Miinukset: - tulipaloissa menehtyi 5 ihmistä - onnettomuuksien määrät kasvoivat - henkilöstörekrytointi pienemmille paloasemille oli vaikeaa

Transkriptio

1 Plussat: - talous jäi ylijäämäiseksi - talousvertailussa muihin pelastustoimen alueisiin selviydyttiin hyvin - kyettiin järjestämään lähes 1000 valistustilaisuutta maakunnassa Miinukset: - tulipaloissa menehtyi 5 ihmistä - onnettomuuksien määrät kasvoivat - henkilöstörekrytointi pienemmille paloasemille oli vaikeaa PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2005 Alla esitetty teksti on suppea katsaus vuoden 2005 toimintoihin ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Vuoden 2005 aikana pelastuslaitos hälytettiin sammutus-, pelastus- ja ensivastetehtäviin kertaa. Tehtäviä oli 335 enemmän kuin vuonna Sairaankuljetuksen tulosalueen viidessä tulosyksikössä suoritettiin hoitotoimenpiteet ja kuljetukset yhteensä tapauksessa. Sairaankuljetukset lisääntyivät kuljetuksella vuoteen 2004 verrattuna. Yksittäisissä rakennuspaloissa menehtyi viisi ja loukkaantui 25 henkilöä. Suurimmat tulipalot olivat Viitapuun tehdasrakennuksessa Viitasaarella heinäkuussa ja rivitalopalo Keuruulla syyskuussa. Joutsassa lokakuussa tapahtunut henkilöauton ja polttoainerekan yhteentörmäys aiheutti mittavat torjuntatoimet maahan valuneen polttoaineen poistamiseksi. Valistusta ja neuvontaa annettiin henkilölle. Asuinkiinteistöjen palotarkastuksia suoritettiin kappaletta, erityiskohteiden palotarkastuksia kappaletta ja väestösuojien tarkastuksia 152 kappaletta. Muiden kuin pelastustoimilain mukaisia tarkastuksia suoritettiin yhteensä kappaletta. Pelastussuunnitelmien laadintatilanne Keski-Suomessa oli toimintavuoden päättyessä sellainen, että 66,4 prosenttia ( kpl.) suunnitelmista oli laadittu. Koko maakunta käsittävä evakuointisuunnitelma valmistui kesällä ja myös pelastuslaitoksen poikkeusolojen muodostelmat uusittiin tavoitteiden mukaisesti. Koko Keski-Suomen pelastuslaitoksen tilinpäätös osoitti euron ylijäämää tilikaudelta Pelastuslaitoksen liikevaihto oli euroa. Vuoden 2005 pelastustoimen kuntien yhteisesti jaettavat kustannukset olivat euroa. Sairaankuljetuksen tulosalueen Keuruun ja Äänekosken tulosyksiköt tekivät positiivisen taloudellisen tuloksen. Tulos Jyväskylän, Pihtiputaan ja Viitasaaren tulosyksiköissä jäi alijäämäiseksi. Alijäämät korjataan vuoden 2006 aikana. Vuoden 2005 taloudellinen tulos antaa hyvän pohjan vuoden 2006 toiminnalle ja talouden hoitamiselle tavoitteiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen 11 toiminnallisesta tavoitteesta toteutui 7 täysimääräisesti. Palotarkastusten ja väestönsuojien tarkastusten suorittaminen sekä pelastussuunnitelmien laadinta tavoitteen mukaisesti 100 prosenttisesti ei onnistunut. Se on kuitenkin jatkossa edelleen tavoitteena, että ennalta ehkäisevään työhön on panostettava entistä paremmin. Kehittämistiimien työtä jatkettiin edellisen vuoden mallin perusteelta. Tiimien toimintakertomukset osoittavat, että onnettomuuksien, pelastustoiminnan, väestönsuojelun, ensihoidon ja tekniikan osalta tiimeissä tehtiin runsaasti kehittämistyötä, jonka perusteella toimintoja Keski-Suomessa voitiin kehittää ja yhdenmukaistaa. Suuri kiitos kaikille hyvän tuloksen tekijöille vuoden 2005 osalta. Markku Mensala pelastusjohtaja

2 Organisaatio ASIAKAS SUORITTAJAT Paloasema/päällikkö Paloasema/päällikkö KEHITTÄMISTIIMIT Paloasema/päällikkö Äänekosken toimialue Jyväskylän toimialue Saarijärven toimialue Jämsä-Keuruu Aluepalopäällikkö Konnevesi Pihtipudas Sumiainen Suolahti Viitasaari Äänekoski Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Leivonmä Kannonkos Jämsä ki ki Kyyjärvi Jämsänkos Luhanka Karstula Pylkönmäki ki Muurame Kinnula Saarijärvi Keuruu Petäjävesi Kivijärvi Kuhmoinen Toivakka Multia Uurainen Hankasalmi Jyväskylä Jyväsk.mlk. Joutsa Korpilahti Laukaa Hallinto-, talous- ja henkilöstösuunnittelu Pelastusjohtaja Paloasema/päällikkö Johtoryhmä Pelastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Pelastuslautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunnan jäsenmäärä on 12 ja se on muodostettu alueen eri seutukuntien edustajista. Pelastuslautakunta 2005 ; Jäsen Kunta Varajäsen Kunta Jorma Ahola, pj Jyrki Hollanti, I vpj Tuula Nieminen, II vpj Heini Utunen Seppo Niittonen Pirjo Käpylä Pertti Ratinen Erja Laaksonen Reijo Hamina Leo Houhala Marko Mielonen Marja Levänen Jyväskylä Pihtipudas Laukaa Jyväskylä Jyväskylän mlk Uurainen Muurame Jämsänkoski Joutsa Keuruu Saarijärvi Äänekoski Marja Kalho Jonna Leppänen Jorma Muhonen Veikko Haverinen Liisa Stenman- Kässi Ismo Salonen Eija Toiviainen Risto Salonen Kyösti Takkinen Aulikki Kallio Jarno Poikonen Kari Kiiskinen Laukaa Kinnula Jyväskylä Laukaa Uurainen Muurame Jyväskylä Jämsä Toivakka Multia Karstula Suolahti 2

3 Pirkko Selin Markku Mensala Helena Valkama Paula Airasto kh:n edustaja esittelijä sihteeri asiantuntija Pelastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja pykäliä kertyi 97. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Jyväskylässä. Kokouksista yksi pidettiin Saarijärvellä. Lautakunta käsitteli mm. seuraavia asioita; - Palvelutasopäätöksen käsittely - Viiden sairaankuljetusauton hankinta - Pelastuslaitoksen palveluhinnasto - Keski-Suomen järvipelastusyhdistysten sopimukset ja avustukset - Kolmen säiliöauton ja yhden sammutusauton hankinta Henkilöstö Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu kuntien pelastustoimien entisestä henkilöstöstä. Päätoimisia virkoja/toimia on yhteensä 215, joista täyttämättä ovat Vaajakosken paloaseman palotarkastajan ja esimiehen virat, Keuruun paloaseman palotarkastajan virka sekä Jämsän paloaseman palomestarin virka. Tilapäisesti täytettyinä ovat Joutsan paloaseman palomestarin virka sekä Kinnulan ja Kivijärven paloasemien palomiehen virat. Palkkaa saaneen päätoimisen henkilöstön lukumäärä oli 209 ( 218 v. 2004), joista tilapäistä henkilöstöä oli 26 (31). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 42,6 vuotta. Pelastuslaitoksessa on toiminut yhteistoimintaryhmä, johon on kuulunut Hannu Kouhia, Pertti Hänninen, Pertti Rossi, Veijo Koskinen, Juha Komaro 30.9.saakka ja Janne Eskola alkaen - Keski-Suomen evakuointisuunnitelman hyväksyminen - Kevyen ajoneuvokaluston hankinta - Vuoden 2006 talousarviokäsittely - Virkanimikemuutoksia - Pelastuslaitoksen vakuutukset - Jyväskylän paloaseman peruskorjaus - Koulutussopimus Keski-Suomen pelastusalan liiton kanssa - Vuoden 2006 autokalustoinvestoinnit - Keski-Suomen pelastuslaitoksen maksuosuudet Kunnille maksettavat vuokrat 2006 Pasi Pyykkinen, Timo Siekkinen, Pentti Karppinen sekä puheenjohtajana Markku Mensala ja sihteerinä Paula Airasto. Työterveyshuollon edustajana on toiminut Hilkka Aalto. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Toimintavuoden aikana vakinaisesta palveluksesta erosi viisi henkilöä, vanhuuseläkkeelle siirtyi kolme, varhennetulle vanhuuseläkkeelle yksi sekä työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Sivutoimisia pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 571 (498) ja VPK-henkilöstöä 448. Rekisteröityjä koulutuskertoja oli 187, joista henkilöstölle kertyi yhteensä 755 (829) päivää ja kustannuksia yhteensä (23 916) euroa. Poissaoloja aiheutui sairauslomien osalta yhteensä 2985 (2756) päivää, joista työtapaturmien aiheuttamia oli 106 (134) päivän poissaolo. Pohjolan toimittaman vahinkoluettelon mukaan vahinkoja oli yhteensä 29 kpl (6), joista suoritettiin korvauksia yhteensä euroa ( 443). 3

4 Pelastuslaitoksen sopimukset Pelastuslaitos yhdessä VPK-yhdistysten kanssa neuvotellut vuoden aikana uusista palokuntasopimuksista tarkoituksena saada ne voimaan vuoden 2006 alusta lukien. K-S pelastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan sopimukset Jyväskylän, Jämsän, Korpilahden, Laukaan, Konneveden ja Viitasaaren Järvipelastajien sekä Ala-Keiteleen urheilusukeltajien kanssa alkaen. Yhdistyksille maksettavien toimintaavustusten yhteismäärä vuodelle 2005 oli euroa. Pelastustoiminta Tulipalot ja liikenneonnettomuudet kasvussa, suuronnettomuuksilta vältyttiin Vuonna 2004 aloittaneen Keski-Suomen pelastuslaitoksen toinen toimintavuosi oli vilkas. Pelastusyksiköt hälytettiin vuonna 2005 yhteensä 4732 (4397) kertaa sammutus-, pelastus-, ensivaste-, vahingontorjunta- ja operatiivisiin tarkastustehtäviin. Tehtäviä oli 335 enemmän kuin vuonna Eniten lisääntyivät vahingontorjuntatehtävät, liikenneonnettomuudet ja maastopalot. Vilkkain kuukausi oli jälleen heinäkuu, jolloin hälytyksiä kirjattiin 595 kpl. Sairaankuljetuksia Jyväskylän, Äänekosken, Viitasaaren, Keuruun ja Pihtiputaan paloasemilta ajettiin (19 134) kpl. Tulipalojen määrä (659) kasvoi edellisvuodesta reilulla sadalla, mutta ne olivat vain n. 14 % kaikista operatiivisista tehtävistä. Rakennuspalot (214) ja ajoneuvopalot (125) pysyivät edellisvuosien tasolla, mutta maastopalot (169) ja muut tulipalot (jäteastiat ym. 151 kpl) lisääntyivät. Rakennuspaloissa (214) menehtyi viisi ja loukkaantui 25 henkilöä. Rakennuspaloista aiheutui n. 7,5 milj.!:n vahingot ja niistä 57 tapahtui omakotitaloissa, 12 rivitaloissa ja 29 kerrostaloissa. Teollisuuden rakennuksissa paloi 25 kertaa ja erillinen saunarakennus oli palon kohteena 24 kertaa. Rakennuspaloissa palo sai alkunsa ihmisen toiminnasta 99 kertaa ja koneen tai laitteen viasta 54 kertaa. Syttymissyynä oli riittämätön suojaetäisyys palavaan rakenteeseen (18), tulitikku tai tulentekoväline (17), savuke (13) ja sähkölaite (20). Kiukaasta ja savuhormista palo lähti kolme kertaa ja televisiosta, astianpesukoneesta, pyykinpesukoneesta kustakin kaksi kertaa. Nokipaloja oli maakunnan alueella vain 9 kpl. Uhkaavia tulipaloja ja onnettomuuksia Kertomusvuoden suurimmat tulipalot olivat Viitapuun tehdasrakennuksessa Viitasaarella heinäkuussa ollut teollisuuspalo ja Keuruulla palanut rivitalokiinteistö syyskuussa. Joutsassa lokakuussa tapahtunut henkilöauton ja polttoainerekan yhteentörmäys aiheutti mittavat torjuntatoimet maahan valuneen polttoaineen poistamiseksi. Liikenneonnettomuuksiin pelastuslaitoksen yksiköitä hälytettiin 504 kertaa ja niissä kuoli 27 ja loukkaantui yli 500 henkilöä. Ensivastetehtäviä kirjattiin 1337 kpl. (Ensivasteyksikkö on mikä tahansa pelastuslaitoksen ajoneuvo, jossa on hätätilapotilaan hoitoon tarvittava välineistö ja koulutettu miehistö). Tätä yksikköä käytetään tukemassa kiireellistä sairaankuljetusta. Kuiva kesä ja ihmisen huolimaton toiminta aiheutti 169 kpl (vuonna 2004: 84 kpl) metsä- ja maastopaloa. Myös muutama navakka tuulenpuuska aiheutti normaalia enemmän kaatuneiden puiden siirtämistä ja muita vahingontorjuntatehtäviä (515 kpl). Kiireisin vuorokausi oli 27.5, jolloin

5 voimakas tuuli aiheutti 75 eri tehtävää maakunnan paloasemille. Operatiivisen toiminnan vastapainoksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö oli mukana lähes tuhannessa koulutus- ja valistustilaisuudessa maakunnan päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Valistus- ja neuvontatyö antaa valmiuksia ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa ja pelastuslaitos uskoo valistuksen näkyvän pitkässä juoksussa onnettomuuksien vähentymisenä. Keski-Suomen pelastuslaitos Onnettomuustyypit 2004 (4397 kpl) Paloasemien hälytyslähdöt 2005 (4732 kpl) (ilman sairaankuljetuksia) Avunanto 5 % Vahingontorjunta 8 % Tarkastus 30 % Pelastus 45 % Sammutus 12 % 28 % 11 % 4 % 14 % 28 % 15 % Sammutus Pelastus Ensivaste Vahingontorjunta Tarkistus Avunanto Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivinen tilasto Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen kehittämishankkeen keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toteuttaminen perustehtävän mukaisesti voimavarojen käyttöä tehostamalla. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluu palotarkastustoiminta, rakennuslupakäsittelyt ja katselmukset, neuvonta- ja valistustyö, nuohouksen valvonta, pelastussuunnitelmien laadinnan valvonta ja räjähdysvaarallisten aineiden valvonta. Palotarkastuskohteet jaettiin viimevuoden tavoitteiden osalta kahteen tarkastuskohdetyyppiin, jotka olivat erityiskohteet sekä asuinrakennukset ja vastaavat kohteet. Tarkastettavia 5

6 erityiskohteita Keski-Suomessa oli 1787 kappaletta, joista tarkastettiin 1661 kohdetta eli 92,6 % kohteista. Asuinrakennuksia ja vastaavia kohteita oli tavoitteena tarkastaa 6300 kohdetta, joista tarkastettiin 4029 kpl eli 64,0 % kohteista. Erityiskohteet tarkastetaan vuosittain. Asuinrakennukset ja vastaavat kohteet kymmenen vuoden välein. Vapaa-ajan asunnot tarkastetaan vain pyydettäessä. Uudessa palvelutasopäätöksessä kohteiden tarkastusvälit on yhdenmukaistettu Keski-Suomessa. Lisäksi tehtiin muita tarkastuksia yhteensä 3428 kpl. Pelastusviranomainen antoi rakennusvalvontaviranomaiselle lausuntoja rakennuslupiin sekä antoi palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyviä neuvoja rakennussuunnittelijoille tarpeen mukaan. Pelastuslaitoksen tavoitteena oli antaa palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvää neuvontaa ja valistusta sekä koulutusta 10 %:lle Keski-Suomen väestöstä eli henkilölle. Valistusta ja neuvontaa sai henkilö eli noin 13,8 % Keski-Suomen väestöstä. Lisäksi neuvonta ja valistustyöhön kuuluu ohjeiden antaminen rakentamiseen liittyvissä asioissa kansalaisille. Pelastussuunnitelman laadintavelvollisia on Keski-Suomessa Pelastussuunnitelman laadintavelvollisuudesta säädetään pelastuslaissa ja asetuksessa pelastustoimesta. Vuoden 2005 loppuun mennessä pelastussuunnitelmia oli laadittu 3918 kohteeseen eli 66,4 %:iin laadintavelvollisista. Keski-Suomessa nuohouspalvelut hankitaan muulta palvelun tuottajalta piirinuohousjärjestelmää noudattaen. Pelastuslaitos on allekirjoittanut jokaisen piirinuohoojan kanssa nuohouspalvelusopimukset, joilla sovitaan nuohouksen järjestämisestä. Elokuussa otettiin käyttöön uusi nuohousyksikköhinta. Tavoitteena on, että yksikköhinta olisi yhdenmukainen koko Keski-Suomessa. Räjähdysvaarallisten aineiden valvontaan kuuluu ilotulitusvälineiden kauppaan ja käyttöön liittyvä valvonta, öljylämmityslaitosten tarkastukset, jakeluasemien valvonta jne. Näitä tarkastuksia tehtiin yhteensä 54 kpl. Väestönsuojelu Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista sekä pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista poikkeusoloissa ja niihin varautumista. Keski-Suomea koskeva evakuointisuunnitelma valmistui aikataulun mukaisesti ja lähetettiin lääninhallitukseen toukokuun lopussa, pelastuslautakunta hyväksyi suunnitelman kesäkuun (28.6.) kokouksessa. Evakuointisuunnitelmasta tiedotettiin kuntien johtoryhmille: mm. Hankasalmi, Jyväskylä, Joutsa, Laukaa, Uurainen. Tulostavoitteen mukaisesti suunniteltiin Keski-Suomen pelastuslaitoksen poikkeusolojen pelastusmuodostelmat. Väestönsuojelu sisältyi osana pelastuslaitoksen toteuttamaan neuvontaan ja valistukseen. Tehtiin alustavia valmisteluja vuoden 2006 valmiusharjoituksen osalta. 6

7 Ensihoito ja sairaankuljetus Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa terveysviranomaisten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja Jyväskylän, Äänekosken, Suolahden, Sumiaisten, Keuruun, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueilla. Lisäksi pelastuslaitos tai sopimuspalokunnat tarjoavat ensivastepalveluja lähes jokaisen Keski- Suomen kunnan alueella. Pelastuslaitoksen ensihoidon ja sairaankuljetuksen tukena toimii lääkäriyksikkö (Pelastushelikopteri Ilmari). Ilmari kuuluu kiinteänä osana Keski- Suomen ensihoitojärjestelmään. Ilmarin tehtävänä on tuoda korkeariskisten potilaiden luo lääkäritasoinen ensihoito. Vaikka Ilmarin lääkäri ei olisi potilaan luona, voivat sairaankuljetusyksiköt aina tarvittaessa konsultoida lääkäriä 24 tuntia vuorokaudessa. Ensihoitojärjestelmä Keski-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetuksen toiminta-alueella ensihoito- ja sairaankuljetustoiminnan perustaksi on luotu ns. moniportainen ensihoitojärjestelmä. Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin tarkoituksenmukaisin apu. Portaan eritasot lähtevät perinteisestä sairaankuljetuksesta ulottuen aina pitkälle vietyyn laadukkaaseen lääkkeelliseen ensihoitoon. Hätäkeskus Apua tarvitsevalle ensihoitojärjestelmän ensimmäinen linkki on hätäkeskus (Keski- Suomen hätäkeskus). Hätäpuhelun aikana saatujen tietojen perusteella hälytyspäivystäjä tekee riskiarvion, jonka mukaisesti hälytetään tarvittavat eritasoiset ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköt. Ensivasteyksiköt Ensivasteyksikkö on siihen erityisesti varustettu ja koulutettu yksikkö joka ensimmäisenä tavoittaa potilaan. Ensivasteyksikkö pystyy potilaan tilan ensiarvioon, hätäensiapuun sekä äkillisen sydänpysähdyksen ensihoidon aloittamiseen. Ensivasteyksiköitä hälytettiin hoitotilanteisiin kertaa vuonna Perustason sairaankuljetusyksiköt Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan potilaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone. Pelastuslaitoksella toimii valmiudessa 11 perustason sairaankuljetusyksikköä, joilla on perustason lisäksi rajoitettuja hoitotason valmiuksia. Perustasoisissa sairaankuljetusyksiköissä toimivat pelastuslaitoksen palomiessairaankuljettajat sekä terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneet perustason sairaankuljettajat. Hoitotason sairaankuljetusyksiköt Hoitotason sairaankuljetuksella tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. Pelastuslaitoksella on kaksi välittömässä hälytysvalmiudessa olevaa hoitotason yksikköä. Hoitotasoisen sairaankuljetusyksikön henkilöstöllä on pelastusalan tutkinnon lisäksi terveydenhuollon ammattitutkinto sekä täydennyskoulutusta. Ensihoitojärjestelmän ohjeistus ja valvonta Ensihoitojärjestelmää ohjeistaa ja valvoo kuntien ja kaupunkien terveystoimen nimeämät ensihoidon vastuulääkärit yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin kanssa. 7

8 Kehittäminen Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatioon perustettu ensihoitotiimi vastaa ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen toiminnan laadun arvioinnista ja palvelujen kehittämisestä. Vuoden 2005 aikana toteutettiin Keski- Suomessa laaja ensivastetoiminnan tason tutkimus. Tutkimuksen perusteella laaditaan suunnitelma ensivastetoiminnan kehittämiseksi. Pelastuslaitos kehitti sairaankuljetuksen raportointia, laskutusta ja tilastointia hankkimalla uuden saku-ohjelman, joka otettiin kuluneen vuoden aikana käyttöön kaikissa sairaankuljetusta ja ensihoitoa tuottavissa toimipisteissä. Lisäksi kuluneen toimintavuoden aikana uusittiin viisi sairasautoa, jotka varustettiin nykyaikaisin hoitovälinein. Sairasautojen hankinta toteutettiin leasing-rahoituksella. Kuljetusmäärät Keski-Suomen pelastuslaitos suoritti vuonna 2005 sairaankuljetuksia seuraavasti: Jyväskylä v Äänekoski Keuruu Viitasaari Pihtipudas Yhteensä Kuljetusmäärä lisääntyi vuoteen 2004 verrattuna 6,78%. Pelastuslaitoksen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen SUORITE Tavoite Toteutuma Tavoite Toteutuma Erityiskohteiden palotarkastus (kaikki tarkastettavat) ,6 % ,2 % Asuinrakennusten palotarkastus (tarkastetaan 10 % kokonaismäärästä vuosittain) Muut tarkastukset Pelastussuunnitelmien laatiminen (kokonaismäärä 5897) Sammutus- ja pelastustehtävät ,0 % % 70 % 3918 kpl kokonaismäärästä 66,4 % arvio ,1 % ,5 % % 60% kokonaismäärästä % 3056 kpl 3056

9 Ensivastetehtävät Väestönsuojien tarkastukset (suojat tarkastetaan 10 vuoden välein) Sairaankuljetustehtävät (Jyväskylä, Keuruu, Pihtipudas, Viitasaari ja Äänekoski) yhteensä arvio ,5 % arvio 84,4 % ,3 % arvio l 232 arvio 120 % % Kehittäminen Pelastuslaitoksen toimintojen kehittäminen ja yhteensovittaminen toteutetaan tiimien avulla. Kehittämistoimintaa varten on perustettu kuusi tiimiä, jotka ovat onnettomuuksien ehkäisytiimi, pelastustoiminnan tiimi, väestönsuojelutiimi, ensihoitotiimi, tekniikkatiimi ja johdon tiimi. Tavoitteena on tiimien avulla luoda Keski-Suomen pelastuslaitokselle sellainen systemaattinen toimintaprosessien kehittämisjärjestelmä, jonka avulla se pystyy tekemään päätöksiä palvelujen samansisältöisestä ja tasapuolisesta tuottamisesta maakunnassa. Helmikuussa tiimien puheenjohtajat ja johtoryhmä sopivat tiimien keskeisimmistä tavoitteista. Kaikille tiimeille annettiin tavoitteeksi toteuttaa omalta osaltaan palvelutasopäätöstä. Onnettomuuksien ehkäisytiimin jäseninä olivat palopäälliköt Panu Nurmivaara (puheenjohtaja), Pertti Loivamaa, Mikael Monthan ja Markku Mantere ja johtava palotarkastaja Jouni Nurminen sekä aluepalopäällikkö Pertti Hänninen. Tiimi kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: erityis- ja kolmivuotiskohteiden määrittely ja niiden määrän selvittäminen, palontutkintakokeilun käynnistäminen, metsämaan muokkaustöiden paloturvallisuusohje sekä TST-ohje turvallisuusselvityskohteille. Pelastustoiminnan tiimin jäseninä olivat palopäälliköt Risto Helminen (puheenjohtaja), Tapio Viitanen, Mika Huuskola, Ari Halminen, palomestari Markku Kinnunen ja VPK:n edustajana Matti Soutua sekä aluepalopäällikkö Pertti Rossi. Tiimi kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: ensivastetoiminnan nykytilan kartoitus (projekti/hirvi), JVT-ohje ja sopimus (projekti/hongisto) sekä operatiivinen ensitiedottamisohje, I-riskialueen saavutettavuuskartoitus ja Neste-Rallin toimintavalmiusjärjestelyt, lisäksi tiimillä on paljon hyviä asioita valmisteilla ja valmiina kunhan niiden käyttöönotosta vain saataisiin päätöksiä aikaiseksi. Väestönsuojelutiimin jäseninä olivat valmiuspäällikkö Tatu Kervinen (puheenjohtaja) ja palopäälliköt Matti Palosaari, Hannu Purimo, Veikko Rantala, Raimo Lyytinen, Henri Vänni (Reijo Oikari) sekä aluepalopäällikkö Tauno Penttinen. Tiimi kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: evakuointisuunnitelman laatiminen, poikkeusolojen pelastusmuodostelmien suunnittelu ( päävastuun kantoi Tatu Kervinen) sekä yhteistyö kuntien kanssa varautumisessa Ensihoitotiimin jäseninä olivat sairaankuljetusesimies Risto Ylönen (puheenjohtaja), palomies-sairaankuljettaja Jouni Kujala, sairaankuljettaja Ilpo Sneck, sairaankuljetusmestari Lauri Kainulainen 9

10 (palomies-sairaankuljettaja Tero Vuorela), paloesimies Jari Leppänen (palomiessairaankuljettaja Jarmo Arpieinen) sekä aluepalopäällikkö Hannu Kouhia. Lisäksi tiimissä on vieraillut useita varahenkilöitä ja ensivastetoiminnan edustajia. Tiimi kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: viiden sairasauton hankinnan valmistelu, asiakastyytyväisyyskysely Jyväskylässä, sairaankuljetusohjelman käyttöönotto ja Sairaankuljettajan ammattitutkinnon käynnistyminen Viitasarella. Tekniikkatiimin jäseninä olivat palopäälliköt Kauko Hakkarainen (puheenjohtaja), Jorma Kautto, Ari Jurvanen, kalustoinsinööri Petteri Tuomi, Talous Keski-Suomen pelastuslaitos pysyi toiminnassaan talousarviossa eikä loppuvuodesta anottua euron lisätalousarviota tarvinnut käyttää. Koko laitoksen tulot olivat euroa, josta ylijäämää jäi euroa. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudesta eurosta jäi euroa ylijäämä seuraavalle vuodelle. Muita tuloja kertyi euroa budjetoitua enemmän. Pelastustoimen toimintamenot olivat euroa, nousua edelliseen vuoteen 5,7%. Palkkojen harmonisointi toteutettiin alkaen ja osittain tämän seurauksena henkilöstömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 7,9%, eurolla. Erityisesti nousua kertyi tuntipalkkoihin ja erilliskorvauksiin, joissa tehtävien määrän kasvu vaikuttaa yhdessä palkkaperusteiden muutoksen kanssa. Palvelujen ostot pysyivät viime vuoden tasolla ja alittuivat 1,8%, eurolla. Aineissa ja tarvikkeissa oli vastaavasti kasvua 6,8%, euroa. Avustuksia myönnettiin järvipelastusyhdistyksille euroa. palomies Kalevi Rekonen ja VPK:n edustajana Anssi Mäkinen sekä aluepalopäällikkö Tauno Penttinen. Lisäksi tiimi on hyödyntänyt toiminnassaan useita asiantuntijoita. Tiimi kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: hankinta- /kierrätysesitys ajoneuvokalustosta, palotarkastusohjelman käyttöönotto ja ajoneuvokalustohankintojen hankinnan valmistelu. Johdon tiimi ei varsinaisesti kokoontunut erikseen. Tiimien tekemät esitykset käsiteltiin pelastuslaitoksen johtoryhmässä. Johtoryhmä toimi johdon tiiminä. Johtoryhmä sopi yhdessä tiimien kanssa tiimien tavoitteista. investointien valmistuminen siirtyi vuodelle Pelastuslaitoksen rahoituslaskelmassa kassavarat pysyivät koko vuoden ajan plussan puolella. Kaupungilta saatiin sisäistä korkotuloa euroa, josta pelastustoimen osuus oli euroa. Kuntien maksuosuudet määräytyivät vuonna 2005 niin, että 80% maksuosuudesta lasketaan kuntien vuosien pelastustoimen keskimääräisten kustannusten perusteella ja asukasluvun perusteella 20%. Vuosittain asukaslukupohjan osuus lisääntyy 20%, kunnes vuonna 2009 maksuosuudet määräytyvät täysin asukaslukupohjaisesti. Sairaankuljetuksen toimintayksiköistä Jyväskylä, Pihtipudas ja Viitasaari olivat alijäämäisiä. Edellisen vuoden ylijäämä huomioon ottaen Pihtipudas on vielä ylijäämäinen. Äänekoskelle jää alijäämää, kun edellinen vuosi otetaan huomioon. Pelastustoimen poistot jäivät euroa arvioitua pienemmäksi, koska tilikauden 10

11 Talouslukuja Pelastuslaitos Talousarvio Tilinpäätös Muutos 1000! Myyntitulot Toimintamenot Poistot Korot 20 (tuotot)17 37 Tilikauden ylijäämä Sairaankuljetus Talousarvio Tilinpäätös Muutos 1000! Myyntitulot Toimintamenot Poistot Korot 0 (tuotot)3 3 Tilikauden alijäämä Kalusto Pelastuslautakunta teki päätökset 3 säiliöauton, 1 sammutusauton, 1 johtoauton ja 6 miehistöauton hankinnasta. Säiliöautot tulevat Jyväskylään, Karstulaan ja Äänekoskelle. Sammutusauto hankitaan Jämsänkoskelle, johtoauto Viitaseudulle, miehistöautot Uuraisille, Toivakkaan, Laukaaseen, Petäjävedelle, Joutsaan ja Äänekoskelle. Tilikauden nettoinvestoinnit olivat euroa. Investointien bruttoarvo oli euroa, valtionavustus euroa ja käyttöomaisuuden myyntitulot euroa. Investointien bruttoarvoon sisältyy palotarkastusohjelmasta kertyneitä kustannuksia euroa. Ohjelma saadaan tuotantokäyttöön kevään 2006 aikana. Kaluston poistot olivat euroa. Perussopimuksen mukaisesti investoidaan poistojen määrällä. Sairaankuljetuksen toimipisteisiin hankittiin ambulanssit leasing-rahoituksella. 5 ambulanssin veroton hankinta-arvo oli euroa. Tilat Keski-Suomen pelastuslaitos vuokraa toimitilansa kunnilta. Paloasemia on 51. Kunnilta vuokrattua tilaa on m2 ja ulkopuolisilta vuokrattua m2. Tilikauden aikana tuli vuokrauksen piiriin lisätilaa Toivakan ja Kyyjärven kunnilta sekä Äänekosken VPK:lta yhteensä 557,5 m2 Vuokraperusteena oli poisto ja vuoden 2003 käyttökustannukset. Kiinteistökustannuksia, vuokria ja siivousta, maksettiin euroa. Edellisen vuoden vastaavat kustannukset olivat euroa eli nousua tuli 1.6%. Kunnille kiinteistökustannuksista palautui euroa eli 97,7% kiinteistökustannusten kokonaismäärästä. 11

12 Taloushallinto Taloushallintoa on hoidettu vakinaisella henkilökunnalla sekä ostopalveluna. Taloushallinnon palveluja on hankittu Jyväskylän kaupungilta, Hankasalmen, Muuramen ja Toivakan kunnista. Sopimuspalokuntien palkanlaskenta siirtyi kokonaan pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos on alkaen ollut Jyväskylän kaupungin talous- ja hankintapalvelukeskuksen asiakkaana. Kaikissa sairaankuljetustoimipisteissä otettiin käyttöön Novo Meridian Oy:n laskutus- ja raportointiohjelma. Tietohallinto Keski-Suomen pelastuslaitoksen tietohallintopalvelut hankitaan Jyväskylän kaupungin tietohallinnosta. Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena pelastuslaitos saa kaupungin käytössä olevien ohjelmistojen lisenssien käyttöoikeudet ilman erillistä korvausta. Kaikki paloasemat toimivat Elisa Oy:n toimittamassa Jyväskylän kaupungin alueverkossa. Vuoden aikana aloitettiin WM-datan toimittamien palotarkastusohjelman ja uuden sairaankuljetuksen tietojärjestelmän käyttö. Lisäksi tehtiin pelastuslaitoksen puhelinjärjestelmään muutoksia tavoitteena henkilöstön parempi tavoitettavuus. ATK:n käyttökustannuksia, palveluita, laitteita ja vuokria kertyi tilikauden aikana euroa, euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. 12

13 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖSVERTAILU Pelastustoimi TP/TA 2005 TP2005/TP2004 TP 2004 TA 2005 TP 2005 muutos-eur muutos-% muutos-eur muutos-% Tulot Myyntitulo kunnilta ,0 Muut tulot , ,7 Tulot yhteensä , ,5 Menot 0 Palkat , ,7 Sos.kulut , ,2 Henkilöstökorvaukset , ,7 Henkilöstökulut , ,9 Palvelujen ostot , ,8 Aineet ja tarvikkeet , ,8 Avustukset , ,4 Vuokrat , ,6 Muut kulut , ,8 Toimintakulut , ,7 Poistot , ,2 Toimintakul.ja poistot , ,0 Korkokulut Korkotuotot ,2 0 Netto

14 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS TP 2005 TULOSALUEITTAIN Pelastustoimi Jyväskylä Keuruu Pihtipudas Viitasaari Äänekoski TP 2005 osuus-% TA 2005 Muutos-eur Muutos-% Sairaankuljetus Sairaankuljetus Sairaankuljetus Sairaankuljetus Sairaankuljetus Yhteensä Yhteensä TA/TP Tulot Myyntitulo kunnilta , , , , ,10 85, , ,10 0,4 Avustukset kela , , , , , ,39 9, , ,39 17,8 Muut tulot , , , , , , ,99 5, , ,01-26,2 Tulot , , , , , , ,48 100, , ,52 0,0 Menot Palkat , , , , , , ,85 55, , ,85 2,8 Sos.kulut , , , , , , ,81 17, , ,81 7,7 Henk.korvaukset , ,52-61, , , , ,43-0, ,00 Henkilöstökulut , , , , , , ,23 72, , ,66 3,5 Asiakaspalveluostot ,52 0,00 0,00 0,00 0, , ,75 7, , ,75 23,1 Palvelujen ostot , , , , , , ,63 7, , ,37-11,6 Aineet ja tarvikkeet , , , , , , ,67 5, , ,67 9,2 Avustukset ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, , ,00-43,7 Vuokrat , , , , , , ,83 7, , ,17-23,2 Muut kulut , ,40 248,67 310,99 26, , ,43 0, , ,43 22,6 Toimintakulut , , , , , , ,54 100, , ,54 0,7 Poistot , , , , ,00 0, , , ,53-16,4 Toimintakulut ja poistot , , , , , , , , ,99-0,1 Netto , , , , , , ,47 0, ,47 Sisäiset korkotulot , ,21 578,95 404,13 327,03 948, ,69 0, ,69 Muut korkotulot 0,00 32,13 14,37 10,03 8,12 23,54 88,19 0,00 88,19 Vuoden 2005 netto , , , , , , ,35 0, ,35 Vuoden , , , , , , ,63 yli-/alijäämä Netto yhteensä , , , , , , ,98 yli-/alijäämä

15 LIITE 1 Pela asia 25 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,04 Liiketoiminnan muut tuotot , ,39 Tuet ja avustukset 3 109, ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,92 Palvelujen ostot , , , ,10 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,85 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,58 Muut henkilösivukulut , , , ,11 Poistot ja arvonalenemiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,50 Liiketoiminnan muut kulut , ,94 Liikeylijäämä(- alijäämä) , ,22 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,85 Tilikauden ylijäämä , ,63

16 LIITE 2 Pela asia 25 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot ,55 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,10 Muut saamiset , ,42 Siirtosaamiset , , , ,87 Rahat ja pankkisaamiset , ,39 VASTAAVAA , ,29 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä 2 942,63 Tilikauden ylijäämä , , ,63 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöiltä , ,18 Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä , ,75 Ostovelat , ,08 Muut velat , ,24

17 Siirtovelat , , , ,48 VASTATTAVAA , ,29

18 LIITE 3 Pela asia 25 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä , ,22 Poistot ja arvonalentumiset , ,50 Rahoitustuotot ja -kulut , ,85 Muut tulorahoituksen korjauserät , , , ,39 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,64 Rahoitusosuudet , ,00 Myyntitulot , , , ,05 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,66 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys ,91 Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,54 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , ,19 Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta , ,87 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,86 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , ,05 Kassavarojen muutos , ,39 Kassavarat , ,39 Kassavarat ,39 0,00

19 Kassavarojen muutos , ,39

20 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS LIITE Pela asia 25 INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Hankittu ,39 Valtionosuus ,00 Lisäykset ,39 Poisto -33,84 Yhteensä ,55 Aineelliset hyödykkeet Autot Hankittu kunnilta ,68 Hankittu , ,61 Valtion avustukset , ,00 Myyty kalustoa , ,87 Lisäykset , ,74 Poisto , ,66 Yhteensä , ,91 ATK-laitteet Hankittu tilikauden aikana , ,13 Valtionosuus ,00 0,00 Lisäykset , ,13 Poisto -6, ,50 Yhteensä , ,76 Muut koneet ja laitteet Hankittu kunnilta ,97 Hankittu ,35 Lisäykset ,35 Poisto , ,47 Yhteensä , ,17 Hankittu kunnilta ,65 0,00 Hankittu tilikauden aikana , ,48 Myyty kalustoa , ,87 Avustukset valtiolta , ,00 Tilikauden poistot , ,47 Tilikauden netto , ,86 Yhteensä , ,17 Tietokoneohjelmat ,55 Koneet ja laitteet , ,62 Yhteensä , ,17