suun terveys Leikkaustarina asepalvelus Sydänvika ja 50 vuoden takaa Synnynnäinen sydänvika ja Osallistu yhdistyksen jäsenkyselyyn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suun terveys Leikkaustarina asepalvelus Sydänvika ja 50 vuoden takaa Synnynnäinen sydänvika ja Osallistu yhdistyksen jäsenkyselyyn"

Transkriptio

1 Sydälapset ja -aikuiset JÄSENLEHTI 4 / 2011 Osallistu yhdistykse jäsekyselyy Sydävika ja suu terveys Leikkaustaria 50 vuode takaa Syyäie sydävika ja asepalvelus Lahjaksi tai omaksi, vuode 2012 KALENTERI Lomayhtymä tuettu perheloma sydälaste perheille yt haussa!

2 JÄSENLEHTI 4 / vuode takaa Lomayhtymä tuettu perheloma sydälaste perheille yt haussa! Osallistu yhdistykse jäsekyselyy Lahjaksi tai omaksi, vuode 2012 KALENTERI lehde sisältö 4 / 2011 Vauhtisokeutta ja kiikarikatsetta 3 Sydävika ja suu terveys 4 Yhdistykse jäsematka Leikkaustaria 50 vuode takaa 12 Lomayhtymä tuettu perheloma sydälaste perheille yt haussa! 16 Tietoisku harviaisista sydäsairauksista ja sydävioista 18 Miuki allella o sydäsairaus 20 Rakas Joulupukki, Susaa Rautee pakia 21 Alueet, Syja, hallitus ja toimisto tiedottavat 23 Kummie purjehdusreissulla 24 Syyäie sydävika ja asepalvelus 26 Yhdistykse jäsekysely 29 Tapahtumakaleteri 30 Yhdistykse yhteystiedot 32 Laste sivu 33 Yhdistykse tuotteet 34 Osallistu yhdistykse jäsekyselyy SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET Sydävika ja suu terveys Leikkaustaria Syyäie sydävika ja asepalvelus Sydälapset ja -aikuiset ry Oltermaitie 8, HELSINKI Puheli (09) Telefax (09) Kaessa Oi Hooli Kuvaaja Johaa Mereheimo Päätoimittaja toimiajohtaja Katja Laie Toimituskuta toimiajohtaja Katja Laie toimitussihteeri Tomi Hassie lääkäriasiatutija Eric Ivar Wallgre apulaisosastohoitaja Ulla Pääkköe, HUS Syja edustaja Filiz Bedretdi Taitto Ritva Toivoe Paiatus Suome Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio Paiosmäärä Ilmestymie 4 umeroa vuodessa Jakelu Jäseet ja sairaalat ISSN Aieisto SÄHKÖPOSTIOSOITE Toimisto sähköpostiosoitteet JÄSENLEHDEN AIKATAULU 2012 NRO AINEISTON ILMESTYY TOIMITUS 1/ SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

3 pääkirjoitus Vauhtisokeutta ja kiikarikatsetta Tää vuoa tuli kulueeksi kymmee vuotta siitä ku tuli yhdistyksee työtekijäksi. Aika o meyt kui siivillä. Aja kulumista o välistä vaikea jopa ymmärtää. Tutuu kui joku tapahtuma tai vastaava olisi ollut vai vuosi - kaksi sitte, mutta ku asiaa alkaa miettiä uudemma kerra, oki tapahtumasta vierähtäyt jo hyvä aikaa. Sama asia o tullut kohdalle esimerkiksi lehde sisältöä miettiessä välistä tutuu, että jostaki aihealueesta o juuri kirjoitettu ja ku tarkistaa asia, huomaaki, että aikaa o kuluut viisi vuotta. Tästä hyvä esimerkki o tässä lehdessä julkaistava sydävika ja suu terveys -artikkeli, joka o päivitetty versio viide vuode takaa. Kymmeee vuotee mahtuu todella paljo. Kymmeiä tapahtumia, satoja tarioita, tuhasia kilometrejä. Siihe mahtuu ihaia, uusia ja koko elämä pituisia sydäystävyyssuhteita. Mota riemua ja aurua, mutta mahtuupa siihe myös litroittai kyyeleitä, huolta ja surua. Todellisia huippuja ja välistä lähes täydellisiä mahalaskuja; kaikkiesa useita oistumise tuteita, mutta iide vastapaioa pettymyksiä ja turhautumistaki. Elämä koko kirjo. Motaa päivää e olisi työuraltai Sydälaste parissa kuitekaa valmis vaihtamaa mihikää. Ne harmaimmatki päivät ole puout oma elämäi helmiauhaa iide kirkkaimpie ja kiiltävimpie helmie joukkoo, jotka moet ovat myös tulleet elämääi työi kautta arvokkaita siis kaikki tyyi. Koe olevai oekas, että saa tehdä tällaista työtä ja ole kiitollie kaikista äistä vuosista. Oekas siksi, että tee työtä, jolla koe todellaki oleva merkitystä ja kiitollie siitä, että ole saaut olla osa moe sydäperhee elämää jos ei suoraa, ii välillisesti kuiteki. Kute aiemmi totesi, aja kulumisee ikää kui sokeutuu. Voidaa jopa tietyllä tapaa puhua vauhtisokeudesta, koska vauhtia ei kulueista vuosista juuri ole puuttuut, vaikka vuodet joiltaki osi toistavatki hyvi pitkälle samaa kaavaa. Usei kuiteki suuiteltu työpäivä oki päivä päättyessä kuluut aiva johoki muuhu, mihi se alu pitäe oli tarkoitus kulua. Se myös o yksi tämä työ suola. Toisaalta siis tapahtumat ja tietyt toimiot toistuvat vuodesta toisee, vaikka paikat ja ihmiset vaihtuvatki. Toimitaa ei saisi kuitekaa järjestää laput silmillä. Metaliteetilla, että äi o aia tehty ja tehdää vastaki. Meidäki o uudistuttava ja suuattava katsetta eteepäi, mietittävä tulevaa vähä pidemmällä tähtäimellä kui vai vuodeksi kerrallaa. Kaivaa siis esii kaukoputkea ja kiikaria yritettävä tihrustaa tulevaisuutee tai aiaki esittää hyviä arvauksia. Missä haluamme yhdistykse oleva tulevaisuudessa mikälaisea me äemme itsemme vaikkapa viide vuode päästä ja mikälaisea toivoisimme muide meidä äkevä? Samaa aikaa joudumme tode teolla miettimää yhdistykse alueosastoje jaksamista; mite voimme tukea alueosastoja ykyistä paremmi tekemää sitä tuiki tärkeää työtä vertaistue tarjoajia ja toisaalta auttaa heitä se järjestämisessä. Ajoittai o hyvä pysähtyä hetkeksi pohdiskelemaa ja arvioimaa sitä työtä, mitä teemme oko se ykyisellää tarkoituksemukaista ja tarpeellista, mitä voitaisii ehkä jättää pois ja mitä mahdollisesti pitäisi olla eemmä. Näihi tulevaisuude suuitelmii ja ykyise toimia arvioitii pyydämme teidä apuae, hyvät jäseet, yt toteutettava jäsekysely myötä. Viimeksi yhdistykse jäsekysely o toteutettu yli kymmee vuotta sitte. Tuolloi jäsekysely läpikäymie oli itse asiassa yksi esimmäisistä työtehtävistäi. Silloi se atoi paljo eväitä toimia eteepäi viemiselle toivo, että äi käy myös tälläki kertaa. Rauhaisaa joulu odotusta ja puhtia pimeää talvee, Katja Laie toimiajohtaja SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011 3

4 Sydävika ja suu terveys Terve suu o yksi elämä peruspilareista oli kyse sitte perusterveistä ihmisistä tai krooisesti sairaista. Sydäsairaide kohdalla hyvää suu terveyttä voidaa pitää etistäki merkityksellisempää, sillä hampaista ja ikeistä o yhteys verekierro kautta kaikkialle elimistöö. Kokoaiset elävät bakteerisolut tai bakteerie osat ja tuotteet pääsevät ietaskusta suoraa verekiertoo, syljestä keuhkoihi tai ruuasulatuskaavaa. Teksti ja KUVA Katja Laie Ihmise hekilökohtaie vastuu o korostuut suu terveyde hoidossa. Vahempie omaksumat terveelliset ja sääölliset suuhoitotottumukset takaavat myös lapselle tervee suu. Saotaa, että huooja tapoja o vaikea muuttaa, mutta oko hyviä tapoja helppo vastaavasti luoda? Ihmiset oudattavat omaksumiaa tapoja jatkuvasti ja iistä tulee automaattisia. Niide oudattamista ei edes huomaa tekeväsä. Lapset rakastavat tapoja, kute he rakastavat yhtä paljo myös toistoa, joka käytäössä o melkei sama asia. Terveillä ihmisillä o usei riittävää, ku pitää huolta terveellisistä, vähäsokerisista ruokavalioista ja riittävie ravitoarvoje saamisesta samalla huolehtie riittävästä suuhygieiasta ja hampaide harjauksesta. Site o varsi luoollista, että kyseiste asioide oudattamie myös krooisesti sairailla lapsilla edesauttaa hyvää suu ja hampaide terveyttä. Peruslähtökohdat kutoo O hyvä muistaa, että hampaide reikiitymie tarttuu vahemmilta lapsille. Site suu terveyde ylläpitoo o hyvä kiiittää huomiota jo raskausaikaa. Raskaus itsessää vaikuttaa suuhu sekä varsiki hampaide kiiityskudoksii. Ikeet myös tulehtuvat raskaudeaikaa helpommi kui muulloi. Joillaki hampaat voivat altistua raskausaikaa helpommi myös reikiitymiselle. Hampaille haitalliste bakteerie määrä o kohollaa raskausaja lopulla ja imetykse aikaa. Jos äidi suussa o paljo mikrobeja, sitä todeäköisempää o, että e siirtyvät myöhemmi myös lapse suuhu. Odottava äidi oki siis tärkeää pitää ikeet ja hampaat terveiä. Käytäössä tämä tarkoittaa hampaide kiiityskudoste perushoitoa eli tehostettua suuhygieiaa ja ammattimaista puhdistusta. Raskausaikaa ja se jälkee äidi o hyvä kiiittää huomiota sääöllisee ksylitoli käyttöö, sillä se o osoitettu suojaava lasta myöhemmältä kariesbakteeritartualta. Hampaisto Eliikäää ihmisellä o kahdet hampaat: maitohampaat ja pysyvät hampaat. Maitohampaita o 20 ja pysyviä hampaita 32. Hammasaiheet alkavat muodostua oi 4 5:lla raskausviikolla. Vasta vähä ee hampaide puhkeamista hampaide juuret alkavat kehittyä. Lapse maitohampaat alkavat puhjeta keskimääri oi 6 7 kuukaude ikäiseä. Esimmäiseä puhkeaa yleesä alaetuhammas, seuraavaksi yläetuhampaat oi 9 10 kuukaude ikäiseä. Toiset alaetuhampaat eli alakakkoset puhkeavat vuode ikäisellä lapsella. Puoletoista vuode ikäiseä puhkeavat sekä ylä- että alakulmahampaat eli kolmoset ja esimmäiset maitoposkihampaat eli eloset. Toiset maitoposkihampaat eli viitoset puhkeavat kahde vuode ikäiseä. Maitohammasvaihe jatkuu kuudetee ikävuotee asti, jolloi alkaa 1. hampaide vaihdutavaihe. Tällöi etuhammasaluee pysyvät hampaat sekä 1. pysyvät poskihampaat puhkeavat suuhu. Hampaisto toie vaihdutavaihe alkaa yleesä oi 9 10 vuode iässä ja tuolloi irtoavat maitokulmahampaat sekä maitoposkihampaat. Samalla suuhu puhkeavat toiset pysyvät poskihampaat. Pysyvistä hampaista puhkeavat viimeisiä viisaudehampaat. Oko sydälaste hampaisto erilaie kui terveide laste? Kyllä äi voidaa saoa, vaikkei asiaa sovi yleistäkää. Moilla sydälapsilla o ormaalia alhaisempi happitaso, joka johdosta sydälaste iho, huulet, sormet, varpaat ja jopa ikeet voivat olla siertäviä syaoottisia. Raskaudeaikaisesta tai myöhemmästä hapepuutteesta johtue voi sydälapse hampaa kiilteesee sytyä vaurioita. Kiillevauriot äkyvät esimerkiksi läikkiä, värimuutoksia ja epätasaisuuksia hampaa piassa. Tämä vuoksi hampaat voivat reikiityä helpommi ja iitä voi olla 4 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

5 Ateriakertoja tulisi olla 5 6 kertaa vuorokaudessa sisältäe välipalat ja juomakerrat. Tämä verra happohyökkäyksiä hampaisto kestää. vaikeampi myös pitää puhtaaa. Syyäiset sydäviat voivat aiheuttaa hampaistossa myös puhkeamise viivästymistä ja asetovirheitä. Myös lääkkeet aiheuttavat ogelmia: suu kuivumista tai ikee liikakasvua. Sydälapse suuhygieia ylläpito saattaa olla vaativa tehtävä sekä vahemmille että lapselle. Hampaide harjaus saattaa yksikertaisesti uohtua, ku sairastumie, väsymys ja huoli paiavat mieltä. Ravio merkitys Periölliste tekijöide ohella myös ympäristötekijöillä o vaikutusta suu terveytee. Vaikka lähtökohdat periöllisesti olisivatki huoot, voivat hyvät ympäristötekijät ja olosuhteet suussa pelastaa hampaide ja suu terveyde. Toisaalta hyvät periölliset tekijät voidaa pilata huooilla ympäristötekijöillä. Mitä ympäristötekijöitä suussa sitte o? Niitä ovat muu muassa ruoka, sylki, lääkkeet, makeiset ja juomat. Ruua tulisi olla mahdollisimma vähäsokerista, ataa hampaille työtä, stimuloida sylje eritystä ja se tulisi syödä mahdollisimma sääöllisesti. Hammashuollo äkökulmasta laste ei tulisi ataa syödä ruokailuje välissä ja ruoka-aikoje tulisi olla sääöllisiä. Hyvä ateriarytmi o aamupala, louas, iltapäivä välipala, päivällie ja iltapala. Jokaie hiilihydraattise ateria ja välipala jälkee bakteerie aieevaihdutatuotteea sytyy happovaikutus, joka aletaa sylje ja plaki ph-arvoa. Tätä kutsutaa happohyökkäykseksi. Tällöi kiiltee mieraaleja liukeee pois. Jos aterioide välii jää tarpeeksi aikaa, ehtii sylki eutraloida suu happamuude ja mieraalit saostuvat takaisi hampaa pitaa. Tämä eutraloitumie tapahtuu puolessa tuissa. Ateriakertoja tulisi siis olla 5 6 kertaa vuorokaudessa sisältäe välipalat ja juomakerrat. Tämä verra happohyökkäyksiä hampaisto kestää. Moille sydälapsille sääölliste ruoka-aikoje toteuttamie voi olla käytäössä hakalaa ja happohyökkäyksiä sytyy suositeltua eemmä. Sydälapse ruokahalu saattaa olla huoo ja lapsi voi okseella ruokailuje jälkee. Lisäksi sydälapse syömie itsessää saattaa kestää ii pitkää, että ku ruokailu saadaa päätöksee, o käytäössä uusi ruoka-aika jo käsillä. Tällöi suussa voi olla happohyökkäys käytäössä jatkuvasti ja sylki ei ehdi eutraloida suu happamuutta eivätkä kiiltee mieraalit saostu takaisi hampaa pitaa. Silloi hammas alkaa reikiityä. Toisaalta myös makeiset ja välipalat vähetävät etisestää huoosti syövä lapse ruokahalua ja oravapyörä o herkästi valmis. Tähä oki syytä kiiittää erityistä huomiota. Sokeroidut tuotteet Lapsi pitää luoostaa makeasta, mutta lasta ei tulisi turhaa totuttaa sokeroituihi juomii tai ruokii. Makeiste atamista tulisi välttää ii kaua, kues lapsi osaa iitä itse pyytää. Nii saottuja turvallisia makeisia ovat ksylitolituotteet, koska e ehkäisevät hampaide reikiitymistä ja katkaisevat happohyökkäykse. Ksylitolituotteita oki ykyää tarjolla moelaisia ja iitä tulisi ehdottomasti suosia makeiste sijaa. Jaosammuttajaa vesi o ja tulee olemaa aia parasta hampaille, koska se ei aiheuta happohyökkäystä. Sokeripitoiset juomat, ja samoi viattomaa pidetty maito, ovat erityisesti yöllä katastrofaalista hampaille, koska suussa ei ole juurikaa sylkeä ja se o kui besaa suu bakteereille. Myös mehut ovat vahigollisia iide sisältämä sokerie ja happamuude vuoksi. Jos kahde paha väliltä pitää valita, o maito parempi vaihtoehto kui mehut. Syljellä tärkeä tehtävä Sylkeä erittyy isoista ja pieistä sylkirauhasista terveellä aikuisella 0,5 1 litraa vuorokaudessa. Yöllä syljeeritys o vähäistä, koska silloi sylkeä erittävät vai pieet sylkirauhaset. Siksi aamulla SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011 5

6 Sydävika ja suu terveys Reikiitymistä aiheuttava bakteeritartua, Streptococcus mutas -bakteeri, lapsi saa tartutaa yleesä äidiltää tai muulta lähiomaiseltaa. suu voi tutua kuivalta. Ksylitolivalmisteet ja pureskelu lisäävät syljeeritystä. Pieellä lapsella o syljeeritys äeäise rusasta. Eritys o ormaalia, mutta lapsi ei vaa osaa iellä kaikkea sylkeä aikuise tavoi. Sylki suojaa limakalvoja vaurioilta ja hampaita bakteereilta, viruksilta ja sieiltä. Se kostuttaa ja huuhtelee suuta, auttaa ielemisessä, puhumisessa ja kovettaa hampaa pitaa. Sylki o välttämätö mau aistimisessa ja o osaa ruuasulatusta. Sylki sisältää s. puskuroivia aieita, jotka estävät suu happamuude muutokset. Hampaat ja lääkkeet Usei kuulee selitettävä sydälapse huooja hampaita pitkäkestoisella lääkkeide käytöllä. O totta, että sydälapset joutuvat usei hyvi aikaisi tekemisii lääkkeide kassa, joko johtue sydäviasta tai toistuvista ifektioista. Nykyää estemäiset lääkkeet eivät kuitekaa oeksi sisällä sokeria, vaa se o korvattu ksylitolilla, maltitolilla, sorbitolilla tai keiomakeutusaieilla. Yhtäkaikki lääkäri määräämät lääkkeet tulee ottaa, sisältävät e sitte sokeria tai ei. Ja totuus kuiteki o, että lapset ottavat mieluimmi lääkkeitä, jotka maistuvat makealta. Vahemmat syyllistyvät usei huomaamattaaki suojeluu. Mitä tulee lääkkeide ottoo, ku lapsi o sairas, vahemmat eivät halua kiusata lastaa yhtää eempää kui o pakollista. Taistelu lääkkeide ottamise kassa tehdää, mutta taistelu sitä seuraava hampaide pesu suhtee suosiolla jätetää käymättä vaikkei sitä välttämättä edes seuraisi. Toisaalta lääkäreide tulisi tiedostaa tämä ja määrätä sokerittomia vaihtoehtoja ja taas toisaalta vahempieki tulisi eemmä myös kysyä sokerittomia vaihtoehtoja. Tämä olisi hyvä huomioida myös yleisesti ottae lääkityksessä oli kyse sitte lääkityksestä astmaa, allergiaa, kivuhoitoo tai mihi tahasa. Myös esteepoistolääkitys voi usei vähetää myös syljeeritystä, joka o hampaide oma puhdistaja. Nesteepoistolääkitys site kuivattaa suuta ja se o otollisempi temmellyskettä myös bakteereille ku sylki ei ole tekemässä puolustustehtävääsä. Mite sitte reiät sytyvät? Karies eli hampaide reikiitymie ei syy mitekää mysteerisesti, mutta sitä voidaa kutsua epäoiseksi yhteispeliksi kolme eri osatekijä summaa hammas, bakteerit ja sokeri. Jos yksi äistä tekijöistä puuttuu, reikiä ei syy, ii yksikertaista se o. Lapse yleisee suuhygieiaa kuuluu myös reikiitymistä aiheuttava bakteeritartua, Streptococcus mutas -bakteeri, ehkäisemie, joka lapsi saa tartutaa yleesä äidiltää tai muulta lähiomaiseltaa. Tartua välttämiseksi o tärkeää, että koko perhee hampaat o hoidettu. Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat äidi oleva lapse reikiitymistä aiheuttavie bakteerie tärkei tartutalähde. Yleisesti ottae voidaa saoa, että mitä eemmä äidillä o suussaa Streptococcus mutas -bakteereja lapse esimmäiste hampaide puhjetessa, sitä herkemmi lapsella o mahdollisuus saada tartuta. Yhteistä lusikkaa tai muuta ruokailuväliettä ei saisi käyttää, esimerkiksi tartutareittiä voi toimia myös yhteie jäätelö. Tutti huuhdellaa puhtaalla vedellä eikä äidi suussa. Bakteeri tarttuu maitohampaide puhkeamise aikoihi, eli lapse ollessa 0,5 3 vuotta. Se jälkee lapse suussa o jo oma bakteerikata. Hapotuottoo pystyvie bakteerie määrä o pidettävä kurissa päivittäisellä perushoidolla ja sääöllisillä ruokailuilla. Myös syljelle o aettava mahdollisuus eutraloida suu happamuus. Hampaide harjaukse aakkoset Laste hampaide harjaus aloitetaa ku esimmäie hammas puhkeaa suuhu. Tässä vaiheessa lapsi oppii, että hampaide harjaus kuuluu päivittäisii hygieiarutiieihi. Vahempie apua lapsi tarvitsee vielä kouluikäiseäki. Hampaide reikiitymise kaalta riskiaikoja ovat e, jolloi suuhu puhkea uusia hampaita. Puhkeava hampaa hyvä harjaus ja fluori saati ovat erittäi tärkeitä. Suomalaiset ovat Euroopa huooimpie joukossa, ku vastaavasti muut Pohjoismaat ovat tilastoje kärjessä. Tässä siis meillä suomalaisilla o tsemppaamise paikka! Suosituste mukaa hammasharja tulisi olla mahdollisimma pehmeä, piei-kokoie ja harjaspioilta tasaie. Varre o hyvä olla paksu, koska silloi lapse o helpompi tarttua siihe. Jotkut lapset kiiostuvat sähköhammasharjasta, varsiki ku muu perhe käyttää sitä. Markkioilla o useita lapsille tarkoitettuja malleja. Sähköhammasharjalla o omat hyvät puolesa: se o pieipäie, paksuvartie ja puhdistusliikkeet ovat opeita. Usei se auttaa saamaa hampaat paremmi puhtaiksi lapsilla, joide motorie kehitys o keske. Bakteeripeite, josta käytetää usei myös imitystä plakki tai biofilmi, saadaa poistetuksi tehokkaasti hampaide pioilta liikuttamalla harjaa piei edestakaisi liikkei järjestelmällisesti edete kaksi, kolme hammasta kerrallaa. Harja asetetaa viosti ikee reuaa ja hampaita vaste oi 45 astee kulmaa, jotta ierajat, joihi bakteerit helposti keräätyvät, saataisii hyvi puhdistetuksi. Hampaide sisäpitoje puhdistamie o yleesä vaikeampi ja siksi siihe o kiiitettävä erityistä huomiota. Ala- ja yläetuhampaide sisäpitoja puhdistettaessa hammasharja voidaa käätää pystyasetoo ja harjata sisäpiat piei pyörittävi liikkei hammasharja kärkiosalla. Lopuksi harjataa hampaide purupiat. O huomioitava, että happamie ruokie auttimise jälkee ei saa harjata hampaita puolee tutii, ettei kiille vaurioidu. 6 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

7 Fluori auttaa hampaita jaksamaa Fluori o yksi maapallomme alkuaieista. Se o hiveaie, jota emme voi välttää saamasta elimistöömme ja sitä esiityy muu muassa maaperässä, vesistöissä ja raviossa. Fluori luoteesee kuuluu etsiytyä kovii aieisii elimistössämme kute luihi ja hampaisii ja sääöllisellä fluori käytöllä voidaaki lisätä hampaide vastustuskykyä reikiitymiselle. Kariekse ehkäisy kaalta o tärkeää, että fluoria o plakissa happohyökkäykse alkaessa, aikaa ja jälkee. Fluori estää plaki bakteerie aieevaihdutaa, mutta ei tapa bakteereita. Tervehampaiset eivät tarvitse yhtä paljo fluoria kui helpommi reikiä saavat ihmiset ja ormaalisti terveille lapsille riittää vai hammastaha fluori. Mikäli riski reikiitymiselle o korkea, kute sydälapsille usei o, voidaa käyttää sekä tahaa että tabletteja. O syytä kuiteki muistaa, että fluori saati suuitellaa yksilölliste tarpeide mukaa, jotka joko hammaslääkäri, suuhygieisti tai hammashoitaja ataa. Nykyisessä suosituksessa fluorihammastaha käyttö kaksi kertaa päivässä (aamui illoi) hampaide harjaukse yhteydessä o suositeltavaa koko väestölle. Oikei käytettyä fluori ei muodosta terveysriskiä. Akuutti fluorimyrkytys saattaa sytyä jos fluoritabletteja autitaa kerralla suuri määrä. Yksivuotiaalle lapselle tulee akuuti myrkytykse oireita, lähiä mahavaivoja, oksetelua ja ripulia oi 50 tableti auttimise jälkee (yksi tabletti sisältää fluoria 0,25mg). 300 tablettia o hegevaarallie määrä, koska kerta-aos o silloi jo 75mg:aa. Fluoritabletit tulee siis säilyttää poissa piete laste ulottuvilta. Alle kouluikäiste lapse hampaide harjauksessa tulee oudattaa varovaisuutta fluorihammastahoje käytössä. Vahempie tuleeki valvoa fluorihammastaha käyttöä, ettei lapsi ielemällä saisi liikaa fluoria. Markkioilla o lapsille tarkoitettuja hammastahoja. Niissä o vähemmä fluoria ja e ovat maultaa miedompia kui aikuiste tahat. O kuiteki tärkeää, että hammastaha sisältää fluoria, koska fluori paikallie käyttö suussa o hampaille tärkeämpää kui fluori saati ruoasulatuskaava kautta esimerkiksi fluoritabletteja ielemällä. Käypä hoito-suositusta fluori käytö osalta o muutettu vuoa 2009 ja uudistettu suositus o luettavissa iteretistä osoitteessa (kariekse hallita). Likkii kaattaa tutustua, sillä siellä o hyviä käytäö vikkejä suu omahoido osalta. Ksylitoli katkaisee happohyökkäykse Suu bakteerit eivät pysty käyttämää ravioksee ksylitolia. Ksylitoli pysäyttää happohyökkäykse, lisää sylje eritystä, ehkäisee hampaide reikiitymistä, vähetää plaki määrää ja se tarttuvuutta hampaa pitaa. Plakki o tällöi helpommi poistettavissa harjaamalla. Tutkimuksissa o todettu, että ksylitoli sääöllisellä käytöllä voidaa ehkäistä reikiitymistä aiheuttava bakteeri Streptococcus mutasi siirtymie äidiltä lapselle. Sääöllisesti ksylitolia auttieide äitie suu Streptococcus mutas -bakteeri tarttumiskyky vähei vaikka määrä pysyi samaa. Ksylitolivalmisteita tulisi käyttää sääöllisesti 3 5 kertaa päivässä aterioide ja välipaloje jälkee oi 5 miuuti aja. Jo odotusaikaie ksylitoli käyttö o hyödyllistä sekä vahempie että lapse hammasterveydelle. Aa lapselle ksylitolia jo ee hampaide puhkeamista ja varsiki iide puhkeamise aikoihi. Ksylitolivalmisteita o saatavaa myös muussa muodossa kui vai purukumia. Ksylitoli etua o, että se sopii yleesä kaikille, myös diabeetikoille. O muistettava, että se liiallie käyttö voi aiheuttaa vatsavaivoja. Tätä voi ehkäistä käyttämällä ksylitolia pieiä aoksia sääöllisesti. Huomioitavaa o, että Potilasryhmät, joille toimepidettä edeltävä atibioottiprofylaksia o tarpee Proteesiläppäpotilas tai potilas, jolla o käytetty keiomateriaaleja sydäläpä korjausleikkauksessa Aikaisemmi sairastettu edokardiitti Korjaamato syaoottie syyäie sydävika, mukaa lukie palliativiise suti tai putkisiirtee (coduit) saaeet potilaat Korjattu syyäie sydävika, mikäli potilaalle o jääyt residuaaliefekti, joka sijaitsee keiomateriaali tai proteesi lähellä Esimmäise 6 kuukaude aja potilaille, joilla o suoritettu syyäise sydävia vuoksi leikkaus käyttäe keiomateriaaleja, sutteja ja putkisiirteitä (coduit) Potilaille, joille o asetettu suljilaite leikkauksessa tai katetroii yhteydessä Sydämesiirtopotilaat, joille o kehittyyt läppävika Meurma ym. Suome Lääkärilehti 2008; 63:2792 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011 7

8 Sydävika ja suu terveys ksylitoli käyttö ei korvaa hammaspesua vaa siitä tulee huolehtia ksylitoli käytö ohella. Sydälapse suu riskit Suussa elää aia rusaasti bakteereja, jotka tulehtueide ikeie tai hampaide kautta pääsevät helposti veree. Tervee hekilö verekierrossa bakteerit tuhoutuvat opeasti. Jos sydämessä o rakeevika, bakteerit voivat kiiittyä sydäme sisäkalvolle ja läppii, ja siitä voi seurata hegevaarallie sydäme sisäkalvo tulehdus, edokardiitti. Tämä estämiseksi sydälapse suu ja hampaide hoito o erityise tärkeää. Muita sydälapse suu terveyde riskejä ovat hampaide ja leukoje kehityshäiriöt, toistuvat happohyökkäykset muu muassa päivärytmie ja lääkitykse vuoksi sekä lisäksi ärästys, joka voi aiheuttaa hampaide kiiltee eroosiota. Puutteellie hampaide omahammashoito aiheuttaa kuiteki suurimma riski. Sydälapse vahempie tulisiki vaatia lapselle hammaslääkäri tekemää tarkastusta ja hoitoa vähitää kerra vuodessa. Mitä aikaisemmi hammaslääkäri tapaa lapse ja perhee esimmäise kerra se parempi. Hammaslääkäri tekemä suu ja leukoje tutkimus olisi tehtävä viimeistää kolme vuode iässä. Suuhygieisti luoa tulisi käydä vai hammaslääkäri yksilöllisestä suosituksesta ja hammaslääkäri vastuulla. Suuhygieisti ei voi olla vastuussa sydäsairaa lapse suu terveyde tutkimuksesta tai hoitosuuitelmasta. Mite sitte suu terveyde riskejä tulisi hallita? Kute o aiemmi todettu, hyvä päivittäie harjaus kahdesti vuorokaudessa fluoritahalla ja ksylitolivalmisteide päivittäiekäyttö ealtaehkäisevät reikie sytymistä ja luovat hyvä perusta suuhygieialle. Toistuvia happohyökkäyksiä tulisi välttää, jotta reikie sytymiselle ei sytyisi suotuisia olosuhteita eempää kui o välttämätötä. Mikäli kuiteki reikiä sytyy, tulisi e paikata opeasti ja lapselle laatia reikiitymise pysäyttämiseksi yksilöllie hoito-ohjelma. Myös desifioivie suuvesie tai geelie käyttö voi olla tuolloi perusteltua. Suuhygieia ja edokardiitti Edokardiitti o vaikea tulehdus, joka pesiytyy sydäme sisäpitaa verhoavalle sileälle kalvolle. Se o erittäi harviaie terveillä ihmisillä. Se o myös melko harviaie sydävikaisilla lapsilla. Edokardiitti o harviaisuudestaa huolimatta ii vakava sairaus, että joilleki sydävikaisille lapsille suositellaa ealtaehkäisevää atibioottihoitoa tietylaiste suuoteloo tai suolistoo kohdistuvie leikkaustoimepiteide yhteydessä. Edokardiiti sytyy tarvitaa yleesä kaksi perustekijää: bakteerie pääsy verekiertoo ja altistava läppä- tai muu sydäme rakeevika. Bakteerie lähtökohta saattaa olla hampaide tukiraketeissa, suu ja hegitysteide limakalvoissa tai virtsaelimissä ja suolistossa. Jotkut tietyt bakteerit voivat aiheuttaa edokardiiti. Atibioottisuoja kohdistetaa erityisesti suuotelo streptokokkeihi ja suolisto eterokokkeihi. Suojalääke aetaa joko suu kautta tutia ee toimepidettä tai suoee miuuttia ee toimepidettä. Lääkäri määrää atibiooti tapauskohtaisesti, ottae huomioo lapse mahdollise yliherkkyyde atibioottia kohtaa. Muista siis kertoa hammaslääkärille, että lapsellasi o sydävika, koska sydävikaise lapse hampaide hoito vaatii usei atibioottisuoja edokardiiti ehkäisemiseksi. Jos lapselle sattuu hampaisii kohdistuva tapaturma ja suusta tulee verta, o lapsi aia vietävä hammaslääkärille, joka arvioi jatkohoido ja atibioottisuoja tarpee ja euvottelee tarvittaessa hoitava sydälääkäri kassa. Maitohampaide irrotessa itsestää pysyvie hampaide puhjetessa, ei atibioottisuojaa tarvita. Hyvä suu terveys ja hampaide hygieia sekä hoito paiottuvat etisestää edokardiiti ealtaehkäisyssä. O muistettava, että hyvä hammasterveys ja huolellie suuhygieia ovat edokardiiti ehkäisyssä huomattavasti tärkeämpiä seikkoja kui atibioottiprofylaksi atamie. Sydävika ja oikomishoito Joskus erilaiset oireyhtymät, joihi liittyy syyäie sydävika, voivat aiheuttaa hampaistossa asetovirheitä, mutta useimmite oikomishoitoa vaativat aseto- ja puretavirheet johtuvat muista syistä, kute periöllisistä tekijöistä. Oikomishoitoo hakeutumisee vaikuttavat toimialliset ja esteettiset seikat. Pahimmillaa puretavirheet aiheuttavat moiaisia oireita leukaivelissä, kute kipuilua ja vaikeuttavat syömistä ja osalla kommuikoitia. Myös poikkeavuudet ulkoäössä koetaa usei epämiellyttäviksi ja siksi e halutaa korjata. Oikomishoido tavoitteea o poistaa purea kehitystä häiritseviä tekijöitä sekä ehkäistä puretavirheestä myöhemmi mahdollisesti aiheutuvia fysiologisia ja/tai psykologisia ogelmia. Hoido tarvetta arvioitaessa tulee puita hoidosta saatavia hyötyä suhteessa hoido tai hoitamatta jättämise aiheuttamii riskeihi. Pääsäätöisesti oikomishoito toteutetaa sydälapsilla aiva kute perusterveilläki. Joskus kuiteki sydälaste kohdalla o syytä käyttää tätä harkitaa, jos sydävika itsessää rasittaa lasta ja elimistöä, jolloi lisärasitusta tulee välttää. Oikomishoidot o syytä tehdä silloi, ku hampaide ja purea kehityksee voidaa vielä vaikuttaa. Tavallisimmi hoidot aloitetaa kasvavalle lapselle, jolloi maitohampaat vaihtuvat ja leuat sekä hampaisto kehittymie o vielä käyissä. Oikomishoito o mahdollista toteuttaa myös kasvu päätyttyä, mutta se toteutetaa erilaisilla meetelmillä. Tällöi leukoja voidaa joutua esimerkiksi leikkaamaa halutu puretasuhtee paratamiseksi. 8 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

9 Toimepiteet, joide yhteydessä atibioottiprofylaksia o tarpee sekä tilateet, joide yhteydessä profylaksiaa ei suositeta Edokardiittiprofylaksi o aiheellie ee toimepiteitä, joissa rikotaa limakalvoa, jolloi bakteremia o mahdollie tai todeäköie, esimerkiksi. Hampaisii ja parodotiumiii kohdistuvat toimepiteet, joihi yleisesti liittyy ieverevuotoa (hampaapoisto, kyretoiti) tai periapikaalisee maipuloitia (juurihoito, resektio) Hammaslääkäri tai -hoitaja tekemä hampaide tukikudoste puhdistus (subgigivallise hammaskive poisto, scalig ) Poskiotelo huuhtelu Nielu- tai kitarisa poistoleikkaus Brokoskopia, joho liittyy ivasiivisia toimepiteitä Edokardiittiprofylaksia ei ole tarpee esim. seuraavissa toimepiteissä: Hampaa paikkaamie Juurihoito, jossa ei kajota periapikaalialueesee Suuoteloo tehty puudutus Hammasproteesi sovitus Hampaisto pastapuhdistus No-ivasiivie brokoskopia Gastroskopia Kolooskopia Trasuretraalie prostataresektio Gyekologiset ja obstetriset toimepiteet Syytykset Meurma ym. Suome Lääkärilehti 2008; 63:2792 Riskitekijöistä huolimatta myös sydälapsilla o täysi mahdollista ylläpitää hampaide hyvää terveyttä. Oikomishoito vaatii kärsivällisyyttä ja sitoutumista, sillä hoito vie usei jopa useitaki vuosia. Sydälaste kohdalla oikomishoido tulisiki olla hyvi suuiteltua jo eakolta. Joissaki tapauksissa sydälaste oikomishoito voidaa toteuttaa myös keveetysti tai poikkeavassa aikataulussa rasitukse miimoimiseksi. Useimmite hoitoa käytetää kiiteitä oikomiskojeita, joista käytetää usei yleisimitystä hammasraudat. Oikomishoito lisää joki verra reikiitymisriskiä, joka osaltaa korostaa oma hoido tärkeyttä. Tämä o syytä huomioida sydälaste kohdalla. Edokardiittiriski suuretumisesta ei ole äyttöä ala kirjallisuudessa. Voidaaki saoa, että sydälapselle suuremma riski sairastua edokardiittii aiheuttaa huoo suuhygieia kui oikomishoito. Edokardiittiprofylaksiaa oikomishoidossa tarvitaa harvoi. Käytäössä iille potilaille, joille suositellaa atibioottisuojaa, se aetaa oikomishoidossa lähiä silloi ku toimepiteessä o riski ieverevuotoo, kute oikomisrekaide sovittelussa. Vastaavasti ormaalilla käyillä, jolloi esimerkiksi kiristetää oikomisrekaita, ei atibiottisuojaa tarvita. Lopuksi Riskitekijöistä huolimatta myös sydälapsilla o täysi mahdollista ylläpitää hampaide hyvää terveyttä. Jotta siiä oistutaa, vaatii se tietoa, hyviä valitoja ja joskus jopa melko suuria poisteluja myös vahemmilta. Ealtaehkäisy, hampaide puhdistamie sekä varhaie hyvie suuhoitotapoje omaksumie päivittäiseä rutiiia o tärkeää, olipa kyse sitte lapsesta taikka aikuisesta. Erityisesti sydälaste kohdalla tämä korostuu, koska suu tarjoaa otollise reiti ei-toivotuille bakteereille ja huoo hammashygieia lisää eittämättä riskiä sairastua esimerkiksi edokardiittii. Hyvästä hammashygieiasta huolimatta hampaisii voi tulla reikiä. Jos reikiä sytyy, e tulisi hoitaa mahdollisimma varhaisessa vaiheessa lisävahikoje välttämiseksi. Jos hampaissa o paljo reikiä ja hoito hammaslääkäri vastaaotolla tutuu ylivoimaiselta lapsi tulee lähettää hammashoitoo erikoisairaahoitoo (hammaslääkäri tai lastekardiologi voi kirjoittaa lähettee). Sairaalaoloissa lapsi voidaa tarvittaessa myös ukuttaa ja koko hampaisto hoitaa kerralla kutoo. Pidetää hyvää huolta hymystämme! Lähteet: Opiäytetyö, suuhygieistiopiskelijat Ira Nokelaie ja Heli Gröroos suuhygieisti Thea Madelii artikkeli (Sydälapset-lehti 4/2001), HLT Riia Richardsoi luetoaieisto (Sova 2006) Sydälapsesta aikuiseksi -kirja, kolmas uudistettu paios 2006 Tahelse hos bar med hjertefeil, FFHB Suome Hammaslääkärilehti 9/2006 Suome Lääkärilehti 35/2008 Käypä hoito-suositus, Kariekse hallita (www.kaypahoito.fi) EHL Heikki Alapulli, Lastekliika yksikkö, Suu- ja leukasairauksie kliikka, HUS SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011 9

10 Yhdistykse jäsematka 2012 Teksti Katja Laie Kuvat Fimatkoje kuva-arkisto jatkoaikaa kesälle Rodokselta, aurigo saarelta Jo eakkoo mielekiitoa herättäyt, periteikäs ja varsi suosittu jäsematka toteutetaa vuoa 2012 Kreika saaristoo. Esimmäistä kertaa matkamme suutaa jo vuosikymmeiä suosiota auttieelle Rodokse saarelle. Rodosta voi asaitusti tituleerata todelliseksi mahdollisuuksie rusaudesarveksi, sillä saare värikäs historia, upeat hiekkaraat sekä lukuisat huvittelu- ja ostosmahdollisuudet luovat hyvät puitteet moipuolisee lomaviettoo. Tervetuloa mukaa! Yli 10 vuotta suosiota keräyt yhdistykse jäsematka saa esi syksyä odotettua jatkoa, ku pakkaamme laukut ja suutaamme Rodokse saarelle siellä tarkemmi Ixia perhelomakohteesee ajalla Ixia sijaitsee vai viide kilometri päässä Rodokse kaupugi sykkeestä. Tällä reissulla leppoisaa ratalomaa oki helppo yhdistää myös kasaivälistä kaupukituelmaa, jota Rodokse kaupuki Ixia välittömässä läheisyydessä tarjoaa riittämii shoppailua, makuelämyksiä, historiaa sekä vilkasta iltaelämää sitä kaipaaville. Rodosta o kehuttu mitä ihaimmaksi lomasaareksi, joka pitää kuulemma otteessaa. Kerra saarella käyyt palaa sie aia uudestaa, koska siellä o kertomuste mukaa ii aiutlaatuie tuelma. Saarta o myös hyvällä syyllä imitetty aurigo saareksi, sillä Rodoksella o keskimääri 280 aurikopäivää vuodessa. Tämä ataa luva odottaa lomalta aurikoa ja lämpöä! Itse lomakohteemme Ixia o erityisesti perheille soveltuva lomakohde kymmeie kilometrie pituise pikkukiviraa äärellä, joka tarjoaa jo itsessää aiekset moipuolisee lomaa. Myös Ixiasta löytyy rusaasti ravitoloita, pikkukauppoja ja iltaelämää, jos Rodokse vilkas kaupuki ja se tarjota ei miellytä. Mukava lisä lomalle tuo myös Fimatkoje moipuolie retkitarjota tai vaikkapa auto vuokraus, joide avulla pääsee tutustumaa saare rikkaasee kulttuurii ja moipuolisii ähtävyyksii vaikka vähä kauemmaski. Tuttu toteutustapa Kute aiemmissa yhdistykse matkoissa, kohde ja hotelli o valittu esisijaisesti lapsiperheide tarpeide pohjalta toki vahempia uohtamatta. Matka toteutetaa samalla periaatteella kui aikaisempiaki vuosia. Vastuullisea matkajärjestäjää o Fimatkat ilmoittautumiset hoidetaa yhdistykse kautta. Matkalle lähtee tuttuu tapaa lastekardiologi, joka pitää päivittäi vastaaottoa kohteessa. Samoi yhdistykse työtekijät ovat matkalla järjestämässä yhteistä ohjelmaa, joho perheet voivat halutessaa osallistua. Kute aiemmiki, yhdistys tukee sydälapse, -uore tai -aikuise matkaa 100 eurolla. Mikäli sydälapsi o alle 2-vuotias, yhdistys maksaa 60 euro s. letokettävero. Matkalle mahtuu mukaa kaikkiaa oi 120 hekeä, jote opeasti päätökse tekevät varmistavat paikkasa ja mieleisesä majoitukse. Täyde palvelu hotelli Majoituskohteeamme o Fimatkoje Blue Star Club -kosepti Su Beach Resort -hotelli, joka varmasti soveltuu tarpeillemme loistavasti. Raa välittömässä läheisyydessä sijaitsevalta ja vehreä puutarha ympäröimältä hotellialueelta löytyvät moipuoliset palvelut ja puitteet uelmalomalle. Useasta rakeuksesta koostuva hotellialuee keskipisteessä o suuri allasalue, josta löytyy useampi, myös lapsille sopiva allas. Yhdessä lastealtaassa asuu suuri mustekala, joka lokerot muodostavat vesiliukumäkiä perhee pieemmille. Hotellista löytyy lisäksi ravitola, useita baareja, kutoilutila sekä piei ruokakauppa. Lisäksi hotelli kasaivälie aktiviteettitiimi järjestää moelaista kivaa tekemistä lomalaisille. Majoittautumie tapahtuu viihtyisissä huoeistoissa, joista kaikista löytyy keittosyveys, mikroaaltouui, kahvi- ja vedekeiti, leiväpaahdi, kylpy/suihku ja wc, hiustekuivai, puheli, satelliitti-tv, ilmastoiti sekä parveke tai maaparveke. Huoeistoja o kolmea tyyppiä; yksiö 2 3 hegelle parvekkeella tai maaterassilla, jossa o yhdistetty makuu-/olohuoe, kaksio 2 5 hegelle parvekkeella tai maaterassilla, jossa o makuuhuoe, olohuoe sekä kolmio 4 6 hegelle meriäköalalla, jossa o 2 makuuhuoetta ja olohuoe. Tarkemmat hitatiedot löydätte ohesta. Huomatkaa, että lapsialeukset koskevat vai lapsia, jotka majoittuvat lisävuoteessa. Erityise vaivatota lomaa vietät varaamalla joki ateriapaketeista jo etukätee. Vaihtoehtoia o aamiaisbuffee ja puolihoido (aamiaie ja päivällie) lisäksi myös All Iclusive -palvelu, jossa myös louas, välipalat, jäätelö ja juomat (paikalliset viiit, oluet, virvoitusjuomat ja kiveäisvesi) sisältyvät hitaa. Lisätietoja kohteesta saatte Fimatkoje lomaoppaasta tai osoitteesta 10 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

11 MATKATIEDOT Lähde mukaa! Ilmoittautumiset matkalle tapahtuvat yhdistykse kotisivuje kautta osoitteessa Ilmoittautumisaikaa matkalle o saakka tai ii kaua kui matkalla o tilaa. Huomioitteha, että suurempia huoeistoja o rajoitettu määrä. Lisätietoja matkasta saatte kotisivuje ohella myös Katja Laieelta joko puhelimitse umerosta tai sähköpostitse osoitteella Tervetuloa mukaa yhdistykse suositulle jäsematkalle, jossa katseltavaa ja koettavaa riittää kaikeikäisille Rodoksella ähdää! Alustavat letoaikataulut sekä matkoje hiat Lähtö , alustava lähtöaika klo 7, saapumie klo 11 Paluu , alustava lähtöaika klo 12.20, saapumie klo Letoaika oi 4 tutia letoaikataulua ei ole vielä vahvistettu. MAJOITUSVAIHTOEHDOT JA HINNAT Yksiö kahdelle (max. 2+1) 645 e/hlö/vko Lapsi lisävuoteessa (2 17v.) 322 euroa/vko Kaksio kahdelle (max. 2+3 hlöä) 715 euroa/hlö/vko Lapsi lisävuoteessa (2 17v.) 341 euroa/vko Kolmio eljälle meriäköalalla (max. 4+2 hlöä) 754 euroa/hlö/vko Lapsi lisävuoteessa (2 17v.) 385 euroa/vko HUOM! Lapsialeukset ovat voimassa laste majoittuessa lisävuoteessa. Site Site esimerkiksi kolmiossa (max. 4+2) majoittuva 6-hekie perhe maksaa kahdesta lapsesta täyde hia ja vasta lisävuoteessa majoittuvista lapsista tulee lapsialeus Sydälapset/-uoret/-aikuiset saavat lisäksi 100 euro aleukse edellä esitetyistä hioista, alle 2-vuotiailta sydälapsilta yhdistys maksaa s. letokettävero. Alle 2-vuotiaista 60 euro s. letokettävero, ei muuta maksua Lisämaksusta saatavilla Aamiaie aikuiselta 56 euroa/hlö/vko, lapselta (2 17v.) 35 euroa/hlö/vko Puolihoito aikuiselta 147 euroa/hlö/vko, lapselta (2 17v.) 98 euroa/hlö/vko All Iclusive aikuiselta 273 euroa/hlö/vko, lapselta (2 17v.) 189 euroa/hlö/vko Meriäköala 49 euroa/hlö/vko Syöttötuoli 20 e/vko Lasterattaat 20 e/vko Vauva säky maksuto (tilattava jo matkavaraukse yhteydessä) SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /

12 Taivalkoskelaise Salme Koskelo, 60, sydäleikkauksesta tuli kulueeksi tämä vuode helmikuussa 50 vuotta. Tää päivää Salme voi hieosti, kiitos oistuee leikkaukse. Nyt meillä o ilo jakaa Salme taria ja kokemukset 50 vuode takaa. Leikkaustaria 50 vuode takaa Teksti ja kuvat Salme Koskelo Äidille huulipuaa, lääkäri määräyksellä Lääkäri Kirpilä istuu äidi lähelle. Pitkä mies joutuu taipumaa istuessaaki. Pää kolahtaisi ovie pielii, ellei hä kumartuisi iistä kulkiessaa. Hä ottaa äitiä kädestä, puristaa sitä hetke ja katsoo sitte silmii. Tyttärelläe o jotaki vikaa sydämessä. Sydämestä kuuluu voimakas sivuääi. E osaa saoa, mitä se o, mutta mielestäi sitä pitäisi selvittää. Äiti vavahtaa ja katsoo korii, jossa suurisilmäie tyttövauva ukkuu rauhallisesti, aiva tervee äköiseä. Eihä oi pieellä voi olla vielä vikaa sydämessä. Miullaha se o sydävika. Oko se vaarallista? hä saa saotuksi pitkä aja kuluttua. Kyyeleet pyrkivät silmäurkkii ja hätä omassa sydämessä kasvaa. Lääkäri saat paisuvat mustiksi möhkäleiksi ja tarttuvat sydämee. Hä oli jo meettäyt esikoisesa, piee suloise tyttöse sota-aikaa. Lapsoe haudattii joeki toiste joukkoo eikä hautaa sittemmi löytyyt. Silloiki saottii, ettei ole mitää hätää ja silti Elia kuoli tautii, jolle ei löytyyt selitystä. Lääkäri silittää uudellee äidi kättä, myötätutoisesti, rauhoittae. Nii kui yt käde silittämisestä olisi tässä tilateessa paljokaa apua. Lääkärit ovat luvaeet parataa, mutta juuri yt ei sitäkää lupausta voi varmuudella täyttää. Lapsella ei juuri yt ole mitää hätää, mutta äidille määrää heti huulipuaa! Mitä se saoi? Huulipuaa? Tekeekö se pilaa? Lopulta äiti aurahtaa lääkäri määräykselle. Huulipuasta tuli äidillei ii tärkeä asia, että hä ei lähteyt mihikää ilma huulipuaa, ei edes sieiretkelle. Hä opetti tava myös meille tyttärille. Sydäleikkauksia myös lapsille Lääkäri kertoi äidillei, että lapsilleki o alettu tehdä oistueita sydäleikkauksia, koska suomalaiset lääkärit ovat olleet opissa ulkomailla. Partiolaiset olivat lahjoittaeet Helsigi lastekliikalle sydäkeuhkokoee, joka avulla leikkaukset voitii tehdä turvallisesti. Hä lähettäisi miut Helsikii tutkimuksii ja uskoi, että uusista leikkausmeetelmistä löytyisi apu. Aiemmi sydävikaiset lapset vai kuolivat viimeistää viidetoista vuode iässä. Äidi ja isä pitäisi päättää, halusivatko he lähettää lapsesa tutkimuksee ja mahdollisee leikkauksee, jota ei vielä ollut tehty Suomessa yhdellekää lapselle. Näi suure päätökse tekemie tutui äidistä aiva liia suurelta. Ajatukset poukkoilivat ja vaikka asiaa mite päi mietti, äytti kuolema väistämättömältä. Ee leikkausta pitäisi tehdä kivuliaita kokeita. Etäpä jos lasta joudutaa kiduttamaa turhaa? Olisiko sitteki parempi tyytyä kohtaloo, ataa lapsi kuolemalle? Pääsisi raukka kärsimyksistä. Mite täältä lapsikatraa keskeltä lähdetää Helsikii moeksi kuukaudeksi? Eihä yhde kirvesmiehe tieestit riitä edes matkaa, saati sairaalamaksuihi. Miä taistele lapsestai. Tiedä, että lapsi o vahva ja selviää! äiti julisti ja lähetti kuolemalle taisteluhaastee. Tämä päätökse jälkee alkoi lähes kymmee vuode piia ja odottamise tuska. Juamatka Kaikki tutkimukset tehtii tuo hoitopäätökse jälkee Helsigissä. Hoitava lääkäri Ilmari Katero oli tehyt sosiaalimiisteriölle hakemukse sai- 12 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

13 raalakuluje korvaamisesta. Leikkauksee meessä päätöstä ei ollut tullut, mutta hoitoa jatkettii kustauksista huolimatta. Muista hämärästi sairaalaa lähdö talvisea tammikuu aamua ja kummitätii vilkutukset. Seisoi äitii ja isäi kassa kotiportilla iso matkalauku kassa odottamassa taksia. Isä tekemä rautaie portti. Kellää muulla meidä kujalla ei ollut ii hieoa porttia. Oli saaut koulusta lomaa ja saattoi olla, että jäisi luokalle matka takia. Miua kiiosti kuiteki sillä hetkellä vai juamatka ja makuuvauu yläpeti, joe sai kiivetä tikkaita myöte. Jua seisoi Oulu asemalla ja jossaki kaukaa jua edessä oli musta höyryveturi, joka piipusta ousi savua. Se o Ukko Pekka, äiti valisti. Äiti tarkisti lipusta vauu ja paika umerot ja isä katoi matkatavaramme vauuu. Koppalakkie mies, koari, teki lippuu reiä erikoissaksillaa. Yksi elämäi tärkeimmistä matkoista alkoi, ekä muista siitä paljoakaa. Juassa oli aiva omiaie tuoksu tai oikeammi haju, jota ei voi verrata mihikää. Pyörie kolke oli tasaista ja jarruttaessa kuului kovaa kitiää. Juassa oli vaikea liikkua, koska meo oli epätasaista. Erityisesti vauusta toisee siirtymie oli pelottavaa, ku vauuje välissä olevat sillat liikkuivat koko aja ja lumi tuprutti välikköö. Kävimme ravitolavauussa syömässä, mutta pitkä matka aikaa ehti kattiiikärryki käydä vauussamme. Sai ostaa siitä sarjakuvalehde ja karamellia. Makuuhytti oli ahdas, mutta peti äytti houkuttelevalta puhtaie lakaoiee. Silloi ei vielä tuettu pussilakaaa, vaa harmaa huopa oli sijattu valkoise lakaa kassa. Huovassa luki isoilla kirjaimilla VR. Eihä se lakaa pysyyt yöllä mitekää paikoillaa, vaa oli aamulla rullalla vieressä tai lattialla. Lavuaari yläpuolella olevassa kaapissa oli lasie karahvi, jossa oli vettä juotavaksi. Haavettä ei saaut juoda ja äiti vaati pesemää hampaatki karahvivedellä. Yöastia eli potta löytyi lavuaari alta. Vessassa oli aia tukkaie pissa haju ja kävi siellä vai pakkotilateessa yrittäe olla hegittämättä. Yö mei kiskoje äätä kuuelle eikä ui tahtout millää tulla. Aamulla ousimme hyvissä ajoi ja äiti letitti pitkät hiuksei ja laittoi valkoise silkkiauha lettie päihi. Söimme äidi laittamat eväsleivät ja meimme vauumme käytävälle. Käytävällä oli piei seiää kiiitetty pekki, joka saattoi käätää alas. Siiä oli mukava istuskella ja katsella maisemia. Äiti kertoi muutamalle vauussa olleelle rouvalle matkamme tarkoituksesta ja rouvat vilkuilivat miua hymyille. Lähellä Helsikiä jua hidasti vauhtia, ku rata kulki hyvi lähellä kallioleikkauksia. Silloi tutui, että iitä olisi ylettyyt koskettamaa jua ikkuasta. Nuo kallioleikkaukset ovat jääeet vaikuttavasti mieleei. Helsigissä Tiesi, että Helsiki o Suome pääkaupuki. E ollut koskaa ähyt raitiovauuja ja miu piti päästä heti ajamaa sellaisella. Vihreäkeltaise raitiovauu hiljaie kulku raiteita pitki äytti kiehtovalta. Vauuje päällä oli ristikot, jotka äyttivät roikkuva kiii sähkölagoissa. Aia välillä lagoista äkyi lyövä kipiöitä. Raitiovauu kuljettajat olivat ilmeettömiä, aiva kui robotteja istumassa pekeillää. Heille ojeettii raha pieelle pöydälle ja kuljettaja akkasi vastarahat samalle pöydälle lipu kera. Raitiovauu ei odottaut, että matkustajat ehtisivät istumaa, vaa se lähti heti liikkeelle. Äidillä oli täysi työ auttaa miut raskasta matkalaukkua katae pekille. Raitiovauu 7 B mei Kallioo ja äiti tiesi, milloi piti jäädä pois. Seki piti tehdä opeasti, koska ovet avautuivat ja sulkeutuivat salamaopeasti. Oikeastaa se oli hyvi pelottava kokemus. Löysimme äidi perhetuttuje asuo Kalliosta. Talo oli vaha ja ku astui sisälle porraskäytävää, sielläki haisi kummalliselta. Talossa oli hissi, verkkohissi, joka oli seuraava pelkoi kohde. Esiksi piti avata tavallie ovi ja se jälkee kauhealta äyttävä ristikko-ovi. Hissi lähti liikkeelle koliste, kitiste ja paukkue. Meidä oli pakko käyttää hissiä, koska e olisi jaksaut kävellä viidetee kerroksee. Joku täti, joka imeksi muista Aa, tuli avaamaa ove ja pääsimme sisää pieee huoeistoo, joka seki SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /

14 Miulle sairaalareissu oli seikkailu. haisi pahalta. Muista se aioa yö, joka joudui siellä viettämää. Illalla, ku valot sammutettii, kuutelimme rapiaa seiältä. Äiti saoi, että e ovat torakoita. E uskaltaut ummistaa silmiäi, ku pelkäsi iitte vökivä suuhu ja silmii. Äiti asui Helsigissä koko sairaalassaoloi aja. Hä sai työtä hotelli Kämpi keittiöstä ja asui Kalliossa tämä kaukaise sukulaise asuossa. Vaha pariskuta käytti aftaliiia suojellaksee petivaatteita koilta ja äitiki haisi aia aftaliiilta, ku tuli miu luoksei sairaalaa. Äidille työ ravitola Kämpissä oli tärkeää. Vielä demetoitueeaki hä muisti kertoa, mite tarkkaa lohe siivuttamie oli Kämpi keittiössä. Laste kirurgie osasto Joudui kestämää paljo kivuliaita tutkimuksia. Muista pyörtyeei joka kerta, ku käsitaipeestai otettii verta ja tutui, että kaikki veri oli jo otettu, ku eulaa kaivettii syvemmälle eikä tippaakaa tullut. Leikkaukse järjestämie ei ollut yksikertaista, koska suomalaisilla lääkäreillä ei ollut vielä riittävästi taitoa, jote leikkaava lääkäri tulisi Amerikasta. Miulle sairaalareissu oli kuiteki seikkailu. Sairaala lasteosasto eloe oli mukava paikka. Osastolla oli televisio, josta seurasi Felix-kissa seikkailuja. Meillä ei vielä silloi ollut televisiota kotoa, jote televisio-ohjelmat olivat päivittäie ihmetykse aihe. Joka päivä sai myös askarrella toiste laste kassa. Puhalsi siivilä läpi väriä paperille, joho oli esi aseteltu kuvia. Ku kuvat sitte otettii pois, jäi siihe kohti valkea alue. Niistä tuli hieoja kortteja. Myöhemmi ymmärsi, että seki oli eräälaista terapiaa. Puhaltamie voimisti keuhkojai, jotka joutuivat leikkauksessa ja varsiki leikkaukse jälkee koville. Opi tekemää paperimassaa ja muovailemaa massasta hahmoja. Se taas oli hyvää sormijumppaa varsiki leikkaukse jälkee. Sairaalakoulua ei silloi ollut, jote kouluasioissa jäi muista jälkee. Pidi mielessäi kaike oppimai ja hyödysi taitojai myöhemmi ohjatessai laste kerhoja. Oli oppiut lukemaa jo 5-vuotiaaa ja oli kova lukemaa. Kummitätii lähetti miulle paksu satukirja, Grimmi sadut. Myöhemmi ole todella ihmetellyt kummitätii kirjavalitaa. Lähes jokaisessa sadussa silvottii ruumiita, upotettii eläviä käärmeide joukkoo tai tehtii jotaki muuta kamalaa. Miua pelotti lukea iitä satuja. Oeksi kirjastovauu kiersi osastolla, jote himolukijalle riitti lukemista. Samoi kiersi kattiiivauu, josta sai ostaa kettukarkit ja raskapastillit. Kumma kyllä, ämä olivat samoja karkkeja, joita isäiki halusi vahaikodissa ollessaa. Osastolla oli paljo muitaki sairaita lapsia. Huoetoverii Tiia sairasti leukemiaa, vaikka e silloi vielä ymmärtäyt, mitä leukemia tarkoitti. Häellä oli pyöreät kasvot, iloie, hymyilevä ilme ja todella paksut letit. Ymmärsi myöhemmi, että pyöreät kasvot tulivat vahvasta kortisoilääkityksestä. Hoitajat olivat herttaisia, paitsi yksi. Muut lapset kertoivat varoittavaa sävyy, että hä lukee Mustaa Raamattua. Tämä hoitaja tutui pelottavalta mustie hiuksiee. E tieyt, mitä Musta Raamatu lukemie tarkoitti. E tiedä vieläkää. Hoitaja oli hyvi tiukkailmeie ja kometeli myös tiukkaa sävyy lapsia. Jokaisella lapsella oli oma imetty hoitaja. Kirsti Jaskari oli miu oma hoitajai ja oli siitä hyvi ylpeä. Kirstillä oli kapea vyötärö, joka oli puristettu tiukaksi leveällä patella-vyöllä. Häellä oli tummat, kiiltävät hiukset ja miusta tutui, että hä hymyili aia. Oli joutuut sairaalaa keske lukukaude. Eräää päivää koulukavereiltai tuli oikei paksu kirje. Jokaie oli piirtäyt ja kirjoittaut miulle, kirjoittipa joku jopa ikävöiväsä miua. Ole säilyttäyt kaikki uo kirjeet ja piirustukset. Myöhemmi, ku oli jo päässyt kotii, tuli Tiia äidiltä kirje. Tiia kuoli leukemiaa ja miä ikävöi Tiiaa. Hämäriä muistoja Miulle ei kerrottu leikkauksesta juuri mitää, aiakaa e muista. Asiat kerrottii äidillei. Äiti varmaa arveli, että o parempi, ette tiedä kovi tarkkaa, mitä tehdää. Usko, että äiti pelkäsi. Tämä leikkausha oli aiutlaatuie Suomessa. Huoetoverii, joka oli miua muutama vuode vahempi, halusi valistaa miua leikkausta edeltävää iltaa. 14 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

15 Pulmoaalisteoosi eli keuhkovaltimoläpä ahtauma täää Keuhkovaltimo ahtauma eli pulmoaalisteoosi (PS) o keuhkovaltimo läpä epämuodostuma, joka rajoittaa läpä avautumista. Vikaa liittyy voimakas sivuääi, ja tämä johdosta diagoosi selviää yleesä varhai. Oikea kammio rasittuu, ku se tavallista korkeammalla paieella puristaa verta läpä kautta keuhkovaltimoo. Keuhkovaltimo ruko läpä takaa laajeee, ja oikea kammio voi ylirasittua. Lievä ahtauma ei vaadi mitää toimepiteitä. Vaikea-asteisessa keuhkovaltimo läpä ahtaumassa tehdää jo varhai pallolaajeus. Sydäkatetri päässä oleva pallo viedää laskimoteitse keuhkovaltimo läpä kohdalle, missä pallo täytetää esteellä, jolloi paie laajetaa läpä. Tämä toimepide tehdää yleesä jo ee kouluikää. Tiedätkö, että siä voit kuolla siihe leikkauksee? Siut jäädytetääki. Sie voi tulla toimittajia tekemää juttua siusta. Miksi miulle ei ole kerrottu, että miut jäädytettäisii tai että kuolisi? Raivostui silmittömästi ja ajoi äidi pois huoeestai. Miustaha ei tehdä mitää juttuja! Oli helmikuu 22. päivä Miut oli valmisteltu leikkauksee. Matkalla leikkaussalii joku työsi paareja ii lujaa, että huimasi. Välillä paarit osuivat seiii ja loistevalot vilisivät katossa. Myöhemmi sairaahoitajaa ollessai muisti tämä kokemukse, jote osasi työtää paareja hillitysti, kolistelematta. Kuuli hoitaja huikkaava toiselle, että tämä viedää agioo. Oli kauhuissai. Kukaa ei kertout, mitä agiossa tapahtuisi. Miusta se kuulosti joltaki ahtaalta paikalta ja mieti, miksi miut piti sellaisee paikkaa viedä. E uskaltaut kysyä. Lapse ei tarviut tietää. Seuraavat muistikuvai olivat tuskaa. Ympärilläi oli muovie teltta, happiteltta. Teltassa oli hyvä olla, helppo hegittää. Miusta lähti letkuja joka puolelle ja huusi ii paljo, kui jaksoi. Hoitajat hermostuivat, ku huusi jatkuvasti. Atakaa sille kipulääkettä! joku saoi. Sitte tusi pistokse ja hyvi opeasti tuska oli ohi ja saatoi taas ukahtaa. Vähitelle kipu laatui ja aloi olla eemmä tajuissai. Sydämei oli leikattu ja miä oli edellee elossa! Kuumeilu jatkui pitkää leikkaukse jälkee. Maaliskuu alussa mummolle lähettämässää kortissa äiti kirjoittaa: Mummu kulta! Parhaat terveiset sekä miulta että Salmelta täältä pääkaupugista. Olemme kyllä Salme kassa muistaeet Mummuaki, vai miulla o ollut ii paljo kirjoittamista ja vapaata aikaa jää ii vähä, että ei ehdi aia kirjoittamaa, mutta saatteha te aia tietoja meiltä kotoa, mite täällä meee. Salmella o vai edellee kuumetta. Muute olis kaikki hyvi. Makasi toista kuukautta vuoteessa, jote jaloistai mei voima. Ku miut ostettii seisomaa lavuaaria vaste, jalat pettivät altai. Muista itkeeei ku e pystyyt eää seisomaakaa. Siitäki otettii kuiteki ilo irti. Kavereista, varsiki pojista, oli hauskaa kärrätä miua pyörätuolilla pitki osastoa ja kolaroiit vai aurattivat. Opetteli uudellee kävelemää, esi kaialosauvoilla horjue ja lopulta ilma tukea. Siiäki sai opetusta ja rohkaisevaa tukea muilta aikaisemmi leikatuilta lapsilta. Vartalo ympäri oli kierretty paksu laastariside ja ihoa kutitti se alta. Huusi tuskasta, ku side lopulta revittii pois. Putkimies tuli eräää aamua ja kiskoi mahassa ja kyljissä olevat putket, dreeit, irti. Seki tutui kamalalta, ku heki salpaatui ilmeisesti keuhkodreei poisto yhteydessä. Rumasti ommeltu haava keskellä laihaa ritaa ihotti. Olisi osaut itseki paremmi ommella, kehui lääkäreille käsityötaitojai. Haava aukesi yläosasta, jote arvesta tuli todella ruma. Kaikki vaatteet tutuivat liia paiavilta ritaa vaste. Aristi ritaai ja arista sitä edelleeki. Ihoa, ku joku koskettelee ritojai. Kaikkiaa sairaalaretkei vei kolme kuukautta. Tervee paperit Helsigi matkat olivat mukavia. Kävi samaa vuoa kesäkuussa jälkitarkastuksessa ja sydäme katetrisaatiossa. Isä oli myös mukaa ja vuotta uorempi sisareiki otettii silloi mukaa. Pääsimme käymää Korkeasaaressa, joe matkustimme laivalla. Meillä oli aiva uudet äidi ompelemat mekot päällämme sekä ruudulliset kesätakit. Taki kassa piti käyttää sifokikaulahuivia, joka ei tahtout millää pysyä taki kaulukse alla. Vahassa mustavalkokuvassa poseeraamme Korkeasaare kalliolla jäätelötötteröt kädessämme. Saimme katsella muitaki ähtävyyksiä. Muista, kuika ioissai kiipesi Eduskutatalo portaat ylös ja samoi Suurkirko portaat. Isä vei meidät Stadioille ja tietysti se kuuluisaa torii, joe piti kävellä loppumatka hissi jälkee. Miä jaksoi! Sydäleikkaukse tuskat olivat ohi ja saatoi auttia elämästä ii kui muutki lapset. Kesäkuu kuudetea päivää samaa vuoa tuli sosiaalimiisteriöstä päätös, jolla velvoitettii Oulu kaupugi sosiaalilautakuta korvaamaa sairaala- ja jälkihoido kustaukset sekä kohtuulliset matkakulut. Oulu kaupuki sai sitte korvaukse ivalidihuoltoasetukse mukaisesti valtio varoista. 15-vuotiaaa sai tervee paperit. Ilma leikkausta e olisi pitemmälle eläytkää. Taitavie lääkäreitte asiosta sai uude elämä. Mei yksi jälkitarkastusmatkalle Raumalta Lastekliikalle Helsikii. Mite selvisi sie ja sieltä pois, o aiva hämärä peitossa. Oli ollut siä kesää Raumalla lääkäriperheessä apulaisea. Siellä oltii kirjaimellisesti ilma vaatteita ulkoa aurigossa. Niipä koko vartaloi oli tasaise ruskea ilma rajoja. Miulle tervee paperit kirjoittaut lääkäri, Leea Tuuteri, ei voiut olla kommetoimatta äkyä seisoessai häe edessää pikkuhousuisillai. Ku seisoi lastekliika portailla tervee paperit kädessäi vaoi, ette ikiä eää astu sairaala ovesta sisää. Kuiteki ku ammativalia aika tuli, oli sairaahoitajakoulutus aioa, mihi halusi. Miusta tuli sairaahoitaja, ei kuitekaa laste sairaahoitaja. Siihe miusta ei ollut. Sai jatkoaja elämällei ja tusi suurta vastuuta siitä, että miu vuoksei oli tehty ii valtavasti työtä. Miu pitäisi yt huolehtia itsestäi ja yrittää puolestai auttaa ja tukea vastaavassa tilateessa olevia. E saisi tahallai tuhota sitä, mikä etee perheei ja hoitohekilöstö oli tehyt uhrauksia ja valtavasti työtä. Siiä olisi miulle elämä ikäie läksy. SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /

16 Iloa, elämyksiä ja hyvivoitia Lomayhtymä tuettu perheloma sydälaste perheille yt haussa! Vuoa 2012 sosiaalie lomatoimita uudistuu Lomayhtymä ry:, Huoltoliitto ry: ja Maaseudu Terveys- ja Huoltoliito yhdistäessä toimitasa. Esi vuoa Maaseudu Terveys- ja Lomahuolto tarjoaa 10 sydäperheelle mahdollisuude RAY: varoi tuettuu teemalomailuu Holiday Club Kuusamo Tropiikissa SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

17 Teksti Katja Laie Kuvat Katja Laie sekä Holiday Club Kuusamo Tropiiki arkisto Maaseudu Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) o sosiaalise lomatoimia järjestö, joka järjestää ja kehittä tuettuja lomia. Lomat o tarkoitettu iille hekilöille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta lomailla. MTLH järjestää eri puolilla Suomea tuettuja lomia, joista oi puolet lomista järjestetää yhteistyössä eri järjestöje kassa. Yksi yhteistyötahoista o Sydälapset ja -aikuiset ry. Ruka ja Kuusamo Tropiikki Vuoa 2012 tuetu perheloma kohteea o sille loistavat puitteet luova Holiday Club Kuusamo Tropiikki. Ruka ja Kuusamo välimaastossa, Petäjälamme raalla, sijaitseva kylpylähotelli Tropiikki tarjoaa vauhdikasta tekemistä, moipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä retouttavaa lomailua koko perheelle. Tropiikista o hyvät kulkuyhteydet ii letoketälle, Kuusamo keskustaa kui Ruka riteisii, jotka sijaitsevat vai oi varti ajomatka päässä. Matka riteisii taittuu helposti myös Ski-busseilla, jotka liikeöivät jatkuvasti. Ruka 29 riettä taltuttavat varmasti älkäisemmäki skimpaaja ja murtomaahiihdo ystäville löytyy latuja yli 500 kilometriä. Lapsille löytyy varmasti mieluie peuhaamispaikka pulkkamäestä tai hotelli leikkihuoeesta. Ja mikäs se mukavampaa, ku ulkoa vietety päivä jälkee voi vielä pulikoida kylpylähotelli retouttavissa altaissa. Tuettuu perhelomaa kuuluu myös vapaaehtoie ohjelma, josta löytyy moelaista ohjattua puuhastelua koko perheelle. Lomaviikkoo (5 vrk) sisältyy ohjelma lisäksi tietysti myös majoitus- ja täysihoito. Lomaviiko omavastuuosuus o aikuisilta 115 euroa/hekilö ja lapsilta 8 16 v. 35 euroa/ hekilö, alle 8-vuotiailta lomaviikko o maksuto. Matkakustaukset jäävät osallistujie itsesä maksettavaksi. Mite lomalle voi hakea? Voit hakea tuetulle lomalle erillisellä lomakkeella, joka voit tulostaa tai vaihtoehtoisesti toimittaa sähköisesti myös MTLH: kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös yhdistykse toimistolta. Lomakkeesee tulee kirjata ii taloudelliset, terveydelliset kui sosiaaliset perusteet lomatue tarpeelle. Tue saamisee vaikuttaa koko perhee elämätilae, jossa huomioidaa perhee tulotaso, aiemmat lomatuet sekä perustelusi lomalle. Lomatukea voidaa myötää korkeitaa joka toie vuosi. Muistatha maiita, että kyseessä o MTLH: Sydälapset ja -aikuiset ry:lle suuattu perheloma. Hakemuste tulee olla MTLH:lla viimeistää Hyväksytyt perheet saavat tiedo valiasta oi kaksi kuukautta ee loma alkua. Lisätietoja tuetuista lomista ja hakuohjeet lomakkeiee löytyvät osoitteesta fi. Kylpylähotelli Kuusamo Tropiiki tarjotaa voit tutustua paremmi osoitteessa www. holidayclub.fi/kohteet/kuusamotropiikki sekä Ruka ympäristö mahdollisuuksii osoitteessa SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /

18 Tietoisku harviaisista sydäsairauksista ja sydävioista Teksti JA Kuvat Tomi Hassie Suome Sydäliitto ja Sydälapset ja -aikuiset ry järjestivät yhteistyössä ilmaise hoitohekilökua koulutuspäivä teemalla Harviaiset sydäsairaudet Helsigi Oulukylässä Koulutus oli houkutellut paikalle suure määrä osaottajia ympäri Suome. Aluekeskus Oltermai auditorio täyttyi lämpimä syyspäivä aamua jopa siiä määri, että ylimääräisiä tuoleja tarvittii sali käytäville kaikkie kiiostueide mahduttamiseksi. Tiivii päivä aikaa kuultii asiatutijaluetoja sydäme syyäisistä raketeellisista vioista sekä iide hoidosta ja seuraasta, periöllisistä rytmihäiriösairauksista sekä sydälihakse sairauksista. Päivä aikaa kuultii myös tuteita herättäyt kokemuksellie puheevuoro Pitkä QT -perhee arjesta ja se haasteista. Jokaise lueo lopuksi lueoijat ottivat vastaa kysymyksiä, joita esitettiiki ilahduttava rusaasti. Haasteea sydätilatee seurata Koulutukse alustajaa toimiut Sydäliito asiatutijasairaahoitaja Sami Kaivos avasi aamu ja päästi estradille HUSi kardiologia erikoislääkäri, dosetti Juha Siisalo, joka lueoi havaiollisesti läpi sydäme syyäiset rake- teelliset viat ja iide käytetyimmät korjausmetodit. Siisalo muistutti hoitohekilökutaa siitä valitettavasta tosiasiasta, että suuri joukko määräaikaise sydäseuraa tarpeessa olevista hekilöistä o jääyt ja jättäytyyt eriäisistä syistä seuraa ulkopuolelle. Eteki syyäiste sydävikoje kohdalla uorte siirtymävaihe aikuiste kardiologiste polikliikkoje puolelle aiheuttaa seuraasta tippumista. Vastuuta omasta terveydestä ja seuraoissa käymisestä tuleeki paiottaa jo sydävikaiste uorte parissa ja pyrkiä ottamaa uoret vastaaotoille itseäisesti ilma vahempia. Myös esimerkiksi paikkakutie vaihdot aiheuttavat helposti kotrollisuhtee katkeamisia. Yhteä varsi suurea yleiseä ogelmaa sydätilatee aktiivisesta seuraasta jättäytymisessä o se tosiasia, että moi sydäsairas tai syy- 18 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

19 Hoitohekilökua koulutuspäivä Aluekeskus Oltermaissa Marko Hietala Kardiologi Heikki Swa Kardiologi Juha Siisalo äise sydävia omaava ei välttämättä huomaa sydäme toimitakyvy heikkeemistä arjessaa, elleivät oireet ole huomattavia. Esimerkiksi rytmihäiriösairauksie kohdalla tai rytmihäiriöitä aiheuttavissa sydävioissa ei rytmihäiriötutemusta välttämättä edes tuisteta. Hoitohekilökualle oki suuri haaste välittää asiakkaillee tietoa merkityksellisistä poikkeavista oireista, jotka vaativat aia päivystyksee tai kotrollikäyille hakeutumista. Miehet ogelmapotilaia Sairaahoitaja Marja-Liisa Hellstedt HUSista jatkoi luotevasti aiheella syyäisesti sydävikaiste seurata ja hoito aikuispotilailla. Siisalo tapaa, myös Hellstedt paiotti seuraa tärkeyttä komplikaatioide ehkäisemisessä ja ealtaehkäisemisessä. Noi kolmasosa seuraa tarpeessa olevista sydäaikuisista ei käy ollekaa kotrolleissa. Esimerkiksi suorituskyvy lasku ja sydäme vajaatoimia oireet o aia otettava vakavasti, muistutti Hellstedt. Ne syyäisesti sydävikaiset aikuiset, jotka kotrolleissa käyvät, saapuvat polikliikoille keskimääri vuode välei mutta kotrollihaarukka vaihtelee kolmesta kuukaudesta viitee vuotee. Seuraa tiheys taas määräytyy sydävia vakavuude, hoitohistoria, lääkitykse laadu ja esimerkiksi mahdolliste tulevie leikkauste mukaa. Hellstedt otti myös esille oma sydätilatee seuraa ja omatoimisuude ogelmat eteki mieste keskuudessa. Ei ole kuulemma harviaista, että esimerkiksi äidit ja vaimot hoitavat vielä varttueempieki mieste ajavaraukset. Valitettavasti myös tilastot tukevat sitä tosiasiaa, että miehet hoitavat terveyttää aisia heikommi ja ottavat myös riskejä oma terveytesä uhalla aisia eemmä. Muistutusta esimerkiksi perustavalaatuiste elämähallialliste taitoje merkityksestä ei siis voi väheksyä hoitoketju potilaskotaktie yhteydessä. Alkoholikäyttöö, tupakoitii ja esimerkiksi paiohallitaa sekä hammashoitoo liittyvät asiat o hyvä ottaa esille aikuiste lisäksi jo uorte kassa. Tieto hajallaa, osaamisessa puutteita Koulutuspäivä aikaa käytii lävitse myös periöllisiä rytmihäiriösairauksia (kardiologia erik. lääkäri, dosetti Heikki Swa, HUS) ja iihi liittyvää potilasohjausta (sairaahoitaja Mia Härköe, HUS) sekä esimerkiksi kardiomyopatia diagosoitia sekä hoitomeetelmiä (kardiologia erik. lääkäri, dosetti, Jyri Lommi, HUS). Esimerkiksi Pitkä QT -oireyhtymiä sairastavie ohjeistuksessa paiotettii hoitohekilökua osaamise kasvattamise tärkeyttä, sillä osaamisessa o tällä hetkellä selviä puutteita. Moia Pitkä QT -sukuja esimerkiksi tutkitaa turhaa päällekkäi, joka syö resursseja muulta hoitotyöltä. Lääkärit eivät myöskää tuista sydäperäiste rytmihäiriösairauksie oireita läheskää riittävästi asia, josta potilaa kokemuspuheevuoro pitäyt Marko Hietala kertoi karmaiseva esimerki. Hietala perhee Ella-tytär sai oikea diagoosi vasta viide tajuttomuus- ja sydäpysähdyskohtaukse sekä epilepsiadiagoosi jälkee ku häestä otettii esimmäie elektrokardiogrammimittaus (EKG). Yhteä hoitoketju ogelma-alueea o tarvittavaa ohjeistuksee ja tärkeisii varotoimepiteisii käytettävä potilasohjausaja riittämättömyys. O myös tärkeätä välittää potilaalle tietoa, mistä luotettavaa lisäiformaatiota sairautee liittye o kätevästi saatavilla. Iformaatiorikkaa päivä päätteeksi Sami Kaivos ruoti harviaisii sydäsairauksii liittyvä iformaatio hajallaa olo ogelmaa. Esimerkiksi luotettavat rekisterit potilasmääristä ja asiatutijuude hajallaa olo tuottaa ogelmia, joihi esimerkiksi meeillää oleva EU: harviaiset -hake* yrittää puuttua. Suomessa tietoje keruuta koordioi Sosiaali- ja terveysmiisteriö. *EU: harviaiset -hake ( ) Euroopa Neuvosto suositus toimista harviaiste sairauksie alalla (2009/C 151/02), eglaiksi: eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?u ri=oj:c:2009:151:0007:0010:fi:pdf EU: projekteja harviaisii sairauksii liittye, eglaiksi: ec.europa.eu/health/rare_diseases/projects/etworks/idex_e.htm Lisätietoja: SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /

20 ERIKA KUUNTELEE NALLEN SYDÄNTÄ Miuki allella o sydäsairaus koko perhee tapahtuma sairaalakokemuste jakamisee ja arjessa jaksamise tueksi Teksti ja kuvat Jei Saukkoe ja Joa Tolppi Syyskuu 3. päivää Tamperee ammattikorkeakoululle kokootui yli kahdekymmee reippaa lapse joukko hoitamaa allejaa. Tämä tapahtumapäivä oli osa toimiallista opiäytetyötämme, joka toteutimme yhteistyössä Sydälapset ja -aikuiset ry: Tamperee jaosto kassa. Päivä aikaa kierrettii eljä rastia, joilla sydäsairaat lapset ja heidä sisaruksesa pääsivät hoitamaa allejaa ambulassissa, leikkaussalissa ja vuodeosastolla. Neljäellä rastilla maisteltii makoisia eväitä ja piirrettii kuvia muistoksi. Vahemmille oli järjestetty kahvitus, jotta he saivat keskeää keskustella ja jakaa kokemuksiaa tai halutessaa heillä oli mahdollisuus lähteä laste mukaa kiertämää rasteja. Nalleilta mitattii lämpöä, aettii lääkettä, kuueltii sydätä ja keuhkoja aiva oikeilla stetoskoopeilla sekä paraeltii iitä laastarei ja sideharsoi. Nalleja hoitaessa kuului leiki lomasta lapsie kertomukset ja kokemukset joko omasta tai sisaruste sairaalassaolosta. Leikkaussali eli allekorjaamo hoitajia pieet reippaat hoitajamme pääsivät tutustumaa leikkaussalihoitaja työasuu; mite moi erilaisi vaattei siellä pöpöiltä suojaudutaa. Ja voi kuika hyviä hoitajia lapset olivatkaa. Päivä oli varmasti ikimuistoie meille kaikille siihe osallistueille. Apua meillä oli tapahtumapäivää järjestämässä sairaahoitajaopiskelija tovereitamme sekä Tukilija itegraatioapuraha asioista pystyimme mm. kattamaa järjestelykuluja ja tarjoamaa evästykse sekä pieet muistot ahkerille hoitajillemme. Suuri kiitos kaikille, jotka mahdollistivat tämä mieleepaiuva päivä järjestämise! Joa Tolppi ja Jei Saukkoe toteuttivat sairaahoito-opitoihisa kuuluva opiäytetyö toimiallise osuude yhteistyössä Sydälapset ja -aikuiset ry: Tamperee alueosasto kassa. NOAN NALLE KORJAAMOLLA PAARIT NOUSEE NÄIN! SARA MITTAA VAUVAN KUUMEEN HANSKAT OLIVAT HIUKAN ISOJA SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 4 /2011

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen Riskiaalyysi: Maailmapyörä Versopartiolaiste Helpee Helistäjä -suurleirillä Taipalsaaressa 2015 Kyydissäolijoide ikähaarukka: alle sudepetuikäisistä viisikymppisii. Leiri vahvuus: 400 hekeä Vaara Syy Todeäköisyys

Lisätiedot

Odottavien perheiden suun terveyden huolto

Odottavien perheiden suun terveyden huolto Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin

Lisätiedot

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn]

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn] Tilapäie vahempairaha lapse hoido yhteydessä [Tillfällig föräldrapeig vid vård av bar] Klicka här, skriv ev. Udertitel Lapset sairastuvat usei. Tämä vuoksi voit saada tilapäistä vahempairahaa, jos joudut

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Ksylitoli tänään: edut ja käyttösuositukset Asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen Ksylitolin terveysvaikutukset - Mitä eroa on ksylitolipurukumilla

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP)

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP) 10 Esimerkki 2 (Kaupparatsuogelma eli TSP) Kauppamatkustaja o kierrettävä kaupukia site, että hä lähtee kaupugista 1 ja palaa sie sekä käy jokaisessa muussa kaupugissa täsmällee kerra. Matka kaupugista

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO 1 ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden RAVINTO äidin monipuolinen ravinto on parasta

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Asukaskysely Kesäkuu 2015

Asukaskysely Kesäkuu 2015 Asukaskysely Kesäkuu 2015 1. Mikä o ykyise asutoe koko? 2. Mikä tyyppisessä asuossa asutte? 3. Kuika kaua olette asueet ykyisessä asuossa? 4. Asuialueee 5. Mite tulisi mielestäe palkita pitkäaikaista vuokralaista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Calculus Lukio MAA9 Trigoometriset fuktiot ja lukujoot Paavo Jäppie Alpo Kupiaie Matti Räsäe Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Trigoometriset fuktiot ja lukujoot (MAA9) Pikatesti

Lisätiedot

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN Suun terveydenhuolto sateenvarjo hankkeen päätösseminaari 6.10.2009 Janne Alahelisten ja Kristiina Kuusi Onko suunhoitoprojektiin osallistumisella ollut

Lisätiedot

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia 3.9 Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia 3.9. Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia Lukujoo määritelmä harjoituksia 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen

SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen Suuhygienia ja hyvä hampaiden hoito ovat tärkeitä elämän alkumetreiltä alkaen. Suun hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yleiskuntoomme ja terveyteemme. PL 15, 00131

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Lapsen suun terveyden edistäminen. Opas päivähoitohenkilökunnalle

Lapsen suun terveyden edistäminen. Opas päivähoitohenkilökunnalle Lapsen suun terveyden edistäminen Opas päivähoitohenkilökunnalle Virpi Mäntylä Teksti ja kuvat: Virpi Mäntylä Tämä opas on osa opinnäytetyötä Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2012 Suun terveydenhoidon

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12)

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) 1 Syrjitää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) Versio 03/06/09 Osallistujalle luettavat ohjeet (Huomio: Käytä seuraavaa kappaletta esitellessäsi asteikkoa osallistujalle. Lisäselitystäki voi käyttää

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä?

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Vapaaehtoiste osallistumie öljytorjutaa -kehittämishake Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Tekstit Saa

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh VITA Käyttöohje Johdoto DCT-umeroäyttöpuheli 05/03wh Käsiosa Näyttö A Ateisymboli B Puhelimuistio N Akku täyä Z Akku tyhjä M Numeroäyttöluettelo T Puhelu L adsfree Sisäpuhelut/poisto Sisäpuhelut Asetuste

Lisätiedot

ZA6641. Flash Eurobarometer 419 (Quality of Life in European Cities 2015) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6641. Flash Eurobarometer 419 (Quality of Life in European Cities 2015) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 9 (Quality of Life i Europea Cities 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL9 - Quality of life i Europea CitiesFIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Nuori hammaslääkäri 2014

Nuori hammaslääkäri 2014 Nuori hammaslääkäri 2014 Jaakko Koivumäki, Merja Auero, Aja Eerola, Terhi Karaharju-Suvato, Aariitta Kottoe, Ritva Näpäkagas, Kaisu Pieihäkkie, Nora Savaheimo, Liisa Suomie, Tiia Tuooe Tutkimusraportti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Normaalijäits N N Leikkausjäits Q Q KAKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Lerakee STRE SS CONTOURS OF SE 4.4483 8.8966 4.345 65.793 7.4 48.69 9.38 33.586 373.35 Ma 45.4 At Node 438 Mi.9

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSTÄ KOSKEVAN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSEN TOTEUTUMISEN VALVONTA MITTAUKSIN Mikko Kylliäie, Valtteri Hogisto 2 Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A, 3300 Tampere mikko.kylliaie@helimaki.fi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä)

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) POHJOIS- SUOMEN KOHORTTI 1966:N HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) KYSELYLOMAKKEEN VASTAUSOHJEET Vastaa rengastamalla sen vaihtoehdon

Lisätiedot