Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Opetusvirasto Projektipäällikkö Eeva Ahtee Tutkija Anna Anttila

Transkriptio

1 Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Opetusvirasto Projektipäällikkö Eeva Ahtee Tutkija Anna Anttila

2 Hyvä vapaa-aika -hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaa-ajan vaikutuksesta nuoren hyvinvointiin, oppimiseen ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin. Kehittää nuorisotyötä yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja nuorten kanssa. Tukea nuoria omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteittensa löytämisessä ryhmänä ja yksilöinä.

3 HANKKEEN PERUSASIAT 5 yläkoulua eri puolilta kaupunkia 6 kohdeluokkaa ja näille 6 vertailuluokkaa aloittaneet syksyllä 2013 seitsemännen luokan Samat oppilaat mukana koko yläkoulunsa ajan, nyt 8.-luokkalaisia Jokaisella hankkeen kohdeluokalla on oma ohjaaja ja jokaisella nuoriso-ohjaajalla 2 kohdeluokkaa

4 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomä ki Itä-pakila Malmi Kaarela Länsi-pakila Pukinmäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Latokartano Ha aga Myl lypuro Vanhakaupunki Pasila Vartiokylä Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Vuosaari Östersundom Taka-töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012 Laajasalo Jakomäki & Ylä-Malmi Työttömät ja ulkopuoliset Mirkka Kesti-Helia Helsinki 11,6 % (6) Meilahti & Pitäjänmäki 11,6-13,9 (10) Hanna Peltola 8-11,5 (7) Porolahti Jaakko Rautavaara 5-7,9 (11)

5 ALUEIDEN ERILAISUUS TYÖTAPOJEN ERILAISUUS Meilahden ja Pitäjänmäen koulujen nuoret: Meilahdessa nuoret harrastavat paljon, tulevat kauempaa kouluun ja liikkuvat paljon vapaa-ajallaan. Pitäjänmäessä nuorisotalo koulun pihapiirissä, yhteistyö luontevaa. Jakomäen ja Ylä-Malmin koulujen nuoret: Ohjaaja tuntee alueen ja avannut nuorille mahdollisuuden olla mukana alueen tapahtumissa (matalan kynnyksen harrastustoiminta Operaatio Pulssi). Harrastamisen kulttuuri perheissä vaihtelee, harrastamisen tutuksi tekeminen myös vanhemmille. Jakomäessä tapahtuu paljon ja suosittu projekti-/tutkimuskohde. Porolahden koulun nuoret: Polarisaatio: Toisilla menee tosi hyvin, toisilla tarve kohdennetulle työlle. Nuoret eivät käy taloilla, joten koulu kohtaamisen paikka

6 HANKE TUKEE NUOREN OMAN JUTUN LÖYTÄMISTÄ Ilmaiset harrastusmahdollisuudet eivät tee autuaaksi : 103 nuoresta 32 aloitti uuden harrastuksen/ kokeili pidempään Myös vanhemmat maksaneet uusia harrastuksia Uusia harrastuksia: uinti, kuntosali, pianon soitto, parkour, ratsastus, valokuvaus, tanssi, sulkapallo, voimistelu, lukeminen. Harrastamisen kulttuuri perheissä raha ei ratkaise vaan vapaaajanvieton perinne. Ohjaajien vahvalla ammattitaidolla uusi harrastuskulttuuri tutuksi. Matalan kynnyksen harrastuksiin ohjaamisen eri vaiheet: kiinnostus, miten toteutetaan, missä, miten pääsee paikalle ja kenen kanssa, rutinoituminen ja pitkäkestoisuus.

7 YHTEISTYÖ KOULUJEN KANSSA Nuoriso-ohjaaja koulussa: Välituntitoiminta Paussitoiminta Harrastushakutunti Retki-, teema- ja juhlapäivät Ryhmäytykset (myös uudet oppilaat) Vanhempainilta, nuorten järjestämänä Nuoriso-ohjaajan tunti, luokan sisustaminen Luottamuksen rakentuminen: avaimet, oma postilokero, välituntivalvonta, omat tunnukset koulun tietojärjestelmiin Me voidaan tehdä ihan mitä vaan! ehdotus ei vie kauhean pitkälle.

