JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus"

Transkriptio

1 JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät ICT-palvelun laadunvarmistus Suositukset Määritä laadunvarmistuspisteet Määrittele laadunvarmistuksen tehtävät, roolit ja vastuut Laadi laadunvarmistussuunnitelma sekä kehitys- että tuotantovaiheisiin Suunnittele katselmoinnit ennakkoon Tee kattava testaussuunnitelma ja laadi testitapaukset Auditoi ICT-palvelu säännöllisesti Laadi mittarit ja tee seurantasuunnitelma Tunnista laadunvarmistukseen liittyvät kumppanit ja sidosryhmät Huolehdi muutosten hallinnasta Hallitse riskit Opastavat tiedot Liitteet Johdanto Tämä suositus opastaa organisaatioita ICT-palvelujen laadunvarmistukseen niiden koko elinkaaren ajan. Suositus perustuu julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojen hyviin käytäntöihin, joita on kerätty suosituksen laadinnan yhteydessä. Lähdemateriaalina on käytetty mm. ITIL-mallia, Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä VAHTI:n ohjeita, Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen, MMMTiken ja Valtiokonttorin ohjeistoja sekä yksityisen sektorin yleisesti käyttämiä ohjeita ja menetelmiä. Suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa. Suositus keskittyy ICT-palvelujen (ohjelmisto ja sen avulla tuotettu palvelu) laatuun suosittelemalla mitä laadun varmistamiseksi tulisi tehdä. Suosituksessa ei käsitellä yksityiskohtaisesti laadunvarmistusmenetelmiä eikä suositus käsittele hankinta-, tuotekehitys-, palvelu-, ylläpito- tai muunkaan prosessin laatua ja prosessin laadun varmistamista, vaikkakin näillä on selkeä vaikutus ICT-palvelujen laatuun. 1/11

2 2 Soveltamisala Suosituksen kohderyhmään kuuluvat julkisen hallinnon toiminnan ja prosessien kehittäjät, organisaation kokonaisarkkitehtuurista vastaavat tahot ja sen kehittäjät, julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittäjät, järjestelmäkehitysprojektien vetäjät ja asiantuntijat, laadunvarmistuksen asiantuntijat (esim. testaus- ja auditointipalveluita tarjoavat julkiset ja yksityiset organisaatiot) sekä järjestelmien testaajat. Kuva 1 esittää yleisellä tasolla julkishallinnon ICT-palvelujen laadunhallintaan osallistuvat toimijat. Tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon viranomaisten käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja yhteisiä palveluita sekä järjestelmien olevan yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten mukaisia. Keskeisessä roolissa on valtiovarainministeriö, joka ohjaa ICT-palvelujen tuottamista konsernitasolla mm. julkishallinnon KA-linjauksilla ja JHS-suosituksilla. VM:n arviointitoiminto arvioi valtionhallinnon ICTprojektien edellytyksiä ennen niiden käynnistämistä. Julkishallinnon yksikön sisäinen tarkastus huolehtii, että ICT-projektien laadunvarmistus toteutetaan ennalta määritellyissä laadunvarmistuksen tarkastuspisteissä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Valtiotalouden tarkastusvirasto toimii ulkoisena tarkastusviranomaisena ja arvioi projektien tarkoituksenmukaisuutta ja onnistumista omien prosessiensa mukaisesti. Kuva 1: Laadunhallinnan keskeiset toimijat Suositus soveltuu kaikenlaisille ICT-palveluille niiden käyttötavoista ja -tarkoituksista riippumatta: niin työasemiin asennettavin erikoisohjelmistoihin kuin kansalaisille tarjottaviin palveluihin. Suositus esittelee hyväksi havaittuja toimintatapoja. Suositus ei käsittele yksittäisiä laadunvarmistuksen menetelmiä tai teknisiä työkaluja, kuten esim. testausmenetelmiä tai testauksen hallinnan välineitä. ICT-palvelujen laadunvarmistukseen liittyviä muita suosituksia ovat mm. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA:n julkaisemat muut JHS-suositukset, etenkin JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys, JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely, JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus sekä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. Muita 2/11

3 hyödyllisiä suosituksia ovat Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä VAHTI:n ohjeet sekä VM:n julkaisema Verkkopalvelujen laatukriteeristö. 3 Termit ja määritelmät auditointi Järjestelmällinen ja riippumaton toiminta, jossa hankitaan objektiivista tietoa tarkasteltavasta kohteesta sen määrittämiseksi, missä määrin sovitut kriteerit on täytetty. elinkaari Järjestelmän olemassaolon kestoaika: ajanjakso järjestelmän ensimmäisen vaatimuksen määrittelystä järjestelmän käytöstä poistoon. hyväksymistestaus Hyväksymistestauksessa todennetaan, että järjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset ja toimii tuotannonomaisessa ympäristössä. Hyväksymistestauksen tarkoituksena on myös varmistaa, että järjestelmän toimitus voidaan hyväksyä. integrointitestaus Järjestelmän komponenttien yhteentoimivuuden todentaminen. Painopiste on komponenttien välisten rajapintojen toimivuuden varmistamisessa. ITIL IT Infrastructure Library, kokoelma parhaita käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen. ITIL on OGC:n (The Office of Government Commerce) rekisteröimä tavaramerkki. JHS Julkisen hallinnon suositus. JulkICT Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen (ICT) toiminto. järjestelmätestaus Koko järjestelmän toiminnan vertaaminen määrittelyvaiheessa syntyneeseen dokumentaatioon. Järjestelmätestauksessa testataan myös järjestelmän ei-toiminnalliset ominaisuudet, kuten suorituskyky, luotettavuus, käytettävyys jne. KA Katso: Kokonaisarkkitehtuuri. katselmointi Katselmointi on [kirjallisen] tuotoksen laadun varmistamista lukemalla, analysoimalla, puutteita tunnistamalla sekä keskustelemalla siitä ja sopimalla toimenpiteistä tunnistettujen puutteiden poistamiseksi. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. laadunhallinta Yleisen johtamistoimen osa-alue, joka määrittää laatupolitiikan ja -tavoitteet sekä laatuun liittyvät vastuut ja toteuttaa ne laadunsuunnittelun, laadunohjauksen, laadunvarmistuksen ja laadunparantamisen avulla. 3/11

4 laadunvarmistus Niiden suunniteltujen ja järjestelmällisten laatujärjestelmän toimintojen joukko, joilla saavutetaan riittävä luottamus siihen, että tarkoite täyttää laatuvaatimukset, ja joiden toimivuus voidaan tarvittaessa osoittaa. laatu Tuotteen tai prosessin [ominaisuuksien ja yhteyksien] ja siihen kohdistuvien [sidosryhmien] vaatimusten suhde. Laatu = vaatimustenmukaisuus. laatukriteeri Laatukriteeri on laadun vertailuperuste. liittymätestaus Toimintojen, osajärjestelmien ja järjestelmien välisten liittymien ja rajapintojen testaaminen. Todennetaan järjestelmän toiminta muiden järjestelmien kanssa. mittari Mittari on mitattavan kohteen ominaisuuden ilmaisin valitulla suureella. palvelu Palvelulla tarkoitetaan toiselle osapuolelle tarjottua toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelu voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle. palvelutaso Mitattu ja raportoitu yhden tai useamman palvelutasotavoitteen saavuttaminen. Termiä käytetään joskus muodollisesti tarkoittamaan palvelutasotavoitetta. testaaminen Testaaminen on prosessi etukäteen määritettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamiseksi ja mahdollisten virheiden löytämiseksi. Vaatimukset voivat olla joko käyttäjä- tai järjestelmävaatimuksia. Testaus on yleisnimitys sekä todentamiseen että kelpuutukseen liittyvistä toimenpiteistä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. todentaminen Prosessi, jolla varmistetaan, että järjestelmä tai ratkaisu täyttää järjestelmävaatimukset (verification). TTS Toiminnan ja talouden suunnittelu. yksikkötestaus Erikseen testattavissa olevan yksittäisen komponentin toiminnan ja vaatimustenmukaisuuden todentaminen. VM Valtiovarainministeriö. VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto. 4 ICT-palvelun laadunvarmistus Laadunvarmistus vastaa siitä, että tuote, palvelu tai prosessi tuottaa ennalta määritellyn tuotoksen sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ilman vaatimuksia ei voi tehdä laadunvarmistusta. 4/11

5 Mitä varhaisemmassa vaiheessa ICT-palvelun elinkaarta laatupoikkeama huomataan ja korjataan, sitä edullisempaa se on 1. Siksi laadunvarmistukseen on panostettava palvelun elinkaaren alusta lähtien. Usein laadusta puhuttaessa keskitytään toimintaprosessin laatuun, koska prosessin tarkoituksena on varmistaa, että oleelliset asiat tulevat huomioitua. ICT-palvelun elinkaareen kuuluu monia prosesseja, joista osa (mm. projektisalkun hallinta, palvelutuotanto) on organisaation ja osa (mm. ohjelmistokehitys) kehitysprojektin vastuulla. Tässä suosituksessa esitellään laadunvarmistuksen käytäntöjä ICT-palvelun koko elinkaaren varrelle. ICT-palvelun elinkaari on aika sen kehittämisen aloittamisesta käytöstä poistoon. Kuva 2 esittää palvelun elinkaaren päävaiheet. Kuvassa ovat myös vaiheisiin liittyvät tärkeimmät prosessit. Kuva 2: Palvelun elinkaari ICT-palvelua tarjoavan järjestelmän elinkaari alkaa, kun strategian mukainen palvelutarve on tunnistettu ja järjestelmän esiselvitys päätetään aloittaa. Kun järjestelmä on määritelty ja tuotekehitysprosessia noudattaen saatu toimintakuntoon, otetaan se käyttöön ja palvelun saatavuudesta huolehditaan palveluprosessin avulla elinkaaren loppuun asti. Laadunvarmistusta tulee tehdä jokaisen kehitysvaiheen tuotoksille, vähintään silloin kun vastuu siirtyy toiselle organisaatiolle. Kuva 2 sisältää useita luontevia laadunvarmistuspisteitä eri kehitysvaiheiden välissä. Palveluille on tyypillistä, että ne kehittyvät jatkuvasti uusien versioiden myötä. Kuva 3 esittää palvelun elinkaaren palvelustrategiakeskeisesti ja jatkuvasti kehittyvänä. 1 Ilkka Haikala ja Jukka Märijärvi: Ohjelmistotuotanto. ISBN Talentum Media Oy, /11

6 Kuva 3: ITILv3-elinkaarimalli ITILv3-elinkaarimalli korostaa palvelun jatkuvaa kehittymistä, parannuksien suunnittelua ja näiden tuomista palvelutuotantoon. Tällöin laadun varmistamisen keskiössä on muutoksenhallinta. ITILv3-elinkaarimallissa luontevat laadunvarmistuspisteet ovat palvelun kehityksen siirtyessä strategisesta aihiosta tai kehitysehdotuksesta palvelusuunnitteluun, palvelun käyttöönottoa aletaan suunnitella, tai palvelu otetaan käyttöön. Ennalta sovittujen ja prosessien mukaisten laadunvarmistuspisteiden lisäksi toimintaa voidaan tarkastaa auditoinneilla ja viranomaistarkastuksilla. 5 Suositukset 5.1 Määritä laadunvarmistuspisteet Laadunvarmistuspisteet on sovittava etukäteen. Laadunvarmistuspisteissä todennetaan, onko toimittu tavoitteiden mukaisesti ja reagoidaan mahdollisiin poikkeamiin. Laadunvarmistuksen tulos ja poikkeamien korjaamiseksi sovitut toimenpiteet kirjataan ja tallennetaan seurantaa varten. Suunniteltujen, ennalta sovittujen laadunvarmistuspisteiden lisäksi projektitoimintaa, lopputuotosta ja palvelua voidaan tarkastaa auditoinneilla ja viranomaistarkastuksilla. Luontevia paikkoja laadunvarmistuspisteille ovat käytössä olevien prosessien ja niiden vaiheiden päätepisteet. Tällöin tarkistetaan, että kaikki prosessissa/vaiheessa tehtäviksi tarkoitetut asiat on tehty sovitulla tavalla. Suurissa projekteissa on huolehdittava, ettei laadunvarmistuspisteiden välille jää liian pitkää aikaa ja kehitystyön jatkuminen vaatimusten mukaisena voidaan varmistaa. Laadunvarmistuspisteissä todetut ja hyväksytyt vaatimuksien muutokset on huomioitava tuotoksien seuraavissa versioissa. Laadunvarmistuspisteissä voidaan myös kerätä parannus- ja kehitysideoita. Laadunvarmistuspisteet on otettava huomioon tilaajan ja toimittajan välisissä sopimuksissa. Sopimuksissa on kuvattava menettelytavat, joiden perusteella laadunvarmistuksessa havaitut poikkeamat korjataan. Vaatimuksista poikkeavien toiminnallisuuksien korjaaminen kuuluu ensisijaisesti toimittajan vastuulle ja toimittajan lukuun tehtäväksi. Laadunvarmistuksen johdosta tehdyt muutokset tulee dokumentoida muutoksenhallintaan sekä päivittää tarvittaessa muuta ICT-palvelua koskevaa dokumentaatiota. 6/11

7 Palveluja kehitettäessä käyttöönottoa edeltää viimeinen kehittämisen laadunvarmistuspiste. Tällöin tuotos siirtyy kehitysprojektin vastuulta linjaorganisaatiolle, mahdollisesti myös toimittajan vastuulta tilaajalle. Toimenpiteet tässä laadunvarmistuspisteessä on suunniteltava huolellisesti. Tuotannossa olevan palvelun laatua on seurattava suunnitelmallisesti. Poikkeamaraportit ja käyttäjäpalaute on käsiteltävä säännöllisesti ja käyttäjien tyytyväisyyttä on selvitettävä käyttäjäkyselyin. ICT-palvelujen kehittämistä ja palvelun tarjontaa kilpailutettaessa on muistettava tarjouspyyntöjen laadunvarmistus. Liite 6 listaa kappaleessa 3 katselmointi- eli laadunvarmistuspisteitä. Tietohallintolaki (634/2011), 4.4 määrää: Ennen kuin julkisen hallinnon viranomainen päättää tietohallintoa koskevasta omasta hankinnastaan taikka muusta sellaisesta sen ratkaistavissa olevasta valtion talousarviosta rahoitetusta tietohallintoa koskevasta hankinnasta, jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on taloudelliselta arvoltaan merkittävä, sen on pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön lausunto. Jos edellä tarkoitettu viranomainen haluaa poiketa valtiovarainministeriön lausunnosta, sen on saatettava asia hallinnonalansa ministeriön päätettäväksi. 5.2 Määrittele laadunvarmistuksen tehtävät, roolit ja vastuut Laadunvarmistuksen näkökulmasta on tehtävät, roolit ja niistä vastuulliset henkilöt määriteltävä selkeästi. Yksi henkilö voi olla useammassa roolissa. Liite 1 Laadunvarmistuksen tehtäviä sisältää kuvauksia oleellisista tehtävistä. Laadunvarmistuksen tärkeimmät roolit ovat määrittelijä, katselmoija, testaaja, laadunvarmistusvastaava ja auditoija: Määrittelijä vastaa siitä, että järjestelmän toiminnalliset ja ei-toiminnalliset ominaisuudet on selkeästi kuvattu ja että niiden perusteella ICT-palvelu voidaan toteuttaa ja testata sen vaatimustenmukaisuus ja toimivuus. Katselmoijan tehtävänä on tarkastaa tuotos omasta näkökulmastaan ja tuoda esille havaitsemansa poikkeamat. Testaaja huolehtii siitä, että lopputuotteen poikkeamat määrittelyistä (niin toiminnallisilta kuin eitoiminnallisiltakin ominaisuuksiltaan) on löydetty ja raportoitu. Laadunvarmistusvastaavan tehtävänä on huolehtia, että laadunvarmistus toteutetaan ennalta määritellyissä laadunvarmistuksen tarkastuspisteissä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Auditoija tarkistaa missä määrin auditoinnin kohde täyttää sovitut kriteerit. 5.3 Laadi laadunvarmistussuunnitelma sekä kehitys- että tuotantovaiheisiin ICT-palvelun laadunvarmistus on tehtävä suunnitelmallistesti kehitys- ja tuotantovaiheessa. Laadunvarmistuksessa käytettävät menetelmät valitaan, niiden käyttö aikataulutetaan, sekä tarvittavien resurssien käytettävyys varmistetaan. Nämä asiat kirjataan laadunvarmistussuunnitelmaan, joka voi olla osa projektisuunnitelmaa. Laadunvarmistussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava mahdollisten ulkoisten auditointien ja tarkastusten aikataulutus. 7/11

8 Kehitysvaiheen laadunvarmistussuunnitelma sisältää suunnitelman toimenpiteistä, joilla varmistetaan kehitystyön tuotoksen laadukkuus. Ennakoivan laadunvarmistuksen mukaisesti on varmistettava kehittäjien perehtyneisyys kokonaisarkkitehtuurin linjauksiin ja periaatteisiin riittävällä tasolla. Vaikkakin kehitysvaiheessa laadunvarmistuksen toimenpiteet painottuvat toiminnallisuuden laadun varmistamiseen, on myös ei-toiminnallisien vaatimuksien toteutumista varmistettava koko ajan. Tuotantovaiheen laadunvarmistussuunnitelma sisältää suunnitelman toimenpiteistä, joilla varmistetaan palvelun laatu. Palvelutuotanto perustuu sopimuksiin, joiden noudattaminen selvitetään parhaiten toiminnan auditoinnilla. Auditoinnin lisäksi palvelutuotannon selviytyminen poikkeustilanteista on testattava ja selvitettävä, onko toipumiseen kuluva aika vaatimusten mukainen. Oikean palvelutason määrittämiseksi on hyvä tutustua esim. ITIL-ohjeistukseen sekä suositukseen JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus. 5.4 Suunnittele katselmoinnit ennakkoon Katselmoinnit on suunniteltava ennakkoon. On syytä määrätä, mitkä vaihetuotteet tulee katselmoida ja määriteltävä, mitkä näkökulmat katselmoinneissa on oltava edustettuina. Laadi kaikkia katselmointeja varten katselmoinnin tarkistuslistat organisaation teknisten, toiminnallisten ja menetelmäohjeiden pohjalta. Katselmoitava vaihetuotteina voi olla esim. suunnitelma, dokumentti, raportti tai ohjelmakoodi. Katselmoinnissa on noudatettava jatkuvan katselmoinnin periaatetta, jonka mukaan kaikkien vaiheiden tulosten laatu varmistetaan katselmoimalla ennen kuin tulosta käytetään jatkotyön pohjana. Katselmoinnissa on pyrittävä huomioimaan riippumattomuuden periaate, jonka mukaan katselmoinnissa tulee aina osallistua muitakin kuin tuotoksen tekijöitä. Onnistunut katselmointi edellyttää, että katselmoijilla on riittävästi aikaa tutustua katselmoinnin kohteeseen. Käytettävä prosessi usein määrittää muistilistan kulloinkin katselmoitavista asioista. Tämän lisäksi katselmoijien tulee kokemuksiensa ja kompetenssiensa myötä olla kyvykkäitä kohteen monipuoliseen tarkasteluun. Kukin katselmoija tarkastelee tuotosta omasta näkökulmastaan ja vastaa osaltaan, että katselmoinnin kohteen mahdolliset puutteet on huomattu. Katselmoinnista on tuotettava muistio, johon merkitään katselmoinnissa havaitut puutteet sekä mahdollisesti sovittu korjausmenettely. Katselmoinneissa on lisäksi otettava kantaa siihen, hyväksytäänkö tuotos sellaisenaan, korjauksin vai vaaditaanko uusi katselmointi. Muistioon on kirjattava selkeästi päätös ja mahdollisten korjausten aikataulu ja tarkistamistapa sekä vastuut korjauksista. Katselmoinnissa tulee erottaa virheet ja kehitystä edellyttävät poikkeamat toisistaan, koska niillä on vaikutuksensa tilaajan ja toimittajan välisiin vastuisiin. Katselmointiin osallistuvien henkilöiden määrä kannattaa pitää riittävän pienenä, jotta katselmoinnin tehokkuus ei kärsi. Katselmoinnissa tarvittavat näkökulmat riippuvat katselmoinnin kohteesta. Loppukäyttäjiä on syytä pitää mukana katselmoinneissa, samoin kokonaisarkkitehtuurin näkökulmia (toiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri). Testaajia on hyvä pitää mukana etenkin vaatimuksia ja määrityksiä katselmoitaessa. Liite 4 sisältää katselmointimuistion mallipohjan. Liite 5 sisältää dokumenttipohjan muistion liitteeksi sopivan havaintoluettelon, johon katselmointikokouksessa kirjataan poikkeamat sekä niille sovitut jatkotoimenpiteet. Liite 6 kuvaa katselmointiprosessin. 8/11

9 5.5 Tee kattava testaussuunnitelma ja laadi testitapaukset Testauksen suunnittelu lähtee liikkeelle palvelulle tehdyistä määrittelyistä. Testitapaukset tulee johtaa määrittelydokumentaation käyttötapauksista, jotta niiden kattavuus voidaan todentaa. Testaussuunnitelmia on päivitettävä kehitysaikana syntyvien muutoksien mukaisesti. Tietoturvatestaus on suunniteltava joko omana kokonaisuutenaan tai siten, että muissa testaussuunnitelmissa on aina mukana osio tietoturvallisuuden testauksesta. Kuva 4: Testaus Ennen testien suorittamista katselmoidaan testaussuunnitelmat, jotta niiden kattavuus tulee varmistettua. Loppukäyttäjiä on hyvä pitää mukana testauksen suunnittelussa mahdollisimman varhaisesta vaiheesta asti. Mahdollisten muutosten vaikutukset vaatimuksiin ja suunnitelmiin on huomioitava testitapauksissa. Testien on katettava toiminnallisuuden lisäksi ei-toiminnalliset asiat, kuten käytettävyys, tietoturva ja suorituskyky. Testeissä on todettava mahdollisista laitevioista toipumiseen menevä aika ja verrata sitä vaatimuksiin. Testiraporttien perusteella arvioidaan mahdollisten poikkeamien hyväksyttävyys. Tärkein palvelun testaus on hyväksymistestaus. Hyväksymistestauksen tulee olla ICT-palvelun tilaajan vastuulla, jotta tilaaja voi todentaa ICT-palvelun vaatimustenmukaisuuden, jonka jälkeen tilaus voidaan hyväksyä. Hyväksymistestaus on pakollinen, koska sillä hyväksytään tilauksen mukainen tuotos. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely sisältää muistilistoja ei-toiminnallisista ja tietoturvavaatimuksista. 5.6 Auditoi ICT-palvelu säännöllisesti Palvelutuotanto suositellaan auditoitavaksi säännöllisesti. Auditoinnit on syytä tehdä eri näkökulmista, kuten vikasietoisuus, palvelukatkot, tietoturvatasot, jotka helposti muuttuvat palvelutuotannon teknologioiden kehittyessä ja uusien palveluntarjonnan komponenttien käyttöönoton yhteydessä. Etenkin suositellaan ulkoistetun palveluntuotannon auditointia, koska palvelutuotannon järjestäminen on palveluntarjoajan vastuulla. 9/11

10 Auditointiraportit suositellaan katselmoitaviksi siten, että auditoinnin kohteen edustaja on mukana varmistamassa osaltaan raportin paikkansapitävyys. Mahdolliset näkemyserot, korjaavat toimenpiteet ja seurantamenettelyt kirjataan raporttiin. Auditoinnit on kirjattava toimitus- ja palvelusopimuksiin. Sopimuksissa on myös määriteltävä vastuut auditointitulosten käsittelystä. Auditointi voi paljastaa muutostarpeita palvelun lisäksi myös palvelutasosopimukseen. Oikean palvelutason määrittämiseksi on hyvä tutustua esim. ITIL-ohjeistukseen sekä suositukseen JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus. 5.7 Laadi mittarit ja tee seurantasuunnitelma Mittaaminen ja seuranta on tehtävä suunnitelmallisesti. Mitattavat asiat on määriteltävä yksiselitteisesti. Mittaaminen ja seuranta kannattaa kohdistaa ominaisuuksiin, jotka ovat palvelulle oleellisia. Seuranta on suunniteltava huolellisesti, ja seurantamenettelyt on määriteltävä selkeästi ja yhdenmukaisella tavalla. Palvelulle ja sen kehittämiselle on hyvä määrittää erityisiä seurantapisteitä, joissa palvelua ja kehitystyön tuloksia arvioidaan. Loppukäyttäjien tyytyväisyyttä on syytä seurata sitä tarkemmin mitä laajempi palvelun käyttäjäkunta on. Liite 3 sisältää esimerkkejä mittareista ja taulukko 1 järjestelmän ominaisuuksia vastaavia mittaristoja. Järjestelmän liitetty ominaisuus Mitattava asia Prosessin tehostaminen Tehtävän suoritusaika Tuotoksilla suuri taloudellinen vaikutus Luotettavuus Helppokäyttöisyys, hyödyllisyys Käyttäjätyytyväisyys Pitkä elinkaari Ylläpidettävyys Muutosherkkyys Ylläpidettävyys Teknologian kypsymättömyys Siirrettävyys, jatkuvuus Odotettavissa monia muutoksia elinkaaren aikana Ylläpidettävyys Käsittelyn reaaliaikaisuus Tehokkuus, luotettavuus Tietojen luottamuksellisuus Toiminnallisuus, turvallisuus Tarve liittää toisiin järjestelmiin Toiminnallisuus, yhteentoimivuus Taulukko 1: Järjestelmän ominaisuuksia vastaavat mittaristot 5.8 Tunnista laadunvarmistukseen liittyvät kumppanit ja sidosryhmät ICT-palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa käytetään alihankkijoita mitä moninaisimmissa rooleissa. Myös liittymät julkishallinnon järjestelmistä lisääntyvät ja palvelujen versiovaihdoksissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat integraatiorajapintojen muuttumisia. Ennen teknisten ratkaisujen määrittelyn aloittamista on huolehdittava, että sidosryhmät ovat tietoisia kokonaisarkkitehtuurin mukaisista periaatteista ja linjauksista. Kaikissa rajapinnoissa, teknisissä ja toiminnallisissa, on vastuut ja velvollisuudet kirjattava selkeästi. Etenkin järjestelmien integroinneissa ja rajapintojen integrointitestauksissa on oltava selkeät vastuut siitä, kenen vastuulla on mahdollisten virheellisyyksien selvittäminen ja korjaaminen. Alihankkijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa on tehtävä selkeät rajaukset tehtäville, niihin kuuluville rooleille ja vastuille. Vaihetuotteiden hyväksymisellä tulee olla selkeät kriteerit. Sopimuksiin on kirjattava alihankkijan vastuu tuotoksen testaamisesta ja mahdollisten jälkeenpäin löytyvien virheiden korjaamisesta. 10/11

11 Julkisen hallinnon organisaatioiden on sovittava varhaisessa vaiheessa testaukseen liittyvät vastuut, aikataulutus ja kustannusten jako. Sopimus on tehtävä kirjallisena. 5.9 Huolehdi muutosten hallinnasta Kaikissa palvelun elinkaaren vaiheissa tulee muutostarpeita. Ne kohdistuvat niin palvelun vaatimuksiin, tekniseen toteutukseen kuin palvelutuotantoonkin. Muutoksien käsittelyssä eri vaiheissa on omat erityispiirteensä, mutta perusasiat ovat samat. Muutoksia on hallittava järjestelmällisesti ja siten, että muutoksiin liittyvät riskit ovat hallinnassa. Ennen muutoksen hyväksymistä sen suorat ja epäsuorat vaikutukset on analysoitava kaikkien siihen liittyvien tuotosten osalta. Muutokset voi hyväksyä vain siihen valtuutettu taho. Muutokset ja niiden perusteet dokumentoidaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Tehtyjen muutoksien tulee olla jäljitettävissä. On myös huolehdittava siitä, että sovitut muutokset tulevat dokumentoiduiksi myös jo katselmoituihin vaatimus-, suunnittelu-, testaus- ym. dokumentteihin Hallitse riskit Riskienhallinta on suunniteltava ja riskien seuranta on järjestettävä palvelun elinkaaren ajalle. Hyviä ohjeita ja työkaluja on VAHTI-ohjeistossa, esimerkiksi: Riskien arviointi tietoturvallisuuden edistämiseksi valtionhallinnossa, VAHTI 7/2003. ICT-toiminnan varautuminen häiriö- ja erityistilanteisiin, VAHTI 2/ Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: JHS-järjestelmän verkkosivut: 7 Liitteet Liite 1: Laadunvarmistuksen tehtäviä Liite 2: Tarkistuslistoja Liite 3: Mittareita Liite 4: Katselmointimuistio Liite 5: Katselmoinnin havaintoluettelo Liite 6: Katselmointiprosessi 11/11

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 3 4 ICT-palvelun

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. WebPizza

Testaussuunnitelma. Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. WebPizza Testaussuunnitelma Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Versio 1.0 Ehdotus Laatija Raine Kauppinen VERSIOHISTORIA Versionotyyppi Versio- Päiväys Tekijä

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6 Katselmointi

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6 Katselmointi JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6 Katselmointi Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 3 2 Yleistä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Symbio lyhyesti Innovatiivinen tuotekehitys- ja testauskumppani Juuret Suomessa, perustettu 1997 Laadukkaat ohjelmistotoimitukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 331/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 ja 36 :n muuttamisesta Asia Hallitus on

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden testausinfo

Vakuutusyhtiöiden testausinfo Vakuutusyhtiöiden testausinfo ATJ:n ulkoisten liittymien testaaminen Jonna Hannukainen ja Markku Noukka 12. ja 17.5.2006 (Päivitetty 18.5.2006) ATJ:n integraatiotestaus vakuutusyhtiöiden kanssa Testauksen

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Tarkistuslista on suunniteltu käytettäväksi hyväksymistestauksen suunnittelussa, valmiuksien arvioinnissa ja katselmoinnissa.tämä tarkistuslista

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

Katselmoinnin määritelmä. Katselmoinnit osa 1. ja vielä ajatuksia katselmoinneista. Katselmointi. Katselmointi, katselmus (review) IEEE Std

Katselmoinnin määritelmä. Katselmoinnit osa 1. ja vielä ajatuksia katselmoinneista. Katselmointi. Katselmointi, katselmus (review) IEEE Std Katselmoinnin määritelmä Katselmoinnit osa 1 Sami Kollanus 1.12.2006, katselmus (review) IEEE Std 1028-1988 Ohjelmiston osien tai projektin tilan arviointi (evaluation), jonka tarkoitus on tunnistaa tuotosten

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Ohjelmiston testaussuunnitelma

Ohjelmiston testaussuunnitelma Ohjelmiston testaussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä lukaa antaa yleiskuvan koko testausdokumentista.

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

Seuraavaksi: VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, VM: Tietoturvallisuuden ja varautumisen roolit valtionhallinnossa

Seuraavaksi: VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, VM: Tietoturvallisuuden ja varautumisen roolit valtionhallinnossa Seuraavaksi: VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, VM: Tietoturvallisuuden ja varautumisen roolit valtionhallinnossa Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Tietoturvallisuuden ja

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Kuntien ICT-palvelut rakenneuudistuksessa 26.2.2015 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

<> Palvelukuvaus versio x.x

<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

JHS XXX Kehittämisprojektien ohjaus ja hallinta julkisessa hallinnossa

JHS XXX Kehittämisprojektien ohjaus ja hallinta julkisessa hallinnossa JHS XXX Kehittämisprojektien ohjaus ja julkisessa hallinnossa 28.06.2010 1/14 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä 24.1.2013 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä 24.1.2013 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään PANK Menetelmäpäivä 24.1.2013 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy Yleistä PANK-hyväksyntä täyttää tänä vuonna 17 vuotta PANK-hyväksyttyjä

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009

Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009 Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009 2. Päivä Sisäinen auditointi Luovassa (1.6.09) Etätehtävien purku Auditoinnin suunnittelu ja menetelmät Poikkeamat Auditoinnin raportointi

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Testauksen loppuraportti v. 1.0 Päivitetty 23.4.2001 klo 19:05 Mikko Viljainen 2 (14) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen

Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen Diplomityöseminaari 4.3.2009 Tekijä: Jussi Repo Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Jari Alasuvanto, Noval Networks Esityksen sisältö Työn

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa: Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,

Lisätiedot