastaavuuslaskelmalla. Kustannusvastaavuuslaskelmien osuudet yhteiskustannuksista lasketaan loppusuoritteiden välittömien menojen suhteessa. Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuuslaskelmalla on huomioitu välilliset menot siltä osin, kuin hankkeita on kirjattu Valtiokonttorin omille loppusuoritteille ja rahoitettu Valtiokonttorin omilta toimintamenomomenteilta. Osuudet yhteiskustannuksista sille osalle yhteisrahoitteisista hankkeista, joka laskutetaan rahoituksen myöntäneeltä virastolta, on tehty vain laskennallisina osuuksina, ei todellisina vyöry-

38 38 (114) tyksinä. Yhteisrahoitteisten hankkeiden muilta virastoilta laskutetulle menojen osuudelle vyörytettäisiin yleiskustannuksia kuten muillekin loppusuoritteille, jos toimintaan saataisiin rahoitusta myös välillisiin menoihin. Valtiokonttorin (lukuun ottamatta Valtion IT-palvelukeskusta) yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on ylijäämäinen, sillä 13, 7 milj. euroa saadusta rahoituksesta on käytetty investointeihin, joita ei laskelman laatimisperiaatteiden mukaan esitetä laskelmalla. Valtiokonttori saa yhteisrahoitusta pääsääntöisesti kertaluontoisesti järjestelmien rakentamiseen ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseen. Toiminta on täten luonteeltaan sellaista, että hankkeen valmistuttua sen tuotoksena syntyvästä käyttöomaisuudesta tehtäviä poistoja ei kohdisteta yhteisrahoitteiselle toiminnalle, vaan ne kohdistetaan valmistuneen järjestelmän tuotannosta vastaavan toimintayksikön juoksevaan toimintaan. Valtion IT-palvelukeskuksen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on alijäämäinen, koska rahoitusta on saatu lähinnä vain välittömiin kulutusmenoihin. Jos rahoitusta saataisiin myös henkilöstökuluihin ja välillisiin menoihin, kustannusvastaavuus kohentuisi. Yhteisrahoitteisista hankkeista Valtiokonttorin osalta merkittävimmät ovat Kiekutietojärjeselmähanke (erillisrahoitusta noin 19,0 milj. euroa), Tietojärjestelmien tukipyyntöjen toimintamalli ja tapahtumahallinnan järjestelmä (noin euroa), Matkahallinnassa käytettävä järjestelmäpalvelu M2 (noin euroa) sekä Sähköisen tositteiden kierrätysjärjestelmän (Rondo) versionvaihtohanke (noin euroa). Kieku-tietojärjestelmähankkeen tavoitteena on muodostaa yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kokonaisuus, joka on keskitetysti hankittu ja hallinnoitu ja jota palvelukeskukset ja niiden asiakasvirastot käyttävät määriteltyjen palveluiden tuottamiseen yhtenäisillä toimintaprosesseilla Tietojärjestelmien tukipyyntöjen toimintamalli ja tapahtumahallinnan järjestelmä hankkeessa tavoitteena on luoda valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle ITIL:in (Information Technology Infrastructure Library) parhaiten käytäntöjen mukainen tukiprosessi ja ottaa sitä tukeva Service Desk Management -järjestelmä käyttöön (pilotoida) palvelukeskuksessa. Matkahallintajärjestelmäpalvelun hankinta (M2) -hankkeen tavoitteena on valtion matkahallintoa mahdollisimman hyvin palvelevan keskitettyä federoitua virkamiehen tunnistusta hyödyntävän ja käyttäjäystävällisen tietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Rondon versionvaihto (R8) - hankkeen tavoitteena on Rondo-järjestelmän käytön yhtenäistäminen sekä uusia Rondon arkkitehtuuri sekä palvelinalusta. Yhtenäistämisessä huomioidaan erityisesti palvelukeskusnäkökulma ja uuden teknologian luomat mahdollisuudet Valtion IT-palvelukeskuksen merkittävimmät yhteisrahoitteiset hankkeet ovat Valda (erillisrahoitusta 2,7 milj. euroa), Valtionhallinnon yhteisen integraatioratkaisun toteutus ja käyttöönotto (noin euroa), Suomi.fi-portaalin kehittäminen (noin euroa), VYverkko (noin 1,2 milj. euroa) sekä Julkisen hallinnon sähköisen asiointitili-palvelun hankinta ja käyttöönotto (noin euroa) sekä Kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelun (VETUMA) kehittäminen (noin euroa). VALDA-hankkeen tavoitteena on toteuttaa VALDA-palvelu, joka on dokumenttien, viranomaisen asiakirjojen ja asianhallinnan yhteiskäyttöinen kokonaisratkaisu yksittäisen valtionhallinnon organisaation asiakirjallisen tiedon ja dokumenttien käsittelyyn, hallintaan ja väliaikaiseen arkistointiin. VALDA-palvelun päätavoitteina on yhtenäistää dokumenttienhal-

39 39 (114) lintaa, edistää asiankäsittelyprosesseja valtionhallinnossa sekä luoda edellytykset asianhallinnan toiminnalliselle kehittämiselle. Suomi.fi -portaalin kehittäminen hankkeen tehtävänä on kehittää Suomi.fi:stä asiointiportaali; muuttaa käyttöliittymät, hakupalvelu ja visuaalinen ilme sekä lisätä Suomi.fin sisältöön kuntien palveluja ja oma, toimitettu osionsa ikääntyville. Lisäksi projektissa tuotetaan palvelukartan pilottiversio, joka sisältää julkishallinnon asiointi- ja palvelupisteiden sijainti- ja yhteystietoja. Asiointitili tarjotaan kansalaisten käyttöön Suomi.fi:n kautta. Valtion yhteisen turvallisen tietoliikenneratkaisun hankinta (VY-verkko) -hankkeen tavoitteena on toteuttaa esitutkimuksessa määritelty tietoliikenteen tavoitetila siten, että valtion yhteinen, turvallinen tietoliikenneratkaisu on käyttöönotettavissa kaikissa valtionhallinnon organisaatioissa Valtion IT -palvelukeskuksen organisoimana palveluna. Valtion yhteinen integraatiopalvelu on rakennettu valtionhallinnon asiakkaille omien tietojärjestelmien ja muiden organisaatioiden tietojärjestelmien välistä tietojen siirtoa varten. Integraatioratkaisun tavoitteena on tarjota turvallinen, varma ja tehokas tapa järjestää sanomaliikenne organisaatioiden ja sen sidosryhmien välillä. Julkisen hallinnon sähköisen asiointitili-palvelun hankinta ja käyttöönotto -hankkeen tavoitteena on kilpailuttaa Asiointitilin palveluhankinta koko julkiselle hallinnolle, ohjata Asiointitilin toteutusta ja ottaa palvelu tuotantokäyttöön palvelutoimittajan ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa määriteltyjen palveluiden kanssa. Kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelun (VETUMA) toimii osoitteessa tunnistus.suomi.fi. Palvelun avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty Pysyvien toimintamenosäästöjen toteuttaminen Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu- ja muiden vaatimusten mukaisesti. VM organisoi konsernipalveluja tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan. Valtiokonttorin organisaatiota on muutettu Hallinnon ohjaus ja Vakuutustoimialoilla sekä Valtion IT-palvelukeskuksessa toiminnan tehostamiseksi. Vakuutustoimialalla valmistauduttiin Keva-siirtoon muodostamalla siirtyvistä henkilöistä oma linjansa. Entisiin riski- ja vakuutuspalvelulinjoihin yhdistettiin aktuaaripalvelut ja tästä muodostettiin uusi vakuutuspalvelut kokonaisuus. Vahingonkorvauspalvelut-linja organisoitiin uudelleen matriisimaiseen toimintamalliin, jolla tavoitellaan joustavuutta. Valtion IT-palvelukeskuksen organisaatiota on uudistettu tavoitteena erottaa palveluiden kehittäminen ja niiden tuotanto toisistaan. Hallinnon ohjauksen ja Valtion ITpalvelukeskuksen välillä toteutettiin tehtäväjärjestely, jossa valtaosa tuotannossa