8 NUORISO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT KOULUSSA HYVÄ VAPAA-AIKA HANKKEESSA: Toiminta: Nuori: Koulu, opettajat: Nuorisotoimi, nuoriso-ohjaajat: Ryhmäytykset Nuori osana ryhmää/ koululuokkaa. Nuoret toimivat ryhmänä paremmin. Nuoriso-ohjaajat tietävät koulun nuoret. Välituntitoiminta, Paussitoiminta Retki-, teema- ja juhlapäivät Harrastushakutunti/ Operaatio Pulssi Nuoriso-ohjaajan tunti Nuorella on mahdollisuus ohjattuun virkistäytymiseen koulutyön vastapainoksi. Tutustuu nuoriso-ohjaajiin. Saavat tukea ryhmänä toimimiseen. Tietoa vapaa-ajan mahdollisuuksista ja mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa harrastustoimintaan. Mahdollisuus viikoittain kysyä ja jutella vapaa-aikaan, harrastuksiin ja nuoren elämään liittyvistä asioista. Keventää välituntivalvojan tehtävää. Oppitunnit rauhallisempia, kun nuorilla mahdollisuus purkaa energiaa ja olla kavereiden kanssa. Nuoriso-ohjaajien ryhmänohjaustaidot tukevat myönteisen toimintakulttuurin luomista. Keventää opettajien työtä, kun tiedetään milloin ja ketkä tulevat kertomaan harrastusmahdollisuuksista. Nuorille henkilö, joka voi neuvoa vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Mahdollisuus näyttää palasia siitä toiminnasta, mitä vapaa-ajalla ja nuorisotoimen piirissä voi tehdä. Nuorisotyöntekijät tutummiksi, madaltaa kynnystä osallistua muuhun toimintaan. Saavat tietoa, millaista harrastustoimintaa alueen nuoret haluavat. On tavattavissa siellä, missä nuoret ovat ja missä nuoret toivovat nuoriso-ohjaajan olevan. Ruuti Mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristön ja koulun asioihin. Väline, jolla voi kuulla nuorten näkemyksiä. Väline, jolla voi kuulla nuorten näkemyksiä. Muuta mahdollista: Nuorten järjestämä vanhempainilta Nuoret mukana vanhempainillassa juttelemassa vanhempien kanssa. Mahdollisuus tuoda esiin ne asiat, joita haluaa yhteisesti keskustella. Uudenlainen tapa tavata vanhemmat ja nuoret yhdessä. Mahdollisuus tavata vanhempia. Nutanurkkaus koululla Nuorten oma tila koululla. Keventää välituntivalvojan tehtävää, kun nuorilla oma tila. Paikka, jota nuoriso-ohjaajat voivat käyttää.

9 LUOTTAMUS o Kaikki kohdeluokkien nuoret tunnetaan o Ohjaaja saatavilla, kuulolla, tervehtii o Myönteisen tunnistamisen menetelmät Ohjaajille kerrottu omista vahvuuksista, joita ei haluta kouluyhteisön tietoon

10 MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN Keskeiset piirteet ovat Toimiminen arkiympäristöissä: ei erillisten osallisuuden tilojen tai toimintojen luomista Voimavarakeskeisyys: lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden tunnistaminen ja tunnustaminen Yhteisöllisyys ja ennaltaehkäisy: ei ongelmien osoittamista ja yksilöiden leimaamista Ammatillisen tuen myönteisen luonteen korostaminen: aikuisten kiinnostus ja tuki Myönteisen tunnistamisen näkökulmassa on kyse arjen siteitä tukevan toimijuuden tunnistamisesta sekä lasten ja nuorten osallisuuden tukemisesta arkiympäristöissä. Lähde: Riikka Korkiamäki, Myönteinen tunnistaminen esittelyteksti Lisätietoja: SPARG-tutkimusryhmä: Tutkijatohtori Riikka Korkiamäki, puh Akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio, puh

11 HANKKEEN TUTKIMUSKYSYMYKSET: 1. Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksiin? 2. Miten hyvin nuoret tietävät harrastusmahdollisuuksista? 3. Miten vapaa-ajan ja harrastamisen tuki vaikuttaa nuoren elämäntapoihin, koulunkäyntiin ja jatkoopiskelusuunnitelmiin? 4. Miten nuoren vapaa-ajan tukeminen vaikuttaa perheisiin / nuoren ja hänen vanhempiensa välisiin suhteisiin? 5. Miten moniammatillisuus / moniammatillinen tuki parantaa palveluohjausta ja -tietoisuutta?

