Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Laaja hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Laaja hyvinvointikertomus 2015 2016"

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Laaja hyvinvointikertomus

2 Sisällysluettelo OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI... 1 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi; yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista... 1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 1 Kaikki ikäryhmät... 2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet... 3 Nuoret ja nuoret aikuiset... 4 Työikäiset... 5 Ikäihmiset Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta... 8 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella...10

3 1 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Hyvinvointikertomuksen laadinta käynnistyi keväällä 2014, jolloin koottiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hyvinvointityöryhmä. Työryhmään kuuluvat johtoryhmä, tehtäväalueen päälliköt sekä kehittämispäällikkö. Työryhmä valitsi vertailualueiksi koko maan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen. Tämän lisäksi valittiin jokaiselle paketille keskeiset indikaattorit. Tämän jälkeen tehtäväalueet ovat analysoineet indikaattoreiden keskeisen sisällön ja kehityksen viime vuosina. Analyysien pohjalta johtoryhmä on päättänyt keskeiset painopistealueet ja tavoitteet. Kuntayhtymän hyvinvointityössä on keskitytty niihin kuntayhtymän strategian painopisteisiin, joihin kuntayhtymän toimenpiteillä voidaan vaikuttaa. Hyvinvointikertomuksen valmistelutyössä kuntalaisia on kuultu usealla eri tavalla mm. järjestämällä kysely otakantaa.fi sivustoilla, järjestämällä hyvinvointi-ilta, jossa alueen järjestötoimijat ja luottamushenkilöt saivat ottaa kantaa ja esittää näkemyksiä. SOTE:n oma asiakasraati on antanut oman näkemyksensä. Kuntalaisten osallisuutta hyvinvointikertomukseen on kerätty haastattelemalla lapsiperheitä, ikäihmisiä sekä työikäisiä erilaisissa kerhoissa, tapahtumissa ja liikkuvissa matalan kynnyksen toimipisteissä. 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi; yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä melko vähän. Muissa Ylä-Savon SOTE kunnissa väestön väkiluvun pieneneminen on ollut voimakkaampaa. Viime vuosina Iisalmeen on muuttanut muista Ylä- Savon SOTE kunnista väestöä, mikä lisää palvelutarvetta Iisalmen alueella ja vähentää sitä muista kunnista. Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Väestökehitys johtanee verotulojen pienentymiseen ja palvelutarpeen kasvamiseen etenkin ikäihmisten palveluiden osalta. Lapsiperheiden osuus pienenee kaikissa Ylä-Savon SOTE:n kunnissa, mikä pienentää perheiden tarvitsemien palveluiden kysyntää. Huoltosuhteen heikkeneminen on huolestuttavaa kaikkien Ylä-Savon SOTE kuntien osalta (kuva 1). Huoltosuhteen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan nykyisen palvelutason ylläpitämistä. Verotulot Ylä-Savossa ovat kasvaneet muuta maata maltillisemmin. Tasaisinta verotulojen kasvu on ollut Iisalmessa. Valtionosuudet ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Maltillisinta kasvu on ollut Iisalmessa. Työttömyyden kasvu vuodesta 2011 lähtien on seurannut koko maan kasvusuuntausta. Työllisten määrän kehitys on ollut suotuisinta Kiuruvedellä, muiden kuntien seuratessa koko maan kehitystä. Pohjois-Savon ELY keskuksen mukaan työttömyysaste (%) oli vuonna 2014 Iisalmessa 13,8 %, Kiuruvedellä 14 %, Sonkajärvellä 16,4 % ja Vieremällä 11,4 %. Yhden hengen asuntokuntien määrä on alhaisin Vieremällä ja Sonkajärvellä. Kiuruvedellä ja Iisalmessa yhden hengen asuntokuntia on muuta maata enemmän. Koulutustaso on kasvanut tasaisesti jokaisessa kunnassa, ollen korkein Iisalmessa.

4 2 Kuva 1. Huoltosuhde, demografinen Kaikki ikäryhmät Toimialueen sairastavuus indeksi on kelan indeksin mukaan n. 20 % valtakunnan keskiarvoa suurempi. Toimialueen sisällä Sonkajärven ja Kiuruveden sairastavuus indeksi on Iisalmen ja Vieremän indeksiä suurempi. Perusterveyenhuollon avohuollon lääkärikäyntien tuotto toimialueellamme ylittää valtakunnan keskimääräisen tason (kuva 2). Erityisesti Vieremällä taso ylittää n. 40 % valtakunnan keskiarvon. Toimialueen lääkäripalveluiden peittävyys ja vastaanotto kontaktien tuotto on huonoin Iisalmessa. Aikaisempien selvitysten perusteella kuitenkin avoterveydenhuollon palvelun tuotto on huomattavan päivystysluontoista. Siten tuotetun palvelun määrä ei välttämättä heijastu väestön terveydentilaan odotetulla tavalla. Huolimatta suuresta avoterveydenhuollon volyymistä alueemme erikoissairaanhoidonpalvelujen käyttö ylittää selvästi valtakunnan keskiarvon. Erikoissairaanhoidon keskitasoa suuremmasta käytöstä huolimatta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallista keskitasoa. Edullinen kulurakenne selittyy SOTEn oman erikoissairaanhoidon kilpailukykyisillä hinnoilla. Toimeentulotuen kulutus on yhteydessä alueen muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten vuokratasoon, sairastavuuteen sekä työttömyyteen (varsinkin pitkäaikaistyöttömyyteen). Suuri merkitys on myös ns. ensisijaisten etuuksien riittämättömyydellä kattamaan henkilöiden ja perheiden elämistä. Iisalmessa perustoimeentulotukea saaneita kotitalouksia on ollut hiukan vähemmän vuodesta 2009 lähtien. Yhtenä syynä lienee takuueläkkeen saaminen, joka nosti monia eläkkeellä olevia hakijoita pois toimeentulotuen asiakkuudesta. Vaikka asiakkuuksien määrä ja myönnettyjen tukien yhteissummat ovat vähentyneet, on toimeentulotuesta tullut osalle kuntalaisista pitkäaikainen tai jopa pysyvä etuus. Kiuruvedellä perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä on pysynyt kohtuullisen tasaisena kolmena viime vuonna. Myönnettyjen tukien menot ovat samansuuntaiset eli suuria muutoksia ei ole ollut. Vieremällä vuosien aikana toimeentulotuen kulutus on vähentynyt. Asiakasraatilaisten näkemykset

5 3 Kuntalaiskyselyn (otakantaa.fi) tulokset Järjestötoimijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset hyvinvointikertomukseen Kuva 2. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/1000 asukasta Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa ei ole kuntayhtymän toiminta-aikana tapahtunut vuosittain suurta muutosta huostaan otettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten määrässä (kuva 3). Vuosittain on oman kodin ulkopuolelle sijoitettuna ollut noin 100 lasta/nuorta. Luku sisältää vuoden aikana alkaneet uudet sijoitukset ja edellisiltä vuosilta jatkuvat sijoitukset. Kuntayhtymän oman 7- paikkaisen lastenkodin perustaminen on vähentänyt lastensuojelun laitoshuollon ostopalvelujen tarvetta. Sijaishuollosta noin 70 % on voitu järjestää perhehoitona. Perhehoitoa on kehitetty mm. perustamalla oma sijaishuollon sosiaalityöntekijän virka, järjestämällä perhehoitajille pride-valmennusta sekä määrittelemällä uudelleen perhehoidosta suoritettavan palkkion määrä sijoitettavan lapsen hoidon vaativuuden perusteella. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsia/nuoria on keskimäärin vuosittain ollut noin 550. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on asiakkaana keskimäärin 50 lasta. Kuntayhtymän kahdessa, asukasluvultaan pienemmässä kunnassa, sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on suosituksen mukainen noin 30 akuutissa työvaiheessa olevaa asiakasta. Kahdessa suuremmassa kunnassa asiakasmäärä ylittää suosituksen, ajoittain 50 %:sti. On huomioitava, että tilanne vaihtuu koko ajan; asiakkuuksia päättyy ja uusia alkaa. Avohuollon tukitoimena on käytetty lastensuojelulaissa mainittuja tukitoimia mm. perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, tukiperhetoimintaa, taloudellista tukea opintoihin ja harrastuksiin, ohjausta päivähoitoon ja kotipalveluun sekä sosiaalityötä. Perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöiden työpanos joudutaan, varsinkin suuremmissa kunnissa, kohdistamaan lastensuojelulain mukaisten määräaikaan sidottujen tehtävien hoitamiseen. Lapsiperheiden tukemiseen ilman lastensuojelu asiakkuutta ei ole riittävästi mahdollisuutta. Lapsiperheiden

6 4 ehkäisevää tukea alueella järjestävät Ylä-Savon Ensi-ja turvakotiyhdistyksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastot, jotka ovat koonneet yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistyöhön perustuvat toiminnot Perheentalo-yhteistyöksi. Lastensuojelu viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö on hyvin toimivaa lapsiperheiden tuen kehittämiseksi. Linkki Lapsiperheiden näkemys hyvinvointiin Kuva 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Nuoret ja nuoret aikuiset Alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä per tuhatta vuotiasta naista kohti, on Ylä-Savon SOTEssa (17.2) enemmän kuin keskimäärin Suomessa (14.1) tai Pohjois-Savossa (12.8). Ylä-Savon SOTE kuntien kohdalla tilanne on huolestuttavin Vieremällä, jossa raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten (33.3), Myös Kiuruvedellä (26,8) ja Sonkajärvellä (24.1) tilanne on huolestuttava. Iisalmessa tilanne on viime vuosien aikana parantunut ja viime vuonna raskaudenkeskeytyksiä Iisalmelaisille alle 25 vuotiaille vähiten (14/1000 naista). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on Ylä-Savon SOTEssa (7.96 %) enemmän kuin keskimäärin koko Suomessa (6,1 %) ja Pohjois-Savossa (7,3 %) (kuva 4.). Vieremällä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on noussut aina vuoteen 2012 saakka (10 %), jonka jälkeen määrä on pudonnut 8,1 %:iin vuonna Kiuruvedellä oikeutettujen määrä on puolestaan vähentynyt vuoteen 2011 (7,1 %), jonka jälkeen määrä on noussut ollen vuonna 2013 SOTE kunnista suurin 9,4 %. Iisalmessa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on 7,6 % ja Sonkajärvellä 6,8 %, ollen alhaisin SOTE kunnistamme.

7 5 Kuva 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Työikäiset Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (12.6 %) korkeampi kuin kokomaassa (8 %). SOTE kunnista eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (15,4 %) ja vähiten Iisalmessa (11.1 %). Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita on Koko Suomessa 1,6 %. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän osalta työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on laskusuuntainen ollen 3.21 % vuonna Kiuruvedellä vastaava luku on 4.1 % ja Iisalmessa 2.7 % (kuva 5). Raskaudenkeskeytykset vuotiailla on SOTE kuntayhtymän osalta 9.6/1000 naista joka on korkeampi kuin koko maan keskiarvo 7.5/1000 naista. Huolestuttavin tilanne SOTE kunnista oli Kiuruvedellä, jossa raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna 2011 oli 5/1000 asukasta kohti, kun vuonna 2013 vastaava luku oli jo 14,3/1000. Samansuuntaista kehitystä on havaittavissa myös Vieremän osalta, jossa vuonna 2011 oli keskeytyksiä 8.8 ja 2013 jo 12.2/1000 asukasta kohti. Iisalmessa tilanne oli laskusuuntainen (v ja v ). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Suomessa kesimäärin 59.4 vuotta. Ylä-Savon SOTEssa vastaava luku on vuotta. Kuntayhtymän kunnista Sonkajärvellä eläkkeelle siirtymisikä on korkein 60 vuotta ja Vieremällä alhaisin eli 57.4 vuotta. Linkki Työikäistennäkemys hyvinvointiin

8 6 Kuva 5. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, vuotiaista. Ikäihmiset SOTE kuntien yli 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Kasvavaan palvelutarpeeseen vaikutetaan mm; ennakoivilla ja omaehtoisilla hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toiminnoilla, matalan kynnyksen palveluilla ja ennakoivilla asumisratkaisuilla. Vuoteen 2020 mennessä palvelurakenne pyritään samaan valtakunnallisia vanhustenhuollon laatusuosituksia vastaavaksi ja kustannuksiltaan edullisemmaksi. Rakennetta voidaan ohjata palvelutasomääritysten ja myöntämisperusteiden avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio luo uusia mahdollisuuksia ennakoiviin ja moniammatillisiin palveluihin. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen on osa ennakoivaa ja omaehtoista varautumista vanhuuteen. Väestö on pienituloista ja runsaasti sairastavaa. Tällä asialla on vaikutusta omaehtoisten palveluiden hankintaan ja asiakkaan omaan kustannusosuuteen. SOTE kuntien väestön sairastavuus on keskimäärin valtakuntaa korkeampi. Väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on täyttä kansaneläkettä saavien piirissä, johon vaikuttaa osaltaan matalahko koulutustaso ja elinkeinorakenne. Eläkkeensaajanhoitotuen piirissä olevien määrä on keskimääräistä suurempi SOTE kunnissa kuvastaen osaltaan sairastavuutta. Toisaalta tieto kuvaa sitä, että palveluohjaus ja sosiaalisten etuuksien hakeminen toimii. Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden osuus on matalampi kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellista osuutta tulee kasvattaa jokaisessa kunnassa. Palvelujen kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kotona asumisen mahdollistajana. Tavoitteena on avohoitoa painottava palvelurakenne, kotona asumisen lisääminen, asumisen uudet ratkaisut ja kotiin vietävät palvelut. Kotona asumisen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on kevyempi ja kustannustehokkaampi palvelurakenne. Kotona asumista tukee asumismuotojen lisäksi kotikuntoutus, toimiva palveluliikenne ja kotiin tuotavat palvelut. Toimintakykyä ylläpitävä toiminta kotikuntoutuksena ja teknologiset mahdollisuudet turvallisuuden tukemiseksi ovat osa tulevaisuuden kotona asumista. Vanhuspalveluiden kartoitus- ja arviointimallin luominen vuonna 2015 Iisalmen ja vieremän kunnan kanssa. Esiselvitys

9 7 henkilöstökuljetusten yhdistämisestä ja toimivallan järjestämisestä ELY:n yhteistyönä keväällä Lääkäripalvelujen järjestäminen ja sen muodot suunnitellaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan valinnanvapautta vahvistetaan vahvistamalla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja (monituottajamalli). Asiakasohjauksen eriytyminen ohjurille vahvistaa yhdenmukaista palvelutarpeen arviointia ja lisää valinnanvapautta. Toimenpiteitä kohdennetaan varhaisen puuttumiseen, esim. riskiryhmiin kohdistuvat vastaanotot tai kotikäynnit. Vahvistetaan psyykkisen, sosiaalisen ja riskiryhmien toimintakyvyn alemisen tunnistamista. Omaishoidon tuen saaneiden osuus on Vieremällä valtakuntaa korkeampi, mutta myöntämisperusteiden päivittämisellä saavutetaan yhtenäinen ja laatuvaatimusten mukainen taso vuonna Tehostetun palveluasumista ja pitkäaikaisen laitoshoitoa saavien osuutta yli 75 vuotiaiden osalta on hyvä tarkastella kokonaisuutena. SOTE kuntien palvelurakenne on suosituksia laitoshoitopainotteisempi ja tehostettua palveluasumista on runsaasti. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta terveydenhuollossa on jo luovuttu kokonaan. Tehostetun palveluasumisen suhteellinen osuus on laatusuositusta suurempi. Mahdollistaa varautumisen kasvavaan tarpeeseen palvelujen oikealla kohdistamisella ja kriteerien tarkistamisella. Arvioidaan monituottajamallin mahdollisuus. Koti- ja asumisturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä ovat valtakuntaa matalammat ja poikkeamana Sonkajärvi. Tilastot eivät ole kaikilta osin luotettavia esim. puutteellisen kirjaamisen vuoksi. Erityiskorvattavin lääkkeisiin Altzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 -vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvo suurempi, eritysesti Iisalmessa. Laatusuositusten mukaisesti yli 75 -vuotta täyttäneistä kotona asuvien osuuden vahvistaminen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan valinnanvapautta vahvistetaan vahvistamalla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja (monituottajamalli). Iisalmessa näkyy toimiva muistipotilaan hoitopolku. Muistisairauksien oikea-aikainen tunnistaminen, diagnostiikka ja hoidon aloitus koko kuntayhtymän alueella yhdenmukaisesti. Osaamisen vahvistaminen dementia potilaan hoidossa jokaisessa palvelumuodossa. Alle 65-vuotiaiden kotona asumisen tukeminen muistikoordinaattoritoiminnan avulla. Sairaalan hoidon keskimääräinen hoitojakso on valtakunnan keskitasoa matalampi poikkeuksena Iisalmi, jossa näkyy pitkäaikaishoidon suhteellinen suuri osuus vielä Sairaalahoidon hoitojaksoja on runsaasti, koska ikäihmisiä hoidettiin sairaalahoidossa keskimääräistä enemmän. Pitkäaikaishoito terveyskeskuksesta on purettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon arviointi, uudet ratkaisut. Laitoshoidon hoitojaksojen määrä lyhytaikaisessa akuutti hoidossa määrää lisätään ja hoitoaikoja lyhennetään. Käyttö yhdenmukaistetaan kuntayhtymän sisällä. Ikääntyvien elämänlaatuun ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon tähän elämänkaaren vaiheeseen liittyvä somaattinen sairastuminen ja leskeytyminen. Nämä voivat johtaa päihdeongelmaan ja/ tai depressioon. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito edistävät itsenäistä kotona selviytymistä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, vanhuspsykiatrian sekä järjestöjen ja seurakuntien kesken. (STM) Erityisesti Iisalmessa depressiolääkkeitä käyttävien, 65 v täyttäneiden, määrä on selkeästi suurempi kuin vertailualueilla. Myös psykoosilääkkeitä käyttäviä ikäihmisiä on Ylä-Savossa enemmän kuin maassamme keskimäärin Linkki Ikäihmisten näkemykseen hyvinvoinnista

10 8 Kuva 6. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategiset päämäärät ovat: 1. Hyvinvoiva kuntalainen - Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat toiminnallisen, ehyen ja avohoitoa tukevan palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on o Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta o Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen o Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen o Palvelujen oikea-aikaisuus o Syrjäytymisen ehkäiseminen Näihin pyritään huolehtimalla palveluketjujen toimivuudesta, tukemalla kotona asumisen edellytyksiä, tukemalla ja edistämällä eri ikäryhmien työllisyyttä sekä käyttämällä varhaisen puuttumisen mallia perheiden palveluissa. 2. Asiakaslähtöinen toiminta

11 9 - Tavoitteena on o Potilaan ja asiakkaan aseman ja valinnanvapauden vahvistaminen o Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisääminen o palveluohjus ja asiakaspalveluosaaminen Näihin pyritään lisäämällä potilaan ja asiakkaan valinnanvapautta mm. laajentamalla palvelusetelin käyttöä, pyrkimällä joustavaan palveluiden yhteiskäyttöön yli kuntarajojen, ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, mahdollistamalla asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen, laajentamalla palveluohjausmallia 3. Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Hyvä ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja hyvä ravinto ovat erittäin merkittäviä hyvinvoinnille o Ihmisten ja eläinten hyvinvointi o Luonnonvarojen kestävä käyttö o Pinta- ja pohjavesien hyvä tila o Luonnon monimuotoisuus o Turvallinen ympäristö ja ruoka 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntayhtymän strategia Palvelujen järjestämissuunnitelma Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri alueen kuntien Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (HYVIS) Lastensuojelunsuunnitelma Terveysneuvonnan toimintaohjelma Kotouttamisohjelma Ylä-Savon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (valmistuu 2015) Turvallisuussuunnitelma Vammaispoliittinen ohjelma (Kiuruvesi?)

12 10 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Asiakaslähtöinen toiminta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toimiva palveluohjaus Palvelut ovat asiakkaiden saatavilla Palveluohjauksen kehittäminen ja kohdentaminen Kuntayhtymän pal- Yhteydenottojen Lapsiperheiden palveluohjauskokeilu vuonna 2015 veluohjaajat/asia- kasohjaaja/vastuu- työntekijät/ omatyöntekijät määrä Asiakas saa palvelut "yhden luukun periaatteella" Lisätään sähköisiä palveluita Palvelusetelin käyttöä laajennetaan koskemaan laajalti kuntayhtymän palvelutuotantoa Varmistetaan palvelujen saatavuus lain mukaisesti ja kehitetään matalan kynnyksen palveluja Asiakas on tyytyväinen saamiinsa palvenen toteuttaminen Asiakastyytyväisyys kyselyn säännölliluihin Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen Asiakasraadin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kehittäjätyöntekijä kerää kuntalaisten mielipiteitä Kuntalaisten kuuleminen Järjestetään vaalipaneeli sosiaali- ja terveydenhuollon asioista asiakasraati Kehittäjätyöntekijä Ota kantaa.fi Sähköisten palveluiden käyttöaste palvelusetelit Hoito- ja hoivatakuu toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Potilas- ja asiakaspalaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset Asiakasraadin kokoontuminen suunnitellusti, keskeiset kehitteillä olevat asiat Hyvinvointikertomus Ota kantaa.fi 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoiva kuntalainen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Väestö huolehtii itsestään ja läheisistään omatoimisesti ja vastuullisesti Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen Potilaille annetaan ohjeet omahoidosta ja ylläpidetään omahoitopisteitä kaikissa terveyskeskuksissa Teknologian käyttöä omahoidossa kehitetään Kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintataan Lapsiperheiden kotipalvelua vahvistekykyä tuetaan Kuntalaisten tukeminen ensisijaisesti avohoitopalveluilla Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja aktivoinnin tehostaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Asiakkaat asuvat kotona mahdollisimman pitkään Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipalveluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa sekä monimuotoista palvelutuotantoa (palveluseteli, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat) 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Matalankynnyksen palvelut toteutuvat vuosikellon mukaisesti Käyntimäärät Hyvinvointikertomus Työllisyystilastot Työmarkkinatuen kuntaosuus Vanhuspalveluiden laatusuositukset

13 11 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Itsenäistä suoriutumista tukeva ja turvallinen asumisympäristö Toimivat eläinlääkintähuollon, terveysvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelut Matalankynnyksen palveluohjaus ja teknologia. Toteutunut ohjaus, neuvonta ja valvonta

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia. Strategia 2011-2014. Yhtymähallitus 14.6.2011 110

Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia. Strategia 2011-2014. Yhtymähallitus 14.6.2011 110 Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia Strategia 2011-2014 Yhtymähallitus 14.6.2011 110 Strategia 2011-2014 Ylä-Savon SOTE aloitti toimintansa 1.1.2010 ja tämä on kuntayhtymän ensimmäinen strategia. Kuntayhtymä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke) Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko 12.10.2016 klo 09:30 / HE 134/2016 Pyydetty tilastoyhteenveto (12.10.2016) Asiantuntija: Anja Noro, THT, dosentti, Projektipäällikkö, STM kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön SELVITYS TALOUSTOIMIKUNNALLE PERUSTURVAPALVELUT/Eeva-Sirkku Pöyhönen TOTEUTUNEET SÄÄSTÖT 2014 2015 Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot