SEINÄJOKI-OULU-(SOul) RATA K Ä Y T Ä V Ä N KEHITTÄMISSTRATEGIA

Transkriptio

1 1 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia SEINÄJOKI-OULU-(SOul) RATA K Ä Y T Ä V Ä N KEHITTÄMISSTRATEGIA Ii Haukipudas Oulu Hailuoto Oulunsalo Siikajoki Lumijoki Liminka Raahe Ruukki Pyhäjoki Himanka Luoto Pohjois-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Kunnat Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Ratahallintokeskus Oulun lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallitus VR Osakeyhtiö Tiehallinto, Oulun tiepiiri Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Pietarsaari Kannus Uusikaarlepyy Pedersöre Kempele Muhos Tyrnävä Oulainen Ylivieska Nivala Sievi Kälviä Kruunupyy Ylikiiminki Vihanti Alavieska Kokkola Kiiminki Merijärvi Kalajoki Lohtaja Yli-Ii Ullava Toholampi Kaustinen Evijärvi Alahärmä Ylihärmä Kortesjärvi Kauhava Lapua Seinäjoki Ilmajoki Kurikka Jalasjärvi Nurmo Kuortane Alavus Kauhajoki 2005 Utajärvi

2 2 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia

3 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia

4 4 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia SISÄLTÖ ESIPUHE 1 LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUPROSESSI Suunnittelun ohjelmointi Vuorovaikutteisuus Rataosan Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen PÄÄTAVOITTEET PALVELUTASOTAVOITTEET Palvelutasotavoitteiden määrittelytapa Liikenteen palvelutasotavoitteet Asemien palvelutasotavoitteet KEHITTÄMISTARPEET Rata Tavaraliikenne Nykytila Kehittämistarpeet Henkilöjunaliikenne Nykyinen junatarjonta ja matkustajamäärät Henkilöjunatarjonnan kehittämistarpeet Julkisen liikenteen liityntäyhteydet Nykyiset liityntäyhteydet Liityntäyhteyksien kehittämistarpeet Liityntäliikenteen laatukäytävät Asemapalvelut Rautatieasemien palvelujen nykytila Rautatieasemien palvelujen kehittämistarpeita Asemien seudut Nykytila Kehittämistarpeet Lippujärjestelmä Nykytila Kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:37 ISBN ISSN

5 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 5 5 VISIO JA KEHITTÄMISSTRATEGIA Infra Rata Matkakeskukset ja asemat Henkilöliikenne Liikennetarjonta Lippujärjestelmät Tiedottaminen Tavaraliikenne KÄRKITEHTÄVÄT JA - HANKKEET VAIKUTUKSET Liikennepolitiikan tavoitteet Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kustannukset Elinkeinoelämän kilpailukyky Sosiaalinen kestävyys Yhdyskuntarakenne Ympäristö ja turvallisuus Kustannukset AIESOPIMUS SEURANTA...46 LIITTEET Liite 1. Kunta- ja kulkumuotokohtaiset palvelutasotavoitteet Liite 2. Esitetyt uudet julkisen liikenteen liityntäyhteydet Liite 3. Asemapalvelujen nykytila

6 6 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia ESIPUHE Ratakäytävän kehittämisstrategiatyössä on etsitty toimintamalleja, joiden avulla alueen kunnat voisivat hyötyä parannettavasta radasta ja sen junaliikenteestä. Kehittämisstrategiatyössä on tutkittu mitä ratakäytävän ja sen vaikutusalueen kehitys edellyttää joukkoliikennejärjestelmältä. Seinäjoki Oulu ratakäytävän strategiatyö perustuu sille lähtökohdalle, että rata parannetaan nopeustasolle km/h ja akselipainoa nostetaan 25 tonniin. Ratahankkeen kustannusarvio on tarveselvityksen mukaan 400 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada rata sellaiseen kuntoon, että matka-ajat lyhenevät merkittävästi, kun junien nopeuksia kyetään nostamaan. Myös tavaraliikenteen pullonkauloja saadaan poistettua kapasiteetin lisääntyessä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa on seuraavat liikenneväylien kehittämiseen liittyvät linjaukset: Laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät ovat perusedellytys yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle. Väylien kuntoa ja pääoma-arvoa pyritään ylläpitämään ja turvaamaan tiestön, rataverkon sekä yksityisteiden peruspalvelutaso vähintäänkin nykytasoisena. Aluekehityksen turvaamiseksi huolehditaan liikenneväylien ja liikenneyhteyksien ylläpidosta. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että myös liikenneturvallisuuden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä liikenneväylien peruskunnostus-, eritasoliittymä- ja sähköistyshankkeita kiirehditään. Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti ministerityöryhmän laatimaan ehdotuksen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen yleisistä linjauksista seuraavan kymmenen vuoden aikana sekä väylätoiminnan tarkemmista painotuksista tämän hallituskauden aikana. Työryhmän esityksen mukaan hallituskauden loppuvuosina aloitettavien hankkeiden listalla on myös Seinäjoki Oulu-radan palvelutason parantaminen. Junaliikenne koetaan ratakäytävän alueella hyvin tärkeäksi. Kunnille ja kauppakamareille suunnatun kyselyn tulosten mukaan junaliikenteen tulisi olla käytettävissä tulevaisuudessakin nykyi siltä asemilta, minkä lisäksi liityntäliikenneyhteyksiä tulisi parantaa. Strategiatyössä on arvioitu, mitä tulevaisuuden kehitys ja asetettavat tavoitteet edellyttävät joukkoliikennejärjestelmältä ja asemanseutujen toiminnan kehittämiseltä. Työssä on myös selvitetty, mitä toimenpiteitä tavoitteiden toteuttaminen kultakin osapuolelta konkreettisesti edellyttää. Suunnitelmassa on otettu kantaa sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen että maankäytön suunnitteluun. Radan vaikutusalueella keski-ikäisten ja nuorten aikuisten sekä toisaalta opiskelijoiden osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa. Nämä väestöryhmät käyttävät joukkoliikennettä muita enemmän, joten suunnitelmassa on erityisesti pyritty huomioimaan näiden ryhmien matkustustarpeet. Seinäjoki Oulu ratakäytävän kehittämisstrategian laatiminen käynnistyi kesällä Suunnittelutyö valmistui maaliskuussa Suunnitelman toteuttamiseksi allekirjoitettiin aiesopimus koskemaan vuosina tehtäviä toimenpiteitä. Aiesopimus-

7 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 7 osapuolet suunnittelevat ja edesauttavat strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista kulloinkin käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset ovat voineet osallistua työhön koko prosessin ajan. Suunnittelutyöstä ja sen tuloksista on työn aikana tiedotettu säännöllisesti. Hankkeella on ollut oma internet-sivusto, jonka kautta on ollut mahdollista antaa palautetta projektille. Strategiatyön ovat tehneet yhteistyössä Seinäjoki Oulu-alueen maakuntaliitot, lääninhallitukset, tiepiirit ja radanvarren kunnat sekä liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Rata hallinto keskus ja VR Osakeyhtiö. Suunnitelmaa on työstänyt työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Työryhmän muina jäseninä ovat olleet Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto Jorma Ollila Etelä-Pohjanmaan liito Sampo Kangastalo/Gerhard Lindell Keski-Pohjanmaan liitto Arja Aalto Ratahallintokeskus Herbert Mannerström VR Osakeyhtiö Ari Hoppania Oulun lääninhallitus Eero Siikavirta Länsi-Suomen lääninhallitus Tuomo Suvanto liikenne- ja viestintäministeriö Mauri Heikkonen ympäristöministeriö. Suunnitelman konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verronen, dipl.ins. Henriika Viitasaari, dipl.ins. Anu Eloranta ja ins. Pauliina Seppälä. Strategiatyötä on ohjannut työn aikana kolme kertaa kokoontunut johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut maa kunta johtaja Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitosta. Johtoryhmässä ovat olleet edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Länsi-Suomen ja Oulun lääninhallitukset, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot, Ratahallintokeskus, VR Osakeyhtiö, Tiehallinto, Vaasan ja Oulun tiepiirit, Oulun, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamari sekä suunnittelualueen 52 kuntaa. Erityiset maakuntaneuvottelut on järjestetty jokaisessa maakunnassa kaksi kertaa. Ensimmäinen neuvottelukierros pidettiin touko-kesäkuussa 2004, jolloin käsiteltiin lähtökohdat, tavoitteet ja kehittämisstrategian päälinjaukset. Toisella neuvottelukierroksella marraskuussa 2004 käsiteltiin strategia, kärkitehtävät, kärkihankkeet, aiesopimusluonnos ja suunnitelman toteuttamisen seurantaa. Maakuntaneuvotteluihin kutsuttiin kaikki suunnitteluosapuolet. Oulussa