12 Kohdeluokkien poikavaltaisuus pienentynyt Kohdeluokilla 54 % poikia (N=65) Vertailuluokilla 49 % poikia (N=55)

13 KOTIKIELI KOHDELUOKILLA MUU KUIN SUOMI % suomi venäjä viro somali joku muu, mikä KOTIKIELI VERTAILULUOKILLA USEIMMITEN SUOMI %

14 KEVÄÄN 2015 PAINOPISTEET KIUSAAMINEN/SYRJINTÄ Kysely nyt nimettömänä. 12 % kokenut omalla luokalla kiusaamista tai syrjintää, myös opettaja tai muu henkilökunta (19 %) kiusaa. (Tilanne ). PAIKAT Selvitetty, missä nuoret haluavat tavata nuoriso-ohjaajan. Suosituin paikka on koulu.

15 Oman luokan oppilaat eivät kiusaa tai syrji vastaajaa (N=120): ,57% 4 38,26% 3 Kaikki kohde vertailu ,43% 0,0 1,74% Täysin eri mieltä. Eri mieltä. Vaikea sanoa. Samaa mieltä. Täysin samaa mieltä.

16 Koulun opettajat ja muut työntekijät eivät kiusaa tai syrji vastaajaa (N=120): ,58% ,09% Kaikki kohde vertailu 2 14,29% 1 3,36% 1,68% Täysin eri mieltä. Eri mieltä. Vaikea sanoa. Samaa mieltä. Täysin samaa mieltä.

17 KOULUSSA TAI KOULUN ALUEELLA JÄRJESTETTÄVÄ VAPAA-AJAN TOIMINTA KIINNOSTAA KOHDELUOKKALAISIA ENEMMÄN KUIN VERTAILULUOKKALAISIA (N=117) % % Kaikki Kohde Vertailu 1 9% en mielelläni osallistu siihen, koska en halua tulla koulun alueelle vapaa-ajallani saatan osallistua siihen osallistun siihen mielelläni, koska haluan tulla koulun alueelle myös vapaa-ajallani

18 Luokkakaverin/luokkakavereiden kanssa vapaa-ajalla oleminen kohdeluokilla vähentynyt : Kevät % 1 15% 2 25% 3 35% 4 En koskaan. 8% Erittäin harvoin. 19% Joskus. Erittäin usein. Joka päivä. 6% 3 38% 73 % Syksy %

19 Luokkakaverin/luokkakavereiden kanssa vapaa-ajalla oleminen vertailuluokilla lisääntynyt : Kevät En koskaan. 4% Erittäin harvoin. 6% Joskus. Erittäin usein. 39% 5 9 Joka päivä. 2% Syksy %

20 KOHDELUOKKALAISTEN SUOSIKKIAINEET HISTORIA, ENGLANTI JA MATEMATIIKKA 5% 1 15% 2 25% 3 35% Historia Englanti Matematiikka Terveystieto Kemia Suomi toisena kielenä S2 Maantieto Äidinkieli ja kirjallisuus Venäjä Uskonto Ruotsi Oppilaanohjaus Fysiikka Biologia Joku muu, mikä? Viro Vietnam Somali Saksa Ranska Kiina Espanja Elämänkatsomustieto 5% 5% 3% 3% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 19% 25% 3

21 VERTAILULUOKKALAISTEN SUOSIKKIAINEET HISTORIA, MAANTIETO JA ENGLANTI 5% 1 15% 2 25% 3 Historia Maantieto Englanti Äidinkieli ja kirjallisuus Terveystieto Kemia Biologia Venäjä Ruotsi Matematiikka Joku muu, mikä? Viro Oppilaanohjaus Vietnam Uskonto Suomi toisena kielenä S2 Somali Saksa Ranska Kiina Fysiikka Espanja Elämänkatsomustieto 2% 2% 2% 4% 4% 4% 6% 6% 6% 9% 15% 19% 24%

22 KOHDELUOKKALAISTEN SUOSIKKI TAITOAINEET LIIKUNTA, KOTITALOUS JA MUSIIKKI 5% 1 15% 2 25% 3 35% 4 45% 5 Liikunta 46% Kotitalous 22% Musiikki 1 Tietotekniikka 6% Käsityö, tekstiili 6% Kuvataide 5% Käsityö, tekninen 3% Joku muu, mikä? 2%

23 VERTAILULUOKKALAISTEN SUOSIKKI TAITOAINEET MYÖS LIIKUNTA, KOTITALOUS JA MUSIIKKI 5% 1 15% 2 25% 3 35% 4 45% Liikunta 38% Kotitalous 29% Musiikki 13% Kuvataide 7% Joku muu, mikä? 4% Tietotekniikka 4% Käsityö, tekninen 4% Käsityö, tekstiili 2%

24 KOULURUOKA maittaa kohdeluokkalaisille hieman paremmin kuin vertailuoppilaille 45% 4 41% 35% 32% 3 25% 2 23% Kaikki kohde vertailu 15% 1 5% 4% en syö kouluruokaa koskaan syön kouluruokaa harvoin syön kouluruokaa usein syön kouluruoan joka päivä

25 Arvosanani eli numeroni koulussa ovat yleensä Kaikki Kohde Vertailu 2 1 erittäin huonoja melko huonoja melko hyviä erittäin hyviä

26 Olen poissa koulusta Kaikki Kohde Vertailu 2 1 erittäin usein melko usein melko harvoin erittäin harvoin

27 Peruskoulun jälkeen vertailuluokkalaiset menossa lukioon, kohdeluokkalaiset myös ammattikouluun. 13 % 21 % 25 % 30 % 2 % 3 % 2 % 55 % Vertailuluokat ammattikouluun, mille linjalle? lukioon töihin, minne? "strippi klubille" jonnekin muualle, minne? "kaksoistutkinto" En tiedä vielä 49 % Kohdeluokat

28 ALUSTAVIA HUOMIOITA Kohdeluokilla opettajien mukaan yhteishenki on vahvistunut. Vertailuluokilla epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Vielä 8.-luokalla nuoret mielestään erinomaisia koululaisia (82 %) miten käy 9.llä? Harrastamattomuus on sekä rahan, ajan että tottumuksen puutetta. Kaupallinen kuluttaminen suosittua vapaa-ajalla. Nuorten mielestä tähän asti parasta hankkeessa ovat olleet yhteiset retket elokuviin, pikaruokaravintoloihin ja taistelupelipaikkoihin. Onko nuorisotyön avulla etsitty uusi harrastus nuoren oma juttu?

29 ALUSTAVIA HUOMIOITA Etsin ja kokeilen -vaihe hyväksi. Päämäärättömyyden tärkeys. Luova rajojen ylittäminen moraalikysymyksissä tärkeää nuoruudessa. Luottamus Toivo Jatkuvuus Nuoreen tutustumisen myötä löytyvä yksilöllisyys ja sen arvostaminen yhteisöllisyyden ohella. Omaan tahtiin tekeminen ja vapaa hengailu tärkeää vastapainoa harrastuksille ja koululle. Myös hyvää vapaa-aikaa.

30 OIKEUDENMUKAISUUS ja yhdenvertaisuus nuorille tärkeää. Vertailuluokan oppilas: no ei olla tehty mitää joka ärsyttää mua nii paljon mun iskänki mielestä on väärin et me ei saada mitää oikeesti miks ei vois antaa lapsille tasapuolisesti koska aina pälätetää tasa-arvosta mut täähän on tosi tasa-arvosta jooh... me tehää näit testei vaikka kuinka monta vuodessa ja ne pääseee vaa leffaa ja keilaan ilmaseks ja sit ne kertoo siit meille... mutta onneks mul on omaaki rahaa tehä kaikkee.

31 YHTEYSTIEDOT Netti: vapari.munstadi.fi Facebook: Hyvä vapaa-aika Eeva Ahtee Projektipäällikkö , Anna Anttila Tutkija , Nuoriso-ohjaajat: Mirkka Kesti-Helia Jakomäki & Ylä-Malmi , Jaakko Rautavaara Porolahti , Hanna Peltola Meilahti & Pitäjänmäki ,