40 40 (114) olevista maksullisista konsernitietojärjestelmistä siirtyi IT-palvelukeskuksen vastuulle. Valtiokonttorissa hinnoittelu vastaa suoritteiden tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Kehittämistyötä on tarpeen tehdä vielä sen suhteen, että hinnoitteluperusteet ovat yhdenmukaiset ja että hinnoittelulaskelmat perusmuodossaan tuottavat asiakkaalle riittävän selkeän kuvan hinnoittelun perusteista. Palveluiden hinnoittelun muodostumista on käyty läpi asiakkaiden kanssa. Valtiokonttori on tunnettu laadun kehittäjä. Kahdella toimialalla on laatusertifikaatti. Kilpailusta saatuja kehittämispalautteita on hyödynnetty toiminnassa. Konsernipalvelujen käytön lisääminen Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen Yhteishankintojen tavoitetasoksi asetetaan 60 % vuodelle 2010 Valtiokonttorin hankinnoista merkittävän osuuden muodostaa itse kilpailutettavat hankinnat, joissa Hansel on kattavasti mukana kilpailuttajana, hankkijana tai konsultoivana tahona. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä mennessä läpi yhteishankintasopimuksen lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus- ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. Valtiokonttorissa ei ole toistaiseksi ollut resursseja käytettävissä sen selvittämiseen, mikä olisi viraston yhteishankintasopimusten maksimi potentiaali, koska merkittävä osa viraston hankinnoista liittyy itse kilpailutettuihin tietojärjestelmien hankintoihin ja niiden ylläpitoon. Tilhan käyttöönoton yhteydessä vuonna 2011 tähän tullee mahdollisuus. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. Hankintojen ohjaus virastotasolla on ollut keskitetty jo vuosien ajan. Valtiokonttorissa toimii lisäksi keskitetyn ohjaustoiminnan tukena hankintatoimen yhteistyöryhmä, jossa on edustus kaikilta toimialoilta. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa ne toimenpiteet, joilla ne vaativat tavaran- ja palveluntoimittajiaan toimittamaan laskut sähköisessä muodossa Sähköisten ostolaskujen välitys ja vastaanotto on ohjeistettu Valtiokonttorissa. Eräitä Vakuutustoimialan substanssiin liittyviä laskuja lukuun ottamatta ostolaskut ovat sähköisiä. Mainitut Vakuutustoimialan laskut ovat luonteeltaan korvaushakemuksia. Myyntilaskujen sähköisen laskutuksen valmius on 96 %. Ne laskut, jotka eivät mene asiakkaille verkkolaskuina, menevät Itellan tulostuspalveluun.

41 41 (114) Valtiokonttori valmistelee mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallintajärjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriön kanssa. Kaikkien kirjanpitoyksiköiden käyttöönotot on aikataulutettu yhteistyössä ministeriöiden ja kirjanpitoyksiköiden kanssa. Aikataulu on laadittu VN:n periaatepäätöksen käyttöönotossa koko valtionhallinnossa vuoden 2011 loppuun mennessä. Poikkeuksena ovat muutamat Sisäasiainministeriön hallinnonalan kirjanpitoyksiköt, jotka ovat siirtäneet Tilha käyttöönottonsa tapahtuvan Kiekun käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välinen tulossopimus 2011 asettaa tavoitteeksi, että Tilha on pääosin otettu käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä. Käyttöönottojen tueksi VK:n hallinnon ohjaus on tuotteistanut kattavan tukipaketin, jonka avulla kirjanpitoyksiköiden on mahdollisimman helppo toteuttaa käyttöönottonsa. Lisäksi hallinnon ohjaus järjestää erilaisia käyttöönottoa tukevia tilaisuuksia sekä toimii asiantuntijana käyttöönottoprojekteissa. Ministeriön huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä Valtiokonttorissa otetaan käyttöön sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä Tilha vuonna Aloitusseminaari on Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palvelujen käytön lisääminen Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaattikiinteistöjä toimitila-asiantuntijana. Valtiokonttorin toimitilauudistuksen yhteydessä, joka toteutettiin vuosien aikana, tilankäyttöä tehostettiin avotilaratkaisulla. Samalla lisättiin aktiivista toimitilojen hallintaa ja hyödynnettiin Senaatti-kiinteistöjä toimitila-asiantuntijana siten, että Senaatti toimittaa Valtiokonttorille kokonaispalvelun ja on kilpailuttanut viraston puolesta virastomestari- ja siivouspalvelut. Valtiokonttorin tilatehokkuuden tunnusluku on 23,12 m 2 /hlö. Toimitilakapasiteetin sopeuttaminen tapahtuvan Keva-siirron jälkeiseen tilanteeseen käynnistettiin luovuttamalla Siltavuoren arkistotilat sekä osa Hämeenlinnan toimistotiloista Kevan käyttöön lukien. Sen lisäksi Senaatti-kiinteistöille on jo kesällä 2010 ilmoitettu vuokrausta varten Valtiokonttorista m 2. Halukkaita vuokralaisia ei ole löytynyt. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaatti-Kiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Valtiokonttorin kaikki tilatiedot on siirretty Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämän Optimaze järjestelmään ja tarvittavien raportointipalvelujen käytöstä on sovittu. Optimaze-

