Harrastamisen mahdollisuudet yhdenvertaisiksi

Transkriptio

1

2 Harrastamisen mahdollisuudet yhdenvertaisiksi Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Projektipäällikkö Suvi Ervamaa, Tutkija Anna Anttila, Nuoriso-ohjaaja Mirkka Kesti-Helia, Nuoriso-ohjaaja Hanna Peltola, Nuoriso-ohjaaja Jaakko Rautavaara, Osastopäällikkö Mikko Vatka,

3 Hyvä vapaa-aika -hankkeen tavoitteet Tukea nuoria omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteittensa löytämisessä. Kerätä tutkimustietoa vapaa-ajan laadun vaikutuksesta nuorten hyvinvointiin, koulumenestykseen ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin. Kehittää liikkuvaa ja nuoret yhdenvertaisesti tavoittavaa nuorisotyötä yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja nuorten kanssa. Luoda ja jalkauttaa tutkimustietoon perustuvia toimintamalleja, jotka mahdollistavat tiiviin yhteistyön nuorisotyön ja koulujen välillä. Esim. nuoriso-ohjaaja käyttää osan työajastaan liikkuvaan nuorisotyöhön koulussa ja alueella.

4 Hankkeeseen osallistuvat nuoret Koulun kautta mahdollista tavoittaa lähes kaikki ikäluokan nuoret, toisin kuin esimerkiksi nuorisotaloilla. Hankkeessa mukana viisi yläkoulua eri puolilta Helsinkiä. Kuusi kohdeluokkaa ja kuusi vertailuluokkaa syksyllä 2013 aloittaneista 7.-luokista. Samat oppilaat mukana koko yläkoulunsa ajan, nyt 9. luokalla. Mukana noin 170 nuorta. Kohdeluokilla 50 % puhuu kotona muuta kieltä kuin suomea. 28 eri kieltä. Jokaisella kohdeluokalla on oma ohjaaja, joka tukee nuorten vapaa-aikaa, yhteisöllisyyttä ja harrastamista.

5 Ennakko-odotukset Kun oman luokan oppilaiden kanssa vietetään aikaa ja harrastetaan myös vapaa-ajalla, kaikki oppilaat tutummiksi. Kouluun helpompi tulla, kun siellä on tuttuja, jopa hyviä kavereita. Oppiminen on helpompaa ja tehokkaampaa, kun nuori käy useammin koulussa. Toiseen asteen valintoihin tulee lisää mahdollisuuksia, kun numerot paranevat ja poissaolot vähenevät. Uusista harrastuksista voi saada ideoita ammattiuralle.

6 Aineisto Aineistoa kerätään syksyyn 2016 asti, tutkimusraportti julkaistaan keväällä Oppilaiden poissaolot ja numeroarvioinnit. Mittaavat koulussa viihtymisen ja suoritusten toivottua nousua. Kuusi verkkopohjaista kyselyä/luokka (yht. 72 kyselykertaa) harrastuksista ja vapaa-ajasta, aina luokan kevät- ja syyslukukausien alussa. Ainekirjoitukset Erään tytön/pojan täydellinen päivä, osana äidinkielen / S2:n opintoja Oppilaiden yksilöhaastattelut Opettajien haastattelut: miten näkevät nuorisotyön koulussa? Tutkijapajat, joissa nuoret kanssatutkijoina. 9.-luokalla aiheena Nuori tulevaisuuden Helsingissä Harrastus- ja lajikokeilujen havainnointia (myös mm. leirit, diskot, graffitipaja kouluaikana). Autobiografinen aineisto: Ohjaajien kokemukset (päiväkirjat, tiimipalaverit) Nuorten itse tuottama aineisto: kuvat, blogiteksti

7 Koulu nuorten mielestä paras paikka nuoriso-ohjaajan tapaamiseen Kyselyssä nuoret valitsivat koulun ja kodin (eli netin?) tiloiksi, joissa mieluiten itse tapaisivat nuoriso-ohjaajia. Ohjaajaa helppo lähestyä koulussa, hän ei ole koppiaikuinen, jolle pitää varata aika. Kohdeluokilla yhteishenki on vahvistunut. Vertailuluokilla epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Myös kohdeluokkien opettajien mielestä opetusryhmien yhteishenki on parantunut ja luokat muuttuneet hallittavammiksi.

8 Hyvä vapaa-aika on myös hengailua ja omaan tahtiin tekemistä Omaan tahtiin tekeminen ja vapaa hengailu tärkeää vastapainoa ohjelmoiduille harrastuksille ja koululle. Myös hyvää vapaaaikaa. Kaupallinen kuluttaminen suosittua vapaaajalla. Nuorten mielestä tähän asti parasta hankkeessa ovat olleet yhteiset retket Finnkinoon, Burger Kingiin ja Megazoneen.

9 Raha ei yksin ratkaise, vaan Nuorta ympäröivä harrastuskulttuuri ja ylisukupolviset mallit merkittäviä. Ajanpuute Kotityöt, koulutyöt, perhe, kaverit Asuinalue ja liikenneyhteydet Millaiset yhteydet? Onko matkakorttia? Saako liikkua yksin pimeällä? Kyvykkyydet, esim. case ilmaiseksi uimahalliin Toimintamallit: Miksi pitäisi käydä uimassa? Osaaminen: Uimataito - voinko vielä 13- vuotiaana oppia? Tiedot: Miten uimahallissa toimitaan? Miten ja mihin lukollista kaappia käytetään?

