YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS. Vuosittainen raportti 2017

Transkriptio

1 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS Vuosittainen raportti 2017

2 Sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi 2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

3 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kuntayhtymän keskeisistä tehtävistä kaikilla vastuualueilla. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori on laatinut lisäksi erillisen raportin toteutuneesta toiminnasta. Perhekeskuspäällikkö on osallistunut maakunnalliseen hyvinvointikertomustyöhön. Yhteistyö jäsenkuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta on ollut aktiivista. Kuntayhtymä päivitti yhdessä kuntien kanssa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille , joka sisältää myös kuntayhtymän lastensuojelusuunnitelman. Suunnitelma sisältää sellaisia konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kuten liikuntapaikkojen asianmukainen hoito ja kunnossapito, lasten ja nuorten kerhotoiminnan järjestäminen, varhaiskasvatuksen hyvä saatavuus ja nuorten kesätyöllistäminen. Tavoitteet sisältyvät kuntien strategioihin. Terveysneuvonnan toimintaohjelma on myös päivitetty. Kuntayhtymästä on osallistuttu aktiivisesti sekä hallituksen lapsiperheiden muutosohjelmaan että maakunnalliseen Yhdessä! -hankkeeseen. Vuonna 2017 tehtiin ensimmäisen kerran kouluterveyskysely myös 4 5 luokan oppilaille eli vuotiaille lapsille. Tästä löytyy tarkemmat kuvaukset laajassa hyvinvointikertomuksessa Lapsiperheiden kotipalveluun on lisätty työntekijä, perheiden tukemista on tehostettu perhetyötä kehittämällä. Perheiden tukemiseen avohuollossa on panostettu vuonna 2017, mikä näkyy laitoshuollon supistumisena. Kansalaisten näkökulmasta vuonna 2017 toimeentulotuen siirtyminen Kelalle oli merkittävä muutos. Vuoden 2017 aikana on jatkettu proviisorin tekemiä lääkkeiden kokonaisarviointeja ja uuden toimintamallin kehittämistä. Edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on jatkettu ikäihmisten ja omaishoitajien terveystarkastuksia. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu jatkuvalla asiakastyytyväisyyskyselyllä Enska vastaanotoilla, kuvantamispalveluissa ja suun terveydenhuollossa. Loppuvuodesta 2017 pilotoitiin eraati -työkalua asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi. Palvelusetelikokeilu Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa käynnistyi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella tammikuussa 2017 Kiuruvedellä ja Iisalmessa laajentuen Sonkajärvelle

4 elokuussa Kokeiluun osallistui vuoden 2017 loppuun mennessä 12 % (=4431 kuntalaista) alueen asukkaista. Hanke on saanut paljon niin alueellista kuin kansallistakin näkyvyyttä. Kokeilu on lisännyt kuntalaisten valinnanvapautta ja parantanut palvelujen saatavuutta. Gerontologista sosiaalityötä on kehitetty ja itsenäisen asumisen yhteistyötä on vahvistettu. Ikääntyneelle väestölle on laadittu hyvinvointisuunnitelma, jota on hyödynnetty kunnissa erittäin hyvin. Kotihoidon peittävyys on ollut hyvä valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Kunnittain on ollut menossa "Voimaa vanhuuteen" -hankkeet, joilla on edistetty mm. järjestöjen ja kuntien yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä. Osallisuutta on tuettu aktiivisesti kunnittain vanhusneuvostojen kautta. Kokemuksellista laatua on mitattu asiakkailta, omaisilta ja henkilöstöltä vuosittain kotihoidossa ja asumispalveluissa ja jatkuvana palautteena osastopalveluissa. Turvallista ja terveellistä elin- ja työympäristöä on edistetty yhteistyöllä kuntien ja eri asiantuntijatahojen kanssa. Vuoden 2017 alusta lähtien perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Kuntayhtymässä käynnistettiin seudullinen palveluohjaus Kela -yhteistyöhön ja asiakkaiden tueksi muutoksessa. Kuntiin on nimetty ehkäisevän päihdetyön koordinaattorit ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Yhteistyö on käynnistynyt. Opiaattikorvaushoitopotilaiden hoitoketjua on yhtenäistetty vastaamaan KYS:n linjaa. Korvaushoitoon pääsyä edeltävää seurantajaksoa on lyhennetty kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen nopeuttamaan korvaushoidon aloitusvaihetta. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä melko vähän. Muissa Ylä-Savon SOTE kunnissa väestön väkiluvun pieneneminen on ollut voimakkaampaa. Viime vuosina Iisalmeen on muuttanut muista Ylä-Savon SOTE kunnista väestöä, mikä lisää palvelutarvetta Iisalmen alueella ja vähentää sitä muista kunnista.

5 Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi, kuin koko maassa keskimäärin. Väestökehitys johtanee verotulojen pienentymiseen ja palvelutarpeen kasvamiseen etenkin ikäihmisten palveluiden osalta. Lapsiperheiden osuus pienenee kaikissa Ylä-Savon SOTE:n kunnissa, mikä pienentää perheiden tarvitsemien palveluiden kysyntää. Huoltosuhteen heikkeneminen on huolestuttavaa kaikkien Ylä-Savon SOTE kuntien osalta. Huoltosuhteen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan nykyisen palvelutason ylläpitämistä. Verotulot Ylä-Savossa ovat kasvaneet muuta maata maltillisemmin. Tasaisinta verotulojen kasvu on ollut Iisalmessa. Valtionosuudet ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Maltillisinta kasvu on ollut Iisalmessa. Työttömyyden kasvu vuodesta 2011 lähtien on seurannut koko maan kasvusuuntausta. Työllisten määrän kehitys on ollut suotuisinta Vieremällä ja Iisalmessa, Sonkajärvi ja Kiuruvesi ovat Ylä-Savon SOTE kuntien keskitason alapuolella. Pohjois-Savon ELY keskuksen mukaan työttömyysaste (%) oli vuonna 2017 Iisalmessa 12,8 %, Kiuruvedellä 13 %, Sonkajärvellä 14,9 ja Vieremällä 9,5 %. Yhden hengen asuntokuntien määrä on alhaisin Vieremällä ja Sonkajärvellä. Kiuru-

6 vedellä ja Iisalmessa yhden hengen asuntokuntia on muuta maata enemmän. Koulutustaso on kasvanut tasaisesti jokaisessa kunnassa, ollen korkein Iisalmessa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa ei ole koko kuntayhtymän toiminta-aikana tapahtunut huomioitavaa muutosta huostaanotettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten määrässä. Myöskään vuosina kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Tosin Sonkajärven kunnassa sijoitettujen määrä on noin puolet muiden kuntien tasosta. Taustalla on pitkäaikainen varhaiseen tukeen perustuva lapsiperheiden tukeminen. Sijaishuollosta noin 70 % on voitu järjestää perhehoitona. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kuntayhtymässä vähentynyt 14 prosenttia. Kuntayhtymässä on resursoitu viimeisten neljän vuoden aikana varhaisen perhesosiaalityön kehittämiseen, jolloin perheet tulevat sosiaalityön piiriin varhaisemmin tarvitessaan lapsiperheille suunnattuja palveluita ja tukitoimenpiteitä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten määrä on hieman laskenut vuodesta Taustalla on varhainen perhesosiaalityön kehittäminen. Perheille järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, jolloin lastensuojelun asiakkuuteen ei ole tarvetta. Kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus on alle Pohjois-Savon tason. Kodin ulkopuolelle sijoitetuissa vuotiaiden osuus on säilynyt ennallaan ja on alle Pohjois-Savon tason. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on omia lapsiperhepalveluja integroimalla, aktiivisella yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa kehittänyt sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluja sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimia kuten perheen omassa kodissa järjestettävää arviointia ja perhekuntoutusta ja ammatillista tukihenkilötoimintaa. Perheneuvolan ja lastenpsykiatrian toimintaa on integroitu yhteisen lähetetiimin avulla. Näin on pystytty hyödyntämään ammatillinen erityisosaaminen ja välttämään päällekkäistä työskentelyä, asiakas ohjautuu suoraan tarpeenmukaiseen palveluun. Haasteena on ollut lastenpsykiatrian erikoislääkäreiden saaminen. Vuonna 2017 lapsiperheiden kotipalveluun lisättiin kolmas työntekijä vastaamaan lapsiperheiden palvelutarvetta. Perhekeskuksen toimintaan kuuluu ylisektoriaalinen toiminta, joten kaikki eri tehtäväalueilla työskentelevät työntekijät tekevät yhteistyötä sekä lastensuojelun että perhesosiaalityön kanssa. Ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa yhteistyökumppanina ovat usein Perheentalo -yhteistyö ja siinä mukana olevat järjestöt. Yhteisiä toimintamalleja ovat esim. yhdessä järjestetty ryhmätoiminta ja yhteisten tilojen käyttö. Asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan molempien palveluihin. Järjestöt ja

7 Perheentalo ovat mukana mm. terveysneuvonnan ryhmätoiminnoissa, eropalveluissa perheneuvolan kanssa sekä hankkeissa. Vuonna 2017 käynnistyi lapsiperheiden muutosohjelma Yhdessä -hanke, jossa perhekeskuksen toimijat ovat vahvasti mukana. SOTE alueen kouluterveydenhoidossa resurssit ovat olleet riittäviä, mutta koulupsykologin palvelua on jouduttu toistuvasti ostamaan rekrytointivaikeuksien vuoksi. Koulupsykologien puute ja vaihtuvuus lisäävät kuraattorien työtaakkaa ja lapsia ohjautuu turhaan erikoissairaanhoitoon ja perheneuvolaan. Kuntayhtymä päivitti yhdessä kuntien kanssa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille , joka sisältää myös kuntayhtymän lastensuojelusuunnitelman. Suunnitelma sisältää sellaisia konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kuten liikuntapaikkojen asianmukainen hoito ja kunnossapito, lasten ja nuorten kerhotoiminnan järjestäminen, varhaiskasvatuksen hyvä saatavuus ja nuorten kesätyöllistäminen. Tavoitteet sisältyvät kuntien strategioihin. Terveysneuvonnan toimintaohjelma on myös päivitetty. Nuoret ja nuoret aikuiset Palvelujen tarve nuorisopsykiatrisiin palveluihin on ollut suuri vuonna 2017 ja lähetemäärä on kasvanut vuoden aikana. Edellisten vuosien vaikeuksien jälkeen olemassa olevat palvelut ovat vahvistuneet kahdella lääkärillä vuoden aikana. Ohjaamossa toimii matalankynnyksen palvelu, jossa mukana ovat myös terveydenhoitaja ja nuorten ehkäisevään päihdetyöhön erikoistunut työntekijä. Vuoden 2017 aikana on erityisesti kehitetty toimintamallia nuorten määräaikaisten kuntouttavien palveluasumisjaksojen osalta. Oppilashuoltotyötä kehitettiin yhteistyössä kuntien ja koulujen kanssa. Alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä per tuhatta vuotiasta naista kohti on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (19) enemmän kuin keskimäärin Suomessa (11.6) tai Pohjois-Savossa (12.2). Ylä-Savon SOTE kuntien kohdalla tilanne on huolestuttavin Kiuruvedellä, jossa raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten (26.5). Iisalmessa nuorten raskauden keskeytysten määrä on laskussa ja Sonkajärvellä sekä Vieremällä keskeytyksiä on vuonna 2016 ollut niin vähän, etteivät ne tilastoidu. Alle 17-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksiä ei myöskään ole tilastoitu missään kuntayhtymän kunnassa.

8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on Ylä-Savossa 9 % ikäryhmästä eli enemmän kuin keskimäärin koko Suomessa (6,6 %) ja Pohjois-Savossa (8,2 %). Vieremällä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on korkein (9,4 %). Työikäiset Perusterveyden avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä ovat vähentyneet 30 % vuodesta 2008 (1337) koko maassa vuoteen 2016 (928). Kaikissa kunnissa lääkärikäynnit ovat vähentyneet, työterveyshuollon kasvanut osuus voi selittää tätä. Perusterveyden avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä ovat vähentyneet 28 % vuodesta 2010 (1365) koko maassa vuoteen 2016 (986). Vastaanotoilla on otettu käyttöön uusi Enska -toimintamalli, jossa periaatteena on hoidon tarpeen arvioinnin mukainen käynti. Lääkärikäynneistä osa on korvautunut hoitajakäynneillä ja lääkärikonsultaatioilla. Erikoislääkärien vastaanotoille haettiin toiminnan tehokkuutta ja parempaa palvelua hoitoketjuja lyhentämällä, jonka keskeisenä osana ovat ns. lähetteettömät, jonottamisen sijaan suoraan ajan antamiseen perustuvat käytännöt sekä erikoislääkärikonsultaatioiden tarjoaminen perusterveydenhuollolle. Palveluita runsaasti käyttävien tunnistamista ja heille tarjottavien palveluiden kehittämistä jatketaan edelleen. Yhteydensaantia, hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta sekä ajanvarausta uudistettiin, mutta sähköisen ajanvarauksen ja muun sähköisen asioinnin kehittämisen suhteen on vielä tehtävää. Syyt liittyvät sähköisen asioinnin ympäristön asettamiin rajoitteisiin, asiakkaiden asiointitottumuksiin ja valmiuksiin käyttää sähköisiä palveluita sekä osittain myös oman palvelutoiminnan uudistumiskykyyn. Kiuruveden terveyskeskuksen vastaanottojen remontti valmistui marraskuussa. Terveyskeskuksessa on avarat, viihtyisät, nykyaikaiset ja ergonomiset tilat asiakkaille ja potilaille. Kotisairaalassa otettiin käyttöön videovisit, digitaalinen yhteys potilaalle, mikä lisää potilaan turvallisuutta ja hyvinvointia kotona. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen osuus vuotiaista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä on (13 %) korkeampi kuin kokomaassa (11,7 %). Raskaudenkeskeytykset vuotiailla on SOTE kuntayhtymän osalta 12/1000 naista, mikä on korkeampi kuin koko maan keskiarvo 8,3/1000 naista. Kiuruvedellä oli raskaudenkeskeytyksiä vuonna

9 ,6/1000, Vieremällä 11,4/1000 asukasta kohti. Iisalmessa raskaudenkeskeytyksen määrä on noususuuntainen ollen vuonna ,6. Sonkajärvellä oli raskaudenkeskeytyksiä vähiten vuonna ,6 vastaten koko maan keskiarvoa. Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella on enemmän (111) kuin koko maassa (94,1). Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (11 %) korkeampi kuin kokomaassa (7,2 %). SOTE kunnista eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (14,1 %) ja vähiten Iisalmessa (9,9 %), kuntayhtymässä määrä on kuitenkin kokonaisuudessaan laskusuuntainen kuten koko maassa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Suomessa keskimäärin 60 vuotta kuten myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä. Kuntayhtymän kunnista Sonkajärvellä eläkkeelle siirtymisikä on korkein 61 vuotta ja Vieremällä alhaisin eli 58 vuotta. Psykiatrinen sairastavuus on alueella korkea, mutta suhteellisen vakio. Palvelujärjestelmä on tällä hetkellä kattava Ylä-Savossa ja henkilöstörakenne on palvelutarpeen mukainen, kynnys hoitoon pääsyyn on matala. Päihdehoidon palveluihin on panostettu mm. selviämisasemalla. Mielenterveys-

10 ja sosiaalipalvelujen yhteistyö on toimivaa ja asiakaslähtöistä, painopisteen ollessa kuntoutumisen tukemisessa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia tuetaan hyvin avohoidossa ja kotiin annettavilla palveluilla. Vuoden 2017 aikana alueen asukkaiden psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivien määrä on edelleen vähentynyt. Ikäihmiset Sotekuntien yli 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut. Tähän kasvavaan palvelutarpeeseen on vaikutettu mm. ennakoivilla ikäihmisten terveystarkastuksilla sekä omaishoitajien terveystarkastuksilla. SOTEn kuntien kanssa on tehty yhteistyötä mm. perustamalla poikkihallinnollisia itsenäisen asumisen työryhmiä Iisalmeen Kuruvedelle ja Vieremälle. Palvelurakennetta on ohjattu kuntayhtymässä vahvistettujen ja päivitettyjen palvelutasomäärityksillä ja myöntämisperusteilla valtakunnallisten peittävyyslukujen mukaisesti. Kotihoito 2020 hankkeen myötä kuntayhtymässä aloitettiin matalan kynnyksen palveluohjaus, jonka avulla asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi yhdenmukaistettiin kaikissa SOTEn kunnissa. Lisäksi moniammatillista arviointia vahvistettiin gerontologisella sosiaalityöntekijällä. Palvelujen integraatiota terveyspalvelujen kanssa on tiivistetty mm. kotisairaala- ja kotikuntoutustoiminnalla. Lisäksi kotihoidossa ja asumispalveluissa aloitettiin 24/7 etälääkäritoiminta ja ikäihmisten farmiasian asiantuntijapalvelut (monilääkitys asiakkaat). Ikäihmisten osalta on tehty toimintamalli sekavan ikäihmisen päivystyksellisessä ja kiireellisessä psyykkisen tilan arviossa ja hoitoon ohjauksessa virka-aikana. Työhön ovat osallistuneet ohjuri, kotihoito, päivystys ja ikäihmisten työryhmä. Hoito- ja hoivapalveluissa on otettu käyttöön teknologiaa, mm. etähoiva ja hyvinvointi- ja turvateknologiaa (esim. tabletit, älytelevisio, henkilöturva- ja hoitajaturvajärjestelmät, hyvinvointiranneke).

11 Kuntayhtymässä on useita palvelussetelituottajia ja palveluohjauksesta ohjataan ikäihmisiä vaihtoehtoisesti myös yksityisille palveluntuottajille. Asumispalveluissa on valmisteltu uutena järjestämistapana palvelusetelin käyttöönottoa. Tulevalle vuodelle määrärahoja kasvatettiin liikkumista tukeviin palveluihin tarpeenmukaisesti kunnittain. Yli 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuuden vahvistaminen on jatkunut. Pitkäaikaishoito terveyskeskuksista on purettu kokonaan, samoin sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa on vähennetty niin, että sitä on enää Iisalmessa 39 paikkaa vuonna Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Vieremällä, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä oli omaishoidettavia 6 % yli 75-vuotiaista. Iisalmessa vastaava luku oli vain 4 prosenttia, vaikka omaishoidon myöntämisperusteita väljennettiin kesällä 2017.

12 Asumisen ja ympäristön tavoitteet: Itsenäisen ja monimuotoisen kotona asumisen vahvistaminen niin, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja palveluasumista olisi mahdollisimman vähän. Ikääntyneiden asuntokanta laitetaan kuntoon, esteettömyyteen ja esteettömyyttä tukevaan teknologiaan kiinnitetään enemmän huomiota jatkossa. Vaihtoehtoisia asumisen malleja toteutetaan, kuten esim. yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa. Kiinnitetään huomiota siihen, että ei pelkästään asuntokanta, vaan myös kaupunkirakentaminen tukee esteetöntä asumista. Kunnallistekniikan rakentamisessa ja suunnittelussa huomioidaan esteettömyys. Kolmas sektori, tavoite: Ikääntyvä väestö tietää ja tavoittaa kolmannen sektorin toiminnan. Vanhusneuvoston aktiivinen rooli ikääntyvien palvelujen valmistelutyössä. Kotona asumisen tukemisen tavoitteet: Ikääntyneen turvallinen omaehtoinen eläminen kotona. Kuntalaiset tuntevat OHJURI -toiminnan. Palveluohjaus- ja neuvonta sekä monialainen palvelutarpeen selvittely ja osaaminen on koordinoitua ja yhdestä pisteestä saatavaa palvelua. Kuljetuspalvelujen ja saavutettavuuden tavoite: Tukea ikääntyneen itsenäisen elämisen mahdollisuuksia kotona. Tukea palvelujen saatavuutta. Teknologian ja digitalisaation, tavoite: Teknologia ja digitalisaatio ovat osa ikäihmisen kotona asumisen arkea. Asiakkaalla on käytössä monipuolinen itsenäistä suoriutumista ja turvallisuutta edistävä palvelukokonaisuus Kustannustehokkaat palvelut.

13 Muistisairauden ohjauksen ja tuen, tavoite: Auttaa muistisairaita ihmisiä sekä heidän läheisiään sopeutumaan ja selviytymään sekä sairauden kohdatessa että eri vaiheissa sen etenemisen myötä. Muistisairas ja omainen saa riittävät tukipalvelut sairauden eri vaiheissa. Kaikki ikäryhmät Toimeentulotuen kulutus on yhteydessä alueen muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten vuokratasoon, sairastavuuteen sekä työttömyyteen (varsinkin pitkäaikaistyöttömyyteen). Myönnettyjen tukien menot ovat samansuuntaiset eli suuria muutoksia ei ole ollut. Toimeentulotuesta on tullut osalle kuntalaisista pitkäaikainen tai jopa pysyvä etuus. Suuri vaikutus on ns. ensisijaisten etuuksien riittämättömyydellä kattamaan henkilöiden ja perheiden elämistä. Toimeentulotuen saajista huomattavan suuri osa saa toimeentulotuen lisäksi myös Kelan maksamia etuuksia kuten työmarkkinatukea. Vuoden 2017 alusta lähtien perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Kuntayhtymässä käynnistettiin seudullinen palveluohjaus Kela -yhteistyöhön ja asiakkaiden tueksi muutoksessa. Kuntiin on nimetty ehkäisevän päihdetyön koordinaattorit ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Yhteistyö on käynnistynyt. Opiaattikorvaushoitopotilaiden hoitoketjua on yhtenäistetty vastaamaan KYS:n linjaa. Korvaushoitoon pääsyä edeltävää seurantajaksoa on lyhennetty kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen nopeuttamaan korvaushoidon aloitusvaihetta. Neuropsykiatrisen tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittämisprojekti on päättynyt vuoden 2017 loppuun. Toimintamalli on käytössä ja Nepsy -tiimin toiminta on vakiintunut. Jäsenkuntien psykiatrisen osastohoidon käyttö on vähentynyt, mikä kertoo myös avohoidon toimivuudesta. Ulkokunnat ovat ohjanneet lisääntyvässä määrin potilaita osastohoitoon Ylä-Savoon, etenkin päihdeosastohoitoon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kuntayhtymän keskeisistä tehtävistä kaikilla vastuualueilla. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori on laatinut erikseen raportin toteutuneesta toiminnasta. Perhekeskuspäällikkö on osallistunut maakunnalliseen hyvinvointikertomustyöhön. Yhteistyö jäsenkuntien kanssa on hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen osalta ollut aktiivista.

14 Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden vastuualue Elintarvike- ja vesiperäisiä epidemioita ei vuoden 2017 aikana ole todettu. Vakavien eläintautien osalta tilanne kuntayhtymän alueella on säilynyt hyvänä. Eläinterveydenhuoltotyö on parantanut tuotantoeläinten hyvinvointia. Asuinhuoneistojen tarkastuksia tehtiin vuoden 2017 aikana 71 kpl pääasiassa kosteusvaurio- ja mikrobihaittaepäilyjen vuoksi. Myös julkisissa rakennuksissa on ollut kosteusvaurio- ja sisäilmahaittaepäilyjä. Pohjavesien tila oli hyvä, mutta pintavesien hyvän tilan tavoitetta ei ole saavutettu. Iisalmen reitille valmistui Vesivisio -hanke, jonka tavoitteena oli luoda visio ja arvioida edellytykset Iisalmen reitin vesien aiempaa monipuolisemmalle hyödyntämiselle huolehtien vesi- ja kalavarojen riittävyydestä sekä ekosysteeminpalveluiden toimintaedellytyksistä. Uintivesien osalta vedet olivat hyvässä kunnossa niin bakteriologisesti kuin myös sinilevää oli edellisvuosia vähemmän. Iisalmen kaupunki, Kiuruveden kaupunki ja Vieremän kunta perustivat luonnonsuojelualueita Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi.

15 2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategiset päämäärät ovat: 1. Hyvinvoiva kuntalainen Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat toiminnallisen, ehyen ja avohoitoa tukevan palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Palvelujen oikea-aikaisuus Syrjäytymisen ehkäiseminen Näihin pyritään huolehtimalla palveluketjujen toimivuudesta, tukemalla kotona asumisen edellytyksiä, tukemalla ja edistämällä eri ikäryhmien työllisyyttä sekä käyttämällä varhaisen puuttumisen mallia perheiden palveluissa. 2. Asiakaslähtöinen toiminta Tavoitteena on Potilaan ja asiakkaan aseman ja valinnanvapauden vahvistaminen Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisääminen Palvelohjaus ja asiakaspalveluosaaminen Näihin pyritään lisäämällä potilaan ja asiakkaan valinnanvapautta mm. laajentamalla palvelusetelin käyttöä, pyrkimällä joustavaan palveluiden yhteiskäyttöön yli kuntarajojen, ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, mahdollistamalla asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen, laajentamalla palveluohjausmallia 3. Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Hyvä ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja hyvä ravinto ovat erittäin merkittäviä hyvinvoinnille Ihmisten ja eläinten hyvinvointi Luonnonvarojen kestävä käyttö Pinta- ja pohjavesien hyvä tila Luonnon monimuotoisuuus Turvallinen ympäristö ja ruoka

16 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntayhtymän strategia Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun järjestämissuunnitelma vuosille Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri alueen kuntien Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma (omat ohjelmat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Terveysneuvonnan toimintaohjelma Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo suunnitelma Ylä-Savon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Itsenäisen asumisen toimenpideohjelma Iisalmi

17 Hyvinvointisuunnitelma Vuoden 2018 tavoitteet täsmentyvät laajassa hyvinvointikertomuksessa Asiakaslähtöinen toiminta Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Palvelusetelin käyttöä laajennetaan koskemaan laajalti kuntayhtymän palvelutuotantoa palvelusetelit Sähköisten palveluiden käyttöaste Palvelut ovat Lisätään sähköisiä palveluita asiakkaiden saatavilla Varmistetaan palvelujen saatavuus lain mukaisesti ja kehitetään matalan kynnyksen palveluja Asiakas on tyytyväinen saamiinsa palvelui- säännöllinen toteuttaminen Asiakastyytyväisyys kyselyn hin Toimiva palveluohjaus Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen Palveluohjauksen kehittäminen ja kohdentaminen Lapsiperheiden palveluohjauskokeilu vuonna 2015 Asiakas saa palvelut "yhden luukun periaatteella" Asiakasraadin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kuntalaisten kuuleminen Järjestetään vaalipaneeli sosiaali- ja terveydenhuollon asioista Kuntayhtymän palveluohjaajat/asiakasohjaaja/vastuutyöntekijät/ omatyöntekijät Kuntayhtymän palveluohjaajat/asiakasohjaaja/vastuutyöntekijät/ omatyöntekijät Kuntayhtymän palveluohjaajat/asiakasohjaaja/vastuutyöntekijät/ omatyöntekijät Asiakasraati Kehittäjätyöntekijä hoito- ja hoivatakuu, toimeentulotuen ja lastensuojenlun määräajat Potilas- ja asiakaspalautteet, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportti, kantelut ja muistutukset, potilas- ja asiakasturvallisuusraportti Yhteydenottojen määrä Asiakasraadin kokoontuminen suunnitellusti Otakantaa -kysely /kerran vuodessa, hyvinvointikertomus raportti

18 Hyvinvoiva kuntalainen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipalveluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa Asiakkaat asuvat kotona mahdollisimman pitkään sekä monimuotoista palvelutuotantoa Vanhuspalveluiden laatusuositukset (palveluseteli, yksi- tyiset ja kolmannen sektorin toimijat) Lapsiperheiden kotipalvelua Käyntimäärät vahvistetaan Hyvinvointikertomus Kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintakykyä tuetaan Kuntalaisten tukeminen ensisijaisesti avohoitopalveluilla Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja aktivoinnin tehostaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen Väestö huolehtii itsestään ja läheisistään oma- omahoidosta ja ylläpidetään Potilaille annetaan ohjeet toimisesti ja vastuullisestveyskeskuksissa omahoitopisteitä kaikissa ter- Teknologian käyttöä omahoidossa kehitetään Käyntimäärät Työmarkkinatuen kuntaosuus, Työllisyystilastot Matalankynnyksen palvelut toteutuvat vuosikellon mukaisesti Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Tavoite Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Itsenäistä suoriutumista tukeva ja turvallinen asumisympäristö Toimenpiteet ja vastuutaho Toimivat eläinlääkintähuollon, terveysvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelut Matalankynnyksen palveluohjaus ja teknologia. Resurssit Arviointimittarit Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden vastuualueella hen- Toteutunut ohjaus, neuvonta ja valvonta kilöstömäärä on ollut 26.

19 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Ylä-Savon SOTe kuntayhtymän hallitus käsittely tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä Ylä-Savon SOTe kuntayhtymän valtuusto käsittely