42 42 (114) järjestelmää käytetään Valtiokonttorissa tilasuunnittelussa ja tilakustannusten seurannassa. Kaikissa tilojen korjaus- ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. Kaikissa Valtiokonttorin tilojen korjaus- ja saneerausprojekteissa otetaan huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia sertifikaatteja. Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Green office sertifikaattia. Valtiokonttorille myönnettiin Green office merkin käyttöoikeus Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinneissa. Erityisesti sähköisen Helijärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. Uusi valtion yhteinen toimintamalli avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä on ohjeistettu ja otettu käyttöön Valtiokonttorissa. Heli järjestelmä on ollut Valtiokonttori-viraston käytössä täysimääräisenä jo vuodesta 2007 lukien. Valtiokonttori oli ensimmäisiä virastoja, joka otti sen tuolloin käyttöön. Rekrytointikäytäntöjen kehittämiseen liittyen Valtiokonttorissa on kohta vuoden ajan ollut käytössä SILI- menettely (Sisäinen liikkuvuus), jonka periaatteisiin kuuluu, että kaikki avoimet virat pyritään täyttämään ensisijaisesti sisäisin siirroin. Valtiokonttorissa toimiva Valtion henkilöstöpalvelut-yksikkö on edistänyt valtiotasolla sisäistä liikkuvuutta vuodesta 2009 alkaen. Valtionhallinnon sisällä liikkuvuutta ei ole paljon. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan loppuun viemistä. Valtiokonttorissa on jo kymmenen vuotta ollut käytössä ensin Silta Oy:n ja sen jälkeen Hallinnon ohjauksen tarjoama maksullinen verkkopalkka. Kiekun käyttöönoton yhteydessä vuoden 2011 alusta lukien jokaisella virkamiehellä on Kieku-portaalissa sähköinen palkkalaskelma, joka sisältyy Kieku-peruspalveluun. Paperisia palkkalaskelmia ei enää toimiteta kuin poikkeustapauksissa (esim. pitkät sairauspoissaolot). Muu valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen Matkustusmäärien vähentäminen ja etäyhteyksien käytön lisääminen Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustusmenojaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus- ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video- ja muita etäyhteyksiä.

43 43 (114) Valtiokonttori antoi omat valtion matkustusstrategiaan pohjautuvat matkustusohjeensa syksyllä Valtiokonttorin matkustusmenot ovat vähentyneet vuodesta 2008 n. 14 %. Vähennykseen on vaikuttanut Valtiokonttorin palvelukeskuksen siirto Palkeisiin Tämän lisäksi Valtiokonttorissa järjestetään aina, kun se on mahdollista, toimipisteiden väliset kokoukset puhelin- ja videoneuvottelutekniikkaa hyödyntäen. Toimialojen ja yksiköiden sisäiset seminaarit ja vastaavat kokoukset järjestetään pääsääntöisesti Valtiokonttorin omissa tiloissa pääjohtajan päätöksen perusteella. Kokousdelegaatioiden kokoon ja matkustusvälineiden valintaan kiinnitetään huomiota jo matkamääräystä annettaessa. Valtiokonttori käyttää matkustuspalveluita hankkiessaan kattavasti Hanselin puitesopimustoimittajia Matkakulut Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat 2010 aikana puhelin- ja videoneuvottelulaitteiston käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppanien kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Valtiokonttorin digitaalisen kokous- ja neuvottelutekniikka (ml. videoneuvottelutoiminnot, pikaviestintä sekä sähköisesti jaettava kokouspöytä) muutettiin vuoden 2010 aikana omista sopimuksista valtion puitesopimusten piiriin. Samalla ne laajenivat kattamaan myös yhteistyökumppanit. Näitä yhteyksiä käytetään säännölliseen yhteydenpitoon Valtiokonttorin Helsingin ja aluetoimipisteiden välillä. Valtiokonttorin Ympyrätalon ja Lappeenrannan toimipisteestä on avattu videoneuvotteluyhteys valtiovarainministeriön Aleksanterinkadun neuvotteluhuoneisiin ja laitteita käytetään aktiivisesti lähes päivittäin. Valtaosa Palkeiden kanssa käytävistä neuvotteluista tapahtuu joko puhelin- tai videoneuvotteluna. Tietojärjestelmien kehittäminen Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palvelujen käyttöön. Valtiokonttorin tavoitteena on ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön yhteiset järjestelmät ja IT-palvelut sekä toimii aktiivisesti arkkitehtuuriyhteistyössä ja ottaa valtionhallinnossa päätetyt linjaukset huomioon omassa toiminnassaan. Valtiokonttori on ottanut vuoden 2011 ensimmäisenä pilottikäyttäjänä käyttöön yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Kiekun. Valtiokonttori on jo tähän asti tukeutunut sekä palvelutuotannossa, että järjestelmien ylläpidossa laajalti Palkeitten palveluun, jolloin virastossa on tultu toimeen vähäisellä talous- ja henkilöstöhallinnon ammattihenkilöstöllä. Valtiokonttori ottaa käyttöön IT-palveluiden osalta työasemapalvelut heti kun ne ovat käytettävissä, ja viestintäjärjestelmäpalvelut Yhteiseen tietoliikenneverkkoon liitytään vaiheittain vuodesta 2010 alkaen vuoden 2011 loppuun mennessä sitä mukaa kuin tietoliikenneverkon palvelut ovat käytettävissä. Virtu-luottamusverkostoon Valtiokonttori liittyy käyttövaltuushallinnan uudistamisen yhteydessä.

44 44 (114) Yhteinen dokumenttien-, sisällön- ja asianhallinnan tietojärjestelmä Valda on tarkoitus ottaa käyttöön heti, kun niukat resurssit sen sallivat. Valtiokonttorissa odotetaan yhteistä verkkojulkaisujärjestelmää käyttöönotettavaksi. Valtiokonttorissa laaditaan ennen päätöksentekoa kustannushyötyanalyysi käyttäen omia investointilaskelmamalleja. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitetty ja tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Valtiokonttori on toteuttanut käyttöpalvelujen kilpailutuksen. Uusi käyttöpalvelusopimus otetaan käyttöön vuosien aikana. Näin saavutetaan merkittävä (40 50 %) yksikkökustannusten aleneminen käyttöpalveluiden osalta nykytasoon verrattuna. Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. Valtiokonttorissa julkaistaan kaikki julkaisut verkossa. Sen lisäksi arvioidaan kriittisesti sitä, mistä julkaisuista tarvitaan myös painettuja kappaleita esim. niitä iäkkäämpiä asiakkaita varten, joilla ei ole Internetiä käytössään. Mm. asiakasviestintään painettuja lehtiä on vähennetty. Viestinnän tuottavuutta on parannettu myös yhdistämällä toimialojen aiemmin itsenäisesti julkaisemia uutiskirjeitä yhteisten otsikoiden alle niin, että asiakkaiden on helpompi löytää saman aihepiirin liittyvät asiat. Painatuspalveluiden ostamisessa käytetään pääsääntöisesti Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. Valtiokonttori on liittynyt Hansel Oy:n painatuspalveluiden puitesopimukseen Hankkeet ja niiden hallinnan kehittäminen Valtiokonttorin hankkeiden kautta tapahtuva strategian toimeenpano otettiin vuoden 2010 aikana tarkkaan seurantaan mm. uudistamalla hankkeiden raportoinnin prosessi ja lisäämällä hanketoiminnan analyysia johtamisen tueksi. Toimialoille muodostettiin hankesalkut ja Valtiokonttorille toimialojen hankkeista koostuva strateginen hankesalkku, johon koottiin toimialojen ne hankkeet, jotka ovat merkitykseltään laajoja ja siten Valtiokonttoritasoisesti seurattavia. Hankesalkun hallinnan tavoitteena on varmistaa mahdollisimman ajantasainen näkemys strategian ja tavoitteiden toimeenpanon etenemisestä sekä luoda rakenteet, jotka tukevat resurssien kohdistamista ja tavoitetta uhkaavien poikkeamien seurantaa toiminnan kannalta optimoidusti. Vuoden 2010 aikana hankeraportointi ja -analyysi toteutettiin kuusi kertaa. Valtiokonttorin hankesalkussa oli vuonna 2010 keskimäärin n. 40 hanketta. Toteutuksessa olevien hankkeiden osalta Valtiokonttorin hankesalkun arvo vuoden 2010 lopussa oli n. 77,5 milj. euroa. Luku ei sisällä Kieku hankkeen 2. vaihetta, joka tulee kasvattamaan salkun arvoa merkittävästi vuonna Hankesalkussa on sekä Valtiokonttorin toimintamenomomenteista rahoitettavia hankkeita että erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita, joita käsitellään toisaalla tässä tilinpäätösdokumentissa.

45 45 (114) Osana hankehallinnan kehittämistyötä Valtiokonttorissa on myös integroitu hankkeiden suunnittelua ja seurantaa tiukemmin osaksi Valtiokonttorin kokonaisraportoinnin rakenteita. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa lähes reaaliaikaisen näkymän hankkeiden talouden sekä resurssien tilaan koko sen elinkaaren ajan. Yhdistämällä tämä tieto muuhun hankkeista kerättävään tietoon saadaan jatkossa merkittävästi aikaisempaa parempi näkymä hankkeiden kautta tapahtuvaan strategian toimeenpanon tilanteeseen sekä mahdollisuus seurata sen elinkaarenaikaisia tuottavuusvaikutuksia. Hankkeista raportoidaan ja analyysissa keskitytään aikataulun, kustannusten, laadun, työilmapiirin, riskien sekä tavoitteen saavuttamisen tilanteen arvioon. Arvioiden asteikkona käytetään; ei poikkeamia, seurattava, vakavia poikkeamia / vaatii toimia sekä tavoitteen saavuttaminen ei nykyisellä suunnitelmalla onnistu. Hankkeiden toimittamien omien arvioiden ohella Valtiokonttorin hanketoimisto muodostaa riippumattoman analyysin sekä tarvittaessa toimenpidesuosituksen analyysiin pohjautuen, jotka käsitellään ensivaiheessa toimialojen johtoryhmissä, minkä jälkeen käsittelyn tulos ja päätös käsitellään Valtiokonttorin johtoryhmässä. Prosessin aikana päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano on hankkeesta vastaavan toimialan toimivaltaan kuuluvaa johtamista. Liitteessä 3 on eritelty Valtiokonttorin johtoryhmän seurannassa olevat hankkeet Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Hallinnon ohjaus Tuotoksen nimi 2008 Tot Tot Tavoite Sähköisten ostolaskujen osuus % Prosenttiosuuden laskentatapa muutettiin vuonna 2009 kumulatiiviseen toteutumaan perustuvaksi 2010 Tot. Valtiolle tulevista ostolaskuista lähes 50 prosenttia on verkkolaskuja ja 39 prosenttia keskitetysti kilpailutetun laskujenvälittäjän Itellan skannaamia laskuja. Sähköisinä laskuja vastaanotettiin Itellan kautta 89 prosenttia. Loput 11 % skannattiin virastossa tai palvelukeskuksessa. Harkittavana on mahdollisen oman verkkolaskuportaalin käyttöönotto. Muita erityisiä toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ei ole suunniteltu. Rahoitus Tuotoksen nimi 2008 Tot Tot Tavoite 2010 Tot. Hoidettujen antolainojen kantaluku lkm Omistusasuntolainatakaukset lkm Korkotukilainat lkm Antolainoissa kappalemääräisesti arvioitua nopeammin ovat alentuneet maaseutuluottojen ja henkilökohtaisten aravalainojen kannat. Aravalainoissa myös euromääräinen kanta on

46 46 (114) laskenut nopeasti. Korkotukirahoituksessa kappalemääräisestä alenemisesta huolimatta euromääräinen kokonaisluottokanta on kasvanut, koska valtion väliaikaiset elvytysrahoitukset asuntorakentamiseen jatkuivat vielä vuonna Omistuslainatakausten määrä on noussut, koska pankit alkoivat taloustaantuman seurauksena ohjata takauksia omien tuotteittensa sijaan aiempaa enemmän valtion takausten suuntaan. Vakuutus Tuotoksen nimi 2008 Tot Tot Tavoite 2010 Tot. Eläkepäätökset (kaikki eläkelajit) kpl Henkilöasiakkaiden ennakkoinfo Eläkkeiden saajien kantaluku lkm Vahingonkorvauspäätökset (tapaturma-, rikos-, liikenne- ja hirvivahingot) lkm Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätökset kpl Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta lkm TAE Sis. TyEL-otepalautteet 3 TAE Vahingonkorvauspäätösten lukumäärä on hieman suunniteltua korkeampi. Yliopistojen vaikutus näkyi vielä arvioitua suurempana, koska luvussa ovat mukana ennen siirtymistä tapahtuneet tapaturmat, joiden käsittely tapahtui vielä Valtiokonttorissa. Eläkepäätösten määrä on laskenut n päätöksellä edeltävään vuoteen verrattuna. Syynä tähän on eläketurvan toimeenpanon siirtovalmistelut vuoden 2010 lopussa, jolloin päätöstuotanto lopetettiin marraskuun puolivälissä. Ennakkopalvelusuoritteiden määrä on vähentynyt, koska palvelua on rajattu sekä ajallisesti, että kohdentaen palvelu lähellä eläkeikää oleviin henkilöihin niukoista henkilöresursseista johtuen. Eläkkeensaajien kantaluku pieneni n henkilöä vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen.

47 47 (114) Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tulossopimuksen tavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Vakuutustoimialan keskeiset käsittelyajat Käsittelyajat 2008 Tot Tot Tavoite 2010 Tot. Veteraanipalvelut Elinkoron oikaisujen käsittelyaika 1,8 1,9 2 1,8 Vahingonkorvauspalvelut Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,3 9, Eläkepalvelut Eläkkeiden käsittelyaika kk 1,8 1,8 2,1 1,79 Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa palvelussuhteen päättymisestä seuraavan kuukauden aikana % 96, ,54 (++) Kaikki muut tavoitteet paitsi rikosvahinkojen käsittelyaika, ovat toteutuneet. Rikosvahinkojen käsittelyaikaan on vaikuttanut useamman vahinkokäsittelijän samanaikainen pitkä poissaolo. Vaikka korvaavia toimenpiteitä on tehty ja kuluvan vuoden hakemusmäärä on tasaantunut, vaikutukset eivät kuitenkaan vielä ole olleet nähtävissä. Rikosvahinkojen osalta myös korvausmäärärahan loppuminen vaikutti loppuvuonna käsittelyaikaa pidentäen. Tapaturmakorvauksissa näkyy yliopistojen siirtyminen pois valtion vastuista. Eläkepalvelujen osalta käsittelyajan tavoitteet on pystytty alittamaan Valkea-hankkeesta ja resurssimuutoksista huolimatta. Toimiala Asiakastyytyväisyyden toimialakohtaisten tutkimusten painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvot arvosana-asteikolla 4-10 ovat seuraavat: 2008 Tot Tot Tavoite 2010 Tot. Hallinnon ohjaus / virastot 7,8 7,6 8,0 7,6 Rahoitus / antolainaus 8,5 8,0 8,45 Vakuutus, henkilöasiakkaat 8,6 8,5 8,0 8,4 Vakuutus, työnantaja-asiakkaat 8,1 8,0 8,0* 8,0 Valtion IT-palvelukeskus 7,5 8,0 7,36 * Asteikko 4-11

48 48 (114) (++) Asiakastyytyväisyyden tavoitetaso saavutettiin Rahoitus- ja Vakuutustoimialoilla. Hallinnon ohjaus ja Valtio IT-palvelukeskus jäivät tavoitteesta. Laskeneeseen asiakastyytyväisyyteen on Hallinnon ohjauksessa arvioitu vaikuttavan eri hankkeiden yhteensovittamiseen ja aikatauluihin liittyvät haasteet. Kaikissa palveluissa ei ole ollut mahdollista tarjota tukea asiakkaille siinä määrin, kuin tarvetta olisi ollut. Toisaalta asiakastyytyväisyyden taso vaihtelee palveluittain ja taustalla vaikuttavat syyt ovat palvelukohtaisia. Valtion IT-palvelukeskus osallistui koko Valtiokonttorin yhteiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn ensimmäistä kertaa. Tulokset verrattuna edellisenä vuotena tehtyyn kyselyyn ovat osaksi tämän johdosta poikkeavia, sillä kysymysten asettelu ja vastaanottajajoukko olivat erilaisia. Valtiokonttori huomioi asiakkaiden tarpeita sekä varautuu tulevaan kilpailuun ammattitaitoisesta työvoimasta viestimällä Valtiokonttorista kokonaisuutena entistä paremmin eri asiakas- ja sidosryhmille räätälöityjen uutiskirjeiden, lehtien ja muiden julkaisujen avulla sekä yhtenäistämällä Valtiokonttorin eri palveluiden graafista ilmettä. (+++) Tavoitetta on toteutettu Yksi yhtenäinen Valtiokonttori otsikon alla. Visuaalisen ilmeen uudistus saatiin valmiiksi. Käytössä ovat uuden ilmeen mukaiset Officemallit, käyntikorttipohjat, kirjekuoret, muovitaskut, uutiskirjeiden sähköposti- ja sovelluspohjat, intranetin ja ulkoisten verkkosivustojen uuden ilmeen mukaiset etusivut sekä uudet sähköpostipohjat. Julkaisujen osalta kehittämissuunnitelma, joka tähtää julkaisujen vähentämiseen, on viimeistelyvaiheessa. Valtiokonttori kehittää omia johtamis- ja toimintamallejaan siten, että asiakkuusnäkökulma tulee entistä voimakkaammin otetuksi huomioon, ja että toimialojen välinen koordinaatio ja synergioiden hyödyntäminen toimii saumattomasti. (++) Valtiokonttoritasoisessa asiakashallinnassa on keskitytty ministeriötapaamisiin. Asiakashallinnan työvälineiden kehittämisen osalta on selvitetty mahdollisuutta tehdä yhteistyötä Valtionvarainministeriön hallinnonalalla. Yhteistyö- mahdollisuuksia on kartoitettu sekä Senaatin, Palkeiden, Hausin, että Hanselin osalta. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta, kehittää yhteistyötä asiakashallinnassa ja tukea Valtion konserniajattelua. Lisäksi on tehty selvitystyötä toimialojen kanssa yhteistyössä Valtiokonttorin asiakkaille suunnattujen sähköisten palvelujen (Tilma, Netra yms) synergiamahdollisuuksista. Tavoitteenamme on selkeyttää tiedonjakelukanavat asiakkaille. Selvitystyössä on lisäksi keskitytty Valtiokonttorin sähköisen palvelutarjonnan kehittämiseen tehokkuusnäkökulmasta. Yhteisöllisyyden, luovuuden ja avoimuuden edistäminen jatkuu osana normaalia työtä ja johtamisjärjestelmää. (++) Valtiokonttorin johdolle on toteutettu kulttuurin muutoksen johtamisen vahvistamiseksi työpaja kesäkuun alussa. Tällä on tarkoitus kehittää edelleen tavoitteena olevia yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja luovuutta.