8 8 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 1 LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUPROSESSI 1.1 Suunnittelun ohjelmointi Ratahallintokeskus käynnisti syksyllä 2002 Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen, Oulun ja Länsi-Suomen lääninhallitusten, VR Osakeyhtiön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Seinäjoki Oulu ratakäytävän ke hittämisstrategian laatimistyön esiselvityksellä. Esiselvitykseen liittynyt suunnittelutyön ohjelmointi valmistui vuoden 2003 alussa. Ohjelmoin nin tueksi tehtiin kyselyjä, joilla haettiin kuntien ja yrityselämän näkemyksiä tarpeista ja mahdollisuuksista kehittää ja tukea junaliikenteen toimintaedellytyksiä sekä toisaalta kiinnostusta osallistua varsi naiseen suunnittelutyöhön. Ratakäytävän kehittämisstrategian varsinainen suunnittelutyö käynnistyi keväällä Suunnittelutyössä ovat olleet mukana radanvarren kunnat ja yrityselämä esiselvityksen tehneiden tahojen lisäksi. Kehittämisstrategian laatimisen tavoitteena on tutkia mm. millä keinoin junaliikenteen käyttöä voidaan lisätä sekä tehdä konkreettisia esityksiä, mitä asioiden edistäminen edellyttää kultakin taholta. Seinäjoki Oulu-ratakäytävän kehittämisstrategia Liikennejärjestelmä - Maakuntien liikennestrategiat - Kaupunkiseutujen liikennestrategiat - Kuntien liikennesuunnitelmat - Joukkoliikennesuunnitelmat - Henkilöliikennesuunnitelmat - Muut suunnitelmat - Tasoristeysten poistaminen yms. Osaselvitykset Liikennejärjestelmän ja kaavojen analyysi Tavoiteasettelu Suunnittelu, Vaikutusten arviointi Maankäyttö - Maakuntakaavat - Yleiskaavat - Asemakaavat - Muut maankäyttöä koskevat suunnitelmat Osaselvitykset Ohjelmat - Liitot - Kunnat - Tiehallinto - LVM Ratakäytävän kehittämisstrategia Kehittämisohjelma Kuva 1. Seinäjoki Oulu ratakäytävän kehittämisstrategian laatiminen. Aiesopimus Toteutus ja seuranta

9 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 9 Seinäjoki Oulu-radan palvelutason parantamisen yleissuunnittelu ja siihen liittyvä ympäristönvaikutusten arviointi (YVA) käynnistyivät syksyllä Hankkeen kustannuksiksi on tarveselvityksessä arvioitu 400 miljoonaa euroa, joten kysymys on mittavasta investoinnista ratayhteyden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Hankkeen kustannusarvio tarkentuu yleissuunnittelussa. Kehittämisstrategia palvelee ratakäytävän kokonaisvaltaista suunnittelutyötä. 1.2 Vuorovaikutteisuus Alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset ovat voineet osallistua suunnitteluun koko prosessin ajan. Suunnittelutyöstä ja sen tuloksista on työn aikana tiedotettu säännöllisesti. Hankkeella on ollut oma internet-sivusto, jonka kautta on ollut mahdollista antaa palautetta projektille. Lisäksi on järjestetty erityisiä maakuntaneuvotteluja, joihin on kutsuttu koolle alueen kuntien ja elinkeinoelämän edustus tarkempaa keskustelua varten. Suunnitteluosapuolten kesken on tarkoitus allekirjoittaa aiesopimus, jonka perusteella osapuolet suunnittelevat ja edesauttavat strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista kulloinkin käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. 1.3 Rataosan Seinäjoki Oulu palvelutason parantaminen Rataosa Seinäjoki Oulu on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata, jota käyttää valtaosa pitkämatkaisesta liikenteestä Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Rata on osa yleiseurooppalaista TEN-rautatieverkkoa. Rata on yksiraiteinen ja se on sähköistetty, suojastettu ja varustettu kulunvalvontajärjestelmällä. Suurin sallittu henkilöliikenteen nopeus on 140 kilometriä tunnissa ja suurin sallittu tavaraliikenteen akselipaino on 22,5 tonnia. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät henkilöliikenteessä matka-aikojen lyhentämistä ja tavaraliikenteessä akselipainojen nostamista. Rataosan palvelutason parantaminen on osa pääradan kehittämistä, jota on edeltänyt radan parantaminen Helsingistä Seinäjoelle. Radan parantamiseen sisältyy päällys- ja alusrakenteen parantamista/uusimista, liikennepaikka- ja turvalaitemuutoksia, tasoristeysten poistaminen, kaksoisraideosuuksien rakentamista sekä muita nopeuden ja akselipainon nostoon liittyviä toimenpiteitä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tarveselvityksen mukaan noin 400 miljoonaa euroa, josta korvausinvestointien (kiskojen ja pölkkyjen vaihto) osuus on noin 140 miljoonaa euroa. Korvausinvestoinnit on aloitettu, mutta ilman erillisrahoitusta ne etenevät hitaasti. Ratahankkeen suunnittelua viedään eteenpäin hallitusti, koska rahoituspäätöstä radan palvelutason nostoon ei ole tehty. Radan parantamisen yleissuunnitelma laaditaan kahtena projektina koskien välejä Seinäjoki Eskola ja Eskola Oulu. Yleissuunnitelma valmistuu vuonna Hankkeen toteuttamisesta odotetaan päätöstä vielä nykyisellä hallituskaudella. Radan palvelutason parantamisen ansiosta voidaan henkilöliikenteen matka-aikoja lyhentää nostamalla henkilöjunien nopeus jopa 200 kilometriin tunnissa. Tavaraliikenteen kilpailukykyä voidaan parantaa nostamalla suurin sallittu akselipaino 25 tonniin. Rataosan kapasiteettia lisätään mm. rakentamalla kaksoisraideosuuksia. Tasoristeysten poistaminen parantaa turvallisuutta.

10 10 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 2 PÄÄTAVOITTEET Seuraavassa on esitetty Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehittämisen päätavoitteet. Infra Rata Rata mahdollistaa liikennöinnin maksimissaan nopeudella 200 km/h. Rata mahdollistaa 25 tonnin akselipainon käytön tavarakuljetuksissa. Radan kapasiteetti riittää välittämään kasvavat henkilöliikenne- ja tavarakuljetusvirrat. Rata mahdollistaa junien turvallisen ja sujuvan kulun. Radalla ei ole tasoristeyksiä. Tasoristeysten poistamisesta mm. maataloudelle aiheutuvat ongelmat minimoidaan. Radalla on nykyaikainen junaliikenteen kulunvalvonta- ja liikenteenohjaus järjestelmä. Asemat Asemat ja matkustajaliikenteen alueet ovat turvallisia ja esteettömiä. Asemilla on riittävät ja toimivat tilat joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tapahtuvalle liityntäliikenteelle. Asemilla on riittävä määrä ja riittävän korkeatasoisia pysäköintipaikkoja henkilöautoille ja polkupyörille myös pitempiaikaista pysäköintiä varten. Asemilla on riittävät matkustajia palvelevat oheispalvelut. Asemien vaikutusalueelle on keskittynyt junaliikennettä tukevia toimintoja kuten työpaikkoja ja asumista. Asema-alue on merkittävä maankäytön kehittämisen painopistealue. Asemien lähiseutujen yhdyskuntarakenne on tiivis. Näkymät rataa pitkin asemalle saavuttaessa ja asemalta lähdettäessä sekä asema-alueella tukevat junaliikenteen imagoa nykyaikaisena liikkumis- ja kuljetusmuotona. Asema-alueita kehitetään alueiden ja alueilla olevien kiinteistöjen omistajien yhteistyönä.

11 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 11 Henkilöliikenne Liikennetarjonta Junavuorojen tarjonta ja kohdentaminen vastaavat kysyntää. Alueen matkustustarpeet on huomioitu valtakunnallisissa juna-aikatauluissa. Junaliikenne tarjoaa palvelutasoltaan korkealaatuiset henkilöliikenteen yhteydet alueelta pääkaupunkiseudulle. Juna palvelee ratakäytävän sisäisiä matkustustarpeita ja on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle keskeisten asemapaikkakuntien välillä. Junaliikenteen palvelutaso paranee koko ratakäytävällä. Parannus on suurinta asemilla, joilla nopeat, 200 km/h ajavat junat pysähtyvät. Sujuvilla liityntäyhteyksillä on varmistettu, että joukkoliikenteen palvelutaso ei laske nykyisestä millään nykyisistä asemapaikkakunnista. Jokaisesta kunnasta on sujuva, säännöllisellä aikataululla toimiva tai kutsuohjattu kaikille avoin joukkoliikenneyhteys keskeisille junille. Liityntäyhteydet palvelevat eri käyttäjäryhmien tarpeita. opiskelu, työssäkäynti, vapaa-ajan matkustus. Lippujärjestelmät Lippujen saatavuus on varmistettu kaikkina lippujen kysyntäaikoina. Juna- ja bussiliikennettä palvelevat yhteiset lipputuotteet sekä säännöllisillä että satunnaisilla matkoilla. Kaikki lipunmyyntipisteet myyvät sekä juna- että bussilippuja tai muita koko matkaketjulla kelpaavia lippuja. Tiedottaminen Junaliikenteen aikataulutiedottaminen on eri toimijoiden yhteistyönä saatu niin kattavaksi ja eri käyttäjäryhmät saavuttavaksi, ettei yksikään junamatka jää tiedon puutteen vuoksi tekemättä. Tavaraliikenne Tavaraliikenteen toiminnoille on varattu riittävät ja toimintoja palvelevat alueet ratakäytävän alueella. Tavaraliikenteen terminaaleihin on kuljetuksia palvelevat sujuvat ja turvalliset yhteydet. Terminaalialueiden ja niihin johtavien yhteyksien kehittämisessä on huomioitu ympäristö- ja turvallisuusriskit. Yhdistettyjen kuljetusten kehittämismahdollisuudet on turvattu. Radan kantavuus ja kapasiteetti eivät aseta esteitä tavaraliikenteen kehittämiselle.

12 12 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 3 PALVELUTASOTAVOITTEET 3.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelytapa Liikennejärjestelmän suunnittelun pohjaksi on määritelty joukkoliikennejärjestelmän palvelutasotavoitteet. Palvelutasotavoitteiden määrittelyssä on huomioitu kuntahaastattelujen tulokset, kuntien kommentit sekä muut käytössä olleet taustatiedot kuten väestö- ja pendelöintitiedot sekä junien asemakohtaiset matkustajamäärät. Palvelutasotavoitteiden määrittelyssä perusteena on ollut alueellisesti tasapuolisten palvelujen järjestäminen koko suunnittelualueelle niin, että samantyyppisillä alueilla tarjotaan samantyyppisiä liikennepalveluja. Palvelutasotavoitteiden määrittelyn pohjaksi työryhmä luonnosteli alustavat tavoitteet, joihin pyydettiin kuntien kommentteja kirjallisesti. Kommenttipyynnöt osoitettiin kuntien nimeämille edustajille työn johtoryhmässä sekä kunnanjohtajille. Kuntakohtaisia palvelutasotavoitteita ovat kunnat voineet kommentoida myös huhtikuussa 2004 järjestetyssä seminaarissa sekä touko-kesäkuussa 2004 järjestetyissä maakunta neuvotteluissa. Palvelutasotavoitteet on määritelty matkaryhmittäin seuraavasti: Työ- ja opiskelumatkat (päivittäinen työssäkäynti) yhteys perillä arkisin ennen klo 8, paluu klo 16 jälkeen Liikematkat yhteys perillä arkisin noin klo 9-10, paluu noin klo Asiointimatkat edestakainen yhteys arkisin ja lauantaisin, perillä aamupäivällä, paluu viimeistään klo 16, perilläoloaika 2-5 h Palvelutasotavoitteet on määritetty kunnittain koskien kunnista ulos ja kuntiin suuntautuvaa liikennettä. Palvelutason määrittelyssä on otettu huomioon junaliikenne, liityntäliikenne ja muu seudullinen bussiliikenne. Palvelutasotavoitteita on määritetty niille yhteyksille, joissa juna tai junaliikennettä palveleva liityntäyhteys voi tulla kyseeseen. Sekä liikenteen että asemien palvelutaso riippuu keskeisesti mm. käyttäjämääristä. Tässä vaiheessa palvelutasotavoitteita on ensisijaisesti määritetty lähivuosiksi eli tavoitteet tulee tarkistaa radan parantamisen edetessä. 3.2 Liikenteen palvelutasotavoitteet Tavoitteena on, että alueen jokaisen kunnan kuntakeskuksesta on riittävät liityntäyhteydet joko lähimmälle rautatieasemalle tai muulle asemalle, jolla junat pysähtyvät. Liityntäyhteydet voidaan toteuttaa joko säännöllisellä aikataululla tai kutsujoukkoliikenteenä tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että jokaisesta kunnasta voi tehdä päivittäin työmatkan julkisella liikenteellä (joko bussilla tai junalla) tärkeimpään/tärkeimpiin naapurikunnan kuntakeskukseen tai alueen keskuskaupunkiin sekä käydä päivittäin asioimassa joko naapurikunnassa tai alueen keskuskaupungissa. Jokaisesta kuntakeskuksesta on myös vähintään viikonloppumatkat mahdollistavat liityntäyhteydet perjantai-illan ja sunnuntaiillan tai maanantaiaamun junaan.

13 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 13 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn yhteydessä on otettu kantaa liikenteen järjestämistapaan. Palvelutasotavoitteet ja liikenteen järjestämistapa kunnittain on esitetty raportin liitteessä 2. Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tuloksena on kirjattu tarvittavat juna- ja bussiyhteydet. Tarvittavat uudet yhteydet on kunnittain esitetty raportin liitteessä 2. Tavoiteltavaa palvelutasoa ei ole kokonaan mahdollista saavuttaa ilman yhteiskunnan rahoitusta. Osa esitetyistä uusista liityntäyhteyksistä on mahdollista toteuttaa pienillä nykyisiin bussivuoroihin tehtävillä aikataulu- tai reittimuutoksilla. Osa esitetyistä uusista liityntäyhteyksistä on sellaisia, että ne joudutaan todennäköisesti ostamaan ainakin kokeiluajaksi liikenteen käynnistämisvaiheessa. Kuntarajan ylittävän liityntäliikenteen ostoista vastaavat lääninhallitukset. Tarvittavien uusien liityntäyhteyksien kustannuksia on arvioitu raportin luvussa Asemien palvelutasotavoitteet Asemat on ryhmitelty asemakohtaisten matkustajamäärätietojen perusteella kolmeen eri luokkaan. Lähtökohtana on asemapalveluiden kehittäminen käyttäjämäärien mukaan. Matkustajamäärä Asemat Liikennepalvelujen tavoite yli Oulu, Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska kaikki junat pysähtyvät, julkisen liikenteen liityntäyhteydet laajasti lähikunnista, liityntäyhteyksiä sekä vakiovuoroina että kutsujoukkoliikenteenä Kauhava, Pännäinen, Oulainen tavoitteena on mahdollisimman monen junan ja myös Pendolino-junan pysähtyminen lähivuosina, julkisen liikenteen liityntäyhteyksiä naapurikunnista vakiovuoroina ja kutsujoukkoliikenteenä alle Kannus, Lapua, Ruukki, Vihanti tavoitteena on mahdollisimman monen taajama-, pika- ja InterCity-junan pysähtyminen, julkisen liikenteen liityntäyhteyksiä naapurikunnista vakiovuoroina ja kutsujoukkoliikenteenä Junaliikenteen nopeutuminen merkitsee samalla sitä, että nopeimpien junien pysähtymispaikat harvenevat. Toisaalta kaikilla asemapaikkakunnilla tavoitteena on mahdollisimman monen junan pysähtyminen. Tavoitteena on, että palvelutaso ei millään asemalla huonone. Lähtökohtana on, että kaikki junat pysähtyvät suurimmilla asemilla Oulussa, Ylivieskassa, Kokkolassa ja Seinäjoella. Myös Kauhavalla, Pännäisissä ja Oulaisissa tavoitteena on, että ainakin osa nopeista junista voisi pysähtyä. Muilla asemilla junavuorojen kokonaismäärä pyritään säilyttämään lähellä nykytasoa. Kannuksen, Lapuan ja Vihannin asemia kehitetään asemina, joissa junista mahdollisimman moni pysähtyy edelleen. Ruukin aseman säilyttämistä ja kehittämistä työmatka- ja asiointiliikenteen asemana pidetään

14 14 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia tärkeänä. Viime kädessä kuitenkin liikennöitsijä päättää lipputuloperusteisesti hoidettavan junaliikenteen pysähtymisestä. Niiltä asemilta, joiden ohi nopeat junat ajavat tai junien pysähtyminen vähenee tai jopa lakkaa, pyritään tarpeen mukaan järjestämään lääninhallituksen ja kunnan yhteistyönä liityntäyhteyksiä lähimmälle asemalle. Seutukunta- ja/tai kuntakohtaisesti laaditaan joukkoliikennesuunnitelmat, joissa määritellään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Samassa yhteydessä tulee ottaa kantaa liityntäliikenteen suuntautumisesta. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet päivittäisille yhteyksille Kuntakeskus, jossa tavoitteena on järjestää päivittäinen työmatka- ja asiointiyhteys keskuskaupunkiin sekä yhteys kaikille päiväjunille Yli-Ii Ii Haukipudas Kiiminki Kuntakeskus, jossa tavoitteena on järjestää päivittäinen työmatkayhteys keskuskaupunkiin Kuntakeskus, jossa tavoitteena on järjestää päivittäinen asiointiyhteys keskuskaupunkiin Raahe Siikajoki Hailuoto Oulunsalo Lumijoki Ruukki Liminka Oulu Kempele Tyrnävä Ylikiiminki Muhos Utajärvi Kuva 2. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet päivittäisille yhteyksille Seinäjoki- Oulu ratakäytävän vaikutusalueella. Muu päivittäinen työmatkayhteys Muu päivittäinen asiointiyhteys Pietarsaari Uusikaarlepyy Alahärmä Ylihärmä Luoto Kokkola Pedersöre Kortesjärvi Kruunupyy Evijärvi Kauhava Lohtaja Kälviä Kalajoki Himanka Kannus Ullava Kaustinen Pyhäjoki Alavieska Toholampi Merijärvi Sievi Ylivieska Vihanti Oulainen Nivala Xxx Pohjavärillä esitetyillä alueilla on tavoitteena järjestää päivittäiset työ- ja asiointiyhteydet alueen keskuskaupunkiin sekä paikallisliikennealueen kuntiin. Alueen keskuskaupunki Lapua Seinäjoki Ilmajoki Nurmo Kuortane Asema, yli junamatkustajaa vuodessa Kurikka Jalasjärvi Alavus Asema, junamatkustajaa vuodessa Kauhajoki Asema, alle junamatkustajaa vuodessa

15 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 4 KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Rata Nykytila Seinäjoki Oulu rata rapistuu ja kapasiteetti uhkaa loppua. Rataosa on yksi Suomen vilkkaimpia yksiraiteisia rataosia. Ratakapasiteetti on öisin täysin käytössä, josta aiheutuu erityisesti tavaraliikenteelle sujuvuusongelmia. Ratakapasiteetin lisääminen parantaisi merkittävästi erityisesti tavaraliikenteen tehokkuutta. Päällysrakenne on elinkaarensa lopussa. Joillakin kohdin radan päällysrakenne on jopa yli 30 vuotta vanha. Radalla on sekä betoni- että puupölkkyraiteita. Tasoristeyksiä on 105 kpl (ilman huoltoteitä ja laituripolkuja). Tasoristeyksistä 32 on kokonaan ilman varoituslaitteita. Muissa tasoristeyksissä varoituslaitteina ovat puomilaitteet. Nopeustaso rataosuudella Seinäjoki Oulu on 140 km/h, joten nopeiden junien ominaisuudet ovat vajaakäytössä. Myös Seinäjoen ja Tampereen välillä tavoitteena on 200 km/h nopeuden käyttö. Tampereen ja Helsingin välillä 200 km/h nopeutta voidaan hyödyntää jo nykyisin. Radan parantaminen lyhentäisi henkilöliikenteen matka-aikoja kaikissa junatyypeissä merkittävästi. Liikenteen määrän ennustetaan kasvavan kaikilla rataosilla vuoteen 2012 mennessä vähintään reilulla kolmanneksella vuoden 2003 tasosta. Radan kehittämiseen liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia työryhmän näkemysten mukaan rataverkko mahdollistaa nopean, turvallisen ja ympäristöystävällisen henkilö- ja tavaraliikenteen sekä suurten keskusten että pienempien asemapaikkakuntien välillä tasoristeykset heikentävät liikenneturvallisuutta. Nopeajunaliikenne ei ole mahdollista radalla, jossa on tasoristeyksiä radan päällysrakenteen heikon kunnon takia joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia. Kehittämistarpeet Rata tulee perusparantaa ja nopeustasoa nostaa. Kapasiteettia tulee lisätä liikennepaikkoja kehittämällä ja rakentamalla kaksoisraideosuuksia. Akselipainoa tulee korottaa 25 tonniin. Rahoituspäätös toimenpiteiden toteuttamisesta puuttuu. Pölkkyjen ja kiskojen vaihtoa on jo tehty vuodesta

16 16 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 4.2 Tavaraliikenne Nykytila Seinäjoki Oulu-rata on yksi Suomen tavaraliikenteen merkittävimmistä radoista. Tavaraliikennettä oli vuonna 2003 joillakin radan osilla yli nettotonnia. Ratahallintokeskuksen ennusteen (RHK A7/2002) mukaan kuljetettavat nettotonnit tulevat kasvamaan. Tavararyhmittäin tarkasteltuna Seinäjoki Oulu-rata kuuluu Suomen vilkkaimpiin rataosiin raakapuun, metallien, kivennäisaineiden, kemikaalien, koneiden ja laitteiden sekä muiden tavararyhmien kuljetuksissa. Seinäjoki Oulu-rata toimii valtakunnallisesti merkittävänä rahtikäytävänä ja myös ratakäytävän vaikutusalueen linkkinä kansainväliseen tavaraliikenteeseen; junaliikenteeseen ja yhdistettyihin kuljetuksiin. Radan tavaraliikenteen ratapihoista Alholma Pietarsaaressa, Ykspihlaja Kokkolassa, Rautaruukki Raahessa ja Oulu kuuluvat Suomen suurimpien rautatiekuljetusten lähtö- ja saapumispaikkojen joukkoon. VR:n mukaan toiminta tulee jatkumaan kaikilla kuormauspaikoilla, joita ovat Lapua, Kauhava, Härmä, Jepua (mahdollisesti), Pännäinen, Kruunupyy, Eskola, Oulainen, Vihanti ja Ruukki sekä Seinäjoki, Kokkola ja Ylivieska. Kaikilla edellä mainituilla ratapihoilla kuormataan raakapuuta, eikä toimintaa voida siirtää kauemmas henkilöasemista (edellyttäisi investointeja alueen, kuormausraiteiden ja tiestön rakentamiseksi). Ratahallintokeskus on laatinut tavaraliikenteen ratapihoja koskevan Ratapihavision ja strategian 2025, jossa ratapihat on jaoteltu perussolmu- ja pääteratapihoihin. Tavaraliikenteeseen liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia työryhmän näkemysten mukaan raskaiden ja suurten tavaraerien kuljettaminen raiteet teollisuuslaitoksille, satamiin, jne. mahdollistavat junakuljetusten tehokkaan hyödyntämisen kansainvälisessä liikenteessä (Venäjä) junakuljetukset ovat yritysten kannalta edullisia ja joustavia junalla voidaan kuljettaa suuria eriä pienemmillä turvallisuus- ja ympäristöriskeillä rata yhdistää pohjoisen tuotantolaitokset ja etelän erikoistuneet suursatamat, joiden käyttö on edellytys kilpailukykyiselle tuotannolle ympäristöystävällinen ja energiataloudellinen kuljetusmuoto pienten tavaraerien kuljetukset ovat siirtymässä raiteilta maanteille radan paikoin heikko rakenne rajoittaa raskaan liikenteen nopeutta ratapihoja ei ole hyödynnetty täysimääräisesti kapasiteettiongelmat Kehittämistarpeet Tavaraliikenteen kannalta ratakäytävän kehittämien edellyttää ratakapasiteetin kasvattamista, radan sallitun akselipainon nostoa, liikenteen sujuvuuden ja täsmällisyyden parantamista sekä ratapihojen toimintojen kehittämistä. Radan perusparantaminen parantaa oleellisesti tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, kun rataosuudella voidaan kuljettaa raskaampia kuormia ja käyttää suurempaa nopeutta. Kaksoisraideosuuksien rakentaminen parantaa liikenteen sujuvuutta

17 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 17 ja joustavuutta. Radan kehittämistoimenpiteiden myötä radan tavaraliikenteen kilpailukyky paranee. Kuljetusten siirtyminen maanteiltä rautateille lisää myös kuljetusten ympäristöystävällisyyttä ja parantaa maanteiden turvallisuutta. Tavaraliikenteen kehittämisessä on olennaista asiakaslähtöisyys eli palveluja tuotetaan tavarantoimittajien tarpeiden mukaan. Tavaraliikenteen ratapihat palvelevat usein vain yhtä tai muutamaa asiakasta ja siksi tavaraliikenteen ratapihat ovat kyseisten käyttäjien kannalta välttämättömiä mutta muiden asiakkaiden kannalta huonosti hyödynnettävissä. Junakuljetusten käyttö koetaan hankalaksi, koska asemilla ei ole tarvittavia palveluja saatavilla. Tästä syystä olisi tarpeen laatia tavaraliikenteen logistiikkaa ja logistisia ongelmia koskeva selvitys. 4.3 Henkilöjunaliikenne Nykyinen junatarjonta ja matkustajamäärät Syksyllä 2004 Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella liikennöi arkipäivisin 24 junaa, joista kuusi on Pendolino-junaa, kahdeksan InterCity-junaa, kahdeksan pikajunaa ja kaksi taajamajunaa. Perjantaisin ja sunnuntaisin liikenteessä on kaksi lisäjunaa iltaisin ja perjantaista sunnuntaihin liikennöi yksi yöjuna enemmän kuin arkisin. Lauantaisin ei liikennöidä kahta iltavuoroa ja sunnuntaisin kolmea aamuvuoroa Kuva 3. Seinäjoki- Oulu ratakäytävällä talvella 2005 liikennöivät junat ja niiden pysähtymispaikat. Oulu Ruukki Vihanti Oulainen Ylivieska Kannus Kokkola Pännäinen Härmä Kauhava Lapua Seinäjoki 5 :05 6:1 9 6:02 7:30 4:45 7:38 7:10 10:31 9:53 13:25 12:38 16:15 1 4:32 17:3 2 17:45 16:02 20:38 19:29 19:25 21:41 21:55 2:20 22:30 2:57 0:20 4:01 9:03 7:00 11:14 8:15 13:55 10:33 1 5:31 12:2 4 16:57 13:34 19:57 16:18 21:53 18:21 19:37 18:21 22:53 19:30 0:20 21:25 22:55 21:30 4:44 0:10 6:35 1:54 7:30 3:26 Oulu Ruukki Vihanti Oulainen Ylivieska Kannus Kokkola Pännäinen Härmä Kauhava Lapua Seinäjoki Tampere 7:59 8:59 11:58 14:58 17:53 18:57 20:59 21:57 4:07 4:43 5:45 7:00 9:02 11:04 12:02 15:00 17:00 17:00 18:00 20:00 22:24 23:53 1:66 Tampere Helsinki 9:56 10:30 13:56 16:56 19:56 20:30 22:56 23:30 7:00 7:30 8:40 5:30 7:04 9:30 10:04 13:04 15:04 15:04 16:04 18:30 19:20 20:56 22:30 Helsinki P 69 P 67 P 61 H 605 S 45 IC 55 IC 41 IC 41 IC 53 P 51 S 59 IC 49 S 47 P 601 P 68 P 64 P 60 P 602 S 58 IC 56 S 46 P 54 IC 52 IC 50 S 48 H 606 IC 604 M-L M-S M-L M-S M-S Pendolino InterCity Pikajuna/taajamajuna M-S M-S M-S M-P,S M-S M-S P,S M-S M-S M-L M-S M-S M-S M-S P,S M-P,S M-S M-S M-S M-S P-S M-S

18 18 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia Tällä hetkellä nopeat junat palvelevat pääasiassa etelästä pohjoiseen suuntautuvaa työmatka- tai liikematkaliikennettä. Useissa Seinäjoki Oulu ratakäytävän vaikutusalueen kunnissa kuitenkin pääasiallinen matkustustarve työ- ja liikematkaliikenteessä on pohjoisesta etelään. Syksyllä 2004 sekä vuoden 2005 alussa käyttöön otetut uudet Pendolino-vuorot korjaavat jonkin verran tilannetta. Vuonna 2004 Seinäjoen ja Kokkolan välillä junaliikenteessä oli noin 1,1 miljoonaa matkustajaa. Kokkolan ja Oulun välillä matkustajia oli noin Ratakäytävän vilkkaimpia asemia ovat päätepisteiden lisäksi Kokkolan ja Ylivieskan asemat, joilla kaikki ratakäytävällä liikennöivät junat pysähtyvät. Muista asemista vilkkaimmin käytettyjä olivat Kauhavan, Oulaisten ja Pännäisten asemat. Lapuan, Härmän ja Ruukin asemilla pysähtyvien junien määrä on niin pieni, että näistä kunnista merkittävä osa liittymisestä junaliikenteeseen tapahtuu muiden asemien kautta. Matkustajavirrat on esitetty kuvassa 3. Kuvassa on esitetty myös asemien käyttäjät (saapuvat ja lähtevät matkustajat) vuonna Matkustajamäärät v Oulu Ruukki Vihanti/ Raahe Oulainen Ylivieska Kannus Kokkola Pännäinen/ Pietarsaari Kuva 4. Matkustajamäärät Seinäjoki-Oulu ratakäytävän osuuksilla sekä väliasemien käyttö (saapuvat ja lähtevät matkustajat) vuonna Härmä Kauhava Lapua Seinäjoki Henkilöliikenteeseen liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia työryhmän näkemysten mukaan - junaliikenteen tarjonta on pääosin hyvä isojen kaupunkien välillä - junalla on mahdollista matkustaa myös pienempien paikkakuntien välillä - junaliikenne on suhteellisen edullinen kulkumuoto - junaliikenteen ympäristöystävällisyys - junien hitaus heikentää junaliikenteen kilpailukykyä - pienet asemat eivät ole saavutettavissa Pendolinolla.

19 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia Henkilöjunatarjonnan kehittämistarpeet Keskeisenä tavoitteena on matka-ajan lyhentäminen. RHK:n tavoitteena on luoda edellytykset nopeuttaa liikennettä. Rataverkon kunto on oleellisin junien nopeuteen vaikuttava tekijä. Tavoitteena on, että matka-aikaa Helsinki-Oulu välillä voidaan lyhentää nykyisestä 5 tunnista 44 minuutista noin 10 minuuttia jo vuonna Pidemmän tähtäimen tavoitteena on 4 tunnin 20 minuutin 4 tunnin 40 minuutin pituinen matka-aika Oulu-Helsinki välillä. Palvelutasotavoitteiden määrittelyn yhteydessä tuli esille tarpeita kokonaan uusille junayhteyksille. Mahdollisuus synnyttää uusia junayhteyksiä pohjoisen kannalta edullisiin liikennöintiaikoihin riippuu kuitenkin keskeisesti mm. radan kapasiteetista Etelä-Suomen ruuhkaisilla rataosilla. Ratakäytävän alueellinen hyödynnettävyys paranisi mm. työmatkoilla, jos tarjolla olisi seuraava uusi junayhteys - Oulu Ylivieska, lähtöaika Oulusta noin klo Junan kilpailukyky virka- tai liikematkoilla paranisi, jos tarjolla olisivat seuraavat uudet junayhteydet - Oulu Tampere( Helsinki) nopea yhteys, saapumisaika Tampereelle noin klo nopeampi junayhteys Kokkola Helsinki, saapumisaika Helsinkiin noin klo nopea junayhteys Tampere Oulu, lähtö Tampereelta noin klo Syksyllä 2004 ja tammikuussa 2005 liikennöinnin aloittaneet uudet Pendolino-vuorot ovat osaltaan parantaneet ja nopeuttaneet myös pohjoisesta etelän suuntautuvaa matkustusta. 4.4 Julkisen liikenteen liityntäyhteydet Nykyiset liityntäyhteydet Liityntäyhteyksiä on tarkasteltu vain suunnitelmassa mukana olleista kunnista. Usean aseman palvelualue on huomattavasti mukana olleita kuntia laajempi ja liityntäyhteyksiä järjestetään kattavasti myös näistä kunnista. Seinäjoki Oulu ratakäytävällä eniten yhteyksiä ratakäytävän junaliikenteeseen on Kokkolasta, koska se on muutamien etelästä ja pohjoisesta saapuvien junien pääte- tai lähtöasema. Kaikki ratakäytävällä liikennöivät junat pysähtyvät myös Oulussa, Ylivieskassa ja Seinäjoella. Oulun, Ylivieskan ja Seinäjoen asemilla pysähtyy lisäksi itä-länsi -suunnassa liikennöiviä junia. Hailuodossa ja Ullavalla liityntäyhteydet junille toimivat kokonaan ostoliikenteen varassa. Myös Raahessa, Merijärvellä, Oulaisissa ja Pietarsaaressa suurin osa liityntäyhteyksistä on ostoliikenteen varassa. Vuoromäärillä mitattuna eniten ostoliikenteen liityntäyhteyksiä on Pietarsaaressa, Raahessa, Lapualla ja Kälviällä. Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan ne vuorot, joissa vaihtoaika junan ja liityntäyhteyden välillä on korkeintaan tunti. Tällöin liityntäyhteyksien jakautuminen osto- ja linjaliikenteeseen ei välttämättä vastaa alueen ostoliikenteen ja linjaliikenteen suhdetta. Hailuotoa lukuun ottamatta liityntäliikenne Oulun asemalle hoidetaan lähes kokonaisuu-

20 20 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia dessaan linjaliikenteen vuoroilla. Oulunsalosta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Haukiputaalta on lisäksi liityntäyhteyksiä Ouluun paikallisliikenteellä. Liityntäliikenne Raahesta Vihannin asemalle hoidetaan pääosin ostoliikenteellä, josta osa on pelkästään liityntäyhteyksiä ja osa palvelee myös koululaiskuljetuksia. Suurin osa Raahen ja Vihannin välisestä liikenteestä on kuitenkin lipputuloperusteista. Liityntäyhteyksien tarjonta suunnitelmassa mukana olevista lähikunnista Oulaisten ja Ylivieskan asemille on vähäistä. Sen sijaan Haapaveden suunnasta on liityntäyhteydet lähes jokaiselle Oulaisten asemalla pysähtyvälle junalle. Toholammilta on runsaasti linjaliikenteen yhteyksiä Kannuksen asemalle junien liikennöintiaikana, mutta yhteydet tärkeimmille junille puuttuvat. Toholammilta on liityntäyhteyksiä myös Kokkolaan. Liityntäyhteydet lähikunnista Kokkolan asemalle hoidetaan pääosin linjaliikenteellä. Kälviän kautta ajetaan runsaasti myös liityntäliikenteenä palvelevaa ostoliikennettä, mutta vuorojen ensisijainen ostoperuste on pitkämatkainen koululaisliikenne, jota ajetaan Kälviän kautta. Pännäisten asemalle on liityntäyhteyksiä pelkästään Pietarsaaresta. Pietarsaaresta on koko suunnittelualueen kattavimmat liityntäyhteydet. Kaikille junille on ostettu liityntäyhteys joko linja-autolla tai kutsutaksilla, mutta sen lisäksi mm. koululaisliikenteen vuoroja voi käyttää liityntäyhteytenä. Härmän ja Kauhavan asemille on lähikunnista muutamia liityntäyhteyksiä, jotka ovat pääosin linjaliikennettä. Lapualta on liityntäyhteydet arkipäivinä Seinäjoen kautta kaikkiin niihin päiväjuniin, jotka eivät pysähdy Lapualla. Lähes puolet Lapuan liityntäyhteyksistä on ostoliikenteen vuoroja. Muista Seinäjoen aseman vaikutusalueen kunnista liityntäyhteydet hoidetaan pääosin linjaliikenteellä. Etelä-Pohjanmaalla radan vaikutusalue on suurempi kuin tässä suunnitelmassa tarkasteltu alue. Esimerkiksi Alajärveltä on hyvät linja-autoyhteydet Lapualle, mutta vuorot soveltuvat huonosti liityntäyhteyksiksi. Kymmenessä kunnassa toimii Matkahuollon hoitama linja-autoasema. Rajoitetusti Matkahuollon palveluja saa lisäksi 32 kunnassa muiden yritysten yhteydessä toimivista asiamiespisteistä. Rautatieasema ja Matkahuolto toimivat samoissa tiloissa vain Seinäjoen matkakeskuksessa. Kannuksessa, Kauhavalla, Kokkolassa, Oulussa ja Ylivieskassa terminaalit sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä. Oulaisissa terminaalit toimivat noin 100 metrin etäisyydellä toisistaan. Lapualla Matkahuolto toimii noin 400 metrin päässä rautatieasemasta, mutta linja-autoaseman siirtoa rautatieaseman läheisyyteen on suunniteltu. Alahärmässä ja Pedersöressä ei tällä hetkellä ole Matkahuollon toimipisteitä. Julkisen liityntäliikenteen järjestämiseen liittyviä vahvuuksia työryhmän näkemysten mukaan juna-aikataulut otetaan pääosin huomioon bussiyhteyksissä asemapaikkakunnille eli liityntäyhteydet ja jatkoyhteydet ovat pääosin kunnossa bussiliikenteen reitistö kattaa lähes kaikki yleiset tiet ympäristöystävällisyys Liityntäyhteyksien järjestämisen ongelmia Joukkoliikennejärjestelmän suunnittelussa ja järjestelemisessä on mukana useita osapuolia, kuten liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, kunnat, VR sekä taksi- ja linja-autoyrittäjät. Useiden tahojen osallistumisesta muodostuu useita ongelmia liityn-

21 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 21 Oulu 20 Ruukki 7 Vihanti 14 Oulainen 13 Kokkola 23 Kannus 12 Ylivieska 20 Pännäinen 16 Härmä 2 Kauhava 13 Lapua Seinäjoki Nykyiset liityntäyhteydet junille, yhteyksien määrä vuodessa > < josta ostoliikennettä linjaliikennettä Kuva 5. Liityntäyhteydet linjaliikenteellä ja lääninhallituksen ostamalla liikenteellä sekä asemilla pysähtyvien, Seinäjoen ja Oulun välillä liikennöivien junien määrä. Kuvassa ei ole huomioitu asemapaikkakuntien sisäisiä liityntäyhteyksiä eikä liityntäyhteyksiä paikallisliikenteellä.

22 22 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia täyhteyksien järjestämiseen. Näistä suurin ongelma liittyy osapuolten vastuun jakamiseen. Vastuuta liityntäyhteyksien järjestämisestä ei ole jaettu selkeästi osapuolten kesken ja sen vuoksi liityntäyhteydet muodostuvat sattumanvaraisesti, jos muodostuvat. Niitä ei juurikaan tarkoituksellisesti järjestetä pelkästään junien syöttöliikenteeksi. Selkeällä vastuun jakamisella osapuolten kesken voitaisiin parantaa junien liityntäliikennettä. Liityntäliikenteen järjestämisessä on ongelmana heikko kannattavuus. Liityntöjä ei koeta aina järkeviksi järjestää, koska niiden kysyntä on varsin rajallista. Maaseudulla liityntäyhteyksiä voidaan järjestää vain yhteiskunnan tuella tai jos pystytään yhdistelemään liityntämatka osaksi muihin kuljetuksiin, kuten koulu- tai työmatkakuljetuksiin. Kaukoliikenteen junissa tehtyjen matkojen määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla jo vuosia eikä matkojen odoteta lisääntyvän merkittävästi nykyisestä. Tehokkaalla liityntöjen suunnittelulla ja niistä tiedottamisella voitaisiin kuitenkin herättää junalla matkustavien huomio liityntäyhteyksiin. Koska junalla tehdään vuosittain melkein 12 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa, voidaan olettaa liityntäliikenteen kannattavuuden parantamisen olevan mahdollista. Liityntöjen järjestämisessä aikataulut muodostavat oman ongelmansa. Junien ja linjaautojen aikataulut vaihtelevat, eikä niiden yhteensovittaminen ole ongelmatonta. Jos junavuorolle on saatu järjestettyä toimiva liityntäyhteys, yhteyden toimivuus voi hävitä heti kun junan kulkuaika muuttuu. Liian lyhyillä liityntäajoilla matkustaja ei ehdi tehdä vaihtoa ja liian pitkä liityntäaika saa matkustajan valitsemaan muun liityntämuodon. Runkoliikenteen reitti ja asemapaikat määräävät liityntäliikenteen määränpään. Ongelmaksi muodostuu liitynnän reititys, sillä aina on olemassa useita paikkavaihtoehtoja, joiden kautta liitynnän pitäisi kulkea, mutta asiakaspohjan rajallisuuden vuoksi kiinteäreittistä vuoroa ei kannata järjestää. Toimivaksi liityntämuodoksi voidaankin monissa tapauksissa harkita joustavaa kutsujoukkoliikennettä, jonka avulla voitaisiin palvella asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan. Kalustoennakointi ja kaluston mitoitus on hankalaa kutsujoukkoliikenteessä, sillä jos yhtenä päivänä junavuorolta tulee useita liityntämatkustajia, niin seuraavalla viikolla matkustajia ei ole välttämättä lainkaan. Maaseudulla kutsuohjattuja liityntäyhteyksiä on vaikea saada kannattamaan pelkästään lipputuloilla vähäisen kysynnän takia, joten tällaisen liityntäyhteyden tarjoaminen edellyttää lähes aina kunnan tai lääninhallituksen panostamista liikenteeseen. Julkisen liikenteen liityntäyhteyksien järjestämiseen liittyviä heikkouksia työryhmän näkemysten mukaan kulkumuodon vaihtamisessa on huomattavia puutteita. Bussi- ja juna-aikataulujen yhteensovittamisessa on parantamisen varaa, liityntäpysäköinnissä myös. Joskus yhteensovittaminen on kiinni kiusallisen pienestä ajasta ->odotusaikaa seuraavaan vuoroon syntyy kohtuuttomasti juna- ja bussiliikenne eivät kohtaa asemapaikkakunnilla. Terminaalit ovat pääosin erillään, kylläkin lähellä toisiaan. Tiedottamisessa ja opastuksessa on parantamisen varaa bussiliikenteen yhteydet ovat monin paikoin heikot viikonloppuliikenteessä, jolloin liityntäyhteyksien tarve on suurin

23 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia Liityntäyhteyksien kehittämistarpeet Esitys uusista liityntäyhteyksistä Palvelutasotavoitteiden mukaisten yhteyksien toteutuminen edellyttää uusien liityntäyhteyksien järjestämistä. Alustavasti esitetään 40 uuden liityntäyhteyden järjestämistä ja kahden jo olemassa olevan vuoron aikataulun muutosta siten, että vuoroja voidaan käyttää myös liityntäyhteyksinä. Osa liityntäyhteyksien kehittämistarpeista on todettu aikaisempien suunnitteluhankkeiden yhteydessä. Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (SESELI) yhteydessä on todettu tarve rautatieaseman ja lentoaseman välisille liityntäyhteyksille (toteutettu) sekä poikittaissuuntaisen rataverkon liityntäyhteyksille laatukäytävällä Ylistaro Ähtäri. Oulu Ruukki Vihanti Oulainen Kokkola 0 Kannus Ylivieska Pännäinen Härmä Kauhava Lapua Seinäjoki Nykyisen liityntäyhteyden reitti Esitys uudesta kutsujoukkoliikenteenä järjestettävästä liityntäyhteydestä Esitys uudesta säännöllisellä aikataululla liikennöivästä liityntäyhteydestä Kuva 6. Nykyiset liityntäyhteydet sekä esitetyt uudet liityntäyhteydet.

24 24 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia Uusista vuoroista 11 esitetään ajettavaksi vakiovuoroliikenteenä ja 29 kutsujoukkoliikenteenä. Pääsääntöisesti suunnitellut vakiovuorot palvelevat liityntäliikenteen lisäksi myös opiskelu- ja työmatkaliikennettä ja suurin osa kaikista suunnitelluista vuoroista palvelee liityntäliikenteenä myös sellaisille ympäri maata suuntautuville junayhteyksille, joille ei ole tässä suunnitelmassa asetettu palvelutasotavoitteita. Esitetyt uudet liityntäyhteydet kustannuksineen on esitetty raportin liitteessä 4. Osa esitetyistä uusista liityntäyhteyksistä on sellaisia, että niitä on aiemmin kokeiltu, mutta käyttäjämäärät ovat olleet riittämättömiä ja vuorot on jouduttu lakkauttamaan. Liityntäyhteyksien järjestämisen vaikeutena onkin ollut kysynnän epäsäännöllisyys. Valtakunnan tasolla on tavoitteena laajentaa matkojenyhdistelykeskusten verkko koko maan kattavaksi. Matkojenyhdistelyn kautta voidaan saavuttaa säästöjä kuljetuskustannuksissa sekä muita yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Matkojenyhdistelykeskusten välittämä, tarpeen mukaan ajettava kutsujoukkoliikenne ratkaisee osaltaan tarpeellisten, mutta kysynnältään epäsäännöllisten liityntäliikennevuorojen toteuttamiseen liittyvät ongelmat. Osa esitetyistä uusista liityntäyhteyksistä on luonteeltaan sellaisia, että niiden toteuttamiseen on edellytykset vasta matkojenyhdistelyn kehittymisen myötä. Radan vaikutusalue on laajempi kuin tämän suunnitelman suunnittelualue. Tarvittavin osin liityntäyhteyksiä tulee järjestää Etelä-Pohjanmaalla mm. Järviseudulta ja Pohjois- Pohjanmaalla Haapajärven suunnalta. Asemien vaikutusalue kokonaisuutena tulee huomioida myös asemapalvelujen kehittämisessä Liityntäliikenteen laatukäytävät Liityntäliikenteen laatukäytävät ovat keskeisistä runkoliikenteen pääsuuntia palvelevista reiteistä muodostettavia käytäviä. Joukkoliikenteen palvelutaso laatukäytävillä on korkea sekä liikenteen tarjonnan että matkustusympäristön kannalta. Laatukäytävä toteutetaan etäällä radasta sijaitsevien asutus- ja teollisuuskeskittymien tarpeisiin sekä merkittäville asemapaikkakunnille, joilla riittävän palvelutason toteuttaminen edellyttää kehittyneempää liikennetarjontaa kuin pelkästään alueella pysähtyvällä junaliikenteellä voidaan tarjota. Seinäjoki Oulu rataosuudella liityntäliikenteen laatukäytäviksi esitetään yhteyksiä Oulainen Ylivieska, Pietarsaari Pännäinen, Lapua Seinäjoki ja Kauhajoki Seinäjoki. Raahen ja Kalajoen osalta laatukäytävien kehittämistä tutkitaan vielä seutukuntien joukkoliikennesuunnitelmissa. Laatukäytävien toteuttaminen luo edellytyksiä joukkoliikenteen kysynnän ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Laatukäytävien kehittäminen edellyttää eri osapuolten yhteistyötä ja sitoutumista hankkeeseen. Laatukäytävät toteutetaan tieverkolla ja katuverkolla Tiehallinnon, kuntien, lääninhallitusten sekä joukkoliikenneoperaattorien yhteistyönä. Myös joukkoliikenteen terminaalit sisällytetään liityntäliikenteen laatukäytäviin. Laatukäytävien pysäkit luokitellaan toimenpideohjelman lähtötiedoksi, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa niille pysäkeille, joiden käyttö on liityntäliikenteen kannalta merkittävää. Tärkeimmät pysäkit varustetaan katoksella ja valaistuksella. Tarpeen mukaan pysäkit varustetaan pyörätelineillä ja -katoksilla. Tärkeimmille pysäkeille järjestetään kevyen liikenteen yhteydet sekä saatto- ja noutoliikenteen vaatimat pysäköintitilat. Kaikille laatukäytävien pysäkeille järjestetään pysäkkikohtaiset aikataulut sekä kutsuohjatun liikenteen tilausohjeet ja hintatiedot. Liityntäyhteydet esitetään erikseen. Lisäksi

25 SEINÄJOKI OULU ratakäytävän kehittämisstrategia 25 Liityntäliikenteen laatukäytävät Järjestetään Raahesta/Raaheen liityntäyhteydet kaikille VIhannissa pysähtyville junille. Raahe Järjestetään Pietarsaaresta/ Pietarsaareen yhteys kaikille Pännäisissä pysähtyville junille. Tavoitteena on, että Oulainen tulevaisuudessa myös nopeita junia pysähtyy Ylivieska Pännäisissä. Pietarsaari Kannus Kokkola Pännäinen Oulu Ruukki Vihanti Järjestetään Oulaisista/ Oulaisiin yhteys arkisin kaikille niille aamu- ja päiväjunille, jotka eivät pysähdy Oulaisissa, sekä tärkeimmille ilta- ja viikonloppujunille. Seinäjoki Ilmajoki Kurikka Kauhajoki Härmä Kauhava Lapua Järjestetään Lapualta/Lapualle yhteys arkisin kaikille niille aamu- ja päiväjunille, jotka eivät pysähdy Lapualla, sekä tärkeimmille ilta- ja viikonloppujunille. Järjestetään Kauhajoelta/Kauhajoelle yhteys arkisin kaikille aamu- ja päiväjunille sekä tärkeimmille ilta- ja viikonloppujunille. Yhteydet palvelevat myös Kurikan ja Ilmajoen tarpeita. Kuva 7. Liityntäliikenteen laatukäytävät. pysäkeillä esitetään kaikkien liityntäasemalla pysähtyvien junien aikataulut, vaikka kaikille junille ei olisi järjestetty liityntäyhteyttä. Joukkoliikenteen terminaaleista tulee olla saatavissa vastaavat tiedot myös terminaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Laatukäytävien liityntävuorojen aikataulut sopeutetaan kulloinkin voimassa olevien junavuorojen aikatauluihin. Matkustajille taataan jatkoyhteydet myös poikkeustapauksissa eli liityntävuorot odottavat tarvittaessa myöhässä olevaa junaa tai korvaava liityntäyhteys järjestetään esimerkiksi taksilla. Korvaava yhteys järjestetään myös siinä tapauksessa, jos liityntäyhteys myöhästyy junavuorosta. Tarvittaessa matkustajalle korvataan myös liian lyhyestä liityntäajasta koituvat kustannukset, kuten junasta ostetun lipun palvelumaksu. Matkatavaroiden kuljettamisessa liityntävuoroissa sovelletaan samoja ehtoja kuin junaliikenteessä, mutta niistä ei peritä erillistä maksua. Liityntäliikenteen laatukäytävillä otetaan käyttöön yhteiskäyttöiset lippujärjestelmät mahdollisimman nopealla aikataululla.