VUOSIKERTOMUS 2006 PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2006

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2006 Plussat: + ensivastetoimintaa kyettiin kehittämään koko maakunnan alueella + sopimuspalokuntien sopimukset saatiin harmonisoitua + suuret valistus- ja neuvontamäärät + kuntien valmiussuunnittelussa edettiin + pelastuslaitos palkittiin valtakunnallisesti opetusalan turvallisuustyön johdosta Miinukset: - tulipalojen ennätyksellinen määrä - I-riskialueiden saavutettavuudessa ongelmia - palotarkastusten osalta ei saavutettu tavoitetta - pelastustoimen talousarvio ylittyi - henkilöstön rekrytoinnissa ongelmia kasvukeskusten ulkopuolella PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2006 Alla esitettävä teksti on tiivistelmä vuoden 2006 toiminnasta ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2006 aikana pelastuslaitos hälytettiin sammutus-, pelastus- ja ensivastetehtäviin 5452 kertaa. Tehtäviä oli 720 enemmän kuin vuonna Sairaankuljetuksen tulosalueen viidessä tulosyksikössä suoritettiin hoitotoimenpiteet ja kuljetukset yhteensä tapauksessa. Sairaankuljetukset lisääntyivät kuljetuksella vuoteen 2005 verrattuna. Lämmin ja kuuma kesä sekä muutamat rajut myrskyt olivat pääsyy hälytystehtävien kasvulle. Suurin nousu tapahtui maastopaloissa, joita oli 394 kappaletta. Vuonna 2005 maastopaloja oli 165 kpl. Rakennuspaloja sammutettiin 267 kertaa ja niissä menehtyi neljä henkilöä, joka lukema on pitkän ajan palokuolemien keskiarvo Keski- Suomessa. Valistusta ja neuvontaa annettiin henkilölle. Asuinkiinteistöjen palotarkastuksia suoritettiin kappaletta, kolmivuotiskohteiden tarkastuksia 396 kappaletta, erityiskohteiden palotarkastuksia kappaletta ja väestösuojien tarkastuksia 182 kappaletta. Muiden kuin pelastustoimilain mukaisia tarkastuksia suoritettiin yhteensä kappaletta. Pelastussuunnitelmien laadintatilanne Keski-Suomessa oli toimintavuoden päättyessä sellainen, että 76,2 prosenttia ( kpl ) suunnitelmista oli tehty. Keski-Suomen kuntien valmiussuunnitelmien päivittämisessä pelastuslaitos oli tiiviisti mukana. Kuntien ja pelastuslaitoksen kaksipäiväinen valmiusharjoitus toteutettiin loppuvuodesta marraskuussa. Koko Keski-Suomen pelastuslaitoksen tilinpäätös osoitti euron alijäämää tilikaudelta Pelastustoimen alijäämä oli euroa ja sairaankuljetuksen ylijäämä euroa. Pelastuslaitoksen liikevaihto oli euroa. Vuonna 2006 laskutettiin Keski-Suomen kuntia pelastustoimen tehtävien hoitamisen johdosta yhteensä eurolla. Sairaankuljetuksen tulosalueella Keuruun, Viitasaaren ja Äänekosken tulosyksiköt tekivät positiivisen taloudellisen tuloksen. Tulos Jyväskylän ja Pihtiputaan tulosyksiköissä jäi alijäämäiseksi. Pelastuslaitos neuvotteli kaikkien sopimuspalokuntien kanssa uusista palokuntaso- 1

