Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Laaja hyvinvointikertomus
|
|
- Jarno Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Laaja hyvinvointikertomus
2 Sisällysluettelo OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI... 1 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi; yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista... 1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 1 Kaikki ikäryhmät... 2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet... 3 Nuoret ja nuoret aikuiset... 4 Työikäiset... 5 Ikäihmiset Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta... 8 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella...10
3 1 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Hyvinvointikertomuksen laadinta käynnistyi keväällä 2014, jolloin koottiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hyvinvointityöryhmä. Työryhmään kuuluvat johtoryhmä, tehtäväalueen päälliköt sekä kehittämispäällikkö. Työryhmä valitsi vertailualueiksi koko maan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen. Tämän lisäksi valittiin jokaiselle paketille keskeiset indikaattorit. Tämän jälkeen tehtäväalueet ovat analysoineet indikaattoreiden keskeisen sisällön ja kehityksen viime vuosina. Analyysien pohjalta johtoryhmä on päättänyt keskeiset painopistealueet ja tavoitteet. Kuntayhtymän hyvinvointityössä on keskitytty niihin kuntayhtymän strategian painopisteisiin, joihin kuntayhtymän toimenpiteillä voidaan vaikuttaa. Hyvinvointikertomuksen valmistelutyössä kuntalaisia on kuultu usealla eri tavalla mm. järjestämällä kysely otakantaa.fi sivustoilla, järjestämällä hyvinvointi-ilta, jossa alueen järjestötoimijat ja luottamushenkilöt saivat ottaa kantaa ja esittää näkemyksiä. SOTE:n oma asiakasraati on antanut oman näkemyksensä. Kuntalaisten osallisuutta hyvinvointikertomukseen on kerätty haastattelemalla lapsiperheitä, ikäihmisiä sekä työikäisiä erilaisissa kerhoissa, tapahtumissa ja liikkuvissa matalan kynnyksen toimipisteissä. 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi; yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä melko vähän. Muissa Ylä-Savon SOTE kunnissa väestön väkiluvun pieneneminen on ollut voimakkaampaa. Viime vuosina Iisalmeen on muuttanut muista Ylä- Savon SOTE kunnista väestöä, mikä lisää palvelutarvetta Iisalmen alueella ja vähentää sitä muista kunnista. Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Väestökehitys johtanee verotulojen pienentymiseen ja palvelutarpeen kasvamiseen etenkin ikäihmisten palveluiden osalta. Lapsiperheiden osuus pienenee kaikissa Ylä-Savon SOTE:n kunnissa, mikä pienentää perheiden tarvitsemien palveluiden kysyntää. Huoltosuhteen heikkeneminen on huolestuttavaa kaikkien Ylä-Savon SOTE kuntien osalta (kuva 1). Huoltosuhteen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan nykyisen palvelutason ylläpitämistä. Verotulot Ylä-Savossa ovat kasvaneet muuta maata maltillisemmin. Tasaisinta verotulojen kasvu on ollut Iisalmessa. Valtionosuudet ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Maltillisinta kasvu on ollut Iisalmessa. Työttömyyden kasvu vuodesta 2011 lähtien on seurannut koko maan kasvusuuntausta. Työllisten määrän kehitys on ollut suotuisinta Kiuruvedellä, muiden kuntien seuratessa koko maan kehitystä. Pohjois-Savon ELY keskuksen mukaan työttömyysaste (%) oli vuonna 2014 Iisalmessa 13,8 %, Kiuruvedellä 14 %, Sonkajärvellä 16,4 % ja Vieremällä 11,4 %. Yhden hengen asuntokuntien määrä on alhaisin Vieremällä ja Sonkajärvellä. Kiuruvedellä ja Iisalmessa yhden hengen asuntokuntia on muuta maata enemmän. Koulutustaso on kasvanut tasaisesti jokaisessa kunnassa, ollen korkein Iisalmessa.
4 2 Kuva 1. Huoltosuhde, demografinen Kaikki ikäryhmät Toimialueen sairastavuus indeksi on kelan indeksin mukaan n. 20 % valtakunnan keskiarvoa suurempi. Toimialueen sisällä Sonkajärven ja Kiuruveden sairastavuus indeksi on Iisalmen ja Vieremän indeksiä suurempi. Perusterveyenhuollon avohuollon lääkärikäyntien tuotto toimialueellamme ylittää valtakunnan keskimääräisen tason (kuva 2). Erityisesti Vieremällä taso ylittää n. 40 % valtakunnan keskiarvon. Toimialueen lääkäripalveluiden peittävyys ja vastaanotto kontaktien tuotto on huonoin Iisalmessa. Aikaisempien selvitysten perusteella kuitenkin avoterveydenhuollon palvelun tuotto on huomattavan päivystysluontoista. Siten tuotetun palvelun määrä ei välttämättä heijastu väestön terveydentilaan odotetulla tavalla. Huolimatta suuresta avoterveydenhuollon volyymistä alueemme erikoissairaanhoidonpalvelujen käyttö ylittää selvästi valtakunnan keskiarvon. Erikoissairaanhoidon keskitasoa suuremmasta käytöstä huolimatta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallista keskitasoa. Edullinen kulurakenne selittyy SOTEn oman erikoissairaanhoidon kilpailukykyisillä hinnoilla. Toimeentulotuen kulutus on yhteydessä alueen muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten vuokratasoon, sairastavuuteen sekä työttömyyteen (varsinkin pitkäaikaistyöttömyyteen). Suuri merkitys on myös ns. ensisijaisten etuuksien riittämättömyydellä kattamaan henkilöiden ja perheiden elämistä. Iisalmessa perustoimeentulotukea saaneita kotitalouksia on ollut hiukan vähemmän vuodesta 2009 lähtien. Yhtenä syynä lienee takuueläkkeen saaminen, joka nosti monia eläkkeellä olevia hakijoita pois toimeentulotuen asiakkuudesta. Vaikka asiakkuuksien määrä ja myönnettyjen tukien yhteissummat ovat vähentyneet, on toimeentulotuesta tullut osalle kuntalaisista pitkäaikainen tai jopa pysyvä etuus. Kiuruvedellä perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä on pysynyt kohtuullisen tasaisena kolmena viime vuonna. Myönnettyjen tukien menot ovat samansuuntaiset eli suuria muutoksia ei ole ollut. Vieremällä vuosien aikana toimeentulotuen kulutus on vähentynyt. Asiakasraatilaisten näkemykset
5 3 Kuntalaiskyselyn (otakantaa.fi) tulokset Järjestötoimijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset hyvinvointikertomukseen Kuva 2. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/1000 asukasta Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa ei ole kuntayhtymän toiminta-aikana tapahtunut vuosittain suurta muutosta huostaan otettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten määrässä (kuva 3). Vuosittain on oman kodin ulkopuolelle sijoitettuna ollut noin 100 lasta/nuorta. Luku sisältää vuoden aikana alkaneet uudet sijoitukset ja edellisiltä vuosilta jatkuvat sijoitukset. Kuntayhtymän oman 7- paikkaisen lastenkodin perustaminen on vähentänyt lastensuojelun laitoshuollon ostopalvelujen tarvetta. Sijaishuollosta noin 70 % on voitu järjestää perhehoitona. Perhehoitoa on kehitetty mm. perustamalla oma sijaishuollon sosiaalityöntekijän virka, järjestämällä perhehoitajille pride-valmennusta sekä määrittelemällä uudelleen perhehoidosta suoritettavan palkkion määrä sijoitettavan lapsen hoidon vaativuuden perusteella. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsia/nuoria on keskimäärin vuosittain ollut noin 550. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on asiakkaana keskimäärin 50 lasta. Kuntayhtymän kahdessa, asukasluvultaan pienemmässä kunnassa, sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on suosituksen mukainen noin 30 akuutissa työvaiheessa olevaa asiakasta. Kahdessa suuremmassa kunnassa asiakasmäärä ylittää suosituksen, ajoittain 50 %:sti. On huomioitava, että tilanne vaihtuu koko ajan; asiakkuuksia päättyy ja uusia alkaa. Avohuollon tukitoimena on käytetty lastensuojelulaissa mainittuja tukitoimia mm. perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, tukiperhetoimintaa, taloudellista tukea opintoihin ja harrastuksiin, ohjausta päivähoitoon ja kotipalveluun sekä sosiaalityötä. Perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöiden työpanos joudutaan, varsinkin suuremmissa kunnissa, kohdistamaan lastensuojelulain mukaisten määräaikaan sidottujen tehtävien hoitamiseen. Lapsiperheiden tukemiseen ilman lastensuojelu asiakkuutta ei ole riittävästi mahdollisuutta. Lapsiperheiden
6 4 ehkäisevää tukea alueella järjestävät Ylä-Savon Ensi-ja turvakotiyhdistyksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastot, jotka ovat koonneet yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistyöhön perustuvat toiminnot Perheentalo-yhteistyöksi. Lastensuojelu viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö on hyvin toimivaa lapsiperheiden tuen kehittämiseksi. Linkki Lapsiperheiden näkemys hyvinvointiin Kuva 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Nuoret ja nuoret aikuiset Alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä per tuhatta vuotiasta naista kohti, on Ylä-Savon SOTEssa (17.2) enemmän kuin keskimäärin Suomessa (14.1) tai Pohjois-Savossa (12.8). Ylä-Savon SOTE kuntien kohdalla tilanne on huolestuttavin Vieremällä, jossa raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten (33.3), Myös Kiuruvedellä (26,8) ja Sonkajärvellä (24.1) tilanne on huolestuttava. Iisalmessa tilanne on viime vuosien aikana parantunut ja viime vuonna raskaudenkeskeytyksiä Iisalmelaisille alle 25 vuotiaille vähiten (14/1000 naista). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on Ylä-Savon SOTEssa (7.96 %) enemmän kuin keskimäärin koko Suomessa (6,1 %) ja Pohjois-Savossa (7,3 %) (kuva 4.). Vieremällä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on noussut aina vuoteen 2012 saakka (10 %), jonka jälkeen määrä on pudonnut 8,1 %:iin vuonna Kiuruvedellä oikeutettujen määrä on puolestaan vähentynyt vuoteen 2011 (7,1 %), jonka jälkeen määrä on noussut ollen vuonna 2013 SOTE kunnista suurin 9,4 %. Iisalmessa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on 7,6 % ja Sonkajärvellä 6,8 %, ollen alhaisin SOTE kunnistamme.
7 5 Kuva 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Työikäiset Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (12.6 %) korkeampi kuin kokomaassa (8 %). SOTE kunnista eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (15,4 %) ja vähiten Iisalmessa (11.1 %). Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita on Koko Suomessa 1,6 %. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän osalta työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on laskusuuntainen ollen 3.21 % vuonna Kiuruvedellä vastaava luku on 4.1 % ja Iisalmessa 2.7 % (kuva 5). Raskaudenkeskeytykset vuotiailla on SOTE kuntayhtymän osalta 9.6/1000 naista joka on korkeampi kuin koko maan keskiarvo 7.5/1000 naista. Huolestuttavin tilanne SOTE kunnista oli Kiuruvedellä, jossa raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna 2011 oli 5/1000 asukasta kohti, kun vuonna 2013 vastaava luku oli jo 14,3/1000. Samansuuntaista kehitystä on havaittavissa myös Vieremän osalta, jossa vuonna 2011 oli keskeytyksiä 8.8 ja 2013 jo 12.2/1000 asukasta kohti. Iisalmessa tilanne oli laskusuuntainen (v ja v ). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Suomessa kesimäärin 59.4 vuotta. Ylä-Savon SOTEssa vastaava luku on vuotta. Kuntayhtymän kunnista Sonkajärvellä eläkkeelle siirtymisikä on korkein 60 vuotta ja Vieremällä alhaisin eli 57.4 vuotta. Linkki Työikäistennäkemys hyvinvointiin
8 6 Kuva 5. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, vuotiaista. Ikäihmiset SOTE kuntien yli 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Kasvavaan palvelutarpeeseen vaikutetaan mm; ennakoivilla ja omaehtoisilla hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toiminnoilla, matalan kynnyksen palveluilla ja ennakoivilla asumisratkaisuilla. Vuoteen 2020 mennessä palvelurakenne pyritään samaan valtakunnallisia vanhustenhuollon laatusuosituksia vastaavaksi ja kustannuksiltaan edullisemmaksi. Rakennetta voidaan ohjata palvelutasomääritysten ja myöntämisperusteiden avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio luo uusia mahdollisuuksia ennakoiviin ja moniammatillisiin palveluihin. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen on osa ennakoivaa ja omaehtoista varautumista vanhuuteen. Väestö on pienituloista ja runsaasti sairastavaa. Tällä asialla on vaikutusta omaehtoisten palveluiden hankintaan ja asiakkaan omaan kustannusosuuteen. SOTE kuntien väestön sairastavuus on keskimäärin valtakuntaa korkeampi. Väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on täyttä kansaneläkettä saavien piirissä, johon vaikuttaa osaltaan matalahko koulutustaso ja elinkeinorakenne. Eläkkeensaajanhoitotuen piirissä olevien määrä on keskimääräistä suurempi SOTE kunnissa kuvastaen osaltaan sairastavuutta. Toisaalta tieto kuvaa sitä, että palveluohjaus ja sosiaalisten etuuksien hakeminen toimii. Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden osuus on matalampi kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellista osuutta tulee kasvattaa jokaisessa kunnassa. Palvelujen kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kotona asumisen mahdollistajana. Tavoitteena on avohoitoa painottava palvelurakenne, kotona asumisen lisääminen, asumisen uudet ratkaisut ja kotiin vietävät palvelut. Kotona asumisen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on kevyempi ja kustannustehokkaampi palvelurakenne. Kotona asumista tukee asumismuotojen lisäksi kotikuntoutus, toimiva palveluliikenne ja kotiin tuotavat palvelut. Toimintakykyä ylläpitävä toiminta kotikuntoutuksena ja teknologiset mahdollisuudet turvallisuuden tukemiseksi ovat osa tulevaisuuden kotona asumista. Vanhuspalveluiden kartoitus- ja arviointimallin luominen vuonna 2015 Iisalmen ja vieremän kunnan kanssa. Esiselvitys
9 7 henkilöstökuljetusten yhdistämisestä ja toimivallan järjestämisestä ELY:n yhteistyönä keväällä Lääkäripalvelujen järjestäminen ja sen muodot suunnitellaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan valinnanvapautta vahvistetaan vahvistamalla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja (monituottajamalli). Asiakasohjauksen eriytyminen ohjurille vahvistaa yhdenmukaista palvelutarpeen arviointia ja lisää valinnanvapautta. Toimenpiteitä kohdennetaan varhaisen puuttumiseen, esim. riskiryhmiin kohdistuvat vastaanotot tai kotikäynnit. Vahvistetaan psyykkisen, sosiaalisen ja riskiryhmien toimintakyvyn alemisen tunnistamista. Omaishoidon tuen saaneiden osuus on Vieremällä valtakuntaa korkeampi, mutta myöntämisperusteiden päivittämisellä saavutetaan yhtenäinen ja laatuvaatimusten mukainen taso vuonna Tehostetun palveluasumista ja pitkäaikaisen laitoshoitoa saavien osuutta yli 75 vuotiaiden osalta on hyvä tarkastella kokonaisuutena. SOTE kuntien palvelurakenne on suosituksia laitoshoitopainotteisempi ja tehostettua palveluasumista on runsaasti. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta terveydenhuollossa on jo luovuttu kokonaan. Tehostetun palveluasumisen suhteellinen osuus on laatusuositusta suurempi. Mahdollistaa varautumisen kasvavaan tarpeeseen palvelujen oikealla kohdistamisella ja kriteerien tarkistamisella. Arvioidaan monituottajamallin mahdollisuus. Koti- ja asumisturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä ovat valtakuntaa matalammat ja poikkeamana Sonkajärvi. Tilastot eivät ole kaikilta osin luotettavia esim. puutteellisen kirjaamisen vuoksi. Erityiskorvattavin lääkkeisiin Altzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 -vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvo suurempi, eritysesti Iisalmessa. Laatusuositusten mukaisesti yli 75 -vuotta täyttäneistä kotona asuvien osuuden vahvistaminen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan valinnanvapautta vahvistetaan vahvistamalla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja (monituottajamalli). Iisalmessa näkyy toimiva muistipotilaan hoitopolku. Muistisairauksien oikea-aikainen tunnistaminen, diagnostiikka ja hoidon aloitus koko kuntayhtymän alueella yhdenmukaisesti. Osaamisen vahvistaminen dementia potilaan hoidossa jokaisessa palvelumuodossa. Alle 65-vuotiaiden kotona asumisen tukeminen muistikoordinaattoritoiminnan avulla. Sairaalan hoidon keskimääräinen hoitojakso on valtakunnan keskitasoa matalampi poikkeuksena Iisalmi, jossa näkyy pitkäaikaishoidon suhteellinen suuri osuus vielä Sairaalahoidon hoitojaksoja on runsaasti, koska ikäihmisiä hoidettiin sairaalahoidossa keskimääräistä enemmän. Pitkäaikaishoito terveyskeskuksesta on purettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon arviointi, uudet ratkaisut. Laitoshoidon hoitojaksojen määrä lyhytaikaisessa akuutti hoidossa määrää lisätään ja hoitoaikoja lyhennetään. Käyttö yhdenmukaistetaan kuntayhtymän sisällä. Ikääntyvien elämänlaatuun ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon tähän elämänkaaren vaiheeseen liittyvä somaattinen sairastuminen ja leskeytyminen. Nämä voivat johtaa päihdeongelmaan ja/ tai depressioon. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito edistävät itsenäistä kotona selviytymistä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, vanhuspsykiatrian sekä järjestöjen ja seurakuntien kesken. (STM) Erityisesti Iisalmessa depressiolääkkeitä käyttävien, 65 v täyttäneiden, määrä on selkeästi suurempi kuin vertailualueilla. Myös psykoosilääkkeitä käyttäviä ikäihmisiä on Ylä-Savossa enemmän kuin maassamme keskimäärin Linkki Ikäihmisten näkemykseen hyvinvoinnista
10 8 Kuva 6. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategiset päämäärät ovat: 1. Hyvinvoiva kuntalainen - Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat toiminnallisen, ehyen ja avohoitoa tukevan palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on o Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta o Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen o Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen o Palvelujen oikea-aikaisuus o Syrjäytymisen ehkäiseminen Näihin pyritään huolehtimalla palveluketjujen toimivuudesta, tukemalla kotona asumisen edellytyksiä, tukemalla ja edistämällä eri ikäryhmien työllisyyttä sekä käyttämällä varhaisen puuttumisen mallia perheiden palveluissa. 2. Asiakaslähtöinen toiminta
11 9 - Tavoitteena on o Potilaan ja asiakkaan aseman ja valinnanvapauden vahvistaminen o Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisääminen o palveluohjus ja asiakaspalveluosaaminen Näihin pyritään lisäämällä potilaan ja asiakkaan valinnanvapautta mm. laajentamalla palvelusetelin käyttöä, pyrkimällä joustavaan palveluiden yhteiskäyttöön yli kuntarajojen, ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, mahdollistamalla asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen, laajentamalla palveluohjausmallia 3. Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Hyvä ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja hyvä ravinto ovat erittäin merkittäviä hyvinvoinnille o Ihmisten ja eläinten hyvinvointi o Luonnonvarojen kestävä käyttö o Pinta- ja pohjavesien hyvä tila o Luonnon monimuotoisuus o Turvallinen ympäristö ja ruoka 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntayhtymän strategia Palvelujen järjestämissuunnitelma Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri alueen kuntien Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (HYVIS) Lastensuojelunsuunnitelma Terveysneuvonnan toimintaohjelma Kotouttamisohjelma Ylä-Savon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (valmistuu 2015) Turvallisuussuunnitelma Vammaispoliittinen ohjelma (Kiuruvesi?)
12 10 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Asiakaslähtöinen toiminta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toimiva palveluohjaus Palvelut ovat asiakkaiden saatavilla Palveluohjauksen kehittäminen ja kohdentaminen Kuntayhtymän pal- Yhteydenottojen Lapsiperheiden palveluohjauskokeilu vuonna 2015 veluohjaajat/asia- kasohjaaja/vastuu- työntekijät/ omatyöntekijät määrä Asiakas saa palvelut "yhden luukun periaatteella" Lisätään sähköisiä palveluita Palvelusetelin käyttöä laajennetaan koskemaan laajalti kuntayhtymän palvelutuotantoa Varmistetaan palvelujen saatavuus lain mukaisesti ja kehitetään matalan kynnyksen palveluja Asiakas on tyytyväinen saamiinsa palvenen toteuttaminen Asiakastyytyväisyys kyselyn säännölliluihin Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen Asiakasraadin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kehittäjätyöntekijä kerää kuntalaisten mielipiteitä Kuntalaisten kuuleminen Järjestetään vaalipaneeli sosiaali- ja terveydenhuollon asioista asiakasraati Kehittäjätyöntekijä Ota kantaa.fi Sähköisten palveluiden käyttöaste palvelusetelit Hoito- ja hoivatakuu toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Potilas- ja asiakaspalaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset Asiakasraadin kokoontuminen suunnitellusti, keskeiset kehitteillä olevat asiat Hyvinvointikertomus Ota kantaa.fi 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoiva kuntalainen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Väestö huolehtii itsestään ja läheisistään omatoimisesti ja vastuullisesti Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen Potilaille annetaan ohjeet omahoidosta ja ylläpidetään omahoitopisteitä kaikissa terveyskeskuksissa Teknologian käyttöä omahoidossa kehitetään Kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintataan Lapsiperheiden kotipalvelua vahvistekykyä tuetaan Kuntalaisten tukeminen ensisijaisesti avohoitopalveluilla Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja aktivoinnin tehostaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Asiakkaat asuvat kotona mahdollisimman pitkään Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipalveluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa sekä monimuotoista palvelutuotantoa (palveluseteli, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat) 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Matalankynnyksen palvelut toteutuvat vuosikellon mukaisesti Käyntimäärät Hyvinvointikertomus Työllisyystilastot Työmarkkinatuen kuntaosuus Vanhuspalveluiden laatusuositukset
13 11 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Itsenäistä suoriutumista tukeva ja turvallinen asumisympäristö Toimivat eläinlääkintähuollon, terveysvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelut Matalankynnyksen palveluohjaus ja teknologia. Toteutunut ohjaus, neuvonta ja valvonta
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotYLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS
YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS Vuosittainen raportti 2016 Kuvan lähde: opso.fi Talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä 2008 2016 melko vähän. Muissa Ylä-Savon
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015
Horisontti 14/2016 7 000 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 14/2016 ja 5 000 4 000 3 000 1 000 809 1 654 205 765 154 363 1 582 121 1 652 3 573 1 649 4 551 841 2 920 242 594
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP
Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotYLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 2020 SISÄLTÖ OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013 2016... 1 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi... 1 2
LisätiedotYLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS. Vuosittainen raportti 2017
YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS Vuosittainen raportti 2017 Sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi 2 Kuntastrategian painotukset
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14
Horisontti TP 7 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 2014 6 000 4 000 3 000 1 000 809 649 1 654 1 161 537 1 749 3 573 2 692 4 551 4 456 2 920 3 816 594 365 2 128 2 646 TP15 TP14
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016
Horisontti 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 6 5 1 89 4 3 116 328 1 24 1 44 3 463 1 56 4 795 761 2 76 6 48 365 1 92 12 649 472 1 445 Perhehoidon ja lyhytaikaisen avohuollon
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv
Savonlinnan kaupunki Hyvinvointikertomus luonnos 2017 kh 24.4.2017 kv Sisällys 1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden
LisätiedotPERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA
PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA SISÄLLYS 1. Tilannekuva 2 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2 2.1. Pitkän aikavälin tavoitteet 2 2.2. Toiminnalliset tavoitteet 2 3. Palvelulupaukset 3 4. Yksikkökohtainen
LisätiedotTilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )
Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotHorisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut
Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
LisätiedotJärjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016
Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016 Perhepalvelut: seudullinen katsaus Toimii hyvin, tavoitteisiin päästy Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistauduttu
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotJohdon ja esimiesten raportointi
Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotAsiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia. Strategia 2011-2014. Yhtymähallitus 14.6.2011 110
Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia Strategia 2011-2014 Yhtymähallitus 14.6.2011 110 Strategia 2011-2014 Ylä-Savon SOTE aloitti toimintansa 1.1.2010 ja tämä on kuntayhtymän ensimmäinen strategia. Kuntayhtymä
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotSonkajärvi - Vuosiraportti 2015
1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotPerhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta
Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotNeuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotAnitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotTavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain
1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
Lisätiedot