YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS Vuosittainen raportti 2018 Kuva: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

2 SISÄLLYS OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Suunnitelman laatijat Suunnitelman hyväksyminen... 22

3 1 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kuntayhtymän keskeisistä tehtävistä kaikilla vastuualueilla. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori laatii vuosittain sekä toimintasuunnitelman että kertomuksen toteutuneesta toiminnasta. Perhekeskuspäällikkö on osallistunut sekä maakunnalliseen että kuntien hyvinvointikertomustyöhön. Yhteistyö jäsenkuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on ollut aktiivista. Valtakunnallista lapsiperheiden muutosohjelmaa LAPEa toteutettiin maakunnallisen Yhdessä! hankkeen välityksellä. Kuntayhtymän toimijat osallistuivat aktiivisesti hankkeen toimintoihin ja olivat mukana kehittämässä uusia toimintamalleja. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun myötä kuntayhtymän ja jäsenkuntien sivistystoimet ovat lähestyneet toisiaan ja yhteistyö lapsiperhepalveluissa on edistynyt. Terveysneuvonnan toimintaohjelma on päivitetty vuosille Kouluterveyskysely toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2019, mutta kuntayhtymän neuvolat ovat olleet mukana THL:n organisoimassa Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksessa, joka jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi neljän kuukauden tai neljän vuoden ikäisille lapsille perheineen. Perhesosiaalityössä lapsia ja heidän perheitä tukevia palveluja järjestetään sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain perusteella. Erityisesti perheiden avohuollon palveluihin on lisätty resursseja sekä kehitetty tehostettua perhetyötä. Sosiaalityön seudullinen palveluohjaus tekee tiivistä Kela-yhteistyötä ja ohjaa asiakkaita palveluihin hakeutumisessa. Vuoden 2018 aikana on jatkettu edelleen proviisorin tekemiä lääkkeiden kokonaisarviointeja ja uuden toimintamallin kehittämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on tarjottu terveystarkastuksia omaishoitajille ja ikäihmisille, mutta käyttö on ollut vähäistä tiedottamisesta huolimatta. Asiakastyytyväisyyden mittaamista on laajennettu terveyspalvelujen tehtäväalueilla. Palvelusetelikokeilu Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa käynnistyi Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän alueella tammikuussa 2017 Kiuruvedellä ja Iisalmessa laajentuen Sonkajärvelle elokuussa STM:n kärkihanke päättyi vuoden 2018 lopussa

4 2 jatkuen kokeilun jatkohankkeena vuoden 2019 alusta. Kokeiluun osallistui vuoden 2018 loppuun mennessä 14 % (=6 060 kuntalaista) alueen asukkaista ja takaisinvaihtaneita näistä oli reilu 800. Hanke on saanut paljon niin alueellista kuin kansallistakin näkyvyyttä. Kokeilu on lisännyt kuntalaisten valinnanvapautta ja parantanut palvelujen saatavuutta. Ikääntyneiden palvelurakenteen painopisteenä on ollut kotona asumisen tukeminen ja kotiin vietävät palvelut sekä teknologia-avusteiset palvelut. Kotihoidon peittävyys oli tavoitteen mukaisesti vuonna % yli 75 vuotta täyttäneistä. Palvelujen kohdentuminen toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaisesti on parantunut (RAVA). Ikääntyneelle väestölle laaditun hyvinvointisuunnitelman toteutumista on arvioitu ja toimintaa on kehitetty suunnitelman mukaisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Yhteistyötä ja osallisuutta on vahvistettu "Voimaa vanhuuteen" -hankkeen kautta. Kotihoitoa ja omaishoitoa on vahvistettu valtakunnallisen kärkihankeen (I&O, STM) avulla. Kokemuksellista laatua on mitattu asiakkailta, omaisilta ja henkilöstöltä vuosittain kotihoidossa ja asumispalveluissa ja jatkuvana palautteena osastopalveluissa. Arviointitulosten perusteella lisättiin osallisuutta ja virikkeellisyyttä palvelujen piirissä oleville yhteistyöjärjestöjen ja kuntien kanssa. Kuntiin nimettyjen ehkäisevän päihdetyön koordinaattorien (poislukien Iisalmi) ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön välinen yhteistyö on jatkunut vuonna Opiaattikorvaushoitopotilaiden hoitoketju on ollut KYSin linjan mukainen. Korvaushoitoon pääsyä edeltävä seurantajakso on ollut kolme kuukautta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutto Iisalmessa kesällä 2018 sairaalarakennukseen saman katon alle on lisännyt hyvällä tavalla yhteistyötä avohoidon, psykiatrisen kuntoutuksen ja sairaalahoidon välillä. Avohoidon tehostaminen eri muodoissaan on käynnistynyt. Psykiatristen hoitosuhteiden jatkuvuuden turvaaminen potilaslähtöisesti on edelleen tärkeä arvo. Omat työntekijät voivat jatkaa potilaidensa hoidossa riippumatta siitä onko potilas avohoidossa vai osastojaksolla. Yksiköiden läheinen sijainti mahdollistaa tämän helposti. Lisäksi myös yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä somatiikan välillä on tullut helpommaksi ja potilasturvallisuus on entisestään parantunut. Selviämisaseman sijainti riippuvuusosaston ja perusterveydenhuollon päivystyksen vieressä on palvellut ihanteellisesti myös päivystyksen tarpeita.

5 3 Psykiatrisen lääkäripäivystyksen sekä tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon päättyminen muutti psykiatrisen ja riippuvuusosaston toiminnan vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Tahdosta riippumattomaton psykiatrinen hoito (M1- potilaat) siirtyi Julkulan sairaalaan Kuopioon. Psykiatrisen päivystyksen päättymisen jälkeen käynnistynyt psykiatrien lisätyö Iisalmessa tarjoaa psykiatrin konsultaatiomahdollisuuden kaikille viikonpäiville sekä osastotoiminnan että avohoidon tarpeisiin. Julkulan sairaalan kanssa on suunniteltu seurantaa ja yhteistyön kehittämistä liittyen tahdosta riippumattomien M1-potilaiden siellä tapahtuviin hoitojaksoihin ja potilaiden jatkohoidon järjestelyihin. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä melko vähän. Muissa Ylä-Savon SOTE kunnissa väestön väkiluvun pieneneminen on ollut voimakkaampaa. Viime vuosina Iisalmeen on muuttanut muista Ylä-Savon SOTE kunnista väestöä, mikä lisää palvelutarvetta Iisalmen alueella ja vähentää sitä muista kunnista. Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Väestökehitys johtanee verotulojen pienentymiseen ja palvelutarpeen kasvamiseen etenkin ikäihmisten palvelujen osalta. Lapsiperheiden osuus on pienentynyt kaikissa Ylä-Savon SOTE:n kunnissa, mikä pienentää perheiden tarvitsemien palvelujen kysyntää. Iisalmessa lapsiperheiden osuus on kuitenkin suurempi kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Huoltosuhteen heikkeneminen on huolestuttavaa kaikkien Ylä-Savon SOTE kuntien osalta. Huoltosuhteen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan nykyisen palvelutason ylläpitämistä.

6 4 Verotulot Ylä-Savossa ovat kasvaneet muuta maata maltillisemmin. Vieremän verotulot /asukas ovat korkeimmat Ylä-Savon SOTE kunnista ja ovat korkeammat kuin Pohjois- Savossa keskimäärin. Valtionosuudet ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Maltillisinta kasvu on ollut Iisalmessa. Työttömyyden kasvu vuodesta 2011 lähtien on seurannut koko maan kasvusuuntausta. Työllisten määrän kehitys on ollut suotuisinta Vieremällä ja Iisalmessa, Sonkajärvi ja Kiuruvesi ovat Ylä-Savon SOTE kuntien keskitason alapuolella. Pohjois-Savon ELY keskuksen mukaan työttömyysaste (%) maaliskuun 2018 ajankohdassa oli pienentynyt kaikkien muiden Ylä-Savon SOTE kuntien kohdalta, paitsi Kiuruvedellä, ollen Iisalmessa 11,8 % (v ,8 %), Kiuruvedellä 13,1 % (13 %), Sonkajärvellä 13,0 % (14,9 %) ja Vieremällä 9,2 % (9,5 %). Yhden hengen asuntokuntien määrä on alhaisin Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Vieremällä ja Iisalmessa yhden hengen asuntokuntia on Pohjois-Savon kuntia enemmän. Koulutustaso on kasvanut tasaisesti jokaisessa kunnassa, ollen korkein Iisalmessa. Koulutustasomittain jää kuitenkin kaikissa Ylä-Savon Sote kunnissa Pohjois-Savon keskiarvon alapuolelle. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sosiaalityössä on jatkettu lapsiperheiden ehkäisevien palvelujen kehittämistä. Sosiaalityössä on lisääntyvästi otettu käyttöön perheen omaan kotiin annettavia tukipalveluja mm. avoperhekuntoutusta ja ammatillista

7 5 tukihenkilötoimintaa. Sosiaalityön edustajat ovat osallistuneet Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelman Pohjois-Savo hankkeen työryhmiin: perhetyö ja perhekuntoutus, maakunnallinen perhehoito, laitoshoidon kehittäminen, sijaishuollon ohjaus ja valvonta, ja systeeminen toimintamalli. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän perhesosiaalityön tiimissä on vuonna 2018 yhteensä neljätoista (14) sosiaalityöntekijää. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsia / nuoria on keskimäärin vuosittain ollut noin 550. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on pysynyt useita vuosia samalla tasolla, mutta lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmäärä kokonaisuudessaan on kasvava, koska sosiaalihuoltolain perusteella tukipalveluja saavien lasten määrä kasvaa. Oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä on vuonna 2018 ollut kasvua aikaisempiin vuosiin verraten. Sijoitettujen lasten määrä on vuosittain ollut yhteensä noin 100 lasta. Vuonna 2018 lapsia on ollut oman kodin ulkopuolelle sijoitettuna yhteensä 141 lasta. Sijoitukset ovat pituudeltaan erimittaisia jaksoja, muutamasta päivästä koko vuoden kestävään sijoitukseen. Lähtökohtana on tukea lapsen kotiin palaamista. Laitosjaksot ovat aikaisempaa lyhempiä, kun laitosjakson jälkeen lapselle ja hänen perheelle järjestetään erilaista tukea perheen omaan kotiin mm. perhetyötä, avoperhekuntoutusta, ammatillista tukihenkilötoimintaa.

8 6 Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on asiakkaana keskimäärin 50 lasta. Lapsi ja perhepoliittisen ohjelman (LAPE) yhtenä valtakunnallisena tavoitteena on ns. systeemisen toimintamallin käyttöönotto lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on enintään 30 asiakasta. Kuntayhtymä on ilmoittautunut systeemisen toimintamallin kouluttajakoulutukseen ja tavoitteena on ottaa toimintamalli käyttöön. Lastensuojelulain mukaiset tehtävät, lastensuojeluasioiden vireille tulo ja palvelutarpeen arviot valmistuvat lakisääteisessä määräajassa. Perheneuvolan ja lastenpsykiatrian toimintaa on integroitu yhteisen lähetetiimin avulla. Näin on pystytty hyödyntämään ammatillinen erityisosaaminen ja välttämään päällekkäistä työskentelyä; asiakas ohjautuu suoraan tarpeenmukaiseen palveluun. Haasteena on ollut lastenpsykiatrian erikoislääkäreiden saaminen. Perhekeskuksen toimintaan kuuluu ylisektoriaalinen toiminta, joten kaikki eri tehtäväalueilla työskentelevät työntekijät tekevät yhteistyötä sekä lastensuojelun että perhesosiaalityön kanssa. Ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa yhteistyökumppanina ovat usein Perheentalo -yhteistyö ja siinä mukana olevat järjestöt. Yhteisiä toimintamalleja ovat esim. yhdessä järjestetty ryhmätoiminta ja yhteisten tilojen käyttö. Asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan molempiin palveluihin. Järjestöt ja Perheentalo ovat mukana mm. terveysneuvonnan ryhmätoiminnoissa, eropalveluissa perheneuvolan kanssa sekä hankkeissa. SOTE alueen kouluterveydenhoidossa resurssit ovat olleet riittäviä, mutta koulupsykologin palvelua on jouduttu toistuvasti ostamaan rekrytointivaikeuksien vuoksi. Koulupsykologien puute ja vaihtuvuus lisäävät kuraattorien työtaakkaa ja lapsia ohjautuu turhaan erikoissairaanhoitoon ja perheneuvolaan. Nuoret ja nuoret aikuiset Palvelujen tarve nuorisopsykiatrisiin palveluihin on ollut edelleen suuri vuonna 2018 ja lähetteiden määrä on kasvanut vuoden aikana. Ohjaamossa toimii matalankynnyksen palvelu, jossa mukana ovat myös terveydenhoitaja ja nuorten ehkäisevään päihdetyöhön

9 7 erikoistunut työntekijä. Vuonna 2017 kehitetty toimintamalli nuorten määräaikaisten kuntouttavien palveluasumisjaksojen osalta on ollut käytössä. Alle 25-vuotiaille naisille vuonna 2017 tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä per tuhatta vuotiasta naista kohti on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (16) enemmän kuin keskimäärin Suomessa (11,3) tai Pohjois-Savossa (9,8). Ylä-Savon SOTE kuntien kohdalla raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten Iisalmessa (16,5) ja Kiuruvedellä (15,5). Kiuruvedellä nuorten raskauden keskeytysten määrä on laskussa ja Sonkajärvellä sekä Vieremällä keskeytyksiä on vuonna 2016 ja 2017 ollut niin vähän, etteivät ne tilastoidu. Alle 17-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksiä ei myöskään ole tilastoitu missään kuntayhtymän kunnassa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on Ylä-Savossa edelleen 9 % ikäryhmästä eli enemmän kuin keskimäärin koko maassa (6,7 %) ja Pohjois-Savossa (8,5 %). Vieremällä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on korkein (9,8 %). Aikuissosiaalityössä on näyttäytynyt usean vuoden ajan nuorten pahoinvointi ja nuorten palvelujen kohtaamattomuus. Asiakkaista noin 40 % on vuotiaita. Aikuissosiaalityö kehittää hankkeiden kanssa uusia palveluja vastaamaan nuorten palvelutarpeisiin.

10 8 Toimijoina hankkeissa ovat INTRY ja Toimi-säätiö. Sosiaalityössä on myös suunnattu työntekijäresurssia jalkautuvaan sosiaaliohjaukseen asiakkaiden toimintaympäristöön. Työikäiset Perusterveyden avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä ovat vähentyneet vuodesta 2008 koko maassa vuoteen Vuodesta 2017 lähtien lääkärikäynnit ovat lisääntyneet etenkin Kiuruvedellä ja Vieremällä. Kiuruvedellä selittävänä tekijänä voi olla valinnanvapauskokeilun alkaminen tammikuussa Muuna selittävänä tekijänä lisääntyneelle käytölle voi olla toimintamallien muutokset omassa vastaanottotoiminnassa. Vastaanotoilla on ollut käytössä Enska-toimintamalli, jossa arvioidaan hoidon tarve ja järjestetään tarvittaessa jatkohoito. Enska-hoitotiimi koostuu sairaanhoitajista, fysioterapeutista ja lääkäreistä. Uutena toimintana on otettu käyttöön sähköisellä ajanvarauksella toimiva lääkäreiden iltavastaanotto ja Vastaanottamotoimintamalli (sairaanhoitajan ja lääkärin yhteisvastaanotto) vuonna Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen osuus vuotiaista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä on 13 % ollen korkeampi kuin koko maassa oleva 11,9 %. Kiuruvedellä (14,2 %) ja Sonkajärvellä (15,4 %) luvut ovat huomattavan korkeat. Raskaudenkeskeytykset vuotiailla on SOTE kuntayhtymän osalta 10 / 1000 naista, mikä on korkeampi kuin koko maan keskiarvo 8,2 / 1000 naista kohti. Kiuruvedellä oli raskaudenkeskeytyksiä vuonna ,1 / 1000 naista kohden, joka näkyy selkeänä laskuna vuoteen 2015 verrattuna (18,3 / 1000). Iisalmessa raskaudenkeskeytysten määrä on kääntynyt laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaat / 1000 on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella enemmän (115) kuin koko maassa (96). Kiuruvedellä sairauspäivärahaa saaneiden osuus on lähtenyt noususuuntaan ollen vuonna ,6 ja vuonna ,6. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä 11 %, mikä on korkeampi kuin koko maassa (6,9 %). SOTE kunnista eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (13,9 %). Tuki- ja liikuntaelin- sekä

11 9 sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä 3 % eli korkeampi kuin koko maassa, joka on 1,2 %. SOTE kunnista eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (3,6 %) ja vähiten Iisalmessa (2 %). Pohjois-Savossa määrä on kuitenkin kokonaisuudessaan laskusuuntainen kuten koko maassa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Suomessa keskimäärin 60 vuotta kuten myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä. Kuntayhtymän kunnista Sonkajärvellä eläkkeelle siirtymisikä on korkein 61,4 vuotta ja alhaisin Iisalmessa eli 57,9 vuotta. Psykiatrinen sairastavuus on alueella korkea, mutta suhteellisen vakio. Palvelujärjestelmä on tällä hetkellä kattava Ylä-Savossa ja henkilöstörakenne on palvelutarpeen mukainen, kynnys hoitoonpääsyyn on matala. Päihdehoidon palveluihin on panostettu mm. selviämisasemalla. Mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen yhteistyö on toimivaa ja asiakaslähtöistä, painopisteen ollessa kuntoutumisen tukemisessa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia tuetaan hyvin avohoidossa ja kotiin annettavilla palveluilla. Vuoden 2018 aikana alueen asukkaiden psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivien määrä on edelleen vähentynyt.

12 10 Ikäihmiset Sotekuntien yli 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut. Tähän kasvavaan palvelutarpeeseen on vaikutettu mm. palveluohjauksen vahvistamisella, omaishoitajien terveystarkastuksilla, tarvetta vastaavilla resursseilla ja uusilla palvelumuodoilla. Valinnanvapautta on vahvistettu järjestämistavoilla esim. palvelusetelin aloittaminen asumispalveluihin ja laajennus kotihoidossa. Ympärivuorokautista kotihoitoa on vahvistettu iltaisin ja viikonloppuisin sairaanhoitajaresursseilla ja työntekijöiden osaamista vahvistamalla. Etälääkäripalvelujen lähikäyntejä on lisätty kotihoidossa ja asumispalveluissa. Palvelurakennetta on ohjattu kuntayhtymässä vahvistettujen ja päivitettyjen palvelutasomäärityksillä ja myöntämisperusteilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoitoa on vähennetty.

13 11 Itsenäisen asumisen tavoitteet: Olemassa oleva asuntokanta vastaa ajan vaatimuksia. Rakennusten elinkaaren arviointi. Itsenäinen ja monimuotoinen asuntokanta. Elinpiiri ja toimintaympäristö esteetön ja asukaan aktiivisuutta ja osallisuutta tukeva. Palvelujen saavutettavuus. Itsenäistä asumista tukevat ratkaisut Iisalmen kaupungin organisaatiossa. Monitoimijaisuus estettömän asuinympäristön turvaamiseksi. Toimenpiteet: Aktiivinen yhteydenpito esim. Itsenäisen asumisen työryhmän kaltaisilla toimintatavoilla / Iisalmen kaupunki ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Aktiivinen ote investoreiden löytämiseksi innovatiiviseen itsenäisen asumisen ratkaisuihin / Iisalmen kaupunki Asumisneuvojan palkkaaminen / Iisalmen kaupunki Hissiavustusta jälkiasennushissien toteuttamiseksi hissittömiin kerrostaloihin / Iisalmen kaupunki Palveluliikenteen kehittäminen hyödyntäen paikkatietoa

14 12 Hyvinvointisuunnitelman tavoitteita on arvioitu: Itsenäisen ja monimuotoisen kotona asumisen vahvistaminen niin, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja palveluasumista olisi mahdollisimman vähän. Ikääntyneiden asuntokanta laitetaan kuntoon, esteettömyyteen ja esteettömyyttä tukevaan teknologiaan kiinnitetään enemmän huomiota jatkossa. Vaihtoehtoisia asumisen malleja toteutetaan kuten esim. yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa. Kiinnitetään huomiota siihen, ettei pelkästään asuntokanta, vaan myös kaupunkirakentaminen tukee esteetöntä asumista. Kunnallistekniikan rakentamisessa ja suunnittelussa huomioidaan esteettömyys. Kolmas sektori, tavoite: Ikääntyvä väestö tietää ja tavoittaa kolmannen sektorin toiminnan. Vanhusneuvoston aktiivinen rooli ikääntyvien palvelujen valmistelutyössä. Kotona asumisen tukemisen tavoitteet: Ikääntyneen turvallinen omaehtoinen eläminen kotona. Kuntalaiset tuntevat OHJURI-toiminnan. Palveluohjaus- ja neuvonta sekä monialainen palvelutarpeen selvittely ja osaaminen ovat koordinoitua ja yhdestä pisteestä saatavaa palvelua. Kuljetuspalvelujen ja saavutettavuuden tavoite. Tukea ikääntyneen itsenäisen elämisen mahdollisuuksia kotona. Tukea palvelujen saatavuutta. Teknologian ja digitalisaation, tavoite: Teknologia ja digitalisaatio ovat osa ikäihmisen kotona asumisen arkea. Asiakkaalla on käytössä monipuolinen itsenäistä suoriutumista ja turvallisuutta edistävä palvelukokonaisuus. Kustannustehokkaat palvelut. Muistisairauden ohjauksen ja tuen tavoite: Auttaa muistisairaita ihmisiä sekä heidän läheisiään sopeutumaan ja selviytymään sekä sairauden kohdatessa, että eri vaiheissa sen etenemisen myötä. Muistisairas ja omainen saa riittävät tukipalvelut sairauden eri vaiheissa.

15 13 Kaikki ikäryhmät Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta kohden Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (3088,0) ylittävät koko maan (1865,4) käynnit reilusti kuin myös Pohjois- Savon (2310,8) käynnit. Erityisesti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Iisalmen käynnit ylittyvät paljon (3333,1). Tätä voi selittää osaltaan palvelujen helppo saatavuus. Erikoislääkärien vastaanotoille on haettu uusia toimintamalleja hoitoketjujen lyhentämiseen. Tässä keskeisenä osana ovat ns. lähetteettömät, jonottamisen sijaan suoraan ajan antamiseen perustuvat käytännöt sekä erikoislääkärikonsultaatioiden tarjoaminen perusterveydenhuollolle. Palveluita runsaasti käyttävien tunnistamista ja heille tarjottavien palvelujen kehittämistä jatketaan edelleen. Yhteydensaantia, hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta sekä ajanvarausta on uudistettu, mutta sähköisen asioinnin kehittämisen suhteen on vielä tehtävää. Neuropsykiatrisen tutkimuksen ja hoidon ja kuntoutuksen toimintamalli ovat olleet käytössä ja Nepsy-tiimin toiminta on vakiintunut. Jäsenkuntien psykiatrisen osastohoidon käyttö on edelleen vähentynyt. Ulkokunnat ovat ohjanneet potilaita osastohoitoon Ylä-Savoon. Osastojen muuttoon liittyen ulkokuntalaisten hoitopäiviä toteutui vuoteen 2017 verrattuna vähemmän (70 %). M1-potilaiden siirtyessä alkaen Julkulan sairaalaan, ulkokuntalaisia vapaaehtoisia potilaita on alkanut ohjautua enenevästi Ylä-Savon osastoille.

16 14 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Asiakaslähtöinen toiminta Palvelujen saatavuutta on parannettu terveyspalveluissa ottamalla käyttöön uusia sähköisiä palveluja mm. vuonna 2018 aloitettiin pilottina chat-kokeilu ja sähköistä ajanvarausta laajennettiin iltavastaanotto ja Vastaanottamo-toiminnoissa. Asiakastyytyväisyyden mittaamista on laajennettu kesällä 2018 hankkimalla lisää uusia palauteautomaatteja. Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän nettisivuilla ilmoitetaan reaaliaikaisesti palvelua suosittelevien määrä (NPS). Kuntalaisten osallisuutta on lisätty pitämällä seudullisesti terveyskeskuspalveluja esittelevät "avoimet ovet" -tapahtumat. Avointa tiedotusta on lisätty sekä lehdissä että sosiaalisessa mediassa. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi otettiin käyttöön vuonna 2018 sähköinen eraati-viestintätyökalu, jota markkinoitiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Vuoden 2018 lopussa asiakasraatilaisia oli eraadissa yhteensä 12 kuntalaista. Heidän avulla on saatu asiakasnäkemystä puhelinpalveluihin, lääkärien iltavastaanottotoimintaan, sähköisiin palveluihin ja yleiseen tyytyväisyyteen kuntayhtymämme palveluihin. Valinnanvapauskokeilu on jatkunut ja laajentunut vuoden 2018 alkupuolella. Yksityisiä toimijoita ja alueita on tullut kokeiluun lisää mm. Kuopio. Asiakkaiden kiinnostus kokeiluun on lisääntynyt erityisesti Sonkajärvellä. Vuoden 2018 lopussa vaihtaneita oli henkilöä. Etähoiva on otettu käyttöön 30 asiakkaalla, lisäksi käytössä ovat ryhmälähetykset ja lääkärikonsultaatiot. Palvelukokonaisuuksissa on kehitetty saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa integroiden erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Keskutelutilaisuuksia oli kolme vuonna 2018 ja asiakastyytyväisyyttä mitattiin. Työpajoja oli kotihoidon ikäihmisten neuvoston ja ikääntyvien palvelujen kehittämiseksi. Yhdessä!-hanke toteutti vuonna 2018 koko maakunnallisen koskevan vanhemmuuden tuen kyselyn. Vastausten mukaan noin 25 % vastaajista koki, ettei saanut sitä tukea, jota olisi

17 15 tarvinnut. Kokemus kasvoi peruskouluikäisten lasten vanhempien sekä erityisesti murrosikäisten lasten vanhempien kohdalla. Yksi Lape-muutosohjelman painopistealue on kuntakohtakohtaisten avointen kohtaamispaikkojen järjestäminen perheille monialaisena yhteistyönä. Iisalmessa kohtaamispaikkana toimii Perheentalo, Kiuruvedellä avoin päiväkoti ja Sonkajärvellä Perheentalo-kerhot Sonkajärvellä ja Sukevalla. Kohtaamispaikka-toimintamallille on valtakunnalliset kriteerit, joiden laatimiseen osallistuttiin kuntayhtymän perhekeskuksesta. Kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminnassa ja tuetussa asumisessa kokeiltiin VideoVisit-ohjelmaa, jonka avulla asiakkaat voivat olla etäyhteydessä asumisyksikön ohjaajiin. Sosiaalityö osallistui myös chat-palvelun kokeiluun syksyllä Yhteydenotoista erittäin vähän kohdistui sosiaalityön palveluihin. Sosiaalityötä palvelisivat vahvalla tunnistautumisella toimivat etäyhteydet. Hyvinvoiva kuntalainen Terveyspalvelut yhdessä terveysneuvonnan kanssa järjestivät kausi-influenssarokotuksia kaikissa kunnissa jalkautuen väestön keskuuteen. Hoito ja hoivapalveluissa seudullinen palveluohjaus aloitti toimintansa. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään mm. toimintakyky ja Audit -mittareita. Iisalmessa kotihoidon asiakkaille jaettiin liukuesteitä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jäsenkuntien osastohoidon käyttö on vähentynyt. Tämä kertoo avohoidon tehostumisesta sekä hoito- ja kuntoutuspalvelujen monipuolistumisesta. Perhekeskuksessa työskentelee nuorten ehkäisevän päihdetyön työntekijä, joka kiertää vuosittain kaikki yläkoulut ja kuudennet luokat kertomassa päihteiden vaikutuksista sekä osallistuu vanhempainiltoihin ja erilaisiin nuorille tarkoitettuihin tapahtumiin. Ehkäisevä päihdetyö jatkuu, suurimpana haasteena on noussut esille nuorisoikäisten, nuorten aikuisten sekä ikäihmisten ehkäisevän päihdetyön kehittäminen.

18 16 Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä laativat vuoden 2018 aikana laajat lakisääteiset hyvinvointikertomukset. Näissä kaikissa yksi painopistealue on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, jonka edistämiseksi kaikki kunnat ovat laatineet useita toimenpiteitä. Osa toimenpiteistä toteutetaan yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö toi kuntiin paljon uutta indikaattoritietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja perhekeskuksesta oltiin mukana laatimassa ensimmäistä alueellista hyvinvointikertomusta Pohjois-Savoon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toiminnan painopistealueita vuonna 2018 olivat kuntien kanssa tehtävä yhteistyö, jalkautuva työ ja sen koordinointi, verkostoituminen, sosiaalisen median hyödyntäminen ja sähköinen asiointi. Eri tapahtumissa ja messuilla sekä kyläpäivillä käsiteltyjä aiheita olivat mm. eraati, Enskan toiminta, vastaanottojen ajanvaraus, haja-asutuksen jätevesiasiat, ravitsemusnäyttelyt, punkkien aiheuttamat sairaudet, Kanta-palvelut, fysioterapia, rokotukset, sähköiset palvelut. Kaikki tapahtumat on järjestetty monialaisessa yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Elintarvike- ja vesiperäisiä epidemioita ei vuoden 2018 aikana ole todettu. Vakavien eläintautien osalta tilanne kuntayhtymän alueella on säilynyt hyvänä. Eläinterveydenhuoltotyö on parantanut tuotantoeläinten hyvinvointia. Asuinhuoneistojen tarkastusten määrä pysyi vuoden 2018 aikana edellisvuoden tasolla. Pääasiallisena syynä asuinhuoneistojen tarkastuspyyntöihin olivat kosteusvaurio- ja mikrobihaittaepäilyt. Julkisten rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien kosteusvaurio- ja sisäilmahaittaepäilyt korostuivat vuonna Pohjavesien tila oli hyvä, mutta pintavesien hyvän tilan tavoitetta ei ole saavutettu. Vesilaitosten jakaman talousveden laatu oli hyvä. Iisalmen reitille vuonna 2017 valmistunut Vesivisio -hanke jatkui Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen Vesiviesti-hankkeella. Uintivesien osalta vedet olivat hyvässä kunnossa bakteriologisesti ja lämpimästä kesästä huolimatta sinilevää oli uimavesissä vähän. Uimavesien vesinäytetulokset ja sinilevätulokset olivat nähtävissä uimapaikoilla ja netissä.

19 17 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategiset päämäärät ovat: 1. Hyvinvoiva kuntalainen Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat toiminnallisen, ehyen ja avohoitoa tukevan palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Palvelujen oikea-aikaisuus Syrjäytymisen ehkäiseminen Näihin pyritään huolehtimalla palveluketjujen toimivuudesta, tukemalla kotona asumisen edellytyksiä, tukemalla ja edistämällä eri ikäryhmien työllisyyttä sekä käyttämällä varhaisen puuttumisen mallia perheiden palveluissa. 2. Asiakaslähtöinen toiminta Tavoitteena on Potilaan ja asiakkaan aseman ja valinnanvapauden vahvistaminen Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisääminen Palveluohjaus ja asiakaspalveluosaaminen Näihin pyritään lisäämällä potilaan ja asiakkaan valinnanvapautta mm. laajentamalla palvelusetelin käyttöä, pyrkimällä joustavaan palveluiden yhteiskäyttöön yli kuntarajojen, ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, mahdollistamalla asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen, laajentamalla palveluohjausmallia 3. Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Hyvä ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja hyvä ravinto ovat erittäin merkittäviä hyvinvoinnille Ihmisten ja eläinten hyvinvointi Luonnonvarojen kestävä käyttö Pinta- ja pohjavesien hyvä tila Luonnon monimuotoisuuus Turvallinen ympäristö ja ruoka

20 18 4 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Kuntayhtymän strategia Laaja hyvinvointikertomus Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun järjestämissuunnitelma vuosille Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri alueen kuntien Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma (omat ohjelmat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Terveysneuvonnan toimintaohjelma Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo suunnitelma Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Itsenäisen asumisen toimenpideohjelma Iisalmen kaupunki ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

21 19 5 Hyvinvointisuunnitelma Asiakaslähtöinen toiminta Tavoite Palvelujen saatavuus Toimenpiteet ja vastuutaho Sähköisten palvelujen laajentaminen. Palvelukokonaisuuksien ja integraatioiden kehittäminen. Osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen: e-raati. Resurssit Arviointimittarit Terveyspalveluissa sähköisen ajanvarauksen kontaktien määrä (chat -kontaktit, käyntien määrä, henkilöstöresurssit). Etähoivan asiakkuuksien määrä (hoito- ja hoivapalvelut). Terveyspalveluissa lähetteiden ja käyntien määrä, asiakastyytyväisyys, kanteluiden ja muistutusten määrä. eraatilaisten käyttäjämäärä. Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Asiakas on tyytyväinen saamiinsa palveluihin. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Keskustelutilaisuudet, seminaarit, työpajat. Asiakaspalautteet. Tilaisuuksien määrä. Toimiva asiakasohjaus Monialaisen asiakasohjauksen kehittäminen. Sähköisten työkalujen hyödyntäminen. Asiakaspalautteet. Henkilöstön osaaminen. Valinnanvapauden laajentaminen ja lisääminen Palvelusetelin käytön laajentaminen, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön valmistelu. Asiakas- ja palvelusetelien käyttömäärä % ja asiakkuuksien määrä. Suoran valinnan palvelut. Asiakasmäärät. Koetun yksinäisyyden vähentyminen Yhteisöllisyyden lisääminen etähoivan kautta mm. VideoVisit. Matalankynnyksen palveluihin ohjaaminen. Asiakaspalaute ja asiakkaiden määrä.

22 20 Hyvinvoiva kuntalainen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Tuetaan asiakkaiden kotona asumista ja asumisen uusia muotoja mm. yhteisölllinen senioriasuminen. Resurssit Arviointimittarit Kotona asuvat yli 75 vuotta täyttäneistä %. Kuntalaisten tukeminen ensisijaisesti avohoidossa: lastensuojelu, kehitysvammahuolto ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Laitoshoidon hoitopäivien määrä. Hyvä toiminta- ja työkyky Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja aktivoinnin tehostaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Työllisyystilastot. Kuntalaisia tuetaan omahoitoon ja ohjataan sähköisten palveluiden käyttöön. Sähköisten palveluiden käyttäjämäärät. Työikäisten työ- ja toimintakykyisyyden vahvistaminen ja tukeminen: riskiryhmien terveystarkastukset, joukkorokotutukset, hankkeet ja teemapäivät. Hyvinvointi-indikaattorit, rokotuskattavuus. Ehkäisevän päihdetyön koordinointi yhdessä jäsenkuntien kanssa huomioiden eri ikäryhmät. Hyvinvointi-indikaattorit, kouluterveyskyselyt. Hyvä mielenterveys sekä päihteiden ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen vähentäminen Varhainen puuttuminen: Audit -kyselyn käyttö asiakasneuvonnassa ja ohjauksessa. Kuntalaisille tarjotaan matalan kynnyksen integroituja palveluja kaikille ikäryhmille esim. koulutiimit, työttömien terveystarkastukset, ikäihmisten terveystarkastukset. Audit -kyselyjen käyttömäärä. Asiakas- ja käyntimäärät, asiakastyytyväisyys.

23 21 Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Tavoite Lähiympäristöt tukevat asukkaiden hyvinvointia ja aktiivista, turvallista elämää Toimenpiteet ja vastuutaho Talous- ja uimavesien ja ilman laadun (katupöly, hajuhaitat) seuranta. Rakennusten terveys, sisäilma. Resurssit Vastuualueen henkilöstö. Vastuualueen henkilöstö. Arviointimittarit Vesinäytetulokset ja sinileväseuranta, tulokset näkyvät kuntalaisille netissä. Kuntalaisten tekemät yhteydenotot ilmanlaadusta. Tarkastuspyyntöjen määrä.

24 22 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallituskäsittely tilinpäätöksen yhteydessä Suunnitelman laatijat Hyvinvointikertomus on laadittu kehittämispäällikkö Mira Ulmasen koordinoimana ja jokaisella tehtäväalueella vastuuhenkilöiden toimesta. 7 Suunnitelman hyväksyminen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän valtuusto