350' seka yleinpäkai pat jaan ylitä solvii maksimi miunnassn cm ~y~yydoltä, Alernpaan pat Jaan saatiin salvii maksinii suun~iasoe

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "350' seka yleinpäkai pat jaan ylitä solvii maksimi miunnassn cm ~y~yydoltä, Alernpaan pat Jaan saatiin salvii maksinii suun~iasoe"

Kaarlo Jurkka
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Outo kunip!~ O y Malminetsintä Ty61k --- auoritt13 ja ty~v??niii -*,-.- Plaaps~riigoolo~is ten. tutkiniusmonttujsn kaivitmisen suoritti niv, RasiEa trakhonsikaivltrillaan. Tritlrimuksot teki a3.lekirjoittal-!een jofidol-la tyory1ima, johon kuuluivat kaiv0st;akniklco-o~~pilaat Seppo J euko Penninkil.arnpi (paikallisena ty6irjohta;iana) ja Markliu Alilo, tixtlcirous- apulainen Markku Hy-vSrinen askä ~eologian yliopps,liis 1Ieik.lci Nurminen, Kivinkiyt taidaxi oton 1-ohkareista si.ioritti tt1aln1inetsij5. Reino Iiuitunsn, Työ tátitiin v?il.isenii aikma* Tulosten. tnrknstslrra Palilca,is&en kartanon maille 1caivati.zt rnontut- ovat : 9 (~~ ; y=h83,20), 10 (~~6723~44; y=s83,43) ja 11 (x= ; y=~~8~.28), Montut 9 ja 1 1 ovat stratigraf ialtaan hyvin samanlaiset. Elaaiuios- profiilin alla nilirsa on nr 40 cm paksujnen vihert5v:ih harmaa moreenipat ja, Se sisiilt53 ruirsaasti hiekkaa ja sif ttia aek3. v:i.hsn kiviä, 1Iarvn t 1-ohkaroet ovat ke skit tynee t pintaan. Tanian niox*e; ani-- pat Jan alla tulee vastaan tkiysiri siitg poikkeava hariliaa, rwlcaslrivfr-l nen ja tiukkacm puristunut hiekkamoreeni, Sen kivet ovat hyvin torae v:iszrmäiefa. Monttu 11 : asa 011 vi.:hcsrtzvsn harnaan moreenipatjan w ia- osassa n, 20 cnt yalcuuinen, pitkzriomalncn silttilinssi, jolra k5.arti.is yhden suuren lohkareen grmpliri. Tasuki saattaa olla kysymyksessä,jalitikön plastlsari virtauksen synnyt; tstn5iz pal-nerakenteon rslikti, na. glas ioclynaa.riilnen t ii.vis t ymisralcen~is. Moiit tu 9 : s tz toht iin stiuni;;til~lasku alemmasta pat jacta 170 crn syvyydeltä sok3 ylommiis%ii pat jasta 80 cm ~y~yydoltä, Alernpaan pat Jaan saatiin salvii maksinii suun~iasoe 0 350' seka yleinpäkai pat jaan ylitä solvii maksimi miunnassn 260 Montusta 10 tehtiin vain yksi suuntauslaskii syvyydsltä 60 cm. Siin5 materiaali. on ruskehtavan harmaata, 3.öyhaa hietamoreenia, 0 Pitlc5nomaisten kivien ~uuntausrnaksimiksi saatiin 2!r0. I(yseir;essä montussa ka1lj.o tuli vastaan jo 80 cm syvyydess3. Moctuat. 11 saatiin tshtyii vain yksi s~~tauslasku 115 cm nyvyydclt5,

3 mikii edustaa I~az'inaan n~oree~~ipet ja11 ylzosaa. Sulir~taii.srr,a!csiri;:L7c~;:O saati in 290~. Al.ei~ipaa ei scauntauslaslc~ia vo.i ii tehda rilrieaall -,rocié:ntulor~ viioksi, ViliertSvZn harmaasta nioroenipnt jas ta ei siluntaus - laskua voitu tsl-ida kivien snslkein taydollisen puutttrtiij-sen +,iihcit>ri, Alemmcm riioreeni Imi; ja.n Icerroatanoen J55tilc5ri liike orr tapahiunc i, pohjoisl.uotoisastix - pohjoisesta suunnasta, JiiXtilckö on tallöi~t ollut paksu ja sen liika m:~ssiivista eilcti alustan topografia ole siihen iiiaj.nit tavarnnii.n pystynyt vaikutta.rnaan, Myöheniiiiiissii vnihcessa, kun vi.hert 5vSn harrtiaa nioreenip;r.t ja kerro:, tu ;, on jaatilclrö ollut ohut ja sen voj..r:;a nailclco. TiillEi~i. sen liil:ka:,:*ee:-b on huorriattavassa rniiärin vailcuttanut; alustana olovan 1call.icper:in topogrziia, T3ssS vaiheessa jaat iktin litts on t&ipahtu~xut 1 Skir~~aj u llhtissstii suunnasta. TS2i2n yleiseer~ suuntaan on kalli operatl Lc:po- graf ia aiheut taniat liuomatteviakin pailcallisia pof kl~cioeiiiji a. Morecnkn kullceutumismatl~auta ei voida tarkempja ~x-vioita esitttia, koska lcivilaskuja ei vie15 ole tehty. Harmaan iriclreenin rurisaakiviayys ja kivien ter:-ivssarmhic~yq-s viittn?,yl kuitenkin siihen, että kullceutumisn~atka olisi vain rnuutnmari kiftr-- mstrin 1.uolckaa (.: 5 km). Espoo 1974-,05-27 Vesa PsuranLcmi

4 Maapes2igeologbea tutlcinlus Somaro TyBn tarkoitus Ty6n tarkoitulcsena oli tutkia Msrivuoren liiyt3tntin Zn-Xohkarear mah- dollisfa kulkeufttlnissuuntia ja kulkeutumismatkaa. Ty8n. suoritus Tutkimusalu~el1e (3.5 x 1 lrm) kaivettiin yhteenss 1 1 kaivinkonemont- tua. Niidan kaivamisen suoritti mv. Jouko Rasila trakforikafvuril- laan. Listiksi tehtiin yksi lapiomont tu o janpankkaan, joata lohkara oli lijytynyt. Montuista tehtiin kaikkiaan 17 sucmtauslaslcua, otettiin 50 g~akemia2liata ntiytcttk ja 23 maalaj.hsytetty. KivilasEruaja varten keriittiln 100 kivs~/monttu tai moreenipatja rnuovlpusseihin, joita tuli yhteenss 16 kpl. 'I'yBaik?,la ty6'1yhmzi Tutkimu.kset suoritattiin valisan3 aikaria, Ty6t suori- tsttifn allekirjoittaneen Johdolla x-yhmtill3, johon kuuluivat knfvosteknikko-oppilaat Scppo Penninkilampi (paikalliasna ty6njohtajnns) ja Markk:u Alho, tutkirnusapulainen Markku Hyvarinen aek5 (gsologian ylioppil as Eleikki Numinen. Ma-lmine tai ja Rcino I(uitunen suorf t ti ktvin2iyt-toiden kerriun lcivilasku ja varteln. Tulostsn tsrkaatelua Tutkin~usaluaella kallioperan muodot ovat topogmfina m3sraavang telcij&&, Moreeni muodostaa ohuon peitteen kalliokolzoumian rj-nteill.3, Kohau~nien valirset altzat ovat paksujen savikesrosten peittgmiti, Alueella voidaan erotta~ k&ri moreenipatjaa. Ylempt on varilt8tin vihsrtsvan hamaata, crittaln vxhakivista seka sisklt3a runsaaati siltti# Ja skestn. TSmP moraenipa.t;ja on olaut (40-70 cm) ja ao

5 voidaan cssottaa vab monttaissa 2, 4, 8, 9,ja 11. Set antaa I2intisen - 13nsiluoteisen makailnin. Pailcallisssti esiintyy huomattaviakin poik- keamfa, mikg johtmae siit3; etts tsmzn morscn%patjan kesrostanut js itekk6 on ollut olxut, jolls%n kslliak~homat ova* ohjaille~t sen IAfketta, - ssa 2, 6 ja 7 ssiineyy barmaam moreanipaejta y.lzosissa luoteisempl maksimi. Se IEenee vain nuoremman jsatik8n lii1.cksen afisuktamaa osittaista uuda3lsansu~taust~. Harmaan rnorsenipo&jan runsaskfvisyys Ja kivien tar2ivassrmaiayys antaa ssllaiaen kuvan, etty kuljetusmatlca on mslko lyhyt (<g b). Xivilaskuja ei vie13 ole suoritettu. Tufkimuksot aihcuttaneeata sinkkilohlcareesta ai tiedetg, onko sa l6ytynyt ylemastii vslk alemmasta rnoreenipatjasta. TSten voivat tulla kysymykssen moleanmat kuljetussuunnat: lsntinan - lansiluoteinan Ja poh j oinen. I Espoo Vesa Peuranlerni

Samankaltaiset tiedostot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja