Uudenmaan maakuntavalmistelu - Sote-järjestämistoiminto - Sote-palveluntuottajien ohjausmallit

Transkriptio

1 Uudenmaan maakuntavalmistelu - Sote-järjestämistoiminto - Sote-palveluntuottajien ohjausmallit Suurten kaupunkien terveysjohtajien kesäkokous Helsinki, Paasitorni Tiina Mäki, sote-järjestämisen koordinaatiojohtaja Suvituulia Taponen, hankejohtaja Sanna Svahn, hankejohtaja

2 Uusimaa Valmistelualueet Konserni-, hallinto- ja ohjaustoiminnot Konserniresurssit Sotejärjestäjä Soteliikelaitos Elinvoimatoimiala Turvallisuustoimiala ICT

3 Sote-järjestämistä valmistellaan neljässä hankkeessa Palvelustrategia, osallisuus ja TKIO Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Suoran valinnan ohjaus Viranomaistoiminto Lisäksi koordinoidaan yhteistyöalueen valmistelua

4 Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirja - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Uudenmaan maakunnassa Asiakirjassa kuvataan sote-järjestämisvastuu ja Uudenmaan sote-järjestämisen mekanismit ja prosessit: kuinka sote-palvelustrategia muuntuu toiminnaksi ja kuinka palvelulupaus täytetään Järjestäjän ja tuottajan hallitulla erottamisella pyritään eri toimijoiden roolin selkeyttämiseen, tuotannon läpinäkyvyyden lisäämiseen, kustannusten hallintaan ja laadun kehittämiseen Vahva järjestäjä määrittää raamit ja säännöt toiminnalle varmistaen asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoitteena ei ole kuvata optimaalista lopputulosta, vaan toimintamalleja joilla tavoiteltuun tulokseen päästään Jatkuvasti päivittyvä asiakirja, seuraava versio 0.4 viimeistelyssä Sisältö Toimintaympäristö, eri toimijoiden roolit, valta-vastuu-suhteet ja ohjausmekanismit sekä järjestäjän työkalut Sote-järjestämistoiminnon sisällöt, mekanismit ja prosessit kuinka järjestäjä ohjaa sotepalvelujärjestelmää strategisella tasolla 1 Johdanto Uudenmaan maakunta sote-järjestäjänä Sote-järjestämisvastuu Toimijat sote-järjestelmässä Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta Järjestäjän ja tuottajien roolit ja työnjako Uudenmaan maakunnan ohjausmalli Liikelaitoksen rooli Yksityisten ja julkisten tuottajien rooli Ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen Uudenmaan maakuntaorganisaatio Tiedolla johtaminen Maakunnan tietotuotanto Tuotteistus Järjestämistoiminnon sisällöt Tavoitteet sote-palveluille ja palvelujärjestelmän suunnittelu Palvelustrategia ja palvelulupaus Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet, palveluintegraatio ja palveluverkko Rahoitus ja budjetti Palvelujärjestelmän ohjaus Liikelaitoksen ohjaus Palveluiden hankinta Valinnanvapauden hallinnointi Sote-järjestäjän viranomaistoiminta Omavalvonta Valmius ja varautuminen Rekisterit Osallisuus, yhteistyö ja kehittäminen Asukkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Yhteistyöalue Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus (TKIO) Kirjallisuus Liitteet... 69

5 Järjestämistoiminnon valmistelu vuoteen 2021 Vaihe 1: Järjestäjän hankkeiden projektointi ja päivitetyt virstanpylväät mennessä Vaihe 2: Järjestäjän toimintojen luominen projektien kautta mennessä Vaihe 3: Järjestäjän toiminnan ja toimintavalmiuden perustaminen joulukuu 2019 Vaihe 4: Järjestäjätoiminnon aloittaminen ja toimintavalmiuden varmistaminen tammikuu 2020 syyskuu 2020 Järjestäjätoiminto Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirja: - Järjestäjän ja tuottajan erottaminen - Johtaminen ja organisaatio - Sote-järjestäjän käytännöt Hankkeiden projektointi: - Järjestäjän toimintojen projektointi - Keskeisten toimintojen virstanpylväät Järjestäjän toimintamalli - Viranomaistoiminta - Omavalvonta - Tuottajaohjauksen mallit - Suoran valinnan palvelujen ohjaus - Asukkaiden osallistaminen ja osallisuusmalli - Palvelustrategia ja palvelulupaus - Palveluintegraatio - Hyte - TKIO - Yhteistyöaluelinjaukset Järjestäjätoimintojen perustaminen - Toteutussuunnitelma - Kuntayhteistyö - Sopimusneuvottelut ja sopimukset - Asukas- ja kansalaistiedotus - Järjestäjän organisointi Järjestäjäohjaus - Palvelutuotannon ohjaus ja hallinta - Toimintojen käytäntöön vienti - Ohjausmekanismien ja raportoinnin käyttöönotto - Projektien päätöskohdat ja valmistuminen, esittelyt SJR:lle