10 Harrastamisen kulttuurit Mitä vanhemmat edellä, sitä nuoret perässä. Perheen yhteiset kiinnostuksen kohteet. Omille lapsille samaa, mitä itse teki lapsena. Pojalta voi vaatia rohkeutta kertoa julkisesti, että haluaisi ratsastaa tai käydä baletissa Nuoriso-ohjaaja koulussa Tarjoaa kaikille yhdenvertaisia mahdollisuuksia: helppo lähestyä satunnaisesti, omasta halusta, yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Tukee harrastamisen perinteiden yli ja ulkopuolelle

11 Miten tuetaan nuorta harrastuksen tai muun oman jutun löytämisessä? Ideat eivät synny tyhjästä. Nuoren täytyy ensin tietää mikä on mahdollista. Ohjaat ja nuoret tutustuneet yhdessä erilaisiin harrastusvaihtoehtoihin ja paikkoihin. Kokeilujen jälkeen nuori tietää paremmin, mikä sopii hänelle: itsetuntemus ja luottamus kasvavat. Ohjaajilla paljon tietoa alueen harrastus- ja toimintamahdollisuuksista. Hyödynnetään verkostoja ja tehdään yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa.

12 Yhdessä kynnysten yli Autamme selvittämään, miten harrastuksiin ilmoittaudutaan ja missä niitä voi kokeilla. Varaamme tutustumiskertoja. Kaverin kautta nuori voi saada idean kokeilla itselleen uutta asiaa. Juttelemme nuorten kokemuksista. Joskus pienikin epäröinti tai informaatiokatkos saattaa vaikeuttaa uuden asian aloittamista. Nuoren on sallittua muuttaa mieltään. Se mikä tänään kiinnostaa, ei välttämättä enää huomenna ole se juttu. Siksi nuorilta pitää kysyä yhä uudelleen: Moi, mitä sinulle kuuluu?

13 Nuoriso-ohjaajan rooli koulussa Ei kouluavustaja eikä kuraattori, vaan fokus vapaaajan toiminnan ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Läsnä nuoria varten. Toiminta tapahtuu pääsääntöisesti väli- ja ruokatunneilla. Ryhmälähtöinen toimintatapa, joka mahdollistaa myös yksilöllisen tuen ilman erityistuen tarpeen tuomaa huomiota.

14 Nuoriso-ohjaajan tehtävät koulussa Ryhmäytykset Välituntitoiminta Retki-, teema- ja juhlapäivät Pienryhmätoiminta Harrastushakutunti ja muu harrastuksiin ohjaaminen Nuoriso-ohjaajan vetämät oppitunnit Nutanurkkaus koululla Ruuti (osallisuus- ja vaikuttamistoiminta)

15 Perus- ja kohdennetun työn välimaastossa Ei-leimaava ryhmälähtöisyys, silti tarvittaessa mahdollisuus myös kohdennettuun tukeen. Pienryhmät: ohjaaja voi reagoida nopeasti ja muodostaa pienryhmiä nuorten tarpeiden mukaan. Ohjaaja tarpeen mukaan lisäresurssiksi nuorisotalojen iltoihin. Koulun käytävät/ koulunkäynnin tuki: hetkessä muistuttamiset. Perjantai-illan jalkautumiset yhdessä aluetyöntekijän ja Aseman Lapset ry:n työntekijöiden kanssa. Asioiden ja tilanteiden selvittely: ohjaaja seuraa nuoria siilosta toiseen ja välittää tietoa nuoren vahvuuksista myönteisen tunnistamisen hengessä.

16 Liikkuvan nuorisotyön apuvälineitä Hyvä aluetuntemus ja tieto helpottaa työtä. Laaja moniammatillinen verkosto. Yhdessä olemme enemmän. Sosiaalinen media työn tukena: nuoret voivat ottaa yhteyttä ohjaajaan esimerkiksi Whatsappin kautta.

17 Liikkuvan nuorisotyön hyödyt Liikkuvalle työlle erityistä on, että sitä toteutetaan siellä missä nuoret ovat. Suhde nuoreen jatkuu tilasta ja ajasta riippumatta. Tarjotaan kaikille nuorille, ei vain rajatulle ryhmälle kuten nuorisotalolla kävijöille. > Parantaa nuorisotyön saavutettavuutta ja lisää yhdenvertaisuutta.

18 Paras vapaa-aika nuorten kommenteissa Ulkona ja pelaan koripalloa joskus, mutta en tiedä huvittaako minua enää pelaa koripalloa ja tanssin kavereitteni kanssa ulkona. Kokeillut jotain mitä oon aina halunnut kokeilla esim. Zumba kavereitten kanssa. Kavereiden kanssa ulkona tai jossain missä on vain kivaa. Joko olen kavereiden kanssa ulkona tai jonkun heistä kotona, tai sitten olen omassa kodissani lukemassa/älypuhelimellani. Yksin kotona, pelaan kavereiden kanssa livenä hyviä pelejä. Minulla on myös jääteetä sekä naposteltavaa (sipsejä).

19 Kiitos! Lisätietoa: vapari.munstadi.fi