49 49 (114) Koko Valtiokonttorille järjestettiin kaksi yhteistä virkistysiltapäivää, keväällä ja syksyllä. Vuoden aikana järjestettiin 5 Studia Generalia -luentoa, joissa käsitellään työyhteisön hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä asioita. Harrastuskerhoja, jotka kokoontuvat osallistujien omalla ajalla, toimii aktiivisesti kaikkiaan 8. Lisäksi vuonna 2010 perustettiin yksi uusi kerho. Henkilöstöä kannustetaan kehittymään ja kehittämään osaamistaan paitsi henkilöstökoulutuksen keinoin myös hyödyntämällä Valtiokonttoriin luotuja omaehtoisen oppimisen ja erikoiskoulutusten tukemisen järjestelmää. Etätyön hyödyntämiseen kannustetaan silloin, kun se työn tekemisen kannalta on mahdollista ja järkevää. (++) Etätyön tekemiseen samoin kuin omaehtoisen koulutuksen tukemiseen on Valtiokonttorissa olemassa kaikille yhteiset periaatteet. Sekä etätyötä että omaehtoista opiskelua käytetään hyväksi jonkin verran. Etätyön tekemistä rajoittaa Valtiokonttorin työn luonne ja siihen liittyvä korkea tietoturvavaatimus, samoin kuin esimiestyön tärkeyttä korostava linjaus siitä, että esimiestyötä ei voi pysyvästi tehdä edes osittaisessa etätyössä. Yksittäisten etäpäivien hyödyntämisessä on vielä käyttämätöntä potentiaalia. Vuonna 2010 keskeisin koulutus on ollut Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto lähinnä työssä oppimisen muodossa. Kehitetään Valtiokonttorin riskienhallintaa riskienhallintapolitiikan mukaisesti kehittämällä riskienhallinnan prosessia, erityisesti riskiraportointia sekä ottamalla käyttöön valtionhallinnon tietoturvatasomäärittelyt ja testaamalla kriisivalmiutta valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien osalta. (++) Riskienhallintaprosessin kehittämissuunnitelman laatimisen pohjaksi on alkuvuonna toteutettu riskiarviointikierros. Tulokset on koostettu ja käsitelty johtoryhmässä. Valtiokonttorin turvatekniikka on pidetty ajan tasalla. Sörnäisten rantatien turvatekniikkaa koskevat lisähankinnat toteutettiin suunnitellusti ennen juhannusta. Sörnäisten rantatien pelastussuunnitelma on päivitetty. Valtionhallinnon tietoturvatasomäärittelyjen käyttöönotto on aloitettu. Ensimmäinen tietoturvatasoarviointi tehtiin alkusyksyllä. Tietoturva-auditeissa sovelletaan jo pitkälti tietoturvatasomäärityksiä. Tavoitteena on todentaa toiminnolta vaadittavan tietoturvatason toteutuvan keskeisiltä osin kaikissa toiminnoissa vuoden 2011 aikana. Tähän liittyvä valmistelutyö aloitettiin syksyllä Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien päivittäminen on käynnissä. Valmiutta testattiin syksyllä Valtionhallinnon valmiusharjoituksessa, johon sisällytettiin myös varatoimitilojen käyttö. Toteutetaan Valtiokonttorin ympäristöohjelman tavoitteita ja suosituksia mm. materiaali- ja palveluhankintojen suunnittelussa ja käyttöönotossa niin, että WWF myöntää vuoden 2010 aikana Valtiokonttorille Green Office -diplomin ja -merkin. (+++) Tavoite on toteutunut. WWF on myöntänyt Valtiokonttorille Green Office merkin käyttöoikeuden. Toimintatapojen kehittäminen jatkuu edelleen.

50 50 (114) Asiakastyytyväisyystutkimustuloksia Asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen painottamaton keskiarvo 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, Kaikkien Valtiokonttorissa tehtyjen asiakastyytyväisyystutkimusten keskimääräinen yleisarvosana nousi hieman vuodesta 2009 ja on tasan 8, mikä on Valtiokonttorin itselleen asettama vähimmäistavoitetaso. Muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niitä voi pitää tilastollisesti merkittävänä. Näin ollen voidaan todeta, että asiakastyytyväisyys on pysynyt ennallaan viimeisten kolmen vuoden ajan. Asiakastyytyväisyystutkimusten raportoinnin ryhmittelyä muutettiin v hieman edellisistä vuosista toimintojen johtamiseen liittyvistä tarkoituksenmukaisuussyistä. Valtion ITpalvelukeskus oli vuonna 2010 ensimmäistä kertaa mukana Valtiokonttorin yhteisessä tutkimuksessa.

51 51 (114) Valtiokonttorin kyky vastata ajan haasteisiin Hallinnon ohjaus Rahoitus Vakuutus VIP Valtiokonttori Asiakkaidemme tyytyväisyys Valtiokonttorin kykyyn vastata ajan haasteisiin on hivenen alentunut edellisestä vuodesta. Hallinnon ohjaus, Rahoitus ja Vakuutus toimialat sijoittuvat hyvälle, yli 3,5 tasolle. Valtion IT-palvelukeskus jäi hieman sen alle. Valtiokonttorin asiakkaiden mielikuva palveluhalukkuudesta Hallinnon ohjaus Rahoitus Vakuutus VIP Valtiokonttori

52 52 (114) Valtiokonttorin asiakkaiden mielikuva asiantuntemuksesta Hallinnon ohjaus Rahoitus Vakuutus VIP Valtiokonttori Tulokset palveluhalukkuudesta ovat Hallinnon ohjaus, Rahoitus ja Vakuutus toimialoilla hyvällä tasolla lähellä arvosanaa 4 ja Rahoitustoimialalla jopa selvästi sen yli. Hallinnon ohjauksessa, Rahoituksessa ja Vakuutuksessa tulokset ovat hieman alemmat kuin edellisenä vuonna. Valtiokonttorin keskiarvo on 3,74. Tulokset asiantuntemuksesta ovat myös hyvällä tasolla 4:n tuntumassa, Rahoituksessa selvästi sen yläpuolella. Myös nämä tulokset ovat pysyneet aikaisemmalla hyvällä tasollaan. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksen tavoitteet Henkilöstötunnuslukujen tavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä vuoden 2010 tulossopimuksessa työtyytyväisyysbarometrin kokonaiskeskiarvon tavoitteeksi asetettiin 3,4 asteikolla 1-5 (1=erittäin tyytymätön 5=erittäin tyytyväinen). Kokonaiskeskiarvo oli 3,3 (miesten ka 3,3, naisten ka 3,2), joten tavoite saavutettiin melkein (v ,3 ja ,4). Tulosta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon meneillään olleet monet muutoshankkeet. Työtyytyväisyysbarometrin summamuuttujaa Johtaminen koskeva tavoite vuodelle 2010 oli 3,4 asteikolla 1-5. Vastausten keskiarvo oli 3,3, joten tavoite lähes saavutettiin (v ka 3,3 ja ,4). Kehittymisen osalta tavoitteena oli, että Valtiokonttorissa käytetään kouluttautumiseen 7 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteesta jäätiin selvästi, sillä työajanseurantajärjestelmän tietojen mukaan kouluttautumiseen käytettiin vuonna ,1 pv/htv (v ,2 pv/htv ja ,6 pv/htv).

53 53 (114) Sairauspoissaolojen tavoitteena oli enintään 10 poissaolopäivää kutakin henkilötyövuotta kohden. Poissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden jatkoi laskuaan ollen 10,5 pv/htv (v ,4 pv/htv, v ,1 pv/htv ). Tavoite saavutettiin melkein. Lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen tavoitteena oli enintään 3,5 poissaolopäivää kutakin henkilötyövuotta kohden. Lyhyitä sairauspoissaoloja kertyi 3,6 pv/htv, joten tavoite saavutettiin melkein (v ,5 pv/htv ja ,7). Lähtövaihtuvuutta koskeva tulossopimuksen tavoite vuodelle 2010 oli 5 % lähtövaihtuvuus edellisen vuoden lopun henkilöstömäärästä. Vakituinen palvelussuhde päättyi 43 henkilöltä, mikä on 4,4 % edellisen vuoden lopun henkilöstömäärästä (v % ja ,9 %). Lisäksi toiseen organisaatioon lähti 138 kertomusvuoden lopussa Kevaan siirtynyttä henkilöä, joista 135 oli Valtiokonttoriin vakituinen palvelussuhde. Tulovaihtuvuus: Vuonna 2010 Valtiokonttoriin tuli toisista organisaatioista kaikkiaan 64 henkilöä, 33 naista (52 %) ja 31 miestä (48 %). Heistä 20 tuli vakituiseen palvelussuhteeseen. Työn tekemisen uusien muotojen ja toimintatapojen käyttöönotto Vuoden 2010 aikana henkilöstö koulutettiin käyttämään uutta talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmää ja -portaalia. Lisäksi vastuuhenkilöt osallistuivat Kiekuammattikäyttäjäkoulutukseen. Kieku otettiin Valtiokonttorissa käyttöön vuoden 2011 alussa. Vastuuhenkilöille järjestettiin ostolaskujen käsittely- ja arkistointijärjestelmä Rondon päivitykseen (R8) liittyvää koulutusta vuodenvaihteen molemmin puolin. Henkilöstölle järjestettiin myös yhteisten toimisto-ohjelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Hyvän esimiestyön varmistaminen Esimiestyön laatua seurattiin huhtikuussa 2010 toteutetulla työtyytyväisyyskyselyllä, jonka vastausprosentti oli 76. Tulosten perusteella Valtiokonttorin henkilöstö oli melko tyytyväistä esimiestyöhön. Kysymys: Miten tyytyväinen olet esimiehesi antamaan tukeen työhön liittyvissä kysymyksissä ja työnteon edellytysten luonnissa? sai virastotasolla vastaukseksi keskiarvon 3,5 asteikolla 1-5 (1=erittäin tyytymätön 5=erittäin tyytyväinen). Tulos pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. Valtiokonttorin oma, johtamista koskeva lisäkysymys: Miten tyytyväinen olet lähimmän esimiehen tapaan johtaa ihmisiä? sai virastotasolla niin ikään keskiarvotuloksen 3,5 asteikolla 1-5. Tulos pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. Sisäisen liikkuvuuden edistäminen SILI-toimintamallilla Valtiokonttorin rekrytointi- sekä SILI-ohjeen mukaisesti lähes kaikki Valtiokonttorissa avautuvat virat ja määräaikaiset tehtävät kävivät kertomusvuonna läpi SILI-menettelyn, jossa niihin pyrittiin löytämään henkilö Valtiokonttorin sisältä. Ulkoinen täyttö tuli pääsääntöisesti mahdolliseksi vasta sitten, kun SILI-menettely oli käyty läpi ja todettu, ettei tehtävää voida täyttää Valtiokonttorin sisältä. Vuoden 2010 aikana 50 tehtävää oli avoinna SILImenettelyssä ja niiden perusteella toteutettiin 15 SILI-sijoitusta. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä vuoden 2010 tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin sukupuolinäkökulman huomioiminen viraston päivittäisessä toiminnassa kuten nimityksissä ja työryhmien asettamisessa. Valtiokonttorin lyhyen (v. 2010) ja pidemmän (v ) aikavälin tasa-arvotavoitteet kirjattiin Valtiokonttorin tasa-arvosuunnitelmaan, joka hyväksyttiin viraston vuoden 2010 työympäristöohjelman osana Tavoitteiden toteutumista seurattiin työtyytyväisyysbarometrin tulosten sekä tilastoaineiston avulla. Tavoitteiden toteutumista koskeva tasa-arvoselvitys vuodelta 2010 on laadittu Valtiokonttorin vuoden 2010 henkilöstökertomuksen liitteeksi. Vuonna 2010 Valtiokonttoriin rekrytoitiin viraston ulkopuolelta 64 henkilöä. Heistä 33 (52 %) oli naisia ja 31 (48 %) miehiä.

54 54 (114) Valtiokonttori 2010 Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,40 Tehdyn työajan palkkojen % -osuus palkkasummasta 75,1 Välillisten työvoimakustannusten % -osuus tehdyn työajan palkoista 63,6 Koulutus ja kehittäminen /htv 1 721,0 Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 398,2 Lähde: TAHTI-järjestelmä Henkilöstön määrä ja rakenne Valtiokonttorin henkilöstön lukumäärä vuoden 2010 lopussa oli 659. Määrä laski vuotta aiemmasta reilusti (-318 henkilöä, -32,5 %). Pääsyy laskuun oli Valtiokonttorin palvelukeskuksen irtautuminen Valtiokonttorista vuoden 2010 alussa ja liittyminen osaksi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (Palkeet-virasto). Vuoden 2009 lopussa ennen irtautumista Valtiokonttorin palvelukeskuksen henkilöstömäärä oli 312. Kertomusvuoden lopussa Valtiokonttorin henkilöstöstä 69 % oli naisia (454 henkilöä) ja 31 % miehiä (205 henkilöä). Valtiokonttorin henkilötyövuosien määrä laski edellisestä vuodesta selkeästi, 208 henkilötyövuodella. Vuonna 2010 työtuloksen suorittamiseen käytettiin yhteensä 614 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosiin sisältyy myös muilta kuin Valtiokonttorin toimintamenomomenteilta palkattujen henkilöiden palkallinen henkilötyö, yhteensä 35 htv. Henkilötyövuosikertymästä ei myöskään ole vähennetty lomarahan vaihtamista vastaavaa vapaa-aikaa. Valtiokonttorin henkilötyövuosien määrän väheneminen perustuu pääosin Valtiokonttorin palvelukeskuksen irtautumiseen Valtiokonttorista vuoden 2010 alusta lukien. Henkilötyövuodet toimialoittain HO Rah Vak Yhteiset VIP VK Vuoden 2010 päättyessä Valtiokonttorin henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta. Se oli 2,6 vuotta korkeampi kuin vuotta aiemmin (44,8 vuotta).

55 55 (114) hlö Henkilöstön ikärakenne Miehet 2010 Naiset 2009 Miehet 2009 Naiset Valtiokonttorissa työskenteli vuoden 2010 lopussa 46 sellaista henkilöä, jotka olivat määräaikaisessa palvelussuhteessa ja joilla ei ollut Valtiokonttorissa omaa taustavirkaa. Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 2010 lopussa 7 %. Määräaikaisista palvelussuhteista 19 oli Valtion IT-palvelukeskuksessa, 10 Vakuutuksessa, 7 Tietohallinnossa, 5 Hallinnon ohjauksessa, 4 Talous- ja hallintoyksikössä ja 1 Valtion henkilöstöpalvelut - yksikössä. Kaikille määräaikaisille palvelussuhteille oli lainmukainen peruste: työn luonne, sijaisuus, avoimen tehtävän väliaikainen hoitaminen tai harjoittelu. Osa-aikaeläkkeellä oli kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 22 henkilöä, 3,3 % vuoden lopun henkilöstömäärästä. Osa-aikaeläkeläisten määrä väheni viidellä henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Luvut eivät sisällä osa-aikaisella työkyvyttömyys-eläkkeellä olevia. Kertomusvuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä (vuonna henkilöä, vuonna henkilöä), joten työkyvyttömyyseläkealkavuus oli 0,7 % vuoden 2009 lopun henkilömäärästä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna henkilöä Työtyytyväisyys Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin vuoden 2010 huhtikuussa. Tutkimuksen mukaan henkilöstö oli tyytyväisintä työilmapiiriin ja yhteistyöhön sekä työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Näiden summamuuttujien keskiarvot ovat pysyneet useiden vuosien ajan vakaalla tasolla, ja niissä on ollut vain pieniä vuosittaisia muutoksia. Työilmapiirin ja yhteistyön tutkimuksessa saama vastausten keskiarvo oli 3,6 (vuonna ,7). Työn sisällön ja haasteellisuu-

56 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Yhteensä 56 (114) den saama keskiarvo oli 3,6 (sama kuin vuonna 2009). Tyytymättömimpiä oltiin palkkaukseen, jonka saama keskiarvo 2,8 oli sama kuin edellisvuonna. Alla olevassa kaaviossa on esitetty työtyytyväisyysbarometrin summamuuttujien keskiarvot vuodelta Työtyytyväisyysbarometri 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1, Henkilöstön koulutus, kehittyminen ja hyvinvointi Koulutus ja kehittyminen TAHTI-järjestelmän tietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, joiden osuus oli 33 %, muodostivat vuoden 2010 lopussa koulutusasteella mitattuna Valtiokonttorin suurimman henkilöstöryhmän. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 22 prosenttia henkilöstöstä ja alimman korkea-asteen suorittaneita 18 prosenttia. Keskiasteen koulutus oli 18,3 prosentilla ja perusasteen koulutus 7,1 prosentilla henkilöstöstä. Tutkijakoulutus oli kertomusvuoden lopussa 1,3 prosentilla henkilöstöstä. Valtiokonttorin koulutustasoindeksi nousi edellisvuodesta ja oli vuonna ,4. Henkilöstökoulutukseen käytettiin Valtiokonttorissa vuonna 2010 työaikaa 4,1 päivää henkilötyövuotta kohden, mikä on reilun päivän vähemmän edellisvuonna (v ,2 pv/htv). Työterveys ja työaika Työterveyshuoltoon käytettiin kertomusvuoden aikana yhteensä euroa, mikä tekee 453 euroa henkilötyövuotta kohden. Kustannuksista on vähennetty Kelan korvaushakemukseen perustuva arvioitu palautuksen määrä. Varsinaista palautussummaa Kela ei vielä tätä kertomusta laadittaessa ollut maksanut. Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 2010 olivat 603 /htv (v /htv ja /htv). Sairauspoissaolojen määrät vuonna 2010 on mainittu aiemmassa luvussa Tulossopimuksen tavoitteet.

57 57 (114) Valtiokonttorissa seurataan erikseen työaikaseurantaan perustuvaa henkilötasoista toteutunutta työaikaa verrattuna laskennallisiin henkilötyövuosiin, joiden määrä perustuu kokoaikaisiin vakansseihin (=1 htv/v). Toteutuneen työajan ja laskennallisten henkilötyövuosien välistä erotusta koskevassa tunnuslukutarkastelussa on vuodelta 2010 mukana vain se henkilötyö, jonka palkka maksettiin Valtiokonttorin toimintamenomomenteilta. Muilta kuin toimintamenomomenteilta palkatut henkilöt, joiden laskennallisen henkilötyön määrä vuonna 2010 oli yhteensä 35 htv, eivät ole tarkastelussa mukana. Henkilöstön toteutunut työaika ylitti laskennallisten henkilötyövuosien määrän vuonna ,6 henkilötyövuodella, mikä vastaa 2,5 % ylitystä laskennallisten henkilötyövuosien määrästä. Toteutuneeseen työaikaan sisältyvät myös kaikki ylityöt. Toteutunut työaika ylitti laskennallisten henkilötyövuosien määrän kaikilla toimialoilla ja yksiköissä. Toteutuneen työajan ja laskennallisten henkilötyövuosien erotus oli Valtiokonttorissa vuonna 2010 keskimäärin 6 päivää kutakin henkilötyövuotta kohti. Työkykyä ylläpitävä toiminta Vuonna 2010 järjestettiin kaksi niska-hartiaryhmää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ryhmien toiminnan tavoitteena oli hoitaa jo todettuja niska-hartiaongelmia sekä ennaltaehkäistä ongelmien pahentumista tulevaisuudessa. Niska-hartiaryhmissä oli yhteensä 27 osallistujaa. Lisäksi vuoden 2010 aikana toteutettiin asiantuntijoille suunnattu ryhmämuotoinen Aslak-kuntoutuskurssi, johon osallistui 10 henkilöä. Työterveyshuollon käytössä olevaa verkostotapaamismallia hyödynnettiin hyvin, ja mallin käyttö lisääntyi. Verkostokeskusteluja käytiin 17 henkilön kohdalla, kun vuonna 2009 keskusteluja käytiin 10 henkilön kohdalla. Verkostotapaamisilla helpotetaan pitkillä sairauslomilla olevien henkilöiden työhön paluuta ja niitä käytetään henkilön itsensä, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyömuotona. Henkilöstön omaehtoista liikuntaa tuettiin liikuntaseteleillä, joista Valtiokonttori maksoi puolet. Henkilöstön henkistä vireyttä tuettiin kulttuuriseteleiden avulla, joista Valtiokonttori maksoi 40 %. Tuki näihin oli yhteensä euroa. Kertomusvuoden aikana oli jatkuvasti toiminnassa 2 salibandyryhmää. Lisäksi Valtiokonttorin joukkue osallistui ministeriöiden ja keskusvirastojen salibandysarjaan. Valtiokonttorista osallistui joukkue myös Länsiväyläjuoksuun sekä Naisten kymppi -liikuntatapahtumaan. Vuoden 2010 aikana toimi 8 henkilöstön toimesta perustettua kerhoa: golfkerho, joogakerho, kuoro, puutarhakerho, ratsastuskerho, suunnistuskerho, teatterikerho ja valokuvauskerho. Lisäksi syksyllä 2010 aloitti toimintansa pilates-kerho. Kerhoissa oli jäseniä yhteensä noin 220. Henkilöstölle järjestettiin kertomusvuoden aikana viisi Studia Generalia -luentoa työkyvyn ylläpitoa tukevista aiheista. Osallistujia luennoilla oli yhteensä noin 330. Lisäksi Valtiokonttori osallistui useisiin terveyden ylläpitoon kannustaviin teemapäiviin. Valtiokonttorin Helsingin toimipisteissä sekä Hämeenlinnan toimipisteessä järjestettiin vuoden aikana kaksi henkilöstön virkistysiltapäivää. Lappeenrannan toimipisteessä järjestettiin kertomusvuonna yksi virkistysiltapäivä.

58 58 (114) 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Valtiokonttorin rahoituksen rakenne vuonna 2010 Valtiokonttorin toiminnan rahoitus muodostuu talousarviossa myönnetyistä määrärahoista, maksullisen toiminnan tuloista, siirtomäärärahoista sekä erillisrahoituksesta seuraavasti: