Projektipäällikkö Kirsi Autio Tutkija Anna Anttila

Transkriptio

1 Projektipäällikkö Kirsi Autio Tutkija Anna Anttila

2 Hankkeen tutkimuskysymykset: 1. Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksiin? 2. Miten hyvin nuoret tietävät harrastusmahdollisuuksista? 3. Miten vapaa-ajan ja harrastamisen tuki vaikuttaa nuoren elämäntapoihin, koulunkäyntiin ja jatkoopiskelusuunnitelmiin? 4. Miten nuoren vapaa-ajan tukeminen vaikuttaa perheisiin / nuoren ja hänen vanhempiensa välisiin suhteisiin? 5. Miten moniammatillisuus / moniammatillinen tuki parantaa palveluohjausta ja -tietoisuutta?

3 Tutkimushypoteesi: Kun oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaaajalla, oppilaat tutuiksi, jopa ystäviksi. Kouluun helpompi tulla kun siellä on kavereita. Oppiminen helpompaa, kun useammin koulussa. Toiseen asteen valintoihin lisää mahdollisuuksia. Uusista harrastuksista voi myös saada idean ammattiuralle.

4 Kohde- ja vertailuluokissa keskenään eroja, samoin eri kouluissa Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-pakila Malmi Kaarela Länsi-pakila Pukinmä ki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Latokartano Ha aga Myl lypuro Vanhakaupunki Pasila Vartiokylä Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Vuos a a ri Östersundom Kulosaari Taka-töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunkim ittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012 Jakomäki & Ylä-Malmi Mirkka Kesti-Helia Työttömät ja ulkopuoliset Hels inki 11,6 % Meilahti & Pitäjänmäki (6) Piia Nordström 11,6-13,9 (10) Porolahti 8 (2- luokkaa) 11,5 (7) Jaakko 5 Rautavaara - 7,9 (11)

5 Tutkimusasetelma Hyvinvointi Jatkoopinnot Kaikesta pakollisesta vapaa oma aika Perhe Säännölliset, ohjatut harrastukset, järjestötoiminta Alueellinen nuorisotyö Kaverit Koulunuorisotyö IHMISKÄSITYS NUORESTA Koulu- ja kotityöt Kohdennettu nuorisotyö

6 Tutkimusaineisto, tilanne koululuokkaa 5 eri yläkoulussa. Puolet kohdeluokkia, puolet vertailuluokkia Oppilaiden poissaolot ja numeroarvioinnit ennen ja jälkeen, mahdollisesti vuosittain. Mittaavat koulussa viihtymisen ja suoritusten toivottua nousua (6 luokkaa toimittanut syksy 2013) 6 nettikyselyä/luokka (yht. 72 kyselykertaa) harrastuksista ja vapaa-ajasta, aina luokan kevät- ja syyslukukausien alussa (24/72 oppituntia käytetty) Ainekirjoitukset Erään tytön/pojan täydellinen päivä, osana äidinkielen / S2:n opintoja (4 luokkaa kirjoittanut, yksi ainekirjoituskerta) Oppilaiden yksilöhaastattelut, mm. tavoitteellisuus, elämänrytmi (3 poikaa haastateltu) Opettajien haastattelut, miten näkee nuorisotyön koulussa (12 opea haastateltu) Tutkijapajat, joissa nuoret kanssatutkijoina (Fallkulla, 10 luokkaa) Harrastus- ja lajikokeilujen havainnointia (myös mm. leirit, diskot, graffiti-paja kouluaikana ) Ohjaajien kokemukset (päiväkirjat, tiimipalaverit) Nuorten itse tuottama aineisto: kuvat, blogitekstit (esim. hankkeen MunStadi-sivuille)

7 Kaikki koulut ja luokat: (N=163) 0% 5% 10% 15% Jakomäki 7 A (vertailuluokka) 3,68% Jakomäki 7 B (kohdeluokka) 11,04% Meilahti 7 F (kohdeluokka) 7,36% Meilahti 7 G (vertailuluokka) 11,66% Pitäjänmäki 7 A (kohdeluokka) 13,5% Pitäjänmäki 7 B (vertailuluokka) 6,13% Porolahti 7 D (vertailuluokka) 4,29% Porolahti 7 E (kohdeluokka) Porolahti 7 F (kohdeluokka) Porolahti 7 K (vertailuluokka) Ylä-Malmi 7 D (kohdeluokka) Ylä-Malmi 7 I (vertailuluokka) 7,98% 9,2% 8,59% 8,59% 7,98%

8 Sukupuolijakauma, kaikki luokat (N=163) 44 % 56 % tyttö poika

9 Kotikieleni on (N=163) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kotikieleni on 58,28% 4,91% 11,04% 4,29% 21,47% suomi ruotsi venäjä viro somali joku muu, mikä 1. albania 2. arabia 3. bengali 4. burma (myanmar) 5. englanti 6. espanja 7. georgia 8. hollanti 9. kiina 10. kosovo (=albania/serbia?) 11. kurdi 12. kurmazi 13. lingala 14. mandinka 15. pashto 16. ranska 17. somali 18. suomi 19. serbo-kroatia 20. tamili 21. thai 22. tigrinja 23. turkki 24. urdu 25. venäjä 26. vietnam 27. viittomakieli 28. viro

10 Asuminen: (N=163) 90% 84,05% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 15,34% 10% 0,61% 0% asun aina samassa paikassa asun vuorotellen kahdessa eri paikassa asun vuorotellen monessa eri paikassa

11 Sisarukset (N=160) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% ei yhtään 11,25% kyllä, kaksossisko (eli synnyimme samana päivänä) 3,13% kyllä, kaksosveli (eli synnyimme samana päivänä) 1,25% kyllä; isosisko/isosiskoja, kuinka monta? 36,88% kyllä; isoveli/isoveljiä, kuinka monta? 44,38% kyllä; pikkusisko/pikkusiskoja, kuinka monta? 33,13% kyllä; pikkuveli/pikkuveljiä, kuinka monta? 36,88%

12 Haluaisi herätä arkipäivisin (maanantaista-perjantaihin) (N=160) 30% 25% 24,38% 22,5% 20% 18,75% 15% 15,63% 15,0% 10% 5% 3,75% 0% klo 6:00 tai klo 6:15-7:00klo 7:15-8:00klo 8:15-9:00 klo 9:15- aikaisemmin 10:00 klo 10:15 tai myöhemmin

13 Koulupäivän aikana (N=161) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% en syö kouluruokaa koskaan 0,62% syön kouluruokaa harvoin 26,71% syön kouluruokaa usein 47,2% syön kouluruoan joka päivä 25,47%

14 KAIKKI LUOKAT JOS KOULUN ALUEELLA KIINNOSTAVAA TOIMINTAA VAPAA-AJALLA Syksy 2013, N=153 Kevät 2014, N=162

15 Mistä koulun lukuaineesta pidät eniten? (N=159) Englanti Matematiikka Historia Joku muu, mikä? Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi Terveystieto Kemia Biologia Uskonto Maantieto Suomi toisena kielenä S2 Somali Oppilaanohjaus Fysiikka Ranska Venäjä Elämänkatsomustieto Viro Vietnam Saksa Kiina Espanja 0% 5% 10% 15% 20% 25% 5,66% 5,66% 5,03% 5,03% 5,03% 3,14% 3,14% 2,52% 2,52% 1,89% 1,89% 1,26% 0,63% 0,63% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 12,58% 11,95% 10,69% 20,75%

16 Mistä koulun taitoaineesta pidät eniten? (N=162) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Liikunta 35,8% Kotitalous 26,54% Kuvataide 17,28% Musiikki 9,88% Käsityö, tekstiili 4,32% Käsityö, tekninen 3,7% Tietotekniikka 1,85% Joku muu, mikä? 0,62%

17 Voitko aina harrastaa sitä, mitä haluat? Voit valita yhden tai monta. (N=152)

18 Peruskoulun jälkeen menen (N=161) 15 % 30 % 1 % 2 % 52 % ammattikouluun, mille linjalle? töihin, minne? En tiedä vielä lukioon jonnekin muualle, minne?

19 Kouluissa eroja Esimerkkejä

20 ASUMINEN Porolahden koulu Kaikki koulut yhteensä

21 Jos koulussa järjestetään kiinnostavaa toimintaa vapaa-ajalla: Jakomäen koulu Kaikki koulut yhteensä

22 KAIKKEIN KIVOINTA VAPAA-AIKAA Meilahden koulu Kaikki koulut yhteensä

23 KAIKKEIN KIVOINTA VAPAA-AIKAA Ylä-Malmin koulu Kaikki koulut yhteensä

24 HVA-Hemmon ja -Hellun elämänrytmit Viihtyy koulussa Hyvä, houkutteleva koulu? Hyvä, suunnitelmallinen oppilas? Pakoton Nuori Tavoitteellinen Huono, hälläväliä oppilas? Huono, luotaantyöntävä koulu? Paljon poissa

25 Kouluissa kerättävä tutkimustieto Vaikutusten arviointi ja koululuokkien vertailu Kohde- ja vertailuluokat keskenään hyvin erilaisia Luokalle jäämiset, luokan vaihdot, uudet oppilaat, koko luokan hajottaminen Koulumenestyksen ja viihtyvyyden arviointi Numeroarvioinnit vähintään hankkeen alussa ja lopussa. Vaihtelevasti toimitettu kouluista Poissaolotiedot samoin Ei luokkien nimilistoja, oppilaiden yhteystiedot nettikyselyiden varassa, Anna Puu ja Kaija Koo Miten saadaan tieto 2. asteelle sijoittumisesta?

26 Nuorisotyön ja koulun yhteistyö

27 Kehittämistyö ensimmäisen vuoden lopussa Osa nuorista on aloittanut uuden harrastuksen Vuoden aikana kohdeluokkalaisista lähes kaikki tulleet mukaan alun epäilyjen jälkeen Nuorten kanssa painottunut toiminta vapaa-ajalla lajikokeiluina, retkinä ja nuorisotalokäynteinä Selkeä tarve kouluaikana tapahtuville nuorten ja opettajien kohtaamiselle tullut esiin, myös toimintaa iltapäiviin kouluille Mahdollisuus maksuttomaan harrastamiseen ei tee autuaaksi Esimerkkejä hyvistä asioista: Kuulevien ja viittomakielisten yhteistä vapaa-ajan toimintaa! Tyttöjen tanssikurssi ohjaajan ja kuraattorin yhteistyönä Graffitityöpaja kouluaikana nuorisotalon tiloissa graffititaiteilijoiden kanssa Profiloituminen koulun nuoriso-ohjaajaksi nuorten silmissä

28 Tutkimusasetelmasta toisenlaista nuorisotyötä Aluetyö Alueellinen nuorisotyö Nuorisotyö koulussa Hyvä vapaaaika nuorisotyön kentällä Kohdennettu nuorisotyö

29 Moniammatillisuus: Nuoriso- ja kouluyhteistyön kehittämiseen liittyviä huomioita Luokanvalvojan ja nuoriso-ohjaajan työparius: yhteistyön aika ja paikka: nuoriso-ohjaaja kouluun ja/vai opettaja nuorisotyöhön? ammattiroolit: nuoriso-ohjaajan status koulussa ja opettajan status esim. nutalla? nuoressa nähtävät erot ja yhtäläisyydet: onko sama nuori koulussa ja vapaa-ajalla samassa vai eri roolissa, samanlaisen vai erilaisen toiminnan kohteena? Onko nuorten hyvä vapaa-aika palkinto hyvin tehdystä koulutyöstä vai edellytys koulun sujumiselle?

30 Nuorisotyö ja koulu? OULU Ammatillinen yhdenvertaisuus toteutuu. Puolin ja toisin tapahtuva ammattitaidon tunnistaminen ja kunnioittaminen koulun ja nuorisotoimen välillä on yhteistyön lähtökohta. Eri ammatti- ja toimialat toteuttavat samaa perustehtävää. Lasten ja nuorten hyvinvointi on toiminnan keskiössä. Hallinnolliset rakenteet ja suunnittelutyökalut johtotasolla tukevat yhteisen perustehtävän toteutumista. Koulunuorisotyö monipuolistaa ja kehittää nuorisotyön toimintatapoja. Se perustuu jatkumoon ala- ja yläkoulun välillä. Työssä keskitytään kaveritaitojen ja ryhmähengen vahvistamiseen luokissa. Mitä sinulle kuuluu? Kouluyhteistyö aloitettiin itäisellä alueella Merikosken koulussa 8.-luokkalaisten haastatteluilla ja välituntipäivystyksellä. Nykyään Oulun itäisellä alueella haastattelut tehdään kaikille 6.- ja 8.- luokkalaisille. Nivelvaiheeseen 6.- ja 7.-luokan välissä panostetaan monin eri tavoin yhdessä. Oulun kouluihin on palkattu koulumentoreita. Kyseessä on uusi työmuoto. Koulumentori on osa opettajahenkilökuntaa, mutta mentorilla on nuorisotyön ammatillista osaamista.

31 Nuorisotyö ja koulu? Tuusula: Koulusosionomin tehtävänä on toimia yhteisöllisyyttä vahvistavana ja yksilöitä tukevana aikuisena kouluyhteisössä. Toimenkuva asettuu opettajan ja koulukuraattorin välimaastoon. Toimii oppimistilanteissa lisäaikuisresurssina, osallistuu ryhmäyttämistapahtumiin, toimii pysäkkitoiminnan ohjaajana, osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, pitää iltapäivisin läksyparkkia ja toimii yhteyshenkilönä läheisen nuorisotilan työntekijöihin.

32 Hyvä vapaa-aika -hankesuunnitelmasta Jokaiselle nuorelle rakennetaan tukiverkosto (nuorisotyöntekijä, koulu ja perhe) ja yksilöllinen ohjelma, jossa määritellään tavoitteet ja sovitaan toimenpiteistä. Lähestymistapa ei ole ongelmakeskeinen, vaan lähtee nuoren elämänhallinnan taitojen ja motivaation vahvistamisesta. Keskeisenä näkökulmana on kyvykkyyden kokemusten tunnistaminen ja voimistaminen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Tukikeinot vaihtelevat harrastusmaksujen kattamisesta yksilölliseen ohjaukseen, ryhmätoimintaan ja välineistöön.

33 Huomioita liittyen työn kehittämiseen Kouluyhteistyö Yhteiset tavoitteet määriteltävä Nuoriso-ohjaajan neuvoteltava paikkansa ja roolinsa koulussa: epävirallinen ja virallinen Työparius ja sen mahdollisuudet nuoriso-ohjaajan ja luokanvalvojan välillä Koulun hyödyntäminen tilana iltapäivisin Alueellinen nuorisotyö Yksiköt autonomisia hanketyön suhteutuminen alueen muuhun nuorisotyöhön vaihtelee Luontevia kytkyjä: aluetyö, Ruuti-toiminta, alueen harrastuspainotukset, pienryhmätoiminta Työmuotona ei istu suoraan olemassa oleviin rakenteisiin Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

34 Vapaa-ajan tukeminen vaatii yhteistyötä koulussa - Kohderyhmänä luokka ryhmädynamiikka, nuorten väliset suhteet - Tiedonvaihto ja yhteinen suunnittelu opettajan/ohjaajan välillä - Oppilashuollolliset kysymykset Haasteet: ammattien erilaiset aikaraamit, nuorisotyön ammatillinen osaaminen näkyväksi ja tunnistettavaksi luokkien kanssa tehtävässä työssä, Ratkaisuja: yhteistyön hyötyjen sanoittaminen eri osapuolten näkökulmista, johtotasolla yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja konkr. toimenpiteet, nuorisotyö resurssina, kokeilut sekä virallisessa että epävirallisessa koulussa

35 Tavoitteena win -win Mitkä ovat Hyvä vapaa-aika hankkeen hyödyt? - tutkimus - toiminta ja nuorten hyvinvointi Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Yhteistyön tavoitteet Koulun Nuorisotyön Nuoren (kohdeluokkalaiset) näkökulmista? Sekä tutkimuksen että nuorten kanssa tehtävän työn näkökulmista

36 Mitä tavoitteiden toteutuminen vaatii? Toimenpiteet lukuvuodelle keskeistä toimenpidettä, jotka vievät kohti tavoitetta Tutkimuksen toteuttaminen Resurssit Mitä toimenpiteiden toteutukseen vaaditaan? Aikaresurssit? Muut resurssit? Rakenteet, joihin toiminta kytkeytyy Yhteinen suunnittelu Vuosikello Nuoriso-ohjaaja koulun rakenteissa?

37 Yhteydenpito tutkimustyön ja koulun välillä eli aineistojen kartuttaminen Ohjaajat pitivät hankalana sopia koulussa esim. nettikyselyaikoja 8. luokalla ei kuormiteta enää heitä Opettajat pitivät hankalana kerätä poissalotietoja yms. 8. luokalla ei kuormiteta enää heitä? Primus-järjestelmän hallinnassa koulukohtaisia eroja koulusihteerit/rehtorit hyvin vaihtelevasti mukana Ei opettajien puhelinnumeroita; s-postia eivät käytä Hankkeella ei Wilma-tunnuksia, myös tiedottaminen hankkeen toiminnasta koululle ja kotiin hankalaa

38 Kiitos