Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Transkriptio

1 Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Anna Anttila, tutkija (FT, kulttuurien tutkimus) Eeva Ahtee, projektipäällikkö (KM)

2 Hyvä vapaa-aika -hanke Tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaa-ajan vaikutuksesta nuoren hyvinvointiin, oppimiseen ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin Kehittää nuorisotyötä yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja nuorten kanssa Tukea nuoria omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteittensa löytämisessä ryhmänä ja yksilöinä Hankkeessa projektipäällikkö, tutkija ja kolme nuorisoohjaajaa. Yhteistyössä Helsingin opetusviraston ja tietokeskuksen kanssa. Hanke rahoitetaan Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlarahalla.

3 Hankkeen alku Helsingin opetusvirasto valitsi 5 yläkoulua eri puolilta kaupunkia Rehtorit valitsivat hankkeeseen 6 kohdeluokkaa ja näille 6 vertailuluokkaa syksyllä 2013 aloittavista 7.-luokista Samat oppilaat mukana koko yläkoulunsa ajan, nyt 8.-luokkalaisia Jokaisella hankkeen kohdeluokalla on oma ohjaaja ja jokaisella nuoriso-ohjaajalla 2 kohdeluokkaa

4 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-pakila Malmi Kaarela Länsi-pakila Pukinmä ki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Latokartano Ha aga Myl lypuro Vanhakaupunki Pasila Vartiokylä Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Vuos a a ri Östersundom Taka-töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunkim ittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012 Laajasalo Työttömät ja ulkopuoliset Jakomäki & Ylä-Malmi Hels inki 11,6 % Mirkka Kesti-Helia (6) 11,6-13,9 (10) Meilahti & Pitäjänmäki 8-11,5 (7) Hanna Peltola 5-7,9 (11) Porolahti Jaakko Rautavaara

5 Toiminta Osallistuminen on nuorille maksutonta ja vapaaehtoista Painotus vapaa-ajan toiminnoissa Nuorilla mahdollisuus organisoituun vapaa-ajan viettoon ja uusiin lajeihin tutustumiseen Nuorten toiveiden kuuleminen Elämänvalinnoissa tukeminen Kouluissa ohjattua välituntitoimintaa tukea ryhmätoimintaan, mm. retki-, juhla- ja teemapäivät

6 Hankkeen tutkimuskysymykset: 1. Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksiin? 2. Miten hyvin nuoret tietävät harrastusmahdollisuuksista? 3. Miten vapaa-ajan ja harrastamisen tuki vaikuttaa nuoren elämäntapoihin, koulunkäyntiin ja jatkoopiskelusuunnitelmiin? 4. Miten nuoren vapaa-ajan tukeminen vaikuttaa perheisiin / nuoren ja hänen vanhempiensa välisiin suhteisiin? 5. Miten moniammatillisuus / moniammatillinen tuki parantaa palveluohjausta ja -tietoisuutta?

7 Tutkimushypoteesi: Kun oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla, oppilaat tutummiksi. Kouluun helpompi tulla kun siellä on hyviä kavereita. Oppiminen helpompaa ja tehokkaampaa, kun useammin koulussa. Toiseen asteen valintoihin lisää mahdollisuuksia. Uusista harrastuksista voi myös saada idean ammattiuralle.

8 Tutkimusaineisto 12 koululuokkaa 5 eri yläkoulussa (N=164). Puolet kohdeluokkia, puolet vertailuluokkia Oppilaiden poissaolot ja numeroarvioinnit ennen ja jälkeen, mahdollisesti vuosittain. Mittaavat koulussa viihtymisen ja suoritusten toivottua nousua 6 nettikyselyä/luokka (yht. 72 kyselykertaa) harrastuksista ja vapaa-ajasta, aina luokan kevät- ja syyslukukausien alussa Ainekirjoitukset Erään tytön/pojan täydellinen päivä, osana äidinkielen / S2:n opintoja Oppilaiden yksilöhaastattelut, mm. tavoitteellisuus, elämänrytmi Opettajien haastattelut, miten näkee nuorisotyön koulussa Tutkijapajat, joissa nuoret kanssatutkijoina Harrastus- ja lajikokeilujen havainnointia (myös mm. leirit, diskot, graffiti-paja kouluaikana ) Ohjaajien kokemukset (päiväkirjat, tiimipalaverit) Nuorten itse tuottama aineisto: kuvat, blogitekstit

9 Enemmistö poikia Kohdeluokilla 63 % poikia

10 Kotikieleni on (N=163) Koko Helsingin vuotiaista muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä on 15 % eli 1/6 Kohdeluokkien oppilaista puolet eli 49 % muunkielisiä 1. albania 2. arabia 3. bengali 4. burma (myanmar) 5. englanti 6. espanja 7. georgia 8. hollanti 9. kiina 10. kosovo (=albania/serbia?) 11. kurdi 12. kurmazi 13. lingala 14. mandinka 15. pashto 16. ranska 17. somali 18. suomi 19. serbo-kroatia 20. tamili 21. thai 22. tigrinja 23. turkki 24. urdu 25. venäjä 26. vietnam 27. viittomakieli 28. viro

11 ASUMINEN Yksi kouluista Kaikki koulut yhteensä

12 Erilaiset todellisuudet Erilaiset alueet, erilaiset koulut Oma asuinalue ja liikenneyhteydet Hankkeen koulut eri puolelta kaupunkia, mutta vertailuluokat muistuttavat toisiaan enemmän kuin oman koulun kohdeluokkia Painotusluokalla opiskelu voi jo sinänsä lisätä harrastuneisuutta ja omia vahvuuksia sekä yhteisöllisyyttä (luokan projektit ja esiintymiset) Raha ei ratkaise harrastuksissa Perheen ylisukupolviset mallit

13 Harrastusten ja vapaa-ajan vaikutus hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen Miten arvioida vaikutuksia? Katse ylhäältä alas ns. subjektiiviset mittarit Nuorten puhe omasta elämästään kuuluuko? Aineiston monipuolisuus apuna

14 Oma arvio ja kouluarvio eivät aivan kohtaa, arvosanat: 84 % mielestään hyviä

15 Oma arvio ja kouluarvio eivät aivan kohtaa, poissaolot: 91 % harvoin poissa

16 Toisen asteen suunnitelmat Peruskoulun jälkeen menen (N=161)

17 NUORTEN ELÄMÄNRYTMIT Viihtyy koulussa Hyvä, houkutteleva koulu? Hyvä, suunnitelmallinen oppilas? Pakoton Nuori Tavoitteellinen Huono, hälläväliä oppilas? Huono, luotaantyöntävä koulu? Hemmo loistaa harrastuksissa, koulussa nolla? Paljon poissa

18 Kehittäminen Tarinoiden kautta lähestyminen Myönteinen tunnistaminen (Tay SPARG) Hiljainen tieto nuorisotyössä esiin Erilaisia nuoria Alue-erot ja identiteetti Aktiivisuuserot Sukupuolierot Ohjatun toiminnan toiveet Kasvun ja kehityksen rytmit Tavoitteena malleja koulunuorisotyöhön

19 Click to edit Master text style KIITOS!

20 Yhteystiedot vapari.munstadi.fi Facebook: Hyvä vapaa-aika Nuoriso-ohjaajat: Eeva Ahtee Projektipäällikkö , Anna Anttila Tutkija , Mirkka Kesti-Helia Jakomäki & Ylä-Malmi , Jaakko Rautavaara Porolahti , Hanna Peltola Meilahti & Pitäjänmäki ,