PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2004

Transkriptio

1 Liite asia 32 / pel PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2004 Keski-Suomen maakunnan kaikkien 30 kunnan valtuustot hyväksyivät vuoden 2002 loppuun mennessä saman vuoden aikana kuntien yhteistyönä laaditun Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen. Vuoden 2003 aikana pelastuslautakunta ja pelastusjohtaja valmistelivat Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnan aloittamiseen liittyviä moninaisia asioita. Yhteinen toiminta käynnistettiin Pelastuslaitoksen hallinnosta ja päätöksenteosta vastaa pelastuslautakunta, joka koostuu laitoksen aloitushetken mukaisesta Keski-Suomen seutukuntien edustajista. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja lähimpinä alaisinaan neljän toimialueen aluepalopäälliköt ja hallinto- ja talouspäällikkö. Linjaorganisaatiossa varsinaisesta toiminnasta vastaavat paloasemien päälliköt. Toiminta Vuoden 2004 toiminnan tavoitteena oli selviytyä pelastustoimen palvelutehtävistä vähintään samantasoisesti kuin mitä tulokset olivat yhteensä vuonna 2003 kuntakohtaisessa toiminnassa. Toiminta käynnistyi ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Sammutus-, pelastus-, ensivaste- ja sairaankuljetustehtävissä autettiin ihmisiä kertaa. Eritasoisia viranomaistarkastuksia suoritettiin noin kappaletta. Valistusta ja neuvontaa annettiin yli 10 prosentille Keski-Suomen väestöstä ja pelastussuunnitelmien laadinnassa avustettiin laadintavelvollisia niin. että vuoden 2004 lopussa suunnitelmia oli valmiina 3772 kappaletta. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin kohtuullisen hyvin verrattuna vuoteen Ainoastaan asuinrakennusten palotarkastusten määrä jäi alle tavoitetason. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueella sattui toimintavuoden aikana useita suuria tulipaloja ja vakavien liikenneonnettomuuksia. Tuhoisin onnettomuus tapahtui Konginkankaalla, jolloin 23 henkilöä menehtyi yöllisessä bussionnettomuudessa. Tulipaloissa kuoli 3 henkilöä, vastaava luku oli edellisvuonna 11 henkilöä. Talous Koko pelastuslaitoksen liikevaihto sairaankuljetus mukaan lukien oli euroa. Vuoden 2004 pelastustoimen kuntien yhteisesti jaettavat kustannukset olivat euroa. Pelastustoimen kustannukset euroa/asukas oli toimintavuonna 49 euroa. Lukema on saatujen taloustietojen mukaan maan alhaisimpia. Verrattuna vuoteen 2003, jolloin toiminta oli vielä kuntakohtaista, kustannukset eivät ole nousseet. Kehittäminen Keski-Suomessa kuten muuallakin maassamme on kysymys pelastustoimen kehittämishankkeesta. Visiomme Turvallinen Keski-Suomi, onnettomuusriskinsä hallitseva maakunta mukaisesti tavoitteemme on kehittää pelastustoimen peruspalveluja koko maakunnan riskit huomioiden. Yhtenä strategisena tavoitteena on, että Keski-Suomen pelastuslaitos kykenee vuonna 2006 saavuttamaan ja osoittamaan kuntien pelastustoimien yhteen liittämisestä aikaansaatavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt sekä asiakkaille että sopijakunnille.

2 Kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi pelastuslaitos perusti onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan, väestönsuojelun, ensihoidon ja tekniikan kehittämistiimit. Tiimien työskentely alkoi vauhdikkaasti. Kaikilla osa-alueilla syntyi runsaasti asioita, joilla voitiin pelastuslaitoksen palveluja yhdenmukaistaa ja kehittää Keski-Suomessa. Tiimien toimintakertomukset osoittavat, että laitoksen henkilöstöllä on aito halu kehittää osaamistaan ja siten toimillaan parantaa pelastustoimen tasoa Keski-Suomessa. Kiitos Kiitän lämpimästi pelastuslaitoksen vakinaista ja vapaaehtoista henkilöstöä hyvästä toiminnallisesta, taloudellisesta ja tulevaisuutta kehittävästä tuloksesta vuodelta Tavoitteena vuodelle 2005 on saavuttaa vieläkin paremmat tulokset kuin vuonna Olemme oikealla tiellä. Markku Mensala pelastusjohtaja Organisaatio ASIAKAS SUORITTAJAT Paloasema/päällikkö Paloasema/päällikkö KEHITTÄMISTIIMIT Paloasema/päällikkö Aluepalopäällikkö Konnevesi Pihtipudas Sumiainen Suolahti Viitasaari Äänekoski Hankasalmi Jyväsk.mlk. Joutsa Korpilahti Laukaa Hallinto-, talous- ja henkilöstösuunnittelu Äänekosken toimialue n toimialue Saarijärven toimialue Jämsä-Keuruu toimi- Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Leivonmäkkoski Kyyjärvi Jämsän- Kannon- Jämsä Luhanka Karstula Pylkönmäki koski Muurame Kinnula Saarijärvi Keuruu Petäjävesi Kivijärvi Kuhmoinen Toivakka Multia Uurainen Pelastusjohtaja Paloasema/päällikkö Johtoryhmä Pelastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Pelastuslautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunnan jäsenmäärä on 12 ja se on muodostettu alueen eri seutukuntien edustajista. 2

3 Pelastuslautakunta 2004 ; Jäsen Seutukunta Varajäsen Seutukunta Ahola Jorma, pj Haapanen Olli, I vpj Erja Laaksonen, II vpj Pirkko Selin Aimo Asikainen Pirjo Käpylä Eero Porkkala Tuula Nieminen Reijo Hamina Marko Mielonen Jyrki Hollanti Marja Levänen Keuruu Jämsä Kaakkoinen Keski-Suomi Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Ulla Lauttamus Aulikki Kallio Risto Salonen Aimo Leminen Liisa Stenman-Kässi Ismo Salonen Eija Toiviainen Jorma Muhonen Kyösti Takkinen Teijo Peltonen Pirjo Grönholm- Paananen Kari Kiiskinen Keuruu Jämsä Kaakkoinen Keski-Suomi Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Markku Mensala Helena Valkama Paula Airasto esittelijä sihteeri asiantuntija Henkilöstö Pelastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja pykäliä kertyi 114. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti ssä, mutta myös alueen muissa kunnissa kokoonnuttiin. Lisäksi tehtiin tutustumismatka Pohjois-Savon pelastuslaitokseen ja Pelastusopistoon Kuopiossa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu kuntien pelastustoimien entisestä henkilöstöstä joka siirtyi n kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Päätoimisia virkoja/toimia on yhteensä 215, joista vuoden lopussa oli täyttämättä 5 virkaa. Palkkaa saaneen päätoimisen henkilöstön lukumäärä oli 218, joista tilapäistä henkilöstöä oli 31. Pelastuslaitoksessa on toiminut yhteistoimintaryhmä, johon on kuulunut Hannu Kouhia, Pertti Hänninen, Pertti Rossi, Veijo Koskinen, Juha Komaro, Pasi Pyykkinen, Timo Siekkinen, Pentti Karppinen sekä puheenjohtajana Markku Mensala ja sihteerinä Paula Airasto. Työterveyshuollon edustajana on toiminut Hilkka Aalto. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Toimintavuoden aikana vakinaisesta palveluksesta erosi neljä henkilöä ja eläkkeelle siirtyi kolme. Sivutoimisia pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 492 ja VPKhenkilöstöä n Tilastoituja koulutuspäiviä henkilöstölle kertyi yhteensä 830 päivää. 3

4 Poissaoloja aiheutui sairauslomien osalta yhteensä 2891 päivää, joista työtapaturmien aiheuttamia oli 134 päivän poissaolo. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 42,6 vuotta. Valtakunnalliseksi vuoden palomieheksi valittiin Äänekosken paloaseman palomestari Markku Kinnunen ja Äänekosken ja Konginkankaan VPK:t nimitettiin vuoden sopimuspalokunniksi. Pelastuslaitoksen sopimukset Pelastuslain ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntien kanssa tehdyt pelastustoimeen liittyvät sopimukset siirtyivät Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Kuntien ja sopimuspalokuntien väliset palokuntasopimukset siirtyivät alkaen Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksella on 26 vapaaehtoisen palokunnan tai tehdaspalokunnan kanssa sopimus. Näissä palokunnissa toimii noin 470 henkilöä. Nuohouksen järjestäminen ja nuohoussopimukset siirtyivät kunnilta pelastuslaitokselle. Sopimuksia on 34 piirinuohoojan kanssa. Kuntien palolaitosten ja terveyskeskusten väliset ensivastesopimukset siirtyivät pelastuslaitokselle. n, Keuruun, Pihtiputaan, Viitasaaren ja Äänekosken sairaankuljetussopimukset siirtyivät entisin ehdoin Keski-Suomen pelastuslaitoksen hoidettaviksi. Yhteistoimintasopimuksella vakinainen ja puolivakinainen henkilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtymävaiheessa 113 vakinaista virkaa ja 473 puolivakinaista työntekijää siirtyi pelastuslaitokselle n kaupungin palvelukseen. Pelastustoiminta Rakennuspalot vähenivät, liikenneonnettomuudet ja ensivastetehtävät lisääntyivät Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli vilkas. Pelastusyksiköt hälytettiin vuonna 2004 yhteensä 4397 kertaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja tarkastustehtäviin. Sairaankuljetuksia ajettiin kpl. Sairaankuljetus sisältyy pelastustoimen tehtäviin Keuruun, Pihtiputaan, Viitasaaren, Äänekosken ja n paloasemilla. Tulipaloja oli yhteensä 531 kpl. ja rakennuspaloissa (207) menehtyi kolme henkilöä. Rakennuspaloista aiheutui n. 6,5 milj. :n vahingot ja niistä 57 tapahtui omakotitaloissa ja 27 kerrostaloissa. Teollisuushallissa paloi 17 kertaa ja erillinen saunarakennus oli palon kohteena 16 kertaa. Palo sai alkunsa ihmisen toiminnasta 233 kertaa ja koneen tai laitteen viasta 158 kertaa. Syttymissyynä oli 4

5 useimmin tulitikku (58) ja sähkölaite (53). Tulipalon syy jäi selvittämättä 20 %:sta tulipaloista. Uhkaavia onnettomuuksia ja tulipaloja Kertomusvuoden pahin turma oli maaliskuussa Äänekosken Konginkankaalla tapahtunut bussionnettomuus, jossa kuoli 23 ja loukkaantui 15 henkilöä. Vaajakoskella lokakuussa tapahtunut henkilöauton ja polttoainerekan yhteentörmäys aiheutti mittavat torjuntatoimet maahan valuneen polttoaineen poistamiseksi. Liikenneonnettomuuksiin pelastuslaitoksen yksiköitä hälytettiin 421 kertaa ja ensivastetehtäviin 1335 kertaa. Pelastustehtäviä oli yhteensä 1977 kpl. Sateisen kesän kiireisin vuorokausi oli 28.7, jolloin erittäin voimakas ja pitkään jatkunut sade aiheutti maakunnan alueella noin 30 vahingontorjuntatehtävää. Koko vuonna vahingontorjuntatehtäviä oli 342 kpl. Tehdasrakennuksen palo toukokuussa Toivakassa, maanmittauslaitoksen yhtenäisarkiston kattopalo ssä ja tulipalo Kyyjärven sahalla joulukuussa olivat uhkaavimpia tulipaloja. Tulipalojen määrä väheni osin sateisen kesän johdosta edellisvuodesta sadalla ja tulipalot olivat 12 % pelastustoiminnan tehtävistä. Alkusammutus sammutti tulipalon 120 kertaa. Keski-Suomen pelastuslaitos Onnettomuustyypit 2004 (4397 kpl) Avunanto 5 % Vahingontorjunta 8 % Tarkastus 30 % Sammutus 12 % Pelastus 45 % Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen kehittämishankkeen keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toteuttaminen perustehtävän mukaisesti voimavarojen käyttöä tehostamalla. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluu palotarkastustoiminta, rakennuslupakäsittelyt ja katselmukset, neuvonta- ja valistustyö, nuohouksen valvonta, pelastussuunnitelmien laadinnan valvonta ja räjähdysvaarallisten aineiden valvonta. Palotarkastuskohteet jaettiin viimevuoden tavoitteiden osalta kahteen tarkastuskohdetyyppiin, jotka olivat erityiskohteet ja asuinrakennukset ja vastaavat kohteet. Tarkastettavia erityiskohteita Keski-Suomessa oli 1998 kappaletta, joista tarkastettiin 1862 kohdetta eli 93 % kohteista. Asuinrakennuksia ja vastaavia 5

6 kohteita oli tavoitteena tarkastaa 9657 kohdetta, joista tarkastettiin 4879 kpl eli 50,5 % kohteista. Erityiskohteet tarkastetaan vuosittain ja muiden kohteiden tarkastusväli vaihteli kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Uudessa palvelutasopäätöksessä kohteiden tarkastusvälit on yhdenmukaistettu Keski-Suomessa. Lisäksi tehtiin muita tarkastuksia yhteensä 4001 kpl. (katso taulukko) Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tehtiin yhteistyötä tarpeen mukaan vanhoja käytäntöjä noudattaen. Pelastuslaitoksen tavoitteena oli antaa palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvää neuvontaa ja valistusta sekä koulutusta 10 %:lle Keski-Suomen väestöstä eli henkilölle. Valistusta ja neuvontaa sai henkilö eli noin 11 % Keski- Suomen väestöstä. Lisäksi neuvonta ja valistustyöhön kuuluu ohjeiden antaminen rakentamiseen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelman laadintavelvollisia on Keski-Suomessa noin 5900 kpl. Pelastussuunnitelman laadintavelvollisuudesta säädetään pelastuslaissa ja asetuksessa pelastustoimesta. Vuoden 2004 loppuun mennessä pelastussuunnitelmia oli laadittu 3772:een kohteeseen eli noin 64 %:iin laadintavelvollisista. Keski-Suomessa nuohouspalvelut hankitaan muulta palvelun tuottajalta piirinuohousjärjestelmää noudattaen. Pelastuslaitos on allekirjoittanut jokaisen piirinuohoojan kanssa nuohouspalvelusopimukset, joilla sovitaan nuohouksen järjestämisestä. Viime vuoden aikana nuohoojien kanssa sovittiin otettavaksi käyttöön uudet nuohoustyöohjeet ja siihen liittyvät nuohousyksikköjen määräytymisperusteet. Samalla ryhdyttiin myöskin yhdenmukaistamaan nuohousyksikön hintaa. Tavoitteena on, että yksikköhinnat olisivat yhdenmukaisia vuonna Räjähdysvaarallisten aineiden valvontaan kuuluu ilotulitusvälineiden kauppaan ja käyttöön liittyvä valvonta, öljylämmityslaitosten tarkastukset, jakeluasemien valvonta jne. Näitä tarkastuksia tehtiin yhteensä 61 kpl. Väestönsuojelu Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista sekä pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista poikkeusoloissa ja niihin varautumista. Alueellisen pelastustoimen aloitettua syntyi uusi tilanne väestönsuojelun ja varautumisen osalta. Kunnat ovat entistä itsenäisemmässä asemassa tiettyjen tehtävien hoitamisessa, esimerkiksi valmiussuunnittelu ja johtokeskusjärjestelyt. Tämän vuoksi yhteistyön merkitys kuntien ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen välillä korostuu. Väestönsuojelussa selvitettiin alueellisen pelastustoimen ja kuntien tehtäviä muuttuneessa tilanteessa. Koko Keski-Suomea koskeva evakuointisuunnittelu valmiussuunnittelun osana käynnistettiin. Yhteyshenkilöt molempien osalta nimettiin. Väestönsuojia tarkastettiin toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Neuvottiin ja opastettiin pelastussuunnitelmien väestönsuojelua koskeva osuuden huomioon ottamisessa. Pelastuslaitoksen valistustilaisuuksiin sisältyi useasti poikkeusoloihin liittyviä asioita. Myös erillisiä koulutus- ja valistustilaisuuksia pidettiin eri kohderyhmille. 6

7 Ensihoito ja sairaankuljetus Ensihoitojärjestelmä Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa terveysviranomaisten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja n, Äänekosken, Suolahden, Sumiaisten, Keuruun, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueilla. Lisäksi pelastuslaitos tai sopimuspalokunnat tarjoavat ensivastepalveluja lähes jokaisen Keski-Suomen kunnan alueella. Pelastuslaitoksen ensihoidon ja sairaankuljetuksen tukena toimii lääkäriyksikkö (Pelastushelikopteri Ilmari). Ilmari kuuluu kiinteänä osana Keski-Suomen ensihoitojärjestelmään. Ilmarin tehtävänä on tuoda korkeariskisten potilaiden luo lääkäritasoinen ensihoito. Vaikka Ilmarin lääkäri ei olisi potilaan luona, voivat sairaankuljetusyksiköt aina tarvittaessa konsultoida lääkäriä 24 tuntia vuorokaudessa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetuksen toiminta-alueella ensihoitoja sairaankuljetustoiminnan perustaksi on luotu ns. moniportainen ensihoitojärjestelmä. Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin tarkoituksenmukaisin apu. Portaan eritasot lähtevät perinteisestä sairaankuljetuksesta ulottuen aina pitkälle vietyyn laadukkaaseen lääkkeelliseen ensihoitoon. Hätäkeskus Apua tarvitsevalle ensihoitojärjestelmän ensimmäinen linkki on hätäkeskus (Keski-Suomen hätäkeskus). Hätäpuhelun aikana saatujen tietojen perusteella hälytyspäivystäjä tekee riskiarvion, jonka mukaisesti hälytetään tarvittavat eritasoiset ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköt. Ensivasteyksiköt Ensivasteyksikkö on siihen erityisesti varustettu ja koulutettu yksikkö joka ensimmäisenä tavoittaa potilaan. Ensivasteyksikkö pystyy potilaan tilan ensiarvioon, hätäensiapuun sekä äkillisen sydänpysähdyksen ensihoidon aloittamiseen. Ensivasteyksiköitä hälytettiin hoitotilanteisiin kertaa vuonna Perustason sairaankuljetusyksiköt Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan potilaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone. Pelastuslaitoksella toimii valmiudessa 11 perustason sairaankuljetusyksikköä, joilla on perustason lisäksi rajoitettuja hoitotason valmiuksia. Perustasoisissa sairaankuljetusyksiköissä toimivat pelastuslaitoksen palomiessairaankuljettajat sekä terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneet perustason sairaankuljettajat. Hoitotason sairaankuljetusyksiköt Hoitotason sairaankuljetuksella tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. 7

8 Pelastuslaitoksella on kaksi välittömässä hälytysvalmiudessa olevaa hoitotason yksikköä. Hoitotasoisen sairaankuljetusyksikön henkilöstöllä on pelastusalan tutkinnon lisäksi terveydenhuollon ammattitutkinto sekä täydennyskoulutusta. Ensihoitojärjestelmän ohjeistus ja valvonta Ensihoitojärjestelmää ohjeistaa ja valvoo kuntien ja kaupunkien terveystoimen nimeämät ensihoidon vastuulääkärit yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Henkilöstö Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatioon perustettu ensihoitotiimi vastaa ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen toiminnan laadun arvioinnista ja palvelujen kehittämisestä. Pelastuslaitoksen ensihoito- ja sairaankuljetustoimintoja tuottaa 100 päätoimista viran- tai toimenhaltijaa. Päätoimisista sairaankuljettajista 52:lla on suoritettuna mahdollisen pelastajatutkinnon lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto. Kuljetusmäärät Keski-Suomen pelastuslaitos suoritti vuonna 2004 sairaankuljetuksia seuraavasti: kpl Äänekoski kpl Keuruu kpl Viitasaari kpl Pihtipudas kpl Yhteensä kpl Lisäksi pelastuslaitoksen eri toimipisteistä suoritettiin ensivastetehtävää. Pelastuslaitoksen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suorite Tavoite Toteutuma Kerran vuoteen suoritettavat 1998 kpl kpl. palotarkastukset/ (kaikki 93,20 % erityiskohteet tarkastettava) Asuinkiinteistöjen ja tarkastetaan 10 % kpl. vastaavien palotarkastukset vuosittain (9657) 50,5% Muut tarkastukset 4001 kpl 4001 kpl 100 % 8

9 Valistus ja neuvonta väestöstä 10% ( ) henk. 108,20 % Pelastussuunnitelmien kpl kpl laatiminen tehtynä vuoden 64,00 % 2004 loppuun Väestönsuojien 10 vuoden välein 232 kpl. tarkastaminen 192 kpl 120,00 % Suojien määrä 1921 kpl. Sammutus, - pelastus ja kpl kpl. ensivastetehtävät 100,00 % Sairaankuljetustehtävät Yhteensä kpl kpl. Tk- sopimusten 100,00 % mukaisesti kpl Keuruu Pihtipudas Viitasaari Äänekoski Kehittäminen Pelastuslaitoksen toimintojen kehittäminen päätettiin toteuttaa tiimien avulla. Kehittämistoimintaa varten perustettiin kuusi tiimiä, jotka ovat onnettomuuksien ehkäisytiimi, pelastustoiminnan tiimi, väestönsuojelutiimi, ensihoitotiimi, tekniikkatiimi ja johdon tiimi. Tavoitteena on tiimien avulla luoda Keski-Suomen pelastuslaitokselle sellainen systemaattinen toimintaprosessien kehittämisjärjestelmä, jonka avulla se pystyy tekemään päätöksiä palvelujen samansisältöisestä ja tasapuolisesta tuottamisesta maakunnassa. Tiimien toiminta käynnistettiin hankkimalla n yliopistolta ulkopuolinen kouluttaja kertomaan tiimityöskentelystä ja sen käynnistämisestä. Kesäkuussa kävi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pia Vähäsalo kertomassa kokemuksiaan oman laitoksensa tiimitoiminnasta. Muuten tiimivalmennus on tapahtunut pelastuslaitoksen omin voimin. Kaikkien tiimien tärkeimpänä tavoitteena oli tukea palvelutasopäätöksen valmistelua. Onnettomuuksien ehkäisy tiimin jäseninä olivat palopäälliköt Panu Nurmivaara ja Pertti Loivamaa, apulaispalopäällikkö Mikael Monthan, johtava palotarkastaja 9

10 Jouni Nurminen ja palomestari Markku Mantere sekä aluepalopäällikkö Pertti Hänninen. Tiimi kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: palvelutasopäätökseen liittyvien asioiden valmistelu, palotarkastuspöytäkirja, neuvonta- ja valistussuunnitelma, palonsyyntutkintajärjestelmän kehittäminen, turvallisuusselvitysohje ja ohje yleisötapahtumien pelastussuunnitelmasta. Lisäksi tiimi valmisteli lukuisia muita ohjeita ja menettelytapoja käyttöön otettavaksi. Pelastustoiminnan tiimin jäseninä olivat palopäälliköt Risto Helminen, Tapio Viitanen, Mika Huuskola, Ari Halminen, palomestari Markku Kinnunen ja VPK:n edustajana Matti Soutua sekä aluepalopäällikkö Pertti Rossi. Tiimi kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: palvelutasopäätökseen liittyvien asioiden valmistelu, paloasemien hälytysvasteet, johtamisjärjestelmän kehittely, onnettomuustyyppien etupainotteiset hälytysvasteet, ensivasteprojektin valmistelu. Väestönsuojelutiimin jäseninä olivat valmiuspäällikkö Tatu Kervinen ja palopäälliköt Matti Palosaari, Hannu Purimo, Veikko Rantala, Raimo Lyytinen, Henri Vänni sekä aluepalopäällikkö Tauno Penttinen. Tiimi kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: palvelutasopäätökseen liittyvien asioiden valmistelu, evakuointisuunnitelman valmistelu, kuntien ja pelastuslaitoksen välisen yhteyshenkilöjärjestelmän luominen, kuntien ja pelastuslaitoksen välisen yhteistyön selkeyttämisen valmistelu. Ensihoitotiimin jäseninä olivat sairaankuljetusesimies Risto Ylönen, sairaankuljetusmestari Lauri Kainulainen, palomies-sairaankuljettaja Jouni Kujala, paloesimies Jari Leppänen sairaankuljettaja Ilpo Sneck, palomies Sami Halmesaari ja VPK:n edustajana Petri Vaunuveräjä sekä aluepalopäällikkö Hannu Kouhia. Lisäksi tiimissä on vieraillut useita varahenkilöitä. Tiimi kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: palvelutasopäätökseen liittyvien asioiden valmistelu, ambulanssihankintojen valmistelu ja toteuttaminen, sairaankuljetusohjelmiston hankinta ja käyttöönoton aloittaminen, sairaankuljettajien koulutuksen valmistelu ja toteuttaminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tekniikkatiimin jäseninä olivat palopäälliköt Kauko Hakkarainen, Jorma Kautto, Ari Jurvanen, kalustoinsinööri Petteri Tuomi, palotarkastaja Ville Hirvonen, elokuusta alkaen palomies Kalevi Rekonen ja VPK:n edustajana Anssi Mäkinen sekä aluepalopäällikkö Tauno Penttinen. Lisäksi tiimi on hyödyntänyt toiminnassaan useita asiantuntijoita. Tiimi kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Tiimin tärkeimpiä tuotoksia olivat mm: palvelutasopäätökseen liittyvien asioiden valmistelu, ajoneuvohankintojen valmistelu, henkilökohtaisten suojavälineiden hankinnan valmistelu, ajoneuvojen kuntokartoitus ja sen pohjalta tehty hankinta-aikataulun laadinta. Johdon tiimi ei varsinaisesti kokoontunut erikseen. Tiimien tekemät esitykset käsiteltiin pelastuslaitoksen johtoryhmässä. Johtoryhmä toimi johdon tiiminä. Johtoryhmä sopi yhdessä tiimien kanssa tiimien tavoitteista. Talous Keski-Suomen pelastuslaitos pysyi toiminnassaan talousarviossa eikä kunnille tarvinnut lähettää lisälaskua. Talousarvio oli laadittu kuntien antamien tietojen perusteella. Vuonna 2003 kuntien pelastustoimen toimintamenot olivat 10

11 euroa, poistot euroa ja muut tuotot euroa. Muut tulot sisälsivät kuntien välisiä pelastustoimen laskutuksia, työllisyyskorvauksia, tilavuokria, ym. ns. sekalaisia tuloja, joita alueellisessa pelastuslaitoksessa ei enää kerry. Vuoden 2003 pelastustoimen nettokustannukset ovat tämän perusteella 12.8 milj. euroa. Vuoden 2004 nettokustannukset, 13,08 milj. euroa, osoittavat, että kustannukset eivät todellisuudessa nousseet edellisestä vuodesta. Lisäkustannuksena pelastustoimelle tuli Virve- käyttömaksut, euroa. Talousarvion ja tilinpäätöksen välisessä vertailussa on suuria eroja menoerien sisällä. Nämä erot ovat suurelta osin selitettävissä erilaisella kirjauskäytännöllä. Suurin vaihtelu esiintyy henkilöstömenojen ja ostopalvelujen arvioissa. Monet kunnat ovat aikaisemmin kirjanneet VPK-palkat henkilöstömenoihin. Pelastuslaitos käsitteli VPK-palkat ostopalveluissa. Tarvikehankinnoissa näyttää tulleen säästöä. Joillakin kunnilla on tarvikkeiden ryhmään kirjattu myös kiinteistöjen kustannuksia. Poistot jäivät arvioitua pienemmäksi, koska investoinnit tapahtuivat loppuvuodesta ja kaksi sammutusautoa valmistui vasta vuoden 2005 alussa. Tuloissa jäätiin talousarviosta. Tuloihin sisältyi talousarviossa kuntien välisiä laskutuksia, vuokratuottoja yms. tuloja, joita alueellisessa järjestelmässä ei kerry. Avustuksia maksettiin pelastushelikopteri Ilmarille euroa ja 6 järvipelastusseuralle yhteensä euroa. Korkotuottoa euroa saatiin n kaupungilta. Kuntien maksuosuudet jaettiin vuonna 2004 kuntien vuosien pelastustoimen keskimääräisten kustannusten perusteella. Vuonna 2005 maksuosuudesta 80% määräytyy vuosien keskimääräisten kustannusten pohjalta ja asukasluvun perusteella 20%. Vuosittain asukaslukupohjaan perustuvaa maksuosuutta lisätään 20%. Vuodesta 2009 maksuosuus määräytyy kokonaan asukasluvun mukaan. Sairaankuljetuksen toimintayksiköistä Äänekoski ja Viitasaari olivat alijäämäisiä. Viitasaaren osalta tuloissa esiintynyt virhe ( e) huomattiin niin myöhäisessä vaiheessa, että sitä ei enää korjattu tilinpäätökseen. Sairaankuljetusyksiköiden talousarvioissa ei oltu varauduttu pelastuslaitoksen hallinnosta ja kaupungin keskushallinnosta tuleviin kustannuksiin. Pelastuslaitos Talousarvio Tilinpäätös Muutos 1000 Myyntitulot Toimintamenot Poistot Korot 22 (tuotot)12 34 Tilikauden ylijäämä

12 Sairaankuljetus Talousarvio Tilinpäätös Muutos 1000 Myyntitulot Toimintamenot Poistot Korot 0 (tuotot)3 3 Tilikauden ylijäämä Kalusto Perussopimuksen mukaisesti palotoimen kalusto hankittiin kunnista pelastuslaitokselle tasearvosta korottomalla lainalla. Kaluston hankinta, 3.2 milj. euroa, maksetaan kunnille takaisin viidessä vuodessa. Tilikauden aikana hankittiin 6 uutta johto/tarkastus/miehistöautoa: n maalaiskuntaan 1, än 2, Äänekoskelle 1, Saarijärvelle 1 ja Keuruulle 1. Sammutusautoja hankittiin 3: Suolahdelle, Keuruulle ja Joutsaan. Autojen valmistuminen viivästyi niin, että Keuruun ja Joutsan autot otettiin käyttöön vasta tammikuussa Tilikauden kalustoinvestoinnit olivat euroa, johon saatiin euroa valtionavustusta. Kaluston poistot olivat euroa. Perussopimuksen mukaisesti investoidaan poistojen määrällä. Tekniikkatiimillä on keskeinen sija kalustohankintojen suunnittelussa. Tiimi on tehnyt kaluston kuntokartoituksen sekä uusimis- ja kierrätyssuunnitelman tuleville vuosille. Tilat Keski-Suomen pelastuslaitos vuokraa toimitilansa kunnilta. Paloasemia on 51. Kunnilta vuokrattua tilaa on m2 ja ulkopuolisilta vuokrattua m2. Tilavuokria maksettiin euroa. Taloushallinto Taloushallintoa on hoidettu vakinaisella henkilökunnalla sekä lisäksi hankittu ostopalveluja. Pelastustoimen palveluksessa ollut kokopäiväinen toimistohenkilökunta siirtyi Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelukseen. Toimistohenkilökuntaa siirtyi 12

13 Keuruulla 1, Pihtiputaalla 1, Äänekoskella 2 ja ssä 3 henkilöä. Lisäksi laitokseen perustettiin uutena hallinto- ja talouspäällikön virka. Taloushallinnon palveluja on hankittu n kaupungilta, Hankasalmen, Korpilahden, Muuramen ja Toivakan kunnista. Sopimuspalokuntien palkanlaskenta, lukuun ottamatta n maalaiskunnan ja Äänekosken VPK:t, hoidettiin kuntien toimesta. Tietohallinto Keski-Suomen pelastuslaitoksen tietohallintopalvelut hankitaan n kaupungin tietohallinnosta. n kaupungin liikelaitoksena pelastuslaitos saa kaupungin käytössä olevien ohjelmistojen lisenssien käyttöoikeudet ilman erilliskorvausta. Vuoden 2004 aikana alueen kaikki paloasemat saatiin n kaupungin alueverkkoon. Verkkoratkaisun toimitti Kestel Oy, jonka kanssa tietoliikenteen hoitamisesta on kolmivuotinen sopimus. Suurimpana yksittäisenä hankintana tilattiin vuoden 2004 lopussa WM-data Novo Oyj:ltä euron hintainen palotarkastusohjelma. Tämä investointi sisältyy atk-järjestelmien kehittämiseen, johon on myönnetty valtionavustusta euroa. ATK:n käyttökustannuksia kertyi tilikauden aikana euroa. 13