2 pimuksista. Uudet, yhtenäiset sopimukset allekirjoitettiin 17 sopimuspalokunnan kanssa Sopimukset tulivat voimaan takautuvasti alkaen. Yksi sopimuspalokunta (VPK) ei suostunut uuteen sopimukseen. Palokunnan kanssa tehtiin määräaikainen sopimus saakka. Pelastuslaitoksen organisaatiota uudistettiin. Äänekosken ja Saarijärven toimialueet yhdistettiin pohjoiseksi toimialueeksi ja Jyväskylän sekä Jämsä/Keuruun toimialueet eteläiseksi toimialueeksi. Aluepalopäälliköiden määrä pieneni neljästä kahteen. Samalla aluepalopäälliköille määrättiin pelastuslaitoksen eri toimialojen johtajuus. Pelastuslaitoksen ensivastetoiminta päätettiin kunnille maksulliseksi alkaen. Kiitos pelastuslaitoksen henkilöstölle ja vapaaehtoiselle väelle vuoden 2006 tuloksesta. Markku Mensala Pelastusjohtaja *** ORGANISAATIO Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatiota uudistettiin vuoden 2006 aikana. Äänekosken ja Saarijärven toimialueet yhdistettiin pohjoiseksi toimialueeksi ja vastaavan aluepalopäällikön tehtäviin lisättiin pelastustoiminnan ja sairaankuljetuksen toimialajohtajuus. Myös Jyväskylän ja Jämsä-Keuruun toimialueet yhdistettiin eteläiseksi toimialueeksi ja aluepalopäällikön tehtäviin liitettiin onnettomuuksien ehkäisyn ja väestönsuojelun toimialajohtajuus. Päätoimialueiden kehittämisen avuksi perustettiin onnettomuuksien ehkäisyn, väestönsuojelun, pelastustoiminnan, sairaankuljetuksen, koulutuksen ja tekniikan tiimit, jotka aloittivat uudella kokoonpanolla vuoden lopussa. Uudistusta perusteltiin toiminnallisuudella ja kustannusten säästöillä. 2

3 PELASTUSLAUTAKUNTA Keski-Suomen pelastuslautakunnan jäsenmäärä on 12 ja se on muodostettu alueen eri seutukuntien edustajista. Pelastuslautakunta 2006 ; Jäsen Kunta Varajäsen Kunta Jorma Ahola, pj Jyrki Hollanti, I vpj Tuula Nieminen, II vpj Heini Utunen Seppo Niittonen Pirjo Käpylä Pertti Ratinen Erja Laaksonen Reijo Hamina Leo Houhala Marko Mielonen Marja Levänen Jyväskylä Pihtipudas Laukaa Jyväskylä Jyväskylän mlk Uurainen Muurame Jämsänkoski Joutsa Keuruu Saarijärvi Äänekoski Marja Kalho Jonna Leppänen Jorma Muhonen Veikko Haverinen Liisa Stenman- Kässi Ismo Salonen Eija Toiviainen Risto Salonen Kyösti Takkinen Aulikki Kallio Jarno Poikonen Kari Kiiskinen Laukaa Kinnula Jyväskylä Laukaa Uurainen Muurame Jyväskylä Jämsä Toivakka Multia Karstula Suolahti Pirkko Selin Markku Mensala Helena Valkama Paula Airasto Risto Helminen Hannu Kouhia kh:n edustaja esittelijä sihteeri asiantuntija asiantuntija (1.9. alkaen) asiantuntija (1.9. alkaen) Pelastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja pykäliä kertyi 108. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Jyväskylässä. Lautakunta käsitteli mm. seuraavia asioita; - Pelastustoimen toimialueiden yhdistäminen - Pelastuslaitoksen tilinpäätös vuodelta Jälkivahinkotöitä koskeva sopimus K-S pelastuslaitoksen ja vakuutusyhtiöiden välillä - Sopimuspalokuntien VPK-sopimukset - Päätös Keuruun ensimmäisen riskialueen muuttamisesta toiseksi riskialueeksi - Nuohousyksikön hinnan tarkistaminen - Keski-Suomen Järvipelastusyhdistysten avustukset vuonna Eteläisen ja pohjoisen toimialueen aluepalopäälliköiden valinta - Säiliöauton hankinta - Kahden aluepalopäällikön viran lopettaminen, kahden palopäällikön viran perustaminen sekä virkoihin liittyvät virkanimitykset - Vuoden 2007 talousarviokäsittely - Aluepalopäälliköiden tehtäväkuvaukset - Koulutussopimus vuodelle 2006 K-S pelastusalan liiton kanssa - Vaajakosken paloaseman miehittäminen vakinaisella henkilöstöllä - Ensivastetoiminnan laskuttaminen - K-S pelastuslaitoksen kuntien maksuosuudet - Kunnille maksettavat vuokra Ilotulitteiden käytön rajoittaminen Jyväskylän kaupungin alueella 3

4 HENKILÖSTÖ Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu kuntien pelastustoimien entisestä henkilöstöstä. Päätoimisia virkoja/toimia on yhteensä 214, joista täyttämättä ovat Vaajakosken paloaseman palotarkastajan ja esimiehen virat, Keuruun paloaseman palotarkastajan virka sekä Jämsän paloaseman palomestarin virka. Tilapäisesti täytettyinä ovat Joutsan paloaseman palomestarin virka sekä Kinnulan ja Kivijärven paloasemien palomiehen virat. Palkkaa saaneen päätoimisen henkilöstön lukumäärä oli 212 ( 209 v. 2006), joista tilapäistä henkilöstöä oli 11 (26). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 44,1 vuotta. Pelastuslaitoksen johtoryhmän muodostavat pelastusjohtaja, hallinto- ja talouspäällikkö, aluepalopäälliköt sekä 1 vakinaisen henkilökunnan ja 1 VPK:n edustaja. Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmän vahvuus on Yhteistoimintaryhmään on kuulunut Hannu Kouhia, Pertti Hänninen (31.8. saakka), Pertti Rossi (31.8.saakka), Risto Helminen (1.9. alkaen), Mikael Monthan (1.9. alkaen), Veijo Koskinen, Janne Eskola, Timo Korhonen, Timo Siekkinen, Pentti Karppinen sekä puheenjohtajana Markku Mensala ja sihteerinä Paula Airasto. Työterveyshuollon edustajana on toiminut Hilkka Aalto. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Toimintavuoden aikana vakinaisesta palveluksesta erosi yksi ja vanhuuseläkkeelle siirtyi myös yksi henkilö, Sivutoimisia pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 600 (571) ja VPK-henkilöstöä 428 (448). Poissaoloja aiheutui sairauslomien osalta yhteensä 2270 (2985) päivää, joista työtapaturmien aiheuttamia oli 32 (106) päivän poissaolo. Pohjolan toimittaman vahinkoluettelon mukaan vahinkoja oli yhteensä 22 kpl (29), joista suoritettiin korvauksia yhteensä euroa ( ). *** PELASTUSLAITOKSEN SOPIMUKSET Pelastuslaitos neuvotteli kaikkien sopimuspalokuntien kanssa uusista palokuntasopimuksista. Uudet, yhtenäiset sopimukset allekirjoitettiin 17 sopimuspalokunnan kanssa Sopimukset tulivat voimaan takautuvasti alkaen. Yksi sopimuspalokunta (VPK) ei suostunut uuteen sopimukseen. Palokunnan kanssa tehtiin määräaikainen sopimus saakka. Jyväskylän, Jämsän, Korpilahden, Laukaan, Konneveden ja Viitasaaren järvipelastajien sekä Ala-Keiteleen urheilusukeltajien yhteistyösopimukset pysyivät entisellään. Toiminta-avustusten yhteismäärä vuodelle 2006 oli euroa. Pelastuslaitoksen ensivastesopimukset päivitettiin, ensihoitosopimuksiin ei tehty muutoksia. Piirinuohoojien sopimuksiin tehtiin korotus siten, että taksat nousivat 2.91 prosenttia. Nuohousyksikön verollinen hinta oli alimmillaan 0,67 euroa ja ylimmillään 0,72 euroa. *** 4

5 PELASTUSTOIMINTA Pelastustoimintaan kuuluu hätäilmoitusten vastaanotto, pelastusyksiköiden ja muun avun hälyttäminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, tulipalojen sammuttaminen ja muiden vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen, jälkiraivaus ja vartiointi sekä näihin liittyvät johtamis-, tiedotus-, huolto- ja muut tukitoiminnot. Keski-Suomen pelastuslaitoksen hälytysmäärät nousussa Keski-Suomen pelastuslaitos hälytettiin vuonna 2006 yhteensä 5452 kertaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja tarkastustehtäviin. Kiireintä pelastuslaitoksen yksiköillä oli heinäkuussa, jolloin hälytystehtäviä oli 787 kpl. Kuuman ja lämpimän kesän vilkkain päivä oli maanantai 10.7, jolloin Keski-Suomessa riehuneen ukkosmyräkän jäljiltä hälytystehtäviä kirjattiin 79 kpl. Hälytysmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2004 tuhat ja viime vuodesta 700 tehtävää, joten tehtävien kappalemääräinen kasvu on ollut merkittävä. Lämmin ja kuiva kesä, sekä muutamat rajut myrskyt selittävät suuren osan hälytystehtävien kasvusta, mutta osan luvuista selittää myös tietynlainen hälytyskynnyksen madaltuminen. Muuten eräiden onnettomuustyyppien jatkuvalle kasvulle ei tunnu löytyvän yhtä selittävää tekijää. Samanlainen hälytystehtävien kasvuvauhti on huomattavissa koko Suomen pelastustehtävien tilastoja tarkasteltaessa. ( Liitteessä 1 on yksityiskohtaisempi tarkastelu pelastustoimen tehtävistä onnettomuustyyppeineen vuosilta Sairaankuljetuksia ajettiin Jyväskylän, Äänekosken, Keuruun, Viitasaaren ja Pihtiputaan paloasemilta kpl. Sairaankuljetuksen tehtävämäärää nostaa osaltaan terveystoimen päivystyksen keskittäminen. Hälytystehtäviä ja sairaankuljetuksia oli keskimäärin 74 kpl/vrk. Pelastustoimen tehtävät Keski-Suomessa Tulipaloja lähes tuhat, maastopaloja maaliskuulta joulukuulle Kuluva vuosi oli tulipalojen määrä (983) huomioiden erittäin poikkeuksellinen. Tulipalojen määrä on noussut viimeisen kahden vuoden aikana lähes kaksinkertaiseksi ja nousua on tapahtunut niin rakennuspalojen, liikennevälinepalojen, maastopalojen kuin muidenkin tulipalojen kohdalla. Suurin nousu tapahtui maastopaloissa, joita oli 394 kpl ja niitä esiintyi poikkeuksellisesti aina maaliskuulta joulukuulle asti. Keski- Suomen pelastuslaitoksen eräiden paloasemien henkilöstö oli ajoittain kovilla, kun ukkosmyrsky ja ihmisen toiminta aiheutti heinäkuun helteillä runsaasti maastopaloja, joissa suurimmissa paloissa metsää ja 5

6 aluskasvillisuutta tuhoutui muutama kymmenen hehtaaria. Maastopaloissa ihmisen toiminta oli osallisena 200 palossa ja salaman aiheuttamia paloja kirjattiin 99 kpl. Rakennuspaloja sammutettiin 267 kertaa ja niissä menehtyi 4 henkilöä (vuonna henkilöä), joka on pitkän ajan palouhrien keskiarvo Keski-Suomessa. Alustavan valtakunnallisen tilaston mukaan Suomen tulipaloissa menehtyi vuonna 2006 yli sata ihmistä. Erillinen pientalo oli tulipalon kohteena 83 kertaa, asuinkerrostalo 34 kertaa ja 9 tulipaloista tapahtui rivitalossa. Erillisessä saunarakennuksessa paloi 29 kertaa ja vapaa-ajanrakennuksissa 14 kertaa. Yleisin syy rakennuspaloihin liittyi sähkölaitteisiin. Salaman sytyttämiä rakennuspaloja kirjattiin 13 kpl ja nokipaloja 17 kpl. Rakennuspaloista 56 syttyi ihmisen huolimattomuudesta tai tahallisesta toiminnasta. Omaisuutta tuhoutui rakennuspaloissa n. 9 miljoonan euron arvosta ja huomattavimmat vahingot aiheutti kerrostalon ullakon ja osan asuntoja tuhonnut tulipalo Jyväskylän Keltinmäessä elokuussa. Joutsan Mieskonmäessä paloi heinäkuussa iso ateljeena käytetty navettarakennus, jossa omaisuusvahinkojen lisäksi tuhoutui korvaamatonta taidetta. Pelastustehtävistä sairaankuljetusten avustaminen suurin yksittäinen ryhmä Sairaankuljetuksen avustamiseen liittyviä ensivastehtäviä maakunnan alueella oli 1401 kpl. Näiden lisäksi ihmisiä pelastettiin 154 kertaa hisseistä, jäältä, vedestä, puristuksista, katoilta ja eläimiä (oravasta hevoseen) 78 kertaa hormista, viemäristä, ojasta, lietealtaasta jne. Liikenneonnettomuuksiin palokunnan yksiköt hälytettiin 494 kertaa, joka on lukuna vuoden 2005 tasolla. Raskaan liikenteen osalta palokuntaa työllisti maaliskuussa mm. Karstulassa 13- tiellä kaatunut polttoainekuljetusyhdistelmä. Vahingontorjuntatehtävät (582) lähettivät palokuntia matkaan hieman useammin kuin vuonna Kesän ukkosmyrskyt ja syksyn voimakkaat tuulet kaatoivat puita teille ja sähkölangoille, vesi lainehti ajoittain kellareissa ja ajelehtimaan päässeitä veneitä hinattiin laitureihin. Öljyvahinkoja kirjattiin edellisvuosia vähemmän (147) ja vaarallisen aineiden onnettomuuksia oli 7 kpl. Palokunta lähti liikkeelle automaattisen paloilmoittimen / palovaroittimen antamiin hälytyksiin 1049 kertaa. Savu-, öljy-, tai kemikaalihavainnon tarkistamisia ja muita varmistuskäyntejä palokunta teki 433 kertaa. Palokuntien tekemiä avunantotehtäviä (turvapuhelinhälytyksiä, oven aukaisu ym.) kirjattiin 250 kpl. Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin Keski-Suomessa % 11 % 5 % 18 % 26 % 14 % sammutus (983) pelastus (754) ensivaste (1401) vahingontorjunta (582) tarkastus (1482) avunanto (250) 6

7 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin Sammutus rakennuspalo liikennevälinepalo maastopalo muu tulipalo Pelastus ihmisen pelastaminen eläimen pelastaminen muu pelastustehtävä liikenneonnettomuus Ensivaste Vahingontorjunta öljyvahingot vaarallisen aineen vah luonnononnettomuus muu vahingontorjunta Tarkistus paloilmoitin / -varoitin muu tarkastustehtävä Avunanto YHTEENSÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluu palotarkastustoiminta, rakennuslupakäsittelyt, katselmukset, neuvonta- ja valistustyö, nuohouksen valvonta, pelastussuunnitelmien laadinnan valvonta ja räjähdysvaarallisten aineiden valvonta. Palotarkastuskohteet on jaettu kolmeen tarkastuskohdetyyppiin, jotka ovat erityiskohteet, kolmivuotiskohteet ja asuinrakennukset. Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelupäätöksen mukaan erityiskohteet tarkastetaan kerran vuodessa, pienemmät teollisuushallit ja vastaavat kerran kolmessa vuodessa ja asuinrakennusten tarkastusväli on kymmenen vuotta. Tarkastettavia erityiskohteita Keski- Suomessa on 1883 kpl ja ne saatiin tarkastettua 90 prosenttisesti. Kolmivuotiskohteet (403) tarkastettiin 98 prosenttisesti ja asuinrakennusten (6470) tarkastusprosentti jäi 51 prosenttiin. Pelastusviranomaiset antoivat rakennusvalvontaviranomaisille lausuntoja rakennuslupiin, sekä neuvoja rakennussuunnittelijoille palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvissä asioissa. 7

8 Pelastuslaitoksen tavoitteena oli antaa turvallisuusneuvontaa ja koulutusta runsaalle keskisuomalaiselle ja tämä tavoite toteutui 102 prosenttisesti. Keski-Suomen pelastuslaitokselle myönnettiin opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinto Turvallisuuskumppanuus hankkeesta, jossa tehostettiin Jyväskylän perusopetusta antavissa kouluissa tehtävää turvallisuusopetusta. Keski-Suomen pelastuslaitos yhteensä: TAVOITESUORITTEET 2006 tarkastukset erityiskohteet 3-v tark. asuinrakennukset väestönsuojat valistus pelastussuunnit. Tavoite Suoritettu toteuma % 90,39 98,26 50,91 107,06 102,57 68,80 VÄESTÖNSUOJELU Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista sekä pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista poikkeusoloissa ja niihin varautumista. Keski-Suomen pelastuslaitos osallistui koko Keski-Suomea koskevaan KESU06- valmiusharjoitukseen Harjoituksen valmisteluun käytettiin huomattava työpanos vuoden mittaan huipentuen harjoituspäiviin. Harjoitukseen olivat mukana Keski-Suomen pelastuslaitoksen lisäksi Länsi-Suomen lääninhallitus, maakunnan kunnat ja useita muita pelastustoimen yhteistyöviranomaisia. Harjoituksessa testattiin lääninhallituksen, pelastuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistoimintaa normaaliolojen häiriötilanteissa koskien erityisesti energia- ja vesihuoltoa. Harjoitus koettiin osallistujien taholta pääosin onnistuneeksi ja erittäin tarpeelliseksi. Merkittäväksi kehittämisalueeksi havaittiin Keski-Suomen pelastuslaitoksen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtamisjärjestelmän kehittäminen kokonaisuudessaan. Myös yhteistyön selkeyttäminen johtokeskustoiminnan osalta lääninhallituksen, Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja kuntien kesken todettiin välttämättömäksi. Tulostavoitteen mukaisesti väestönsuojelu sisältyi pelastuslaitoksen tarkastus-, neuvonta-, ja valistustoimintaan. *** ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa terveysviranomaisten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja Jyväskylän, Äänekosken, Suolahden, Sumiaisten, Keuruu / Multian, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueilla. Sairaankuljetusyksiköt suorittivat vuoden 2006 aikana sairaankuljetustehtävää. Verrattuna edelliseen vuoteen tehtävät lisääntyivät 1194 kpl. Kilometrejä sairaankuljetusyksiköt ajoivat kuluneena vuotena yhteensä km. Lisäksi pelastuslaitos tai sopimuspalokunnat tarjoavat ensivastepalveluja jokaisen Keski-Suomen kunnan alueella. Ensivastetehtäviä kertomusvuotena suoritettiin 1401 kpl. Edellisestä vuodesta tehtävien määrä kasvoi 64 tehtävällä. Ensihoitojärjestelmä Keski-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetuksen toiminta-alueella ensihoito- ja 8

9 sairaankuljetustoiminnan perustaksi on luotu ns. moniportainen ensihoitojärjestelmä. Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin tarkoituksenmukaisin apu. Portaan eritasot lähtevät perinteisestä sairaankuljetuksesta ulottuen aina pitkälle vietyyn laadukkaaseen lääkkeelliseen ensihoitoon. Ensihoitojärjestelmää ohjeistaa ja valvoo kuntien ja kaupunkien terveystoimen nimeämät ensihoidon vastuulääkärit yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Kehittäminen Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatioon perustettu ensihoitotiimi vastaa ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen toiminnan laadun arvioinnista ja palvelujen kehittämisestä. Pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä ensihoito ja sairaankuljetustoiminnalle nimettiin toimialajohtaja. Lääkinnällisen pelastustoiminnan johtamisvalmiuksia kehitettiin ohjeistamalla ja kalustamalla sairaankuljetusyksiköitä johtamistoimintaan. Lisäksi henkilöstöä suoritti pelastusopistolla lääkintäjohtamista täydentävää koulutusta ja harjoittelua. Asiakastyytyväisyyskyselyä jatkettiin Jyväskylän ja Äänekosken alueilla. Ensivastetoiminnan kehittämisen projektihenkilö jatkoi työtään kertomusvuoden aikana. Ensivastehenkilöstöä koulutettiin paloasemilla 31 tilaisuudessa sekä hätäkeskushenkilöstöä neljässä tilaisuudessa. Ensivasteen koulutusjärjestelmää kehitettiin luomalla maakunnan alueelle lähikouluttajajärjestelmä, jonka koulutuksesta vastasi projektihenkilö. Yksiköille laadittiin uudet ensivasteen hälytysvasteet, jotka ensihoidon vastuulääkärit hyväksyivät käyttöönotettavaksi. Sairaankuljetustehtävät vuosina : Jyväskylä Äänekoski Keuruu Viitasaari Pihtipudas

10 TALOUS Keski-Suomen pelastuslaitoksen kolmannen toimintavuoden tilinpäätös oli alijäämäinen. Talousarvion toteutumaa käsiteltiin lokakuun pelastuslautakunnassa. Tällöin pelastustoimen talousarvion ylitykseksi arvioitiin euroa, mikä huomioitiin talousarvion muutoksena. Perussopimuksen mukaisesti alijäämää ei kuitenkaan peritä eikä ylijäämää palauteta. Vuoden 2006 alijäämä huomioidaan vuoden 2008 talousarvion valmistelussa. Koko laitoksen tulot olivat euroa, toimintamenot euroa, poistot euroa ja korkotulot euroa. Alijäämää kertyi laitokselle euroa. Pelastustoimen maksuosuuksina perittiin kunnilta euroa. Maksuosuudet jaettiin 60% vuosien kustannuspohjasta, 40% asukasluvun perusteella. Muita tuloja kertyi euroa. Pelastustoimen toimintamenot olivat euroa ja poistot euroa. Tilikaudelta alijäämää tuli euroa. Edellisiltä vuosilta on ylijäämää euroa, joten kuntien katettavaksi jää euroa. Suurelta osin pelastustoimen alijäämään vaikutti kesän 2006 hälytyksistä ja maastopaloista aiheutuneet palkkakulujen ja tarvikkeiden käytön lisäykset. Menojen nousua tuli myös uusituista VPK-sopimuksista. Pelastustoimen henkilöstömenoina oli budjetoitu euroa, toteutuma oli euroa eli vähennystä 4,1%, euroa. Vakinaisen henkilökunnan palkoissa tuli säästöä budjettiin nähden euroa. Eläkkeelle siirtyneen päällystön virkoja ei täytetty. Erilliskorvaukset ja tuntipalkat ylittivät budjetin eurolla. Tiukan raamin takia suoritepalkat budjetoitiin edellisen vuoden toteutumaan verrattuna euroa pienempinä. Henkilöstömenojen vähennykseen vaikutti oleellisesti tilinpäätöksessä tehty euron eläkemenoperusteisen maksun oikaisu. Asiakaspalveluiden ostot, jotka koostuvat VPK:n palkoista, nousivat euroon. Alkuperäinen budjetti oli euroa eli ylitystä euroa. Tämä kustannuserä budjetoitiin edellisten vuosien toteutumaa pienemmäksi. Syksyllä korjattiin käyttösuunnitelmaa eurolla. Ylitykseen vaikuttaa sekä VPK- palkkojen korotus että hälytysten huomattava lisääntyminen. Muiden palvelujen ostoissa lisäystä oli euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tämän ryhmän kustannukset kasvoivat kaikkiaan euroa. Kustannustason nousu johtui siitä, että Jyväskylän talous- ja hankintapalvelukeskuksen kustannukset jaettiin ensimmäistä kertaa toimialoille. Talouspalvelukeskus laskutti palveluistaan pelastustoimelta euroa. Maastopalojen ja hälytysten lisäys näkyi selvästi tarvikkeiden kulutuksessa. Varovaisesti budjetoitu aineiden ja tarvikkeiden ryhmä ylittyi euroa. Järvipelastusyhdistyksille maksettiin avustuksia euroa. Kassavarat riittivät laitoksen toimintaan. Kassa oli suurimman osan vuotta plussalla, joten sisäistä korkoa saatiin 6999 euroa. Muita tuloja kertyi autojen myynnistä, öljyntorjunnasta, Kelan työterveyshuollon korvauksista ja työsuoritteista euroa budjetoitua enemmän. Sairaankuljetuksen yksiköistä Keuruu ja Äänekoski ovat ylijäämäisiä, kun otetaan edellisen vuoden ylijäämät/alijäämät huomioon. Jyväskylän yksikön alijäämät laskutettiin tilikauden aikana. 10

11 Pelastustoimi Talousarvio Tilinpäätös Muutos 1000 Myyntitulot Toimintamenot Poistot Korot 10 (tuotot) 6 16 Tilikauden alijäämä Sairaankuljetus Myyntitulot Toimintamenot Poistot Korot (tuotot) 1 1 Tilikauden alijäämä KALUSTO Perussopimuksen mukaan investoidaan poistojen määrällä. Tilikauden nettoinvestoinnit olivat euroa, bruttoinvestoinnit euroa. Valtion avustuksia autojen ja palotarkastusohjelman hankintaan saatiin euroa. Voittoa käyttöomaisuusmyynneistä saatiin euroa. Poistot olivat euroa. Vuoden 2005 raskaan kaluston hankinnat: 3 säiliöautoa ja sammutusauto, valmistuivat vuoden 2006 alkupuolella. Säiliöautot tulivat Jyväskylään, Karstulaan ja Äänekoskelle, sammutusauto Jämsänkoskelle. Vuoden 2006 raskaan kaluston hankintana oli säiliöauto Laukaaseen ja se valmistui vuoden loppuun mennessä. Vuodelta 2005 siirtyi myös 6 miehistönkuljetusauton ja 1 johtoauton vaihto/hankinta.. Miehistöautot sijoitettiin Äänekoskelle, Laukaaseen, Toivakkaan, Uuraisille, Joutsaan ja Petäjävedelle. Johtoauto tuli Viitasaarelle. Loppuvuodesta vaihdettiin 8 tarkastusautoa. Uudet autot tulivat Jyväskylään, Jyväskylän maalaiskuntaan, Jämsään, Korpilahdelle, Pihtiputaalle (2 autoa), Viitasaarelle ja Äänekoskelle. Sairaankuljetuksen ambulanssien leasingvuokria maksettiin euroa. Virven käyttömaksut olivat euroa. TILAT Tilikauden aikana ei vuokrattu lisätiloja. Kunnilta vuokrattujen tilojen vuokraperuste oli poisto ja vuoden 2004 käyttökustannukset. Kiinteistökuluja: vuokrat ja siivous, kertyi euroa, tästä oli kuntien osuus euroa eli 96,7%. TALOUSHALLINTO Taloushallinnon palveluja on ostettu Hankasalmen, Muuramen ja Toivakan kunnasta ja Jyväskylän kaupungin talous- ja hankintapalvelukeskukselta. Vakinaista henkilökuntaa taloushallinnossa on 7.6 henkilöä. TIETOHALLINTO Tietohallintopalvelut hankitaan Jyväskylän kaupungilta. WM-datan toimittama palotarkastusohjelma otettiin käyttöön. ATK:n käyttökustannuksista, palveluista, laitteista ja vuokrista kertyi euroa, nousua edelliseen vuoteen euroa, 2,1%. *** 11

12 LIITTEET KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Hankittu , ,00 Valtionosuus , ,00 Lisäykset , ,00 Poisto -33, ,18 Yhteensä , ,37 Aineelliset hyödykkeet Autot Hankittu kunnilta ,68 Hankittu , , ,79 Valtion avustukset , , ,00 Myyty kalustoa , , ,70 Lisäykset , , ,09 Poisto , , ,94 Yhteensä , , ,06 ATK-laitteet Hankittu tilikauden aikana , , ,43 Valtionosuus ,00 0,00-280,00 Lisäykset , , ,43 Poisto -6, , ,39 Yhteensä , , ,80 Muut koneet ja laitteet Hankittu kunnilta ,97 Hankittu ,35 0,00 Lisäykset ,35 0,00 Poisto , , ,23 Yhteensä , , ,72 Yhteensä Hankittu kunnilta ,65 0,00 Hankittu tilikauden aikana , , ,22 Myyty kalustoa , , ,70 Avustukset valtiolta , , ,00 Tilikauden poistot , , ,74 Tilikauden netto , , ,78 Yhteensä , , ,95 Tietokoneohjelmat , ,37 Koneet ja laitteet , , ,58 Yhteensä , , ,95 12

13 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,82 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,99 Investointien rahavirta Investointimenot , ,48 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,78 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,21 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,75 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos , ,90 Korottomien velkojen muutos , , , ,02 Rahoituksen rahavirta , ,77 Rahavarojen muutos , ,56 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,83 Rahavarat , , , ,56 13

14 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot , ,55 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,52 Muut saamiset , ,32 Siirtosaamiset , , , ,97 Rahat ja pankkisaamiset 1 702, ,83 VASTAAVAA , ,97 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä , ,63 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,98 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöiltä , ,43 Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä , ,75 Ostovelat , ,18 Muut velat , ,27 Siirtovelat , , , ,56 VASTATTAVAA , ,97 14

15 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Pelastustoimi Tulot VERTAILU TA2006 TP2006 TP 2005 TA 2006 TP 2006 Muutos Muutos % Maksuosuudet ,0 Muut tulot ,2 Tulot yhteensä ,5 Menot Henkilöstökulut ,1 Vakinainen henkilöstö ,6 Erilliskorvaukset ,4 Tuntipalkat ,5 Muut palkat ja palkkiot ,4 Jaksotetut palkat ,0 Henkilöstökorvaukset ,4 Eläkekulut ,3 Muut henkilösivukulut ,4 Asiakaspalveluostot*** ,7 Muut palvelujen ostot ,6 Aineet ja tarvikkeet ,3 Avustukset ,0 Vuokrat ,1 Muut kulut ,7 Toimintamenot ,3 Poistot ,2 Korkokulut ,0 Korkotuotot Ylijäämä/alijäämä Asiakaspalveluostot*** lisäys käyttötaloussuunnitelmaan Asukasluku Toimintamenot+poistot/asukas 52,91 55,86 55,78 15

16 KESKI-SUOMEN PELASTUS- LAITOS Sairaankuljetus Tulot VERTAILU TA2006 TP2006 TP 2005 TA 2006 TP 2006 Muutos Muutos % Myyntitulot kunnilta ,2 Kelan korvaukset ,3 Muut tulot ,5 Tulot yhteensä ,0 Menot Henkilöstökulut ,1 Vakinaisen henkilökunnan palkat ,5 Erilliskorvaukset ,2 Tuntipalkat Jaksotetut palkat Henkilöstökorvaukset Eläkemenot ,6 Muut henkilösivukulut ,1 Asiakaspalveluostot Muut palvelujen ostot ,5 Aineet ja tarvikkeet ,9 Vuokrat ,1 Muut kulut ,4 Toimintamenot ,7 Poistot ,2 Korkotuotot Alijäämä/ylijäämä