6 Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO

7 Palvelustrategia, HYTE, osallisuus ja TKIO Uudenmaan sote-palvelustrategian ensimmäinen luonnos maakuntahallituksessa 4.6. Valmistelu ollut laajasti osallistavaa. Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelussa keskitytään yhteistyörakenteiden perustamiseen ja toimintatapojen yhdenmukaistamiseen. Valmistelutyön fokuksessa on vahvasti väestön terveyserojen kaventaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen poikkihallinnollisena yhteistyönä. Osallisuusohjelman ensimmäinen luonnos MH 4.6. TKIO-tavoitteet ja ohjausrakenteet kuvataan politiikkaohjelmassa. Ohjelma on linjaava ja tarkentuu syksyn 2018 aikana teemakohtaisiksi kehittämisohjelmiksi.

8 Palvelustrategian ydinajatus Toiminnan lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin. Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein ja näin saavutetaan yhtäaikaisesti sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden, asiakaskokemuksen että henkilöstökokemuksen nousu. Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia. Asiakkaan tarve määrittää palvelun

9 Asiakassegmentointi

10 Prosessikartta

11 Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät ja toimenpiteet Perustetaan maakunnan poikkihallinnolliset yhteistyön rakenteet Valmistellaan maakunnan päätöksentekoa varten ohjeistus EVAuksen laatimiselle Perustetaan alueelliset rakenteet yhteistyön toteuttamiselle Asetetaan alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä nimetään vastuutahot (strategiat, alueellinen hyvinvointikertomus) Ylläpidetään tilannekuvaa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelutarpeesta (tiedolla johtaminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen Kuntien tukeminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ihmisten hyvinvointi keskiössä Selvitetään kuntien tuen tarve Määritellään ja varataan tuen toteuttamiseen tarvittavat resurssit Sovitaan kuntien kanssa tuen toteuttamistavoista Toteuttaminen käynnistyy syksyllä 2018 Tunnistetaan yhdyspintapalveluja tarvitsevat asiakasryhmät yhteistyössä mm. kuntien kanssa Sovitetaan maakunnan, kunnan ja valtion palvelut ko. asiakasryhmien tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi Yhdyspintapalvelujen järjestäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät osana sosiaali- ja terveyspalveluja Asetetaan tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä laaditaan strategiset linjaukset sotepalvelutuotannon hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle

12 Osallistumisen viitekehys Maakuntahallinto/Järjestäjä - Osallisuus päätöksentekoon Vaikuttamistoimielimet, verkostot Aloitteet, kuulemiset, lausunnot, palaute, asiakasraadit Vuorovaikutuksen ja tiedon foorumit (aikaan ja paikkaan sidotut ja sitoutumattomat) Päätöksenteko (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Sopimusohjaus Tieto Vuorovaikutus Asukkaat Järjestöt Yhdistykset Yritykset Henkilöstö Osallisuuden muodot ja alustat, osin yhteisiä Palvelut/Tuottajat - Osallisuus palvelukehitykseen Palaute, ja muu asiakastieto - Määrällinen & laadullinen - valvontakanavasta tuleva palaute Yhteiskehittämisen periaatteet - Asiakasraadit, tapaamiset, alustat, kokemusasiantuntijat, erityisryhmät, asiakasprofiilit Innovaatioympäristöt (yhtymäkohdat) Strategia, Palvelustrategia ja palvelulupaus, Osallisuusohjelma Sopimukset, tuottajien vertailutieto Vuorovaikutus, viestintä, kosketuspisteet Kansalaisten oikeudet, julkisuusperiaate

13 Osallistumisen tavat TIETO-OSALLISUUS Palveluista ja vaikuttamisen tavoista on saatavilla riittävästi, selkeästi ja monikanavaisesti ja monikielisesti esitettyä tietoa. Kaksisuuntaisuus: Verkkosivut, Esitteet Neuvonta, ohjaus Palaute, Aloite Kokemustieto TOIMINTA- OSALLISUUS Asukkaan omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista, kolmannen ja neljännen sektorin toimijat: Järjestötyö Vapaaehtoistoiminta Aktivismi SUUNNITTELU- OSALLISUUS Asukas/asiakas osallistuu itseään koskevan toiminnan ja palvelujen suunnitteluun: Palvelustrategia, palvelulupaus Asukasasiantuntijat Kokemusasiantuntijat Oman palvelun suunnittelu Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen toimintatapana Suunnitelmallisuus, riittävät resurssit, oikea-aikaisuus, oikeat menetelmät PÄÄTÖS- OSALLISUUS Asukas osallistuu itseään tai esim. palveluverkkoa koskevaan päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon: Maakuntavaalit Edustukselliset elimet Vaikuttamistoimielimet Osallistuva budjetointi

14 TKI-toiminnan strategiakehys Visio: Uusimaa on vuonna 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia TOIMINTATAVAT STRATEGISET PAINOPISTEET JA KÄRKITAVOITTEET Ihmisten hyvinvointi keskiössä EU:n hyvinvoivin alue. Hyvinvointierojen kaventaminen. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Kilpailukykyinen eurooppalainen metropolimaakunta. Hiilineutraalisuus. Työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu. Saavutettavuus kestävin kulkumuodoin ja digitaalisesti huippuluokkaa. Rohkeasti uudistuvat palvelut Hyvinvointi- ja terveysteknologian edelläkävijä: Uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut. Fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarve vähenee. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous mk-konsernissa Valmentava johtaminen. Muutoksen ammattimainen ja osallistava johtaminen. Tuottavuuden nostaminen. Rohkea uudistamisote Palveluekosysteemi ja kumppanuudet Vaikutusten selkeät seurantaindikaattorit Asiakaslähtöisyys ja osallistaminen Ympäristön muutosten systemaattinen seuranta Maakunnan toimijoiden innostuminen ja sitoutuminen Uudenmaan TKI-toiminnan tulee edistää maakunnan strategisia tavoitteita ja vahvistaa strategiassa määriteltyjä toimintatapoja. Kun hankeportfolio sijoitetaan tähän kehikkoon, voidaan arvioida, perustuuko se kattavasti maakuntastrategiassa määritellyille painoalueille.

15 Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus

16 Palveluintegraation kokonaiskuva Palvelukokonaisuudet Sote palvelutehtävä kokonaisuudet Vaativat palvelut Erityispalvelut Lapset, nuoret, perheet Satunnaisesti palveluita tarvitsevat Paljon palveluita tarvitsevat Satunnaisesti palveluita tarvitsevat Työikäiset Asiakassegmentit Palvelutehtävät Paljon palveluita tarvitsevat Valtakunnalliset ja yhteistyöalueen palvelut Vammaispalvelut Satunnaisesti palveluita tarvitsevat Ikäihmiset Paljon palveluita tarvitsevat Lastensuojelu Erikoissairaanhoito (ml. psykiatria) ja päihdepalvelut Päivystys ja ensihoito Peruspalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Työikäisten sosiaalipalvelut Ikäihmisten sosiaalipalvelut Perheoikeudelliset asiat Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perusterveydenhuollon palvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta-ja ohjauspalvelut Kunnan palvelut, kasvupalvelut, järjestöt, valtion palvelut ja muut yhdyspintapalvelut Suun terveydenhuollon palvelut Neuvola, koulu, opiskelu ja TTH Ennaltaehkäisevä työ Neuvonta ja ohjaus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntapalveluyhteistyö Kasvupalveluyhteistyö

17 Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Hankkeen tavoite Palveluintegraatio tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittamista asiakaslähtöisiksi, yhdenvertaisiksi, vaikuttaviksi, saavutettaviksi ja kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Erityisesti laaja-alaisesti yhteensovitettavia palveluja tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen avulla saumattomat palvelut. Tuottajia johdetaan palvelustrategian mukaisesti parempaan vaikuttavuuteen tieto- ja sopimusperusteisesti. Tuotantotapoihin puututaan tarvittaessa. Palvelutuotantoa kehitetään yhteistyössä liikelaitoksen ja muiden tuottajien kanssa. Minkälaisia mekanismeja käytetään osaoptimoinnin estämiseen? Miten saadaan tuottajat ottamaan yhteisvastuu kunkin asiakkaan laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen kokonaisuuden tuottamisessa?

18 Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Valmistelun keskeinen sisältö Palvelukokonaisuuksien, -tehtävien ja -ketjujen sekä näiden ohjaus- ja seurantakeinojen ja mittareiden määrittely Tiedolla johtaminen pohja edellä mainituille Tuoko kaksi valmistelun lisävuotta mahdollisuuksia kehittää tietotuotantoa asiakaskeskeisyyttä ja laatua tukevaan suuntaan? Palveluverkon ja asiakasohjauksen periaatteiden määrittely Miten ohjataan toimipisteiden sijoittumisen trendejä monituottajamaailmassa suurkaupungeissa ja etäisemmillä alueilla? Haja-asutusbonukset? Onko palveluverkko vain fyysisten toimintapisteiden sijoittuminen? Minkälaista dialogia käydään kuntien kanssa ja minkälaisiin sopimuksiin yhdessä tähdätään? Tuottajien (sopimus)ehdot Sopimusjohtamisen malli, roolitukset ja vastuut

19 Tuotteistus Päivittyvä tuotteistuksen tiekartta ohjaa työtä Tuotteistusverkosto Ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ict:stä ja Apotista Osa-alueiden työstö pienryhmissä ja hyväksyntä ydinryhmässä Verkosto kaikki halukkaat osaajat mukaan antamaan panoksensa Parhaat käytännöt kartoitettava, mutta rakennetaan uutta Alhaalta ylös yhtenäinen malli Kirjauksesta järjestäjän ylätason seurantaan Yksi tuotteistus kaikkiin tarpeisiin järjestämistoiminto ja ohjaus, liikelaitoksen tuotannonohjaus, konsernihallinnon määritykset Tukee palveluintegraatiota JHS:n mukainen luokittelu Tuotteistuksen kytkeminen kustannuslaskentaan Kohti arvoperusteisuutta Vaikuttavuuden mittaamisen kytkeminen tuotteistukseen suunniteltava Tulevaisuudessa ohjaus arvoperusteisesti siltä osin kun mahdollista? Tuotteistusratkaisu mahdollistaa monipuolisen raportoinnin esim. tietopaketit

20 Tuotteistus osana tietojohtamista

21 Tietotarpeiden eri tasot ja tahot

22 Suoran valinnan ohjaus

23

24

25 Viranomaistoiminto

26 Viranomaistoiminto Maakunnan lakisääteisenä tehtävänä on sen järjestämisvastuun piirissä olevan toiminnan valvonta = maakunnan omavalvonta Tehtäväkokonaisuus kuvataan maakunnan omavalvontaohjelmassa Lisäksi järjestäjätason viranomaistehtävät ja viranomaisyhteistyö soten osalta Esim. sote-rekisterit, valmius ja varautuminen, ensihoito

27 Viranomaistoiminto 2/2 Valmistelun keskeinen sisältö Asukkaiden ja asiakkaiden oikeusturvakeinot Sote-järjestämistoiminnon omavalvonta Sote-palvelutuotannon valvonta Palveluntuottajien omavalvonnan tukeminen -> omavalvonta laadunhallinnan ja kehittämisen työkaluna Ennakoiva ja reaktiivinen valvonta Maakunnan sote-rekisterinpito Soten tietoturva- ja tietosuojaohjelma Osana omavalvontaohjelmaa Sote-viranomaistoimintaan liittyvät ohjaus- ja neuvontapalvelut Muut järjestäjän viranomaistehtävät ja viranomaisyhteistyö

28 Yhteistyöalueen valmistelu

29 Yhteistyöalueen valmistelu Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten perustetaan viisi yhteistyöaluetta - yliopistollista sairaalaa ylläpitävät maakunnat kuuluvat eri yhteistyöalueisiin. Maakuntien yhteistyösopimus laaditaan valtuustokausittain. Yhteistyösopimuksessa sovittava mm. (sote-järjestämislaki 16 ): investointisuunnitelma, työnjako ja yhteistyö ympärivuorokautisessa päivystyksessä, ensihoidon yhteistyö, koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta, sote-tukipalvelujen järjestäminen, häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, uusien menetelmien käyttöönotto jne. Uusimaa vastaa yhteistyöalueensa (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) sopimuksen laatimisen edellyttämistä hallintotehtävistä Sosiaalihuollon porrasteisuutta erityisen ja vaativan tasojen välillä kehitetään kärkihankkeissa. Tavoitteena on sosiaalija terveydenhuollon osaamis- ja tukikeskusten perustaminen yhteistyöalueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen keskittämisasetus tullee korvaamaan terveydenhuollon asetuksen. Tavoitteena on palvelu- ja osaamisen integraation vahvistaminen. Sote-yhteistyöalueen tapaaminen : käynnistetään alueen YTA-sopimuksen laatimisen valmistelu, sovitaan YTAvalmistelun organisoinnista ja jatkotoimista Soten ulkopuolisten teemojen yhteistyön käynnistäminen yhteistyöalueella kutsuttu koolle

30 Järjestäjätoiminnon onnistumisen edellytykset Selkeä järjestäjän ja tuottajan erottaminen; kirjataan hallintosääntöön (järj. laki 22) Kiinteä yhteistyö liikelaitoksen kanssa jo valmisteluvaiheessa (simulointiprosessi) Talousohjauksen ja sote-järjestäjän yhteistyö Toimiva tiedolla johtaminen ja ohjaaminen Eri ohjausmuotojen hallinta ja vaiheittainen käyttöönotto Järjestäjän hankkeiden riskien tunnistaminen, kattavat riskianalyysit (8/2018) ja riskienhallinnan edellyttämät toimenpiteet Lisätietoa Uudenmaan sote-järjestämisestä Uusimaa2019 -sivustosta

31 Sote-palveluntuottajien ohjausmallit ja sote-keskus -palveluseteli Suvituulia Taponen

32 Palvelutuotannon hallinta ja hankinta 2023 Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus Omistajaohjaus Konserni Yhdyspinta: Talousohjaus Järjestäjä Strateginen hankintapolitiikka Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hankinta Julkiset suoran valinnan palveluntuottajat Yksityiset suoran valinnan palveluntuottajat AS ja HB -tuottajat Maakunnan liikelaitos Yksityiset tuottajat Markkinaohjaus

33 Järjestäjä Liikelaitoksen ohjaus Palvelustrategia Talousarvio Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hallintosääntö Kumppanuussopimus Vuorovaikutusohjaus Markkinaohjaus Maakunnan liikelaitos Hankinta AS ja HB - tuottajat Yksityiset tuottajat

34 Liikelaitoksen ja järjestäjän sopimuksen ehdot syntyvät neuvottelumenettelyllä Luonnos sopimuksesta valmiina Ohjaus & Talous 6.9. Tiivis vuoropuhelu Palvelutuotanto Simulointi ICT Sopimusjuridiikka

35 Tuottajien segmentointi Automaatio Yhteistyö Kumppanuus

36 Tuottajien segmentointi Sopimussuhde Palvelun rooli Palvelutoimitus Sopimustyyppi Sopimusseuranta Yhteistyöroolit Kumppanuussopimus Ydin/ Strateginen Strategiset palvelut, yhteinen kehittäminen ja innovointi Yhteistyösopimus Tukeva Merkittävä määrä( ja/tai kpl) tiettyä palvelua Yksittäinen toimittajasopimus Yhteistyö, vaikuttavuus, mittarit ja kannusteet Palvelukohtaiset sopimukset Täydentävä Yksittäinen palvelu Sopimus/ automaatioseuranta Monitasoinen sopimusneuvottelu/ seuranta sekä mittarointi Sopimusseuranta, kehittäminen ja mittarointi Sopimus, automaatio järjestelmillä Johtajataso raamisopimus, osasopimukset - palvelupäällikkö/vastaava taso, Sopimusneuvottelu palvelupäällikkö tasolla, seurannan järjestäminen yhteistyössä Sopimusneuvottelu palvelupäällikkö tasolla, mittaroitu automaatioseuranta

37 Sote keskus -palveluiden saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamisen keinot

38 Palveluseteli mahdollistaa valinnanvapauden toteuttamisen kuntavetoisesti Kuntien oma tuotanto on toiminnallisesti vakaa. Vakaus mahdollistaa valinnanvapauden rajatun toteuttamisen palvelusetelimallin avulla parantaen palvelun asiakaslähtöisyyttä. Palvelusetelit jo laajasti käytössä. Tietojärjestelmät, tuottajien hyväksymismenettely ja valvonta (palveluseteliprosessi) ovat vakiintuneet Rajattu käyttö mahdollistaa korvausjärjestelmän kehittämisen Maakuntavalmistelusta ohjaus vaikuttavuuden ostamiseen Kannusteet Selkeä tehtävien ja vastuiden jako kunnan ja sote-keskusten välillä Organisaatiorajat ylittävien asiakasprosessien ja rajapintojen määrittely (palveluketjut, vastuu asiakkaasta)

39 Palvelusetelihanke pohjana yhteiselle tekemiselle HUS, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki ovat käynnistäneet palvelusetelihankkeen 4/2018. Tavoitteena on uudistaa palveluseteliprosessi, tehdä siitä asiakaslähtöisempi ja organisaatiorajat ylittävä. Tavoitteena lisätä merkittävästi palveluseteleiden käyttöä ja määrää Yhteistyö vs. yhteinen tehdään yhteistä Miksi Tavoitteet Samat haasteet kaikissa organisaatioissa mm. hukkatyö Toimintatapojen monimuotoisuus Asiakkaat osittain unohdettu Suuremmat hartiat, enemmän hyötyä ja osaamista Yhtenäinen asiakaslähtöinen palveluseteliprosessi Kaikki uudet setelien käyttöönotot yhteisesti ja koordinoidusti Setelien ja käyttöönottoprojektien tuotteistus Yhteinen valinnanvapaus-lainsäädännön mukainen malli ja organisointi

40 Sote-keskus -palveluseteli turvallinen siirtymä valinnanvapauteen Siirtymäaika maakuntiin hyödynnetään laajentamalla palveluseteliä Palveluseteli kunnille tuttuna toimintatapana mahdollistaa: 1. Markkinan avautumisen säätelyn 2. Kilpailun ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämisen 3. Asukkaiden valinnanvapauden lisäämisen

41 Sote-keskusten alustava ohjausmalli Sanna Svahn

42

43

44 Ohjauskokonaisuus rakentuu 5 eri mekanismista sekä 6 eri yläkategoriaan jaetuista mittareista Mekanismit 1 Maakunnan palvelulupaus 2 Palvelujen kuvaus Mittarit A B C D E F Asiakaskokemus Palveluiden saatavuus Laatu & Turvallisuus Vaikuttavuus Kustannukset Henkilöstö Palveluntuottajien kriteerit Riittävä vaikutus asiakkaiden valinnan kautta Odotusaika kiireettömälle lääkärin vastaanotolle (T3) ehdoton yläraja Keinona omavalvonta ja auditoinnit sekä raportointivelvoitteet Haasteena asettaa toimivat minimitasot, joihin vaikuttavaa toimintaa verrataan Palveluntuottajien kompensaatio Riittävä vaikutus asiakkaiden valinnan kautta Riittävä vaikutus asiakkaiden valinnan kautta Kannustaa jättämään haittatapahtumat raportoimatta Muiden palveluiden käyttö tai lähetteet muihin palveluihin Hoitotasapainojen seuranta Kapitaatiomalli luo pääosin riittävät taloudelliset kannustimet osa-alueen kehittämiselle Henkilöstön määrään liittyvät kriteerit hidastavat uusien toimintamallien kehittämistä Henkilöstöön liittyvät mittarit eivät sovellu kompensaatiomalliin Vertailutiedot asiakkaille NPS järjestäjän mittaama ja asiakkuuteen eikä kontakteihin perustuva Odotusaika kiireettömälle lääkärin vastaanotolle (T3) Aukioloajat ja digipalvelujen laajuus Kannustaa jättämään haittatapahtumat raportoimatta Hoitotasapainojen seuranta Henkilöstötyytyväisyystiedosta hyötyvät uudistuksessa sekä asiakkaat että työntekijät Mikäli vertailutietoja ei saada alusta alkaen viestittyä asiakkaille, joudutaan kriittisiä mittareita kiinnittämään enemmän kompensaatiomalliin tai tuottajien kriteereihin Erinomainen ohjausvaikutus Heikko ohjausvaikutus

45 Yhteenveto alkuvaiheen suositellusta ohjausmallista Mekanismi Mittarit Toiminnan edellytys A B Asiakaskokemus Palveluiden saatavuus Vertailutiedot asiakkaille Vertailutiedot asiakkaille Kriteerit Nettosuositteluindeksi (NPS) - asiakkuuteen (ei yksittäisiin kontakteihin) perustuva Odotusaika kiireettömälle lääk. vastaanotolle (T3) Aukioloajat Digitaalisten 24/7 palveluiden kattavuus T3 odotusaika ehdoton yläraja Järjestäjän teettämä asiakastyytyväisyyskysely (Odotusaika suoraan tietojärjestelmistä) Tarvittaessa kerättävä aluksi manuaalisesti C D Laatu & Turvallisuus Vaikuttavuus Kriteerit Kompensaatio Kompensaatio ja vertailutiedot Omavalvontasuunnitelmat ja omavalvonnan käytännön toteutuksen auditointi Sote-keskuksen ulkopuolisten palveluiden käyttö Kroonisten sairauksien hoitotasapaino Resursointi omavalvontasuunnitelmien läpikäyntiin ja auditointiin (Luova?) Tiedot muiden sote-palveluiden käytöstä Reaaliaikainen tietotuotanto palveluntuottajille Hoitotasapainoon liittyvien mittausten tietoja E F Kustannukset Henkilöstö Vertailutiedot Ei tarvetta - Kapitaatioon pohjautuva korvausmalli luo riittävät kustannuksiin liittyvät kannustimet Nettosuositteluindeksi (NPS) suosittelisitko työpaikkaasi ystävillesi? Järjestäjän teettämä henkilöstötyytyväisyyskysely Mikäli vertailutietoja ei saada alusta alkaen viestittyä asiakkaille, joudutaan kriittisiä mittareita kiinnittämään enemmän kompensaatiomalliin tai tuottajien kriteereihin

46

47

48

49 Case Espoo Tavoite Mittari Tavoitetaso Hoitoon pääsy terveysasemille paranee Kolmas vapaa lääkärivastaanoton aika kiireettömässä asiassa 10 vuorokautta terveysasemilla 35 Vuorokautta

50 50

51 51 Yhteispäivystyksen käyntimäärä

52 Millaista arvoa ekonsultaatiopalvelut tuottavat potilaalle ja lääkäreille? ( hypoteesit mustalla, esipilotin jälkeen toteutuneet punaisella fontilla) Poliklinikkakäyntien määrä vähenee Saa tarvittaessa lähetteen heti oikeaan paikkaan, laadukkaampana Lähetekäsittelyn tarve vähenee Esh:n lääkäri Pth :n lääkäri Lääkäri saa ohjeet potilaan hoitoon perusterveydenhuollossa, lähetteen tekemistä Voidaan usein välttää Jos lähete tarvitaan, lääkäri saa ohjeen sen kirjoittamiseen, lähetteiden laatu paranee, palautusten määrä vähenee Auttaa useampaa kollegaa ja oppii tuntemaan perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollisuuksia paremmin Lähete aina tulee oikeaan paikkaan Mahdollisuus jakaa osaamista Työtyytyväisyys kasvaa YHTEINEN ARVONTUOTANTO Potilas Lääkärin kokemus ja osaamistaso kasvaa Työtyytyväisyys kasvaa Yhden pysähdyksen taktiikka Usein välttää erikoissairaanhoitoon käynnin ja siihen jonottamista, säästää aikaa ja vaivaa Säästää aikaa ja vaivaa On aktiivisempi osapuoli, koska keskustellaan heti kolmistaan. Eikä tiedonkulkukatkoksia Jos lähete tarvitaan, se on heti laadukas ja oikeassa paikassa, jonotusaika lyhenee Potilastyytyväisyys kasvaa